Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä mieltä kaverin toiminnasta (oharit)?
21.08.2014 |
Olin sopinut kaverini (mies) kanssa, että lähdetään taiteiden yöhön tänään. Oltiin hänen kanssa viimekin vuonna ja hauskaa oli. Tänään aamulla hän oli laittanut viestiä, että "sori, lähdetäänkin Jennin (tyttöystävä) kanssa äkkilähdöllä Roomaan, kun tuli niin hyvä tarjous, ei ehdi nyt taiteiden yöhön kun tänään pitää pakkailla". Eli käytännössä saattaisi ehtiä taiteiden yöhönkin, mutta kun "pitää pakkailla".
Mies on lenkkeilykaverini ja joskus perunut lenkkeilyn syystä tai toisesta. Sillä ei ole ollut kauheasti väliä, koska vaikka onkin ikävää, että toinen peruu, yksinkin voi lenkkeillä. Ei edes ole kuin pari kertaa perunut syystä tai toisesta.
Mutta taiteiden yöhön taas tarvitsee seuraa, voi sinne tietysti yksinkin mennä mutta kaverin kanssa kivempaa. Ja tähän aamuun mennessä muut mahdolliset kaverit, joita olisin voinut kysyä seuraksi, ovat jo seuransa sopineet, nyt kun oharit tuli näin lyhyellä varoitusajalla, on vaikeempi varmistella enää ketään seuraksi ja omasta mielestäni vähän noloakin.
Tietenkin kaveri on halunnut lähteä matkalle, jos on saanut halvan reissun ym. mutta tuon asian hoitaminen.
:( En voisi itse kuvitella, että teen jollekulle oharit, jos olen luvannut olla jossain, puhumattakaan siitä mielipahasta, että seurani ei kiinnosta tai se on itsestäänselvyys.:(
Kiitos, että sain avautua.
Kommentit (150)
Koska kaikkia kuitenkin kiinnostaa, mitä tässä jutussa kävi, kerron.
Tuon jälkeen meillä oli parin viikon hiljaisuus. Sitten kutsuin miehen käymään yhdessä liikuntatapahtumassa ja ihan kivasti meni. Kaikki tuntui samalta kuin ennenkin. Tässä yhteydessä aloimme sitten sopia vielä yhtä tapaamista. No, kun tuo tapaaminen oli lähellä, mies alkoi laittaa viestiä, että ei voi tulla, kun Jenni on niin mustasukkainen. Sain sitten järkkäiltyä, että peruttiin se tapahtuma (oli varaus yhteen tapahtumaan). Käytiin miehen kanssa syömässä nopeasti. Mies toisaalta oli sillä kannalla, että "olis ihan kiva tehdä jotain" mutta toisaalta kuitenkin tuo, että "ei viitsi ärsyttää Jenniä".
No, mutta asia selvä. Emme ole tavanneet nyt moneen viikkoon.
Tähän ketjuun tuli joku hyvä kommentti siitä, miten kommentoija kuvaili, kuinka itsellä on oma tulkinta ystävyydestä, eikä se sitten olekaan sama kuin miehellä. Se pätee mielestäni ihan hyvin tähänkin ystävyyteen (pidin siis todella meitä ystävinä, vaikka emme olleet ehtineet hurjan pitkään tuntea).
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihme että ap:lla on ystävät vähissä jos noin käyttäytyy jokaista kohtaan. En itse koe olevani mitenkään tilivelvollinen jokaisesta liikkeestäni ystävilleni, enkä haluaisi lähipiiriini ihmistä joka vaatii selittelyjä ja pahoitteluja jos joku asia ei mene hänen mielensä mukaan.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 13:40"]
Ihan vaan varoituksena sulle ap: minä dumppasin pari vuotta sitten tuollaisen mustasukkaisen roikkuja-valittaja-mököttäjän. Auta armias jos milloinkaan peruin menemisen, hän seuraavalla kerralla oikein muistutti kuinka hän joutui jäämään yksin kotiin. Siis vaikka olisin ollut sairas. Itselläni ei tulisi mieleenkään jäädä itkemään kotiin, lähtisin ihan sinne minne haluaisin. Tuollaisissa taiteen yö -tyyppisissä tapahtumissa käyn ihan jatkuvasti yksin. En ymmärrä miksi perumista pitäisi jotenkin niiaten nöyränä pyytää anteeksi, olisko kivempi että toinen tulee paikalle vaikkei haluaisikaan. Ihan vaan auttamaan raukkaa joka ei osaa yksin käydä missään.
