Miesystävä ilmoitti erosta TEKSTARILLA
Olimme yhdessä 1,5 vuotta. Mies halusi todella paljon, mutta minulla oli haastava elämäntilanne ja halusin edetä rauhallisesti. Mies lupasi minulle kaiken ajan, jota tarvitsen, koska olimme viimein löytäneet toisemme, eikä ollut mihinkään kiire. Mies tiesi, että minulla oli henkisestikin rankkaa, mutta että yritin kaikkeni. Sittenkin olisi pitänyt kiirehtiä...
Viikonloppuna olimme yhdessä. Kaikki tuntui olevan hyvin. Kuukauden sisällä oli tiedossa kaksi reissua, jotka minä olin luvannut maksaa, jotta meille löytyisi yhteistä aikaa. Torstaina sain tekstiviestin, että jatkamme elämää erillään. Hän ei halunnut puhua, laittoi vain joitakin viestejä, että ei jaksa olla tukena ja että on varmasti epäreilua hylätä ihminen tällaisella hetkellä, mutta hän haluaa helpompaa elämää, koska on jo kokenut niin paljon vaikeuksia itse (ollut mm. alkoholisti ja raitistumisprosessissa tuki oma vaimo, nykyinen ex, eikä jättänyt).
Minulle jäävät reissut nyt käteen ja on aika vaikeaa kasailla itseäni arjenkin haasteisiin. Kaikki vinkit miten tällaisesta selviäisi paremmin ja ajatukset siitä, kuinka keskustelevassa, välittävässä suhteessa ero hoidetaan asiallisesti ovat tervetulleita! Minusta tuntuu käsittämättömältä, että mies yhtäkkiä toimii näinkin kylmästi kaiken sen jälkeen mitä on puhunut koko tuntemisemme ajan.
Tuntuu siltä, että miehellä olisi joku toinen. Hän kyllä lupasi aikanaan, ettei koskaan satuttaisi minua niin, mutta ei ole koskaan elämässään ollut yksin. Meidän tutustumisemme tapahtui, kun hänen edellisestä erostaan oli 3 viikkoa ja siinä välissäkin hänellä oli ollut joku vanha tuttu, jonka kanssa yrittivät lämmitellä suhdetta. Alunperin hän jätti vaimonsa toisen naisen vuoksi.
Yhden lyhyen puhelun hän soitti, minulle ei vastaa. Siinä kysyin, onko hänellä toinen, vastasi lyhyesti ei ja jatkoi vaivaantuneena muuta ja lopetti lyhyeen ylipäätään. Kuulema liian herkkä ja raskas asia.
Kommentit (80)
Tekstarilla? On kyllä kurjaa. Kyllä nykypäivänä pitäisi puoliso jättää watsapp -viestillä.
Googlaappa sanalla "narsisti". Löytyykö mitään tuttua? Jos löytyy, tiedä, että se on pysyvä olotila.
Mies on entinen alkoholisti ja lisäksi persoonallisuushäiriöinen. Naisena tiedän, että tuollaisiin on helppo langeta; kuvittelee saavansa kultakimpaleen, mutta paljastuu ajastaan häikäilemättömäksi vailla omaatuntoa olevaksi naruttajaksi.
KUINKA KAUAN TÄÄ TUNTUU NÄIN PAHALTA????
Ja siis hyvä viesti se, jossa neuvottiin lopettamaan vatvominen. Ihan heti en vaan pysty.
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 11:34"]
Googlaappa sanalla "narsisti". Löytyykö mitään tuttua? Jos löytyy, tiedä, että se on pysyvä olotila.
[/quote]
Olen pahan narsistin kanssa aikanaan ollut yhdessä. Se oli helvettiä, eikä siinä ollut mitään hyvää.
Tämä mies oli minulle todella välittävä ja kilttikin. Se, missä oli ongelmia oli sen ymmärtämisessä, että tällä hetkellä en voi solahtaa hänen elämäänsä, vaan minun on elettävä lasten ja uuden työni haasteiden ehdoilla sen aikaa, että arki tasaantuu. Mies syyllisti minua usein siitä, etten järjestä meille aikaa. En osannut, enkä pystynyt. Mies itse ei venynyt välttämättä niin paljon kuin olisi ollut mahdollista. Hänellä oli kuitenkin paljon omaa aikaa.
