Onko tuossa 2-vuotisessa eskarissa mitään järkeä?
Miksi tuota 2-vuotista eskarikokeilua ei annettu kuntien valmistella paremmin ja pidempään?
Oma lapsi aloittaa nyt varsinaisen, normaalin eskarin. Hän ei kuitenkaan saa tehdä sitä tutussa päiväkodissa vaan eri tiloissa, koska päiväkodin eskaritiloissa ovat nyt 5-vuotiaat, jotka osallistuu kokeiluun.
Ei mitään järkeä. Oma lapsi oppinut ihan kotona leikkien yhteydessä suurimman osan aakkosista (Suomen kielen äännemaailman mukaiset) ja numerot sekä laskemaan yhteen/ ja vähennyslaskuja lukualueella 0-20. Hän on vaan itse kysellyt asioita ja sitä kautta oppinut.
Miksi pitäisi olla jo 5v sen erikoisempaa opettamista?
Kommentit (338)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi päätyi nyt syksyllä eskariin, koska jotenkin ne eskaripäiväkodit vain arvottiin. Harmillista on se, että nyt lapselle pitää erikseen anoa jokainen lomapäivä ja lisäksi eskarissa on oltava klo 9-13, oli vanhempien työaika mikä tahansa. Aikaisemmin lapsi meni hoitoon joka toinen viikko klo 10:30, mutta enää se ei onnistu, joten hoitopäivät venyvät ainakin minusta ylipitkiksi. En pääse noutamaan lasta kuin vasta klo 18, joten hän on joka toinen viikko eskarissa/hoidossa klo 8:45 - 18. Joustoa ei ole, koska eskarissa on retkiä jne. aamuisin ja niihin on tultava mukaan.
Itse asiassa eskarissakin on joustoa, jos sitä osaa pyytää. Oma lapseni oli eskarissa neljänä päivänä viikossa osittain sen takia, että tein itse iltapainotteista työtä ja perjantait olivat vapaita. Aina voi myös miettiä sitä, miten oma lapsi jaksaa viitenä päivänä viikossa noin pitkiä päiviä ja neuvotella siitä näkökulmasta eskarin kanssa. Eskari ei ole lapsen työpaikka.
Eskarissa ei ole joustoa tässä kokeiluvaiheessa! Eskarissa mennään perusopetuslain mukaisesti, ei silloin kun huvittaa. Kyse ei ole lapsen jaksamisesta, kyse on lapsen oikeudesta perusopetukseen, joten lomat anotaan jne., koska muuten vanhemmat voisivat päättää, että lapsi käy eskarissa kun huvittaa ja tutkimustulokset vääristyvät. Ei kouluunkaan voi mennä vain silloin, kun siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että varsinainen kohderyhmä eivät ole sinun ja minun taitavat ja lahjakkaat lapset, vaan tällä pyritään rauhoittamaan ja opettamaan tavoille nuo kaikki naapureiden häirikkökakarat ja ne, joille suomenkielen äännemaailma ei ole ihan yhtä tuttu. Ja jossainhan ne lapset täytyy pitää, kun vanhemmat ovat töissä, joten samapa se on, millä nimellä tuota hoitopaikkaa kutsutaan.
Eli taas kohderyhmänä on häiriköt ja muut ongelmatapaukset? Niinpä niin.
Tavallisia lapsia ei ajattele kukaan.
Sama henkilökunta siellä eskarissa on kuin päiväkodissa. Miten ne siellä 5v edkarissa saa nuo häiriköt sen kummemmin kuriin?
Eihän tämä vaikuta tavallisiin lapsiin juuri mitenkään. Menevät aamulla päiväkotiin ja tulevat iltapäivällä pois. Osaa ajasta kutsutaan eskariksi ja vanhemmille tulee pienempi lasku. Mikä ongelma tässä on?
