Oikeasti, ihanaa olla työtön!

Vaatteita ja kenkiä saa ällistyttävän halvalla mistä vaan, vaikka kirpputorilta. Itse asun kaupungin vuokratalossa, jossa on hyvä pyykkitupa, vielä ilmainen semmonen. Ja jos jääkaappi tai hella hajoaa, vuokranantaja on velvollinen ostamaan uuden.. Ihmettelen syvästi, miten ihmiset ovat noin rahanahneja

Entäs kun eläkeikä koittaa?

Toivottavasti noita harkinnanvaraisia yms. tukia leikataan rajusti.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet karenssilla, niin kulutat omia varojasi tuohon. Hah!

 

No eihän se ihan noin mene. Karenssi tarkoittaa, ettei saa ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa. Välttämättömät menot korvataan vaan sitten toimeentulotuesta.

Jotenkin alkoi taas tekemään mieli myydä talo ja autot pois sekä ottaa töistä lopputili. Nyt oltuani lomalla pari viikkoa alkaa taas tuntua, että minussa on taas elinvoimaa vaikka olen nukkunut ja syönyt huonosti sekä lipittänyt viinaksia. Työ näköjään tappaa.

Toki eihän tämä sirkus voi pyöriä siten, että kaikki vaan hakee rahaa taikaseinästä, mutta miksi juuri minun pitäisi raataa töissä? Ei minulla ole mitään kuin itseni ja eläisin vähemmälläkin rahalla. Lyhennetty työviikko vois olla jees.

Eikö apllä ota kunnian päälle toimeentulotuella eläminen? Onhan se nöyryyttävää, jos ei pysty itse huolehtimaan menoistaan, vaan muut veronmaksajat elättävät sinut. Tosi noloa.

Vierailija kirjoitti:

Taksinkuljettajana tienaan kolme kertaa paremmin kuin vanhassa työssä lähärinä = lähihoitaja

Taksinkuljettajana ei kukaan tienaa 6000 euroa kuukaudessa.

Samoin, ollut jo 2013 alusta asti työtön irtisanottua itseni. Säästöjä on joilla pärjään vaikka lopun elämäni. Kyllä tämä on ihanaa kun voi vain nukkua koska haluaa ja tehdä mitä lystää. Eihän töitä tee kuin köyhät jotta saavat velat maksettua. Onneksi on ystäviä jotka on samassa tilanteessa ja voidaan reissata koska huvittaa.

On tämä työttömän arki ihanaa, tuntuu ihan vuosikymmenen lomalta jolle ei ole loppua.

Mä olen työtön ja se on pääosin ihan parasta. Mutta oon huomannu että tekemällä muutaman tunnin jotain kivaa työtä viikossa niin se piristää ja saa tietty extra-rahaa, jotka voi vaikka pistää säästöön.

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole pienintäkään syytä tuntea syyllisyyttä työttömyydestämme. Irtisanoutuneen ovat antaneet mahdollisuuden jollkekin muulle työhaluiselle, joka ei enää joudu olemaan työttömänä. Me ikuiset pätkätyöläiset taas emme ole itse valinneet osaamme vaan ne, jotka eivät hyvästä ymmärrä eivätkä palkkaa meitä vakityöhön. Läheskään aina syy ei ole meissä itsessämme, vaan joku on ollut parempi, sukulaisempi, tutumpi, pitkäaikaisempi sijainen, halvempi työntekijä.

Ei työttömyydestä sinänsä tulekaan syyllistyä, mutta terve aikuinen ei halua, että muut elättävät hänet.

Vähintäänkin vaivaannuttavaa on se, ettei tienaa vähimmäiselantoaan itse, vaikka työllisyystilanne onkin surkea.

T. Työpaikaton

Mä pärjään erinomaisesti! Jos ei ole kapitalistinen mentaliteetti, shoppailu himo ja näyttämisen ja suorituksen tarve niin voi olla onnellinen.

Mikä vikaa on pitää superlaadukas 30v vanha villapaita? Miksi ostaa uusi huonompi rätti?

Ainut toive olisi että olisi enemmän rahaa ruokaan. Nyt kuun lopussa 15e tilillä.

Ja olen huippukunnossa! Työttömänä on aikaa syödä tervellisesti ja hyvin. Liikuntaa tulee.

Mieluummin töissä kuin työrtömänä, molemmat koettu.

Vierailija kirjoitti:

Mä pärjään erinomaisesti! Jos ei ole kapitalistinen mentaliteetti, shoppailu himo ja näyttämisen ja suorituksen tarve niin voi olla onnellinen.

Mikä vikaa on pitää superlaadukas 30v vanha villapaita? Miksi ostaa uusi huonompi rätti?

Ainut toive olisi että olisi enemmän rahaa ruokaan. Nyt kuun lopussa 15e tilillä.

Ja olen huippukunnossa! Työttömänä on aikaa syödä tervellisesti ja hyvin. Liikuntaa tulee.

Joo, sinulla on sosialistinen mentaliteetti.

Mä lopetin työelämässä 29 vuotiaana. Mä en kestänyt enää olla osaa epäeettistä, kapitalistista yhteiskunta. Työelämä on pelkkää pahaoloa nykyään eikä voi tehdä työt hyvin.