Se, missä empatiakyvyttömyys nyt räikeästi näkyy on siinä, että hän tiesi, mikä merkitys hänellä elämässäni on, mutta hän jätti minut täysin tyhjän päälle ja täysin hänen sanelujensa mukaan.
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 11:17"]
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 11:07"]
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 10:51"]
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 10:41"]
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 10:26"]
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 10:21"]
Tuntuu melko sitoutumiskammoiselta tyypiltä. Kuten kirjoitit mies ei ole koskaan ollut yksin ja osa suhteista on ollut päällekäin. Ei tuommoisen miehen kanssa olisi voinut pidemmän päälle rakentaa mitään kestävää.
Minun mielestäni sinulla on oikeus tietää onko hänellä toinen, jos tieto sinulle lohdutusta tuo ja auttaa pääsemään yli.
[/quote]
Mies kyllä haluaa sitoutua, vahvasti, mutta ei välttämättä mikään ole pysyvää, kun ei mikään kuitenkaan toimi täysin toivotusti.
Ei se lohduta, mutta helpottaa vatvomista varmasti. Ja tämä on tuore asia vielä. Lapsenikin ovat ihan ihmeissään, kun vielä viime viikonloppuna kaikki oli hyvin. Jouduin kertomaan heille, koska olin sen verran alakuloinen, että se näkyy.
[/quote]
Kyllä tuo helpottaa vähitellen. Ja kaikki, mitä kerrot siitä miehestä vain vahvistaa käsitystä, että oliko tuo sellainen ihminen, jonka varaan tavallaan luotat kalleimpasi - oman ja lastesi elämän? Epäilen. Ja kuka on ollut teidän suhteessanne antavana osapuolena? Itsekeskeisyyskin on aivan omaa luokkaansa: olet varannut teille matkoja ja nyt saat rikkinäisenä mieli maassa miettiä, miten matkojen käy. Jos perut ne, saat taloudellisesti takkiisi. Eli kaverin oharit ovat aivan omassa lajissaan.
Neuvoni sinulle on, että ymmärrä vihdoin oma arvosi. Jos tuo vastuuton idiootti tulee vielä mankumaan takaisin ovellesi, (mitä vastaavien tapausten kohdalla on tapahtunut maailman sivu), sanot ystävällisesti kiitos, mutta ei kiitos. Btw. vaikutat todella ystävälliseltä ihmiseltä. Toivon sinulle kaikkea hyvää jatkossa.
[/quote]
Niin mieskin on sanonut, että ymmärtää kyllä, että olen aina halunnut hänelle parasta.
Hän halusi, että panostan taloudellisesti reissaamiseen, koska olen oppinut tarkaksi taloudenpidossa ja elämme todella yksinkertaisesti. Mies on toista maata, eikä hänellä ole juuri pelivaraa. Hän kirjoitti sen verran tekstarin jälkeen meiliin, että rahanmeno noista reissuista tietenkin on ikävää, mutta helvetin pieni juttu tässä tilanteessa.
[/quote]
Hupaisaa, että voi kuitata sinun rahamenosi noilla sanoilla, kun ei itse osallistu menoihin. On siis elellyt sinun kukkarollasi. No olisi mielenkiintoista tietää, onko uusi nainen myös valmis elättäjäksi? Siihenhän ajatukseen tyyppi näyttää kotiutuneen vallan mainiosti, että elää toisen varoilla. Voi tulla hänelle ennen pitkää ikäviä ylläreitä, ja siinä vaiheessa sinä saatat olla todella hänen lempinostalgiansa." Voi voi kun se X aina maksoi kaiken ja huolehti kaikesta." Varmasti uusi saa kuulla sitten tuota puhetta kyllästymiseen asti.