Se vaan on huonompi, että lapset joutuu nuorempina formaalimman opetuksen piiriin. Mielestäni ne oppituokiot, joita päiväkodissa muuten tarjotaan, riittävät tuon ikäisille. Iso osa opettajista samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa huono puoli tosiaan on tuo joustamattomuus ja pakollisuus. Iltavuoroon menevien lapsia ei voi viedä enää vasta lounaalle ja pakkoaamut ovat vaikeita myös niille, joilla on huonosti nukkuva vauva kotona.
1980-luvun eskarikokeilussa eskari oli kahdessa ryhmässä, klo 9-13 ja klo 11-15. Itse olin iltapäiväryhmässä. Miksei enää ole ip-ryhmiä?
Varmaan samasta syystä kuin ettei ole iltapäiväryhmää kouluissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä uudistus ole suomalaisia varten. Se on sinunkin lapselle hyväksi, että Abdullah oppii suomea edes auttavasti ennen varsinaista koulua, ettei turhaudu ja ala riehumaan niin nopeasti kielimuurin takia.
Mun lapsen päiväkodissa tai tulevassa koulussa ei ole lapsia,jotka ei puhuisi Suomea äidinkielenään.
Sitähän on hyvä toivoa.
Mitä toivomista siinä on? Päiväkodissa ei ole yhtään lasta, joka ei puhuisi äidinkielenä Suomea. Parilla on lisäksi toinenkin kotikieli. Samat lapset jatkaa viereisessä koulussa, jossa ainakaan vielä ei ole ollut kuin äidinkieleltään suomenkielisiä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa huono puoli tosiaan on tuo joustamattomuus ja pakollisuus. Iltavuoroon menevien lapsia ei voi viedä enää vasta lounaalle ja pakkoaamut ovat vaikeita myös niille, joilla on huonosti nukkuva vauva kotona.
1980-luvun eskarikokeilussa eskari oli kahdessa ryhmässä, klo 9-13 ja klo 11-15. Itse olin iltapäiväryhmässä. Miksei enää ole ip-ryhmiä?
Varmaan samasta syystä kuin ettei ole iltapäiväryhmää kouluissa.
Itse asiassa kouluissa on ollut iltapäiväryhmät 1950-luvulla.
Mutta mitä se estää, ettei voisi olla eskarissa iltapäiväryhmiä vaikka koulussa ei olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi päätyi nyt syksyllä eskariin, koska jotenkin ne eskaripäiväkodit vain arvottiin. Harmillista on se, että nyt lapselle pitää erikseen anoa jokainen lomapäivä ja lisäksi eskarissa on oltava klo 9-13, oli vanhempien työaika mikä tahansa. Aikaisemmin lapsi meni hoitoon joka toinen viikko klo 10:30, mutta enää se ei onnistu, joten hoitopäivät venyvät ainakin minusta ylipitkiksi. En pääse noutamaan lasta kuin vasta klo 18, joten hän on joka toinen viikko eskarissa/hoidossa klo 8:45 - 18. Joustoa ei ole, koska eskarissa on retkiä jne. aamuisin ja niihin on tultava mukaan.
Itse asiassa eskarissakin on joustoa, jos sitä osaa pyytää. Oma lapseni oli eskarissa neljänä päivänä viikossa osittain sen takia, että tein itse iltapainotteista työtä ja perjantait olivat vapaita. Aina voi myös miettiä sitä, miten oma lapsi jaksaa viitenä päivänä viikossa noin pitkiä päiviä ja neuvotella siitä näkökulmasta eskarin kanssa. Eskari ei ole lapsen työpaikka.
Eskarissa ei ole joustoa tässä kokeiluvaiheessa! Eskarissa mennään perusopetuslain mukaisesti, ei silloin kun huvittaa. Kyse ei ole lapsen jaksamisesta, kyse on lapsen oikeudesta perusopetukseen, joten lomat anotaan jne., koska muuten vanhemmat voisivat päättää, että lapsi käy eskarissa kun huvittaa ja tutkimustulokset vääristyvät. Ei kouluunkaan voi mennä vain silloin, kun siltä tuntuu.