[/quote]
Aika vähän olet lukenut, mitä olen tänne kirjoittanut.
Olen itseasiassa monesti käynyt tapahtumissa myös yksin. Kerroin jo, että taiteiden yö on sellainen, johon ei ole kiva mennä yksin, koska tuntee olonsa yksinäiseksi.
Näissä monissa vastauksissa on kova halu kärjistää asioita, että olisin jotenkin erittäin vaikea ihminen, takertuja. Kerroinkin tuossa aikaisemmin, että aiemmin kaverin perumiset eivät ole minua haitanneet. Kerroin myös, miksi tämä peruminen haittaa ja muut perumiset ei.
Uskon myös, että moni tähän ketjuun kirjoittanut on vielä alle 30 ja kirjoittaa siitä perspektiivistä, jolloin puhelin oli täynnä kaverien ja tuttujen puhelinnumeroita. Kyllä minäkin muistan sen ajan, jolloin kun Tiina perui, niin helposti saattoikin kysyä, onko Katri liikenteessä. Mun iässä vaan kaverit ei ole samalla tavalla liikkeellä kuin ennen, kuten tuossa jo aiemmin totesinkin. Kun on mun iässä yksin niin todella on.
Lakkasin jo muuten aktiivisesti miettimästä tätä koko asiaa jo eilen, mutta olen vastaillut tähän ketjuun oikaistakseni näitä kärjistetyimpiä versioita siitä, millainen "persoona" olen ja muut ohiampuvat versiot. Onneksi on tullut näitäkin viestejä, joissa on ajattelemisen aihetta, kun olen itsekin välillä pohtinut sitä, voimmeko olla kavereita ja jos näin, mihin se perustuu. Ehkä itse todella ajattelen kaveruutemme eri tavalla kuin tuo mies.
En todellakaan ole missään vaiheessa käyttäytynyt roikkuvasti miestä kohtaan. Mies itse on esimerkiksi puhunut syksystä, että voisi tehdä jotain kivaa, harrastaa liikuntaa muodossa tai toisessa. Kaveruutemme on perustunut tuollaiselle yhteiselle tekemiselle. Mutta en myöskään kaipaa sellaista kuviota, jossa minut aina sivuutetaan, jos tulee jotain tärkeämpää. Ihmettelen, ovatko myös sellaisten kommenttien kirjoittajat ihan tosissaan, joiden mielestä aina kaikki seurustelukumppaniin liittyvät asiat automaattisesti jyräävät kavereiden/ystävien kanssa sovitut asiat. Ja jos luulo on se, että sinkkukaveri haluaa maailman tappiin asti tulla sivuutetuksi tai haluaa sietää huonoa kohtelua. Nuo ovat sit taas niitä arvovalintoja joita tehdään. Ja sit kun suhde päättyy, ihmetellään missä kaverit on. Kyllä itse pidin seurustelevana kavereille luvatut asiat ja myös kiinni kaverisuhteista. Toki kavereita tuli nähtyä huomattavasti vähemmän seurustelevana.
En kaipaa muistutusta siitä, että olen elämäntilanteessani yksin ja yksinäinen. Tällaiset tapahtumat aina muistuttavat minua siitä.
Ap
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 14:14"]
Mä taidan muuten tuntea tuon "Jennin" tässä kerrotun perusteella. Mitä mieltä olette, pitäiskö vihjata Jennille tästä ketjusta?
[/quote]
Tuskinpa tunnet, mutta kerro ennemmin, että voisimme tavata vaikka kahvien merkeissä. :-)
Ap
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 13:40"]
Ihan vaan varoituksena sulle ap: minä dumppasin pari vuotta sitten tuollaisen mustasukkaisen roikkuja-valittaja-mököttäjän. Auta armias jos milloinkaan peruin menemisen, hän seuraavalla kerralla oikein muistutti kuinka hän joutui jäämään yksin kotiin. Siis vaikka olisin ollut sairas. Itselläni ei tulisi mieleenkään jäädä itkemään kotiin, lähtisin ihan sinne minne haluaisin. Tuollaisissa taiteen yö -tyyppisissä tapahtumissa käyn ihan jatkuvasti yksin. En ymmärrä miksi perumista pitäisi jotenkin niiaten nöyränä pyytää anteeksi, olisko kivempi että toinen tulee paikalle vaikkei haluaisikaan. Ihan vaan auttamaan raukkaa joka ei osaa yksin käydä missään.
[/quote]
Aika vähän olet lukenut, mitä olen tänne kirjoittanut.