Ihme juttu, kun tuollainen peterpan miestyyppi on aika universaali. Onkohan osunut joskus omallekin kohdalle, kun kuulostaa niin ikävällä tavalla tutulta?
[/quote]
Minua on taloudellisesti hyväksikäytetty aiemmin todella pahasti. Se on helppoa, kun osasin pärjätä jopa kotihoidontuella tarkoittaen kuitenkin hyvin yksinkertaista elintasoa. Mies varoi, ettei olisi räikeästi sellainen. Jotakin jäi minulle velkaa ja halusi, että ostan omat kaurahiutaleeni hänen luokseen ja puolitetaan ruokakassin hinta, vaikka hän valitsi (kalliit) ostokset ja hänen taloudessaan oli 2 lähes aikuista ja yksi paljon urheileva syöjä, minun yksi pieniruokainen minä ja pienemmät lapset. Yhteisessä talon ostossa mies olisi kuitenkin pärjännyt taloudellisesti, minä puolestani olisin laittanut itseni todella tiukille.
En minä miestä niin pahana osaa nähdä. Tuo pettämisasia kyllä pelotti motolla "kerran pettäjä aina pettäjä", mutta hän lupasi, ettei niin tulisi käymään...
[/quote]
Ymmärrän että tuossa tilanteessa on aina ristiriitaisuutta. Siinä miehessä oli jotain hyvääkin, jotain, joka vastasi juuri sinun tarpeeseesi tulla rakastetuksi. Sinun tunteesi ovat olleet oikeita ja todellisia, siksi nyt koetkin kipua.
Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että mies on myös kohdellut sinua rumasti. Tehnyt väärin. Hän ei todennäköisesti edes pysty rakastamaan samalla intensiteetillä, mitä sinä. Se on sinun vahvuutesi ei hänen.
Tuollainen "minun kaurahiutaleeni versus sinun kaurahiutaleesi" on kyllä aivan käsittämättömän pikkumaista.
Mutta nyt kun kaikki tunteet ovat pinnassa ja vellovat epämääräisenä kaaoksena, sinun on hyvä kirjata ylös tai muuten purkaa kaikkea, mitä suhteeseen on liittynyt. Hyvät hetket ja asiat, jotka ovat sinulle arvokkaita siitä huolimatta, että me muut täällä nyt ehkä laitamme koko suhdetta aika vahvasti sulkeisiin johtuen miehen tekemisistä. Huonot asiat ja kaikki kokemasi vääryydet on hyvä myöskin listata. Vähitellen muodostuu kokonaiskuva tilanteesta, joka helpottaa sinua pääsemään takaisin tasapainoon ja jatkamaan omaa elämääsi. Vaikutat fiksulta ihmiseltä, koska pystyt näkemään myös oman osallisuutesi teidän suhteessa aika realistisesti.
En tajua miten jollain on pokkaa jättää tekstarilla! Siis ihan oikeesti :D Itselle tehtiin samalla tavalla ja kun sanoin ettei voinut edes soittaa niin "no tulihan tää selväks näinkin".
Silti on avattava silmät, te ette halua samoja asioita. Mies pistää lapset edelle, niin pitää sinunkin tehdä. Ei teillä ole yhteistä tulevaisuutta, yhteisiä tavoitteita. Ette sovi yhteen. Mahdoton yhtälö.
Minulla on ollut tässä iso merkitys. En ole viimeiseen vuoteen voinut hyvin, johtuen monestakin eri syystä. Sitä jouduin usein pohtimaan minkälainen merkitys sillä on, että en koe olevani miehelle tarpeeksi. Viime syksynä sängynpohjalta yksin ilman tukiverkkoa talon lämmitysjärjestelmä hajalla, abortin kokeneena, hirveässä yskässä ja työsähköpostitulvassa laitoin hänelle viestin, että minulle olisi tärkeää tietää, että riitän hänelle. Hän ei rientänyt apuun, ei edes tiennyt kokonaistilannetta ja vastasi vain, että "ei tämä kyllä ole sitä mitä haluan, mut nyt on näin ja tyydyttävä tähän". Hän siis on aina halunnut elää naisensa kanssa yhdessä ja että asumisjärjestely ja lasten iät ovat sellaiset, että lapset ovat "mahdollisimman paljon kavereillaan, että meillä on aikaa yhdessä"...