Lapsen eskarissa piti vain laittaa sähköpostia johtajalle. Ja kuulemma mummolareissu on täysin pätevä syy olla poissa. Ei siellä mitään kouluelämää eletä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi päätyi nyt syksyllä eskariin, koska jotenkin ne eskaripäiväkodit vain arvottiin. Harmillista on se, että nyt lapselle pitää erikseen anoa jokainen lomapäivä ja lisäksi eskarissa on oltava klo 9-13, oli vanhempien työaika mikä tahansa. Aikaisemmin lapsi meni hoitoon joka toinen viikko klo 10:30, mutta enää se ei onnistu, joten hoitopäivät venyvät ainakin minusta ylipitkiksi. En pääse noutamaan lasta kuin vasta klo 18, joten hän on joka toinen viikko eskarissa/hoidossa klo 8:45 - 18. Joustoa ei ole, koska eskarissa on retkiä jne. aamuisin ja niihin on tultava mukaan.
Kyllähän päiväkodissakin retkeillään. Melkeinpä joka viikko oli metsäretki. Kävivät lähileikkipuistoissa, kirjastossa jne. Myöhään tuleva lapsi on sitten yksin päiväkodilla tai eri ryhmässä.
Eskarissa kaikki tulevat retkille mukaan, vaikka se varsinainen hoitopäivä venyisi sen vuoksi yli 10 tunnin mittaiseksi. Jostain syystä päiväkodeissa uskotaan vahvasti siihen, että vanhemmilla ei ikinä ole ns. epätyypillisiä työaikoja.
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että varsinainen kohderyhmä eivät ole sinun ja minun taitavat ja lahjakkaat lapset, vaan tällä pyritään rauhoittamaan ja opettamaan tavoille nuo kaikki naapureiden häirikkökakarat ja ne, joille suomenkielen äännemaailma ei ole ihan yhtä tuttu. Ja jossainhan ne lapset täytyy pitää, kun vanhemmat ovat töissä, joten samapa se on, millä nimellä tuota hoitopaikkaa kutsutaan.
Voisi muotoilla asian toisin, mutta tämä se syy käytännössä on. Eli halutaan sellaisia lapsia päiväkotiin aiemmin, jotka sinne ei muuten osallistuisi. Etenkin isojen ulkomaalaisperäisten perheiden lapsia, joita hoidetaan kotona eskariin asti, eivätkä he siksi opi suomea aiemmin vaikka ovat täällä syntyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että varsinainen kohderyhmä eivät ole sinun ja minun taitavat ja lahjakkaat lapset, vaan tällä pyritään rauhoittamaan ja opettamaan tavoille nuo kaikki naapureiden häirikkökakarat ja ne, joille suomenkielen äännemaailma ei ole ihan yhtä tuttu. Ja jossainhan ne lapset täytyy pitää, kun vanhemmat ovat töissä, joten samapa se on, millä nimellä tuota hoitopaikkaa kutsutaan.
Eli taas kohderyhmänä on häiriköt ja muut ongelmatapaukset? Niinpä niin.
Tavallisia lapsia ei ajattele kukaan.
Sama henkilökunta siellä eskarissa on kuin päiväkodissa. Miten ne siellä 5v edkarissa saa nuo häiriköt sen kummemmin kuriin?
Eihän tämä vaikuta tavallisiin lapsiin juuri mitenkään. Menevät aamulla päiväkotiin ja tulevat iltapäivällä pois. Osaa ajasta kutsutaan eskariksi ja vanhemmille tulee pienempi lasku. Mikä ongelma tässä on?
Se vaan on huonompi, että lapset joutuu nuorempina formaalimman opetuksen piiriin. Mielestäni ne oppituokiot, joita päiväkodissa muuten tarjotaan, riittävät tuon ikäisille. Iso osa opettajista samaa mieltä.