Tulin siihen tulolseen että turha on enää uhrautua puhtaalle pahuudelle. Työ on sinällään aina mukava.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 15:03"]aluksi työttömyys tuntuu kuin lomalta ja ylimääräiseltä vapaa-ajalta. Pikkuhiljaa siihen alkaa tottumaan ja turtumaan, passivoitumaan ja masentumaan. Kestää muutama kuukausi kun mieliala alkaa pikkihiljaa alenemaan. Työttömyys on tosi kivaa aluksi, kun sitä voi tavallaan pitää pitkänä lomana. Pidemmän päälle taloudellisetkin jutut tulee vastaan. Aluksi ei tarvitse laittaa rahaa kuin ruokaan. Pikkuhiljaa alkaa tulla muita menoja: tarvitsee uusia vaatteita, kodinkoneita, puhelin menee rikki jne jne. Eikä ole varaa mihinkään. Muutama kuukausi menee, mutta kun pidempään joutuu elämään noin, alkaa ahistaa ja masentaa. Päivät ovat kaikki samanlaisia, rahaa ei ole mihinkään, alun siivous-ja touhuamisinto katoaa ja tilalle tulee passiivisuus ja laiskuus... been there, done that.

Kyllähän vspaaehtois ym työtä olisi vaikka mitä ja järjestötoimintaa jos jonkinlaista.

Työtön ei voi tehdä työtä (ei palkatonta tai palkallista), yrittää tai opiskella. Muuten tulee karenssi. Miten voi olla vielä hmisiä joille tämä on epäselvää????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 15:03"]aluksi työttömyys tuntuu kuin lomalta ja ylimääräiseltä vapaa-ajalta. Pikkuhiljaa siihen alkaa tottumaan ja turtumaan, passivoitumaan ja masentumaan. Kestää muutama kuukausi kun mieliala alkaa pikkihiljaa alenemaan. Työttömyys on tosi kivaa aluksi, kun sitä voi tavallaan pitää pitkänä lomana. Pidemmän päälle taloudellisetkin jutut tulee vastaan. Aluksi ei tarvitse laittaa rahaa kuin ruokaan. Pikkuhiljaa alkaa tulla muita menoja: tarvitsee uusia vaatteita, kodinkoneita, puhelin menee rikki jne jne. Eikä ole varaa mihinkään. Muutama kuukausi menee, mutta kun pidempään joutuu elämään noin, alkaa ahistaa ja masentaa. Päivät ovat kaikki samanlaisia, rahaa ei ole mihinkään, alun siivous-ja touhuamisinto katoaa ja tilalle tulee passiivisuus ja laiskuus... been there, done that.

Kyllähän vspaaehtois ym työtä olisi vaikka mitä ja järjestötoimintaa jos jonkinlaista.

Työtön ei voi tehdä työtä (ei palkatonta tai palkallista), yrittää tai opiskella. Muuten tulee karenssi. Miten voi olla vielä hmisiä joille tämä on epäselvää????

Voi tehdä paljonkin, mutta sitä ei pidä ilmoittaa työvoimaviranomaisille...

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin alkoi taas tekemään mieli myydä talo ja autot pois sekä ottaa töistä lopputili. Nyt oltuani lomalla pari viikkoa alkaa taas tuntua, että minussa on taas elinvoimaa vaikka olen nukkunut ja syönyt huonosti sekä lipittänyt viinaksia. Työ näköjään tappaa.

Toki eihän tämä sirkus voi pyöriä siten, että kaikki vaan hakee rahaa taikaseinästä, mutta miksi juuri minun pitäisi raataa töissä? Ei minulla ole mitään kuin itseni ja eläisin vähemmälläkin rahalla. Lyhennetty työviikko vois olla jees.

Jatkan vielä, että ajatus muiden rahoilla elämisestä ei tunnu hyvältä, mutta tämä orjallinen työnteko syö sieluani päivä päivältä. En ole oikein koskaan pystynyt olemaan ohjailtavissa tai mennyt ns. massan mukana. Tuntuu vain, että tässä yhteiskunnassa ei ole paikkaa meille yksinäisille susille. Mistä tie ulos?

Vierailija kirjoitti:

Mä lopetin työelämässä 29 vuotiaana. Mä en kestänyt enää olla osaa epäeettistä, kapitalistista yhteiskunta. Työelämä on pelkkää pahaoloa nykyään eikä voi tehdä työt hyvin.

Tulin siihen tulolseen että turha on enää uhrautua puhtaalle pahuudelle. Työ on sinällään aina mukava.

Muut ihmiset olet kuitenkin valmis uhraamaan? Saavat maksaa sinunkin elämisesi. 

Mä olen jotenkin kade näille elämästään nauttiville työttömille tuosta fiiliksestä. Mutta näitä on kiva lukea.

Irtisanouduin lähempänä 60 v stressaavasta työstäni ja niuhottavasta pomosta. Koin mahdollistavani työpaikan nuoremmalle. Oli karenssikin, mutta hetkeäkään en ole katunut. Kukaan ei enää määrää mihin käytän aikaani. Rahaa ei ole paljoa, mutta olen onnellusempi kuin pitkään aikaan. Olen saanut lisäksi tutustua aikuisiin lapsiini "uudestaan", kun on ollut aikaa viettää heidän kanssaan. Terveyteni on parantunut roimasti. Olen mieluummin terve ja köyhä kuin sairas ja raihnainen varakas.