Jos olisin osannut ottaa työni eri asenteella ja miehen ihailun ja hyvän palautteen ilman heikkoa itsetuntoa ja itsekriittisyyttä, jos olisin pystynyt hakemaan apua (tammikuussa soitin, mutta ei mitenkään mahtunut aikatauluun ulkopuolinen apu vielä silloin) ja jos olisin jostakin saanut taiottua lisää aikaa ja voimia viime vuoden aikana, olisi kaikki nyt ihan toisin.
On hyvä, että tiedostat hyväksikäytön. Lainaamiasi rahoja tuskin tulet saamaan takaisin, mutta jos olet sitoutunut muulla tavalla, esim. tuliterän auton oston takaamiseen tms., marssi hakemaan apua esim. kaupunkisi oikeusaputoimistosta.
Mikäli olet sinisilmäisyyttäsi luovuttanut pankkikorttisi tai pankkitilisi käyttäjätunnuksia/salasanoja miehelle, kipin kapin pankkiin ja kaikki uusiksi.
Älä hätäänny, kyllä kaikki kääntyy hyväksi. Mutta toimintaa, toimintaa, jos yllä olevassa on siihen aihetta.
Jos ei, huokaisen helpotuksesta. Tuo ihmistyyppi näkee olevansa oikeutettu mihin tahansa toista loukkaavan toimintaan ja toimii omasta mielestään esimerkillisenä kansalaisena.
Ap olet edelleen miehen bullshitin lumoissa. Laitapa paperille kaksi saraketta: ensimmäiseen kirjoitat Sanat ja toiseen Teot. Kohtaan Sanat listaat mitä lupasi, ja kohtaan Teot mitä teki tai miten toteutti asian. Tulet huomaamaan että herran sanat kertovat yhtä, teot toista.
Sinä uskot vain sanoihin, mutta kuten englanniksi sanotaan, talk is cheap -- äijä on puhunut sulle suut silmät täyteen lupauksia, mutta mitään katetta niille ei näy.
Hän on addikti, joka on vaihtanut alkoholin toiseen päihteeseen: naisten huomioon.Hän on itsekeskeinen henkilö, joka sanoo mitä vaan saadakseen "pullonsa", joten kun ei saanut sulta tarpeeksi huomiota eli pistit korkin kiinni, vaihtoi toiseen pulloon. Matkalle sun kanssa hän ei voinut mitenkään lähteä, koska eihän hän halua kiinteää suhdetta sellaiseen baariin, joka on useimmiten kiinni.
Tylysti sanottu, mutta kunhan teet rehellisesti kaavion, ja kirjoitat paperille sen miten hän on pitänyt lupauksensa, huomaat etti tyypissä ollut mitään selkärankaa.
Itke yksi viikonloppu, siirry sitten elämässäsi eteenpäin. Takaan, että tulet kuulemaan vielä paljon ikäviä totuuksia tästä miehestä, ne saavat sinut näkemään hänet sellaisena kuin hän on.
Jotenkin näistä kaikista viesteistä huolimatta kokonaiskuva jää vajavaiseksi. Mies on lynkattu pahaksi ja ap korotettu hyväksi. Minulle on jäänyt hämäräksi ap:n elämän painolastit, jotka selvästikin olivat rasitteena suhteelle.
Meilillä tai tekstarilla jättäminen tulkitaan aina inhottavaksi. En oikeastaan ymmärrä sitäkään, miksi olisi parempi täräyttää kasvokkain, että haluaa lopettaa suhteen. Kyse ei ole keskustelusta tai neuvottelusta. Asiasa ei tarvitse tehdä mitään kompromissejä.
Ap:llä ei ole mitään "oikeutta" saada tietää miehen motiiveista. Ehkä hänellä on uusi nainen, ehkä ei. Minusta on parempi, ettei jättävä edes kerro kaikkia syitä, koska ne vain loukkaisivat lisää.