Kaikki lapset ei vaan ole siellä päiväkodissa, jolloin heidän oppituokionsa ovat vanhempien varassa. En kyllä itse kokenut, että eskari olisi ollut jotenkin formaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että varsinainen kohderyhmä eivät ole sinun ja minun taitavat ja lahjakkaat lapset, vaan tällä pyritään rauhoittamaan ja opettamaan tavoille nuo kaikki naapureiden häirikkökakarat ja ne, joille suomenkielen äännemaailma ei ole ihan yhtä tuttu. Ja jossainhan ne lapset täytyy pitää, kun vanhemmat ovat töissä, joten samapa se on, millä nimellä tuota hoitopaikkaa kutsutaan.
Voisi muotoilla asian toisin, mutta tämä se syy käytännössä on. Eli halutaan sellaisia lapsia päiväkotiin aiemmin, jotka sinne ei muuten osallistuisi. Etenkin isojen ulkomaalaisperäisten perheiden lapsia, joita hoidetaan kotona eskariin asti, eivätkä he siksi opi suomea aiemmin vaikka ovat täällä syntyneet.
Onhan tämä ihan ääneen sanottu ainakin ylen sivuilla. Halutaan tasata oppimiseroja jo ennen koulua ja nostaa 5-vuotiaiden osallistumisprosenttia, joka nyt varhaiskasvatuksessa on reilu 80%. Käytännössä tuo kaksi vuottakin on liian lyhyt aika oppia kieli, jos suomea ei kuule muualla kuin eskarissa 20h viikossa. Mutta toki silti kahdessa vuodessa oppii enemmän kuin yhdessä.
Ennen tällaista ei tarvittu, koska väestö oli homogeenisempaa. Nyt osa ei osaa kieltä kuin auttavasti ja puolet ekaluokkalaisista osaa lukea sujuvasti jo kouluun mennessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska vuodessa on vaikea oppia toimimaan muiden lasten kanssa, jos on ollut vain kotona sitä ennen saati oppia käytöstapoja, odottaa vuoroa tms. Myös kieltä on vaikea oppia vuodessa. Omani aloittaa nyt eskarin. Lukee ja kirjoittaa suomeksi ja englanniksi, osaa laskea yhteen ja vähentää alueella 1-100.
Ongelmana on se, että käytöstavat, vuoron odottaminen jne. ei ole mikään eskarijuttu, koska eskarissa toimii vahvimman oikeus. Toisten kanssa toimiminen on asia, joka opitaan pomo-periaatteella eli eskarissa joku lapsista on pomo, toiset tottelevat eikä hoitajat tähän puutu.
Kotona tavallisessa suomalaisessa perheessä hoidetut lapset ovat huomattavasti koulukypsempiä kuin 2 vuotta eskarissa olleet. Tosin kotihoidetuille lapsille ei enää ole olemassa kunnollisia kouluja, koska suurin osa on jonkinlaisia eläintarhan ja avovankilan risteytyksiä.
Niin ne kotihoidetut eivät osaa toimia ryhmässä ja joutuvat sitten kiusatuiksi.
Mistä ihmeestä tulee oletus, että ne kotihoidetut möllöttäisi keskenään vain siellä kotona? Esim sitä mainitsemaasi ryhmässä toimimista oppii kyllä myös kavereiden kanssa leikkiessä, kerhoissa ja erilaisissa harrastuksissa. Toivottavasti niitä käytöstapojakin opetetaan ihan siinä arjessa, syntymästä asti eikä odoteta 5v eskari in asti 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi päätyi nyt syksyllä eskariin, koska jotenkin ne eskaripäiväkodit vain arvottiin. Harmillista on se, että nyt lapselle pitää erikseen anoa jokainen lomapäivä ja lisäksi eskarissa on oltava klo 9-13, oli vanhempien työaika mikä tahansa. Aikaisemmin lapsi meni hoitoon joka toinen viikko klo 10:30, mutta enää se ei onnistu, joten hoitopäivät venyvät ainakin minusta ylipitkiksi. En pääse noutamaan lasta kuin vasta klo 18, joten hän on joka toinen viikko eskarissa/hoidossa klo 8:45 - 18. Joustoa ei ole, koska eskarissa on retkiä jne. aamuisin ja niihin on tultava mukaan.
