Lapsen R-vika, miten korjaantuu

Kyllä tähän maailmaan mahtuu r-vikasetkin eri asia,jos vanhemmat ovat aikaansaaneet huonon itsetunnon.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 17:11"]

Ainakin Espoossa lähetteen puheterapiaan saa neuvolasta vasta 6-vuotiaana, sitä ennen pitää harjoitella kotona. Ja vaikka th olisikin kiltti ja lähetteen kirjoittaisi, ei puheterapia ota kuin vasta 6- vuotiaan. Eri asia toki, jos on muutakin vikaa.

[/quote]

Th mitään lähetteitä kirjoita vaan neuvolalääkäri. Ja Espoossa on tarkasti määritelty kriteerit millä sen lähetteen saa.

2

Koulussa, ainakin meillä oli r-kirjaimelle tukiopetusta. Ja jos et kestä kuulla sitä väärin lausuttua r, niin voit viedä se lapses puheterapeuttille

Ajan kanssa tuo korjaantuu. Puheterapiassa kannattaa käydä ja teidän vanhempien myös kotona kannattaa kehoittaa lasta tekemään niitä harjoituksia että kieli surahtaa oikein

Kaikki ei opi koskaan sanomaan ärrää ja silti niistä tulee presidenttejä.

Pikaisesti sinne puheterapeutille nyt! Ottaa päähän, että rahanpuutteen takia Suomessa ei tahdota antaa puheterapiaa siinä vaiheessa, kun se olisi tehokkainta. Odotellaan kai, että jokunen oppii itsestään. Mahtaako siinä edes aidosti tulla säästöjä, kun sitten myöhemmin harjoittelua pitää jatkaa monta kertaa pidempään?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vieläkin näin aikuisiällä lievä r-vika mutten anna sen vaikuttaa elämääni. Onneksi on ollu matkan varella kavereita ketkä ei ole piitannut tästä vaan nähneet minut ihan normaalina. Tietysti on ollu näitä vajaitakin ihmisiä ketkä keksineet jotain ivailtavaa mutta en ole antanut häiritä tai horjuttaa omaa psyykettä.

Olet pärjännyt hyvin, eikä ärräviassa mitään ivattavaa olekaan. Eikö kuitenkin olisi mukavaa, jos ärrä olisi opetettu puheterapiassa jo ennen kouluikää? Niin pienenä, että et ehkä muistaisi koko käyntejä näin aikuisena. Ei siitä varmaan olisi mitään haittaa ollut?

Puheterapiaan pääsee myös ilman mitään lähetteitä joissain kunnissa! Ei muutakuin soittoa puheterapeutille suoraan ja kyselemään. Ainakin he antavat puhelimessa ohjeita ja voivat laittaa lapsen jonoon suoraan. Näin siis oman lapseni kanssa toimin. Puolisen vuotta harjoiteltiin ohjeiden kanssa kotona (den-den-drrrn, jätskitikku hampaiden välissä), sitten saatiin kaksi käyntiä puheterapeutille. R löytyi jo jotenkuten kotiharjoittelun aikana, mutta saatiin Puheterapiassa vielä uusia harjoituksia ja neuvoja sen vakiinnuttamiseksi :)

Puheterapiaan.Kotona voi treenata vaihtamalla kurkku r.n d.hen.Ja pikaisia de de de de do do do didi di ääniä,tarkoitus saada kieli rennosti värisemään.

Lapsen r-virhe korjaantuu joko 1. itsestään, 2. Harjoittelulla, 3. Ei korjaannu.

Kukahan ammattilainen osaisi katsoa tuon kielijänteen? Kun puheterapeutille ei pääse...

Vierailija kirjoitti:

Meillä sekä tyttö että poika oppivat ärrän vasta koulussa. Molempien koulussa oli erityisopettaja joka piti ärräkoulua. R alkoi molemmilla sujua vasta 8-9 vuotiaina.

Se musta missi joku lulu tai vastaava Turusta ei osaa vieläkään ärrää ja on tehnyt juontokeikkojakin, ehkä tummilla on eri säännöt, minusta on kamalan kuuloista. Puhuukohan se nigeriaa.

Itse olin 6-vuotias, kun opin ärrän sanomaan oikein. Vanhempani käyttivät apuna lahjontaa, saisin trampoliinin heti kun osaisin sanoa sen oikein :D. Alkoi aivan armoton harjoittelu, minä olin niitä lapsia, jotka parissa päivässä oppivat ajamaan pyörällä. Sitä piti harjoitella aamusta iltaan, eikä mätkähdykset haitanneet kun luvassa oli yhteinen pyöräretki mummulaan.