Minusta jo se on riittävä eron syy, että tapaamisvälit eivät ole itselle sopivat. Toinen voi ahdistua liian tiheistä tai harvoista tapaamisista. Tässä tapauksessa ilmeisesti tapaamiset olivat harvoja ap:stä johtuvista syistä.
Ikävää että suhde loppui. Ei silti kannata lynkata tuntematonta miestä, jonka kertomus suhteesta on varmaan erilainen kuin ap:n.
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 11:53"]
Minulla on ollut tässä iso merkitys. En ole viimeiseen vuoteen voinut hyvin, johtuen monestakin eri syystä. Sitä jouduin usein pohtimaan minkälainen merkitys sillä on, että en koe olevani miehelle tarpeeksi. Viime syksynä sängynpohjalta yksin ilman tukiverkkoa talon lämmitysjärjestelmä hajalla, abortin kokeneena, hirveässä yskässä ja työsähköpostitulvassa laitoin hänelle viestin, että minulle olisi tärkeää tietää, että riitän hänelle. Hän ei rientänyt apuun, ei edes tiennyt kokonaistilannetta ja vastasi vain, että "ei tämä kyllä ole sitä mitä haluan, mut nyt on näin ja tyydyttävä tähän". Hän siis on aina halunnut elää naisensa kanssa yhdessä ja että asumisjärjestely ja lasten iät ovat sellaiset, että lapset ovat "mahdollisimman paljon kavereillaan, että meillä on aikaa yhdessä"...
Jos olisin osannut ottaa työni eri asenteella ja miehen ihailun ja hyvän palautteen ilman heikkoa itsetuntoa ja itsekriittisyyttä, jos olisin pystynyt hakemaan apua (tammikuussa soitin, mutta ei mitenkään mahtunut aikatauluun ulkopuolinen apu vielä silloin) ja jos olisin jostakin saanut taiottua lisää aikaa ja voimia viime vuoden aikana, olisi kaikki nyt ihan toisin.
[/quote]
Eli sarjalla loputtomia "korjausliikkeitä" olisit ehkä saanut muutettua suhdattanne sellaiseksi, ettei se olisi hajonnut?
Tuskin. Jos mies aika selväsanaisesti sanoo sinulle, että tyydy rakkauden murusiin, joita hän heittelee silloin tällöin, jos siis jaksat loputtomasti kerjätä, niin ainoa johtopäätös on se, että haluatko tosiaan tyytyä noin vähään? Miksi ylipäätään hyväksyä tuollaiset reunaehdot?
Eli on korkea aika sinun, nainen, ottaa itsesi oman elämäsi päähenkilöksi ja lakata peesaamasta tuollaista junttia, joka vaan painaa sinua alaspäin. Jos rakkauden osoitukset ja sen ääneen sanominen, mitä toinen itselle merkitsee, ovat noin kortilla, sinua on kohdannut todellinen onnenpotku! Et vain vielä tajua sitä.
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 11:53"]
Minulla on ollut tässä iso merkitys. En ole viimeiseen vuoteen voinut hyvin, johtuen monestakin eri syystä. Sitä jouduin usein pohtimaan minkälainen merkitys sillä on, että en koe olevani miehelle tarpeeksi. Viime syksynä sängynpohjalta yksin ilman tukiverkkoa talon lämmitysjärjestelmä hajalla, abortin kokeneena, hirveässä yskässä ja työsähköpostitulvassa laitoin hänelle viestin, että minulle olisi tärkeää tietää, että riitän hänelle. Hän ei rientänyt apuun, ei edes tiennyt kokonaistilannetta ja vastasi vain, että "ei tämä kyllä ole sitä mitä haluan, mut nyt on näin ja tyydyttävä tähän". Hän siis on aina halunnut elää naisensa kanssa yhdessä ja että asumisjärjestely ja lasten iät ovat sellaiset, että lapset ovat "mahdollisimman paljon kavereillaan, että meillä on aikaa yhdessä"...