Mutta en myöskään kaipaa sellaista kuviota, jossa minut aina sivuutetaan, jos tulee jotain tärkeämpää. Ihmettelen, ovatko myös sellaisten kommenttien kirjoittajat ihan tosissaan, joiden mielestä aina kaikki seurustelukumppaniin liittyvät asiat automaattisesti jyräävät kavereiden/ystävien kanssa sovitut asiat. Ja jos luulo on se, että sinkkukaveri haluaa maailman tappiin asti tulla sivuutetuksi tai haluaa sietää huonoa kohtelua. Nuo ovat sit taas niitä arvovalintoja joita tehdään. Ja sit kun suhde päättyy, ihmetellään missä kaverit on. Kyllä itse pidin seurustelevana kavereille luvatut asiat ja myös kiinni kaverisuhteista. Toki kavereita tuli nähtyä huomattavasti vähemmän seurustelevana.
En kaipaa muistutusta siitä, että olen elämäntilanteessani yksin ja yksinäinen. Tällaiset tapahtumat aina muistuttavat minua siitä.
Ap
[/quote]
Tämä juuri särähtää mun korvaani, vaikka olen 4-kymppinen. En mieltäisi miehen kohtelua huonoksi. Ainakaan tilanteen huomioon ottaen. Mikä on oma tarpeesi parisuhteelta? Tulee väkisinkin mieleen, että se ei ole kovin suuri, kun ystäväsi asemaan asettuminen on noin vaikeaa. Se huono kohtelu on juuri se, mitä en tähän juttuun nyt vaan yksinkertaisesti ymmärrä. Onhan ne suunnitelmien muutokset ikäviä, mutta huonoa kohtelua...? Eikö sinun takiasi sitten tarvitse koskaan joustaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitat ap, että et kaipaa kuviota, jossa sinut sivuutetaan, kun tulee jotain tärkeämpää. Älä sitten kaveeraa kenenkään miehen kanssa, jolla on tyttöystävä. Minusta on luonnollista, että sellaiseen suhteeseen voi tosinaan yllättäen tulla jotain tärkeämpää kuin lenkkeilykaverin tapaaminen. Olitte sopineet, ettette hylkää toisianne seurustelukaverin takia.
Aika epätarkka ilmaisu. Teidän olisi pitänyt muotoilla se näin: emme saa muuttaa sopimiamme menoja ja tapaamisia, vaikka seurustelisimme tahoillamme koska oikeasti se on hylkäämistä.
Olet valmis ajattelemaan miehestä että hän hylkää sinut aika vähällä minun mielestäni. Mieti sitä, jos et halua kärsiä vastaavasta ongelmasta jatkossa. Voisitko luottaa vähän enemmän?
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 17:04"]
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 16:51"]
Ja ikä oli? Ymmärrän jos teininä kyrpiintyy tuosta, mutta aikuinen ihminen osaa ajatella myös toisen kannalta.
Ja mikset voisi lyöttäytyä muiden kavereiden seuraan vaikka heillä jo seura sovittu illaksi. Porukalla on kiva olla, ja tuskin kukaan kieltää sinua tulemasta mukaan remmiin.
[/quote]
Toisen kannalta? Olen moneen kertaan kertonut, että tietenkin ymmärrän sen, että kaveri haluaa lähteä matkalle, jos voi, mutta tapa, jolla hän kohtelee minua tässä asiassa, on musta ikävä.
Ja on todella outo lähtökohta, että minun pitäisi olla tyytyväinen ja onnellinen, että joudun olemaan varsinaisesti yksin koko iltana, jolloin piti olla hauska ilta kaverin kanssa.
Kumman vaihtoehdon siis itse valitsisit?Siinä ei paljon lohduta se vaihtoehto, että voi varovasti kysyä tutuilta, ovatko menossa katsomaan jotain tapahtumaa taiteiden yössä ja sitten nähdä siinä samalla ja muutoin hengailla koko ilta yksin. Samoin olisin voinut jo ajat sitten sopia ihan muuta seuraa koko illalle, jos ei olisi tullut ohareita. :(
Oikeasti todella yksinäisyydentunnettani vähättelevä vastaus, ysi.