Sen sijaan ala-asteella jouduin puheterapiaan(?) opettelemaan S-äännettä. Äitini mielestä puheessani ei ollut mitään vikaa, tai sitten hän ei halunnut minun häpeävän "vikaani" tms. Tätä harjoiteltiinkin muistaakseni kauan. Toisinaan vieläkin puheessani, olen jo 30v, saattaa S:t kuulostaa erilaisille ja R jäädä kokonaan ääntämättä. Suurimpia haasteita tuottaa oma sukunimeni, jossa on RD-äänne.

Puheterapeutti sanoi S-viastani, ettei puhevikainen voi ikinä menestyä työelämässä. No mites se Suomen edellinen presidentti r-vikansa kanssa? Tärkeintä on saada lapsi uskomaan, ettei hänessä ole mitään vikaa eikä ärrättömyys rajoita hänen elämäänsä mitenkään. Älä siis vanhempana häslää asiasta ja toitottele sitä ympäri kyliä, lapsi tarvitsee hyvän itsetunnon (mahdollisia kiusaajiakin ajatellen).

Pikkuveljeni oppi ärrän 6 vuotiaana. Oli just seuraavana päivänä lähete puheterapeutille, kun oppi sanomaan Marion :) Älä stressaa liikaa asiasta. Meillä isän vanhemmat olivat asiasta huolissaan ja kyselivät aina ärrää. Pikkuveli vaivaantui ja stressasi asiasta ilmeisestii. Kyllä se är vielä tulee :)

Vierailija kirjoitti:

Ainakin Espoossa lähetteen puheterapiaan saa neuvolasta vasta 6-vuotiaana, sitä ennen pitää harjoitella kotona. Ja vaikka th olisikin kiltti ja lähetteen kirjoittaisi, ei puheterapia ota kuin vasta 6- vuotiaan. Eri asia toki, jos on muutakin vikaa.

Saa jos saa :D Esikoinen lintsaa R:n niin taitavasti, ettei edes koulussa opettaja tajunnut sen puuttumista (8v. kyseessä). Kyseessä kireä kielijänne, joten se R ei sieltä tule edes harjotteilla. Nyt edessä kielijänteen leikkaus. Nuorempi sanoo R:n kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Kukahan ammattilainen osaisi katsoa tuon kielijänteen? Kun puheterapeutille ei pääse...

Hammastarkastuksessa katsovat, samoin jos lapsi on koulussa niin erityisopettaja tekee usein työtä puhevikojen kanssa ja osaa katsoa.

Opetellaan d kirjaimen kautta, rallatetaan de den de den de den tms.

Noita linkkejä lukemalla saa lisää niksejä.

http://www.meidanperhe.fi/keskustelu/68606/ketju/vinkki_arran_opetteluu…

http://www.vauva.fi/keskustelu/1422893/ketju/miten_saan_lapseni_oppimaa…

Itse opin 7 vuotiaana, meinasin kaatua portaissa ja sanoin selkeästi perkele ja siitä se sitten lähti.

Lapseni oppi ykkös ja kakkosluokan välisenä kesänä, tosin 5-vuotiaana käytiin puheterapeutilla kerran ja sieltä sai sellaisen vihkosen. Olisi hienoa jos se vihkonen löytyisi netistä. Kielijänne tarkistettiin ensin ja muutenkin suun motoriikka. Ei saatu kuin yksi käynti ja se vihkonen itseopettelua varten.

Meillä poika täyttää 13 eikä osaa vieläkään :(

On käyty puheterapiassa eskari-ikäisestä, treenattu kotona lukemattomia iltoja. Vieläköhän olisi toivoa oppia? Ei minun puolesta niin väliä, mutta lasta itseään häiritsee.

Minä kävin ala-asteella kerran viikossa puheterapiassa. En koskaan tehnyt niitä harjoituksia muuna aikana, joten kunnollinen R jäi oppimatta. Nyt se korahtaa jossain kurkussa ja on välillä L:n, välillä S:n kaltainen. Sen seurauksena on joskus vaikea tulla ymmärretyksi puhelimessa, esim. taksia tilatessa joutuu osoitetteen kanssa takeltelemaan joskus useita kertoja.