Kyllähän päiväkodissakin retkeillään. Melkeinpä joka viikko oli metsäretki. Kävivät lähileikkipuistoissa, kirjastossa jne. Myöhään tuleva lapsi on sitten yksin päiväkodilla tai eri ryhmässä.
Eskarissa kaikki tulevat retkille mukaan, vaikka se varsinainen hoitopäivä venyisi sen vuoksi yli 10 tunnin mittaiseksi. Jostain syystä päiväkodeissa uskotaan vahvasti siihen, että vanhemmilla ei ikinä ole ns. epätyypillisiä työaikoja.
Tämä! Esim itse olin juhannuksena kaupassa töissä, mies on palomies ja oli myös juhannuksena töissä ja siellä päiväkodissa luultiin et me koitetaan vaan viilata linssiin niitä et saadaan juhannus
ilman lapsia. Tulivat jopa mun työpaikalle kauppaan tarkistamaan että olen töissä 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä uudistus ole suomalaisia varten. Se on sinunkin lapselle hyväksi, että Abdullah oppii suomea edes auttavasti ennen varsinaista koulua, ettei turhaudu ja ala riehumaan niin nopeasti kielimuurin takia.
Mun lapsen päiväkodissa tai tulevassa koulussa ei ole lapsia,jotka ei puhuisi Suomea äidinkielenään.
Sitähän on hyvä toivoa.
Mitä toivomista siinä on? Päiväkodissa ei ole yhtään lasta, joka ei puhuisi äidinkielenä Suomea. Parilla on lisäksi toinenkin kotikieli. Samat lapset jatkaa viereisessä koulussa, jossa ainakaan vielä ei ole ollut kuin äidinkieleltään suomenkielisiä lapsia.
Tuota, lapset puhuvat äidinkielenään suomea, eivät Suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että varsinainen kohderyhmä eivät ole sinun ja minun taitavat ja lahjakkaat lapset, vaan tällä pyritään rauhoittamaan ja opettamaan tavoille nuo kaikki naapureiden häirikkökakarat ja ne, joille suomenkielen äännemaailma ei ole ihan yhtä tuttu. Ja jossainhan ne lapset täytyy pitää, kun vanhemmat ovat töissä, joten samapa se on, millä nimellä tuota hoitopaikkaa kutsutaan.
Voisi muotoilla asian toisin, mutta tämä se syy käytännössä on. Eli halutaan sellaisia lapsia päiväkotiin aiemmin, jotka sinne ei muuten osallistuisi. Etenkin isojen ulkomaalaisperäisten perheiden lapsia, joita hoidetaan kotona eskariin asti, eivätkä he siksi opi suomea aiemmin vaikka ovat täällä syntyneet.
Ja heidän takiaa eskarista ei olla omilla vapaapäivillä, kaikki lomat anotaan kuin koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä uudistus ole suomalaisia varten. Se on sinunkin lapselle hyväksi, että Abdullah oppii suomea edes auttavasti ennen varsinaista koulua, ettei turhaudu ja ala riehumaan niin nopeasti kielimuurin takia.
Mun lapsen päiväkodissa tai tulevassa koulussa ei ole lapsia,jotka ei puhuisi Suomea äidinkielenään.
Sitähän on hyvä toivoa.
Mitä toivomista siinä on? Päiväkodissa ei ole yhtään lasta, joka ei puhuisi äidinkielenä Suomea. Parilla on lisäksi toinenkin kotikieli. Samat lapset jatkaa viereisessä koulussa, jossa ainakaan vielä ei ole ollut kuin äidinkieleltään suomenkielisiä lapsia.
Tuota, lapset puhuvat äidinkielenään suomea, eivät Suomea.
Tuota, autocorrect.
Vierailija kirjoitti:
Koska vuodessa on vaikea oppia toimimaan muiden lasten kanssa, jos on ollut vain kotona sitä ennen saati oppia käytöstapoja, odottaa vuoroa tms. Myös kieltä on vaikea oppia vuodessa. Omani aloittaa nyt eskarin. Lukee ja kirjoittaa suomeksi ja englanniksi, osaa laskea yhteen ja vähentää alueella 1-100.