Ja olen siis sinkku, joten tiedossa oleva yksinäinen ilta ei mitenkään hivele mieltä, valitettavasti.
ap
[/quote]
Siis millä tavalla hän on sinua kohdellut? Hänhän on nimenomaan ajatellut sinua, kun on katsonut, että tapaamisen peruminen vaatii selittämistä. Hänhän yritti nimenomaan tuolla järkevällä perustelulla tuoda ilmi, että peruminen on kurja juttu, mutta nyt kun matkatarjous oli niin hyvä, se piti käyttää. Jos aamupäivällä ilmoittaa, on se ihan ajoissa. Kyllä ERITTÄIN monet kolmikymppiset ovat kykeneväisiä ihan muutaman tunnin varoitusajalla soittamaan kaveriaan olusille, kahville, lenkille, uimaan tai seuraksi konserttiin tai vaikka sinne Taiteiden yöhön, eli ei ystäväsi varmaankaan uskonut, että peruminen on sinulle ylitsepääsemätön ongelma.
Minun ja varmasti monen muunkin ystäväpiiri on myös sen verran avoin, rento ja suvaitsevainen, että ilman muuta kaverin kaverit sopivat joukkoon mukaan, jos haluavat. En käsitä, mikä Taiteiden yön ohjelmaan meneminen voisi olla jotenkin niin lukkoon lyöty suunnitelma, ettei sinne voisi seuraan lyöttäytyä. Mikset sinä muka olisi voinut joltain muulta ystävältäsi kysyä, saako vielä mattimyöhäisenä liittyä joukkoon? En ymmärrä. Mun pöytään kun saa tulla tutut istumaan, vaikka törmättäisiin vasta jossain runoklubilla tms. ilman mitään etukäteissopimisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, luulenpa että tällä miehellä on toinen nainen.
Uskoisin että tilanne rauhoittuu kun olette olleet nyt muutaman viikon tapaamatta ja ehkä lähikuukausina alatte jälleen tapailemaan (ehkä ystävinä).
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 17:46"]
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 17:21"][quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 17:11"]
Tämä nyt on niin selvä juttu kun olla voi.
Jenni sanoi kaverillesi, että se on joko "minä tai taiteidenden yö sinun kanssasi". Kaveri valitsi Jennin. Ja jottei ihan munattomalta näyttäisi sinun simissäsi ja toisaalta hyvittääkseen ajattelemattomuuutensa Jennille, hommasi kiireellä ulkomaanmatkan, todennäköisesti kalliin.
Tyydy osaasi ja ole onnellinen kaverisi puolesta.
[/quote]
Näin siis mä ajattelin, mutta kun viesteiltiin kaverini kanssa, niin kaveri ei myöntänyt, että tää keskustelu olisi mennyt näin. Mutta voi olla.
Itse kun kuulin, että "Jenni" on ollut mustasukkainen, olen myös puhunut, että auttaiskohan, jos minä ja Jenni vaikka tapaisimme ja voisin vakuuttaa, että en havittele tätä miestä (tähänkin on syynsä). Sen sijaan mies on kyllä tärkeä, koska hän todella nykyään on ainoita kavereita, jonka kanssa voi vaikkapa johonkin taiteiden yöhönkin lähteä.
ap
[/quote]
Se on miehelle vaikea paikka myöntää, että on "tossun alla". Fiksu kompromissi olisi ollut alun perinkin jo ennen kuin sopi asiasta sinun kanssa, kysyä, setä lähteenä Jenni mukaan. Todennäköisesti Jenni sai kuulla asiasta jälkikäteen, ja sehän riittää useimmalle naiselle osoitukseksi siitä, tta kuka on miehelle tärkein. Tämän jälkeekeen kolmanneksi pyöräksi lähteminen ei tullut enää kuuloonkaan. Ja näin oli mies paskaraossa kahden petetyn, mutta itselle tärkeän naisen välissä.
Olisiko sinä hyväksynyt Jennin mukaan ja nauttinut Taiteiden yöstä?
Vaatii mieheltä vahvaa luonnetta olla rehellinen tuossa tilanteessa. Useimmiten rehellisyyskään ei auta, vaan aina joku pahoittaa mielensä, näinpä useimmat miehet turvautuvat tässä tilanteessa valkoisiin valheisiin. Joista hän jää kiinni, ja sitten on taas kimpussa vihainen nainen tai useampia, joten seuraava aste on sitten suoranainen valehtelu suuntaan jos toiseenkin.
Jennin mustasukkaisuus ei todellakaan lievene siitä, että mies sopii sinun kanssasi mitään ennen kuin on ensin kysynyt luvan Jenniltä. Tuskin sittenkään. Hankala tilanne ystävyytenne kannalta.
[/quote] Onko mies niin tossun alla, ettei uskaltanut tahtoa ap.ta matkaan Roomaan heidän kanssaan. Jenni taitaa pelätä, että ap vamppaa hänen miehensä ja ei halunnut ap.ta matkaan Roomaan.