*~* HAAHUT viikko 34 *~*
[b][size=3][color=purple]Haahuilijat [/color][/size][/b]
[b][color=blue] Haahuilijat on keskenmenon kokeneiden kuumeilijoiden oma ryhmä. [/color][/b]
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[color=blue][size=1][b]carpel[/b] Itse olen 27-vuotias, mies 32. Lapsia ei ole ja sen ensimmäisen yritys aloitettu 06/06. Keskenmeno 07/06 rv 7+2.
[b]Elisabeth72[/b] Olen 33-vee ja mieheni on 29. Meillä on kaksi tyttöä 03/03 & 08/04. Asumme ruotsissa....Elämäni ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen keskenmenon sain joulukuussa -05. Kemiallinen raskaus 07/06.
[b]Helga76[/b] Mies ja Mä molemmat 30v. Asutaan Etelä-Suomessa ja ensimmäistä lasta toivotaan saapuvaksi. Keskeytynyt keskenmeno 07/06. Minä olen tälläinen omituisen huumorintajun omaava blondi, jolla jopa toisinaan päänupissa syttyy " heureka" lamppu. Olen myös " super-tunteellinen" , välillä mennään korkealla ja kovaa, toisinaan ryömitään pohjamudissa.
[b]joonatan05[/b] olen 25 v ja mies 27, meillä suloinen poika 1,5 v. Tuulimuna raskaus todettiin siis 11+1 07/06.
[b]Jumppakärpänen[/b] Ikää on 28v. ja naimisissa olen. Pohjanmaalta. Ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen keskenmeno oli 10/05.
[b]Juuliar74[/b] Olen 32-vuotias yhden 1.5 kk vanhan tytön äiti. Asun mieheni ja tyttöni kanssa Etelä-Karjalassa.
[b]katri72[/b] Olen 34-v ja aviomies 33-v. 11-v koira. Helsingistä. Esikoisen yritys alkoi 02/03. Keskenmenot 7/05, 12/05 ja 7/06?.
[b]Koala-72[/b] mies myös 34 v. Asutaan Espoossa. Naimisiin mentiin 2004 ja vauvakuumeilu alkoi 05/2005. Km vkolla 20+1 (kaksoset) 11/2005 ja nyt on uutta raskautta yritetty 03/2006 alkaen.
[b]laralei[/b] Olen 20-vuotias, mies 28. Pillerit jätin pois syyskuussa -05, ensimmäinen raskaus alkoi toisesta kierrosta. Raskaus todettiin tuulimunaksi uudenvuoden aikaan,juuri kun tuli täyteen rv 12.
[b]Liliane[/b] Minä ja mies molemmat 24-vuotiaita ja asumme Lounais-Suomessa. Toiveissa oleva pienokainen olisi mulle toinen (tyttö 5/01) ja miehelle eka. Spontaani keskenmeno 01/2006 rv 7+2, odotin ilmeisesti kaksosia.
[b]limetti1[/b] olen 23-vuotias 1 1/2vuotiaan pikkutaaperon äiti. Toinen raskaus meni kesken 6+0. Kovasti olisi toiveissa toinen lapsi tähän perheeseen ja sisarus esikoiselle.
[b]meillekans[/b] Toista lasta kuumeillaan (sekä minä että mies). Esikoinen sai alkunsa 10 kuukauden yrityksen jälkeen ja siinä välissä ehti olla yksi todella kivulias keskenmeno rv 8+5. Esikko on nyt reilu 9 kuukautta.
[b]Moila[/b] Olen 26-vuotias, mies 28. Meillä on 1,5-vuotias poika. Toukokuussa annoimme toiselle luvan tulla. Heinäkuussa sain plussa. Viime tiistaina kävin yksityisellä rv9+0. Sikiön todettiin kuolleen rv8+4. Torstaina mulla oli kaavinta. Putosin kovaa ja korkealta, vaikka osasin olla varuillani.
[b]-nelliina-[/b] minä olen 29 ja mies 34 vuotta. Meillä on koululaiset, tyttö ja poika. Eka ja toivottavasti vikakin keskenmeno 7/2006 viikolla 11+0, kohtu tyhjentyi itsestään, ei ollut muuta kuin nestepussi kohdussa. Kohdun koko kuitenkin vastasi viikkoja. Synnytyssairaala olis TAYS.
[b]nippula[/b] yrittäminen alkanut kesällä 2004 ja km 8/04.
[b]nipsu-79[/b] olen 26 vuotias ja mieheni on 32. Minulla on kaksi lasta 3 ja 5 vuotiaat. nyt olemme yittäneet pikku kolmosta tän kierron jälkeen 8kk. Keskenmeno rv6 9/05. Viime kierrossa testasin plussaa joka muuttui kuitenkin tädin vierailuksi eli epäilen kemiallista km 12/05, km 01/06 ja km 06/06 rv5+.
[b]Nonna-80[/b] minä -80, mies -78, yritys aloitettu 10/03, keskenmeno 12/04 rv 14. Lapsettomuushoidot aloitettu 1/2006.
[b]Pikkutiikeri76[/b] meillä on ennestään lapset tyttö 8/02 ja poika 9/04. Asutaan pohjois-pohjanmaalla. Keskenmeno 01/2006.
[b]pipsa79[/b] Minä itse pian 27.v. ja mies 31 ja esikoista yritetään...meillä 3 Icsiä tehty josta saldona yksi keskenmeno ja sen jälkeen 2 luomuraskautta jotka kummakin menivät kesken.Tällä hetkellä käytössä clomit ja disperiini 100mg/pv.
[b]Pirpaliina[/b] Itse olen 28-vuotias, mies 26. Lapsia on