Jos olisin osannut ottaa työni eri asenteella ja miehen ihailun ja hyvän palautteen ilman heikkoa itsetuntoa ja itsekriittisyyttä, jos olisin pystynyt hakemaan apua (tammikuussa soitin, mutta ei mitenkään mahtunut aikatauluun ulkopuolinen apu vielä silloin) ja jos olisin jostakin saanut taiottua lisää aikaa ja voimia viime vuoden aikana, olisi kaikki nyt ihan toisin.
[/quote]
Jos ja jos. Tilanne olisi ennen pitkää joka tapauksessa mennyt solmuun. Sullakin on kovia kokemuksia taustalla, abortti, uupumista ja ties mitä vastoinkäymistä. Ilmeisesti mies on tukenut sinua aikansa, mutta vähäisissä voimavaroissaan uupunut hänkin. Ehkä oman itsensä takia joutunut laittamaan stopin suhteellenne.
Hyvä, kun kirjoitat kokemastasi, mutta pitää muistaa, että miehen kokemus on kenties aivan toisenlainen, mutta hänelle oikea.
Sain läheiseltä vahvistuksen, että miehellä on jo uusi.
Mitä ajatuksia tuo Sinussa nyt herättää?
Sanomattakin selvää, että miehellä on toinen ja että mies on päästään epävakaa. Se taisi pelastaa sut itseltään, joten ole onnellinen. Jos sulla on nyt haastava elämäntilanne, niin et tarvitse siihen yhtä sopankeittäjää lisää vaan nyt keskityt lapsiisi ja itseesi aivan täysillä ja unohdat tommoset loikkijat.
Suuri kiitos kaikille osallistuneille! Vietimme eilen lasten kanssa hyvän päivän yhdessä. Puhuin paljon ystävien kanssa ja sain uudenkin ystäväperheen eli kotiin ajellessamme menin rohkeasti lapsen koulukaverin vanhempien luo, joihin minulla oli kaverisuhde. Kysyin saanko tulla juttelemaan, kerroin että tarvitsen uusia ystäviä ja olisiko heillä aikaa. Kaikki meni hyvin, eikä minulla ollut paha olla. Tosin yö meni hirvittävän huonosti. Vein kuopuksen päiväkotiin ja juttelin sielläkin, että tietävät, mistä alakuloisuuteni johtuu. Käyn myös työterveydessä tänään, koska en jaksa, jollen saa nukuttua.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 13:56"]
Jaksaisiko joku vielä tsemppailla?
Meillä on jokaisella täällä oikeus valita, kenen kanssa on tekemisissä ja kenen ei. Mies valitsi niin, ettei halunnut olla minun kanssani. Minun on hyväksyttävä se tai olenkin jo. Kamppailen vain ikävän ja tyhjyyden kanssa. Jotenkin putosi kaikelta pohja pois.
Kauanko tässä pahimmassa olossa menee? Mikä voisi helpottaa? Olen puhunut ja puhunut koko viikonlopun. Uusiin harrastuksiin ei juuri ole nyt mahdollisuuksia. Lasten kanssa pitää yrittää olla läsnäolevasti enemmän. Kuitenkin ikävää on hirvittävän vaikeaa tappaa, koska tämä todella oli elämäni antoisin parisuhde ja siltä minusta myös tuntui sen aikana eli hän ei muuttunut aarteeksi vasta nyt.
[/quote]
Sitten sulla on ollut ihan törkeän huonoja parisuhteita.. Nyt on pakko kysyä, mutta mitä sulla on ikää?
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 11:07"]
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 10:51"]
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 10:41"]
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 10:26"]
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 10:21"]
Tuntuu melko sitoutumiskammoiselta tyypiltä. Kuten kirjoitit mies ei ole koskaan ollut yksin ja osa suhteista on ollut päällekäin. Ei tuommoisen miehen kanssa olisi voinut pidemmän päälle rakentaa mitään kestävää.
Minun mielestäni sinulla on oikeus tietää onko hänellä toinen, jos tieto sinulle lohdutusta tuo ja auttaa pääsemään yli.