Eiköhän ne opi ihan kerhoissa ja muissa harrasteissa, joissa käydään rennommin muutaman kerran viikossa sen 1-2 tuntia, ja loput oppii kotona ja leikkikentillä aikuisten ohjauksessa. Ei ne yksin leikkikentillä ole nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että varsinainen kohderyhmä eivät ole sinun ja minun taitavat ja lahjakkaat lapset, vaan tällä pyritään rauhoittamaan ja opettamaan tavoille nuo kaikki naapureiden häirikkökakarat ja ne, joille suomenkielen äännemaailma ei ole ihan yhtä tuttu. Ja jossainhan ne lapset täytyy pitää, kun vanhemmat ovat töissä, joten samapa se on, millä nimellä tuota hoitopaikkaa kutsutaan.
Voisi muotoilla asian toisin, mutta tämä se syy käytännössä on. Eli halutaan sellaisia lapsia päiväkotiin aiemmin, jotka sinne ei muuten osallistuisi. Etenkin isojen ulkomaalaisperäisten perheiden lapsia, joita hoidetaan kotona eskariin asti, eivätkä he siksi opi suomea aiemmin vaikka ovat täällä syntyneet.
Onhan tämä ihan ääneen sanottu ainakin ylen sivuilla. Halutaan tasata oppimiseroja jo ennen koulua ja nostaa 5-vuotiaiden osallistumisprosenttia, joka nyt varhaiskasvatuksessa on reilu 80%. Käytännössä tuo kaksi vuottakin on liian lyhyt aika oppia kieli, jos suomea ei kuule muualla kuin eskarissa 20h viikossa. Mutta toki silti kahdessa vuodessa oppii enemmän kuin yhdessä.
Ennen tällaista ei tarvittu, koska väestö oli homogeenisempaa. Nyt osa ei osaa kieltä kuin auttavasti ja puolet ekaluokkalaisista osaa lukea sujuvasti jo kouluun mennessään.
Mutta miksi niiden, jotka puhuu Suomea äidinkielenä pitää tästä kärsiä. Määräsivät ne muut suomenkieliseen toimintaan 2-vuotiaasta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että varsinainen kohderyhmä eivät ole sinun ja minun taitavat ja lahjakkaat lapset, vaan tällä pyritään rauhoittamaan ja opettamaan tavoille nuo kaikki naapureiden häirikkökakarat ja ne, joille suomenkielen äännemaailma ei ole ihan yhtä tuttu. Ja jossainhan ne lapset täytyy pitää, kun vanhemmat ovat töissä, joten samapa se on, millä nimellä tuota hoitopaikkaa kutsutaan.
Voisi muotoilla asian toisin, mutta tämä se syy käytännössä on. Eli halutaan sellaisia lapsia päiväkotiin aiemmin, jotka sinne ei muuten osallistuisi. Etenkin isojen ulkomaalaisperäisten perheiden lapsia, joita hoidetaan kotona eskariin asti, eivätkä he siksi opi suomea aiemmin vaikka ovat täällä syntyneet.
Onhan tämä ihan ääneen sanottu ainakin ylen sivuilla. Halutaan tasata oppimiseroja jo ennen koulua ja nostaa 5-vuotiaiden osallistumisprosenttia, joka nyt varhaiskasvatuksessa on reilu 80%. Käytännössä tuo kaksi vuottakin on liian lyhyt aika oppia kieli, jos suomea ei kuule muualla kuin eskarissa 20h viikossa. Mutta toki silti kahdessa vuodessa oppii enemmän kuin yhdessä.
Ennen tällaista ei tarvittu, koska väestö oli homogeenisempaa. Nyt osa ei osaa kieltä kuin auttavasti ja puolet ekaluokkalaisista osaa lukea sujuvasti jo kouluun mennessään.
Oikeasti etsitään vain lastensuojeluun asiakkaita.
Sitähän on hyvä toivoa.