[/quote]
Mies kyllä haluaa sitoutua, vahvasti, mutta ei välttämättä mikään ole pysyvää, kun ei mikään kuitenkaan toimi täysin toivotusti.
Ei se lohduta, mutta helpottaa vatvomista varmasti. Ja tämä on tuore asia vielä. Lapsenikin ovat ihan ihmeissään, kun vielä viime viikonloppuna kaikki oli hyvin. Jouduin kertomaan heille, koska olin sen verran alakuloinen, että se näkyy.
[/quote]
Kyllä tuo helpottaa vähitellen. Ja kaikki, mitä kerrot siitä miehestä vain vahvistaa käsitystä, että oliko tuo sellainen ihminen, jonka varaan tavallaan luotat kalleimpasi - oman ja lastesi elämän? Epäilen. Ja kuka on ollut teidän suhteessanne antavana osapuolena? Itsekeskeisyyskin on aivan omaa luokkaansa: olet varannut teille matkoja ja nyt saat rikkinäisenä mieli maassa miettiä, miten matkojen käy. Jos perut ne, saat taloudellisesti takkiisi. Eli kaverin oharit ovat aivan omassa lajissaan.
Neuvoni sinulle on, että ymmärrä vihdoin oma arvosi. Jos tuo vastuuton idiootti tulee vielä mankumaan takaisin ovellesi, (mitä vastaavien tapausten kohdalla on tapahtunut maailman sivu), sanot ystävällisesti kiitos, mutta ei kiitos. Btw. vaikutat todella ystävälliseltä ihmiseltä. Toivon sinulle kaikkea hyvää jatkossa.
[/quote]
Niin mieskin on sanonut, että ymmärtää kyllä, että olen aina halunnut hänelle parasta.
Hän halusi, että panostan taloudellisesti reissaamiseen, koska olen oppinut tarkaksi taloudenpidossa ja elämme todella yksinkertaisesti. Mies on toista maata, eikä hänellä ole juuri pelivaraa. Hän kirjoitti sen verran tekstarin jälkeen meiliin, että rahanmeno noista reissuista tietenkin on ikävää, mutta helvetin pieni juttu tässä tilanteessa.
[/quote]
Hupaisaa, että voi kuitata sinun rahamenosi noilla sanoilla, kun ei itse osallistu menoihin. On siis elellyt sinun kukkarollasi. No olisi mielenkiintoista tietää, onko uusi nainen myös valmis elättäjäksi? Siihenhän ajatukseen tyyppi näyttää kotiutuneen vallan mainiosti, että elää toisen varoilla. Voi tulla hänelle ennen pitkää ikäviä ylläreitä, ja siinä vaiheessa sinä saatat olla todella hänen lempinostalgiansa." Voi voi kun se X aina maksoi kaiken ja huolehti kaikesta." Varmasti uusi saa kuulla sitten tuota puhetta kyllästymiseen asti.
Ihme juttu, kun tuollainen peterpan miestyyppi on aika universaali. Onkohan osunut joskus omallekin kohdalle, kun kuulostaa niin ikävällä tavalla tutulta?
[/quote]
Minua on taloudellisesti hyväksikäytetty aiemmin todella pahasti. Se on helppoa, kun osasin pärjätä jopa kotihoidontuella tarkoittaen kuitenkin hyvin yksinkertaista elintasoa. Mies varoi, ettei olisi räikeästi sellainen. Jotakin jäi minulle velkaa ja halusi, että ostan omat kaurahiutaleeni hänen luokseen ja puolitetaan ruokakassin hinta, vaikka hän valitsi (kalliit) ostokset ja hänen taloudessaan oli 2 lähes aikuista ja yksi paljon urheileva syöjä, minun yksi pieniruokainen minä ja pienemmät lapset. Yhteisessä talon ostossa mies olisi kuitenkin pärjännyt taloudellisesti, minä puolestani olisin laittanut itseni todella tiukille.
En minä miestä niin pahana osaa nähdä. Tuo pettämisasia kyllä pelotti motolla "kerran pettäjä aina pettäjä", mutta hän lupasi, ettei niin tulisi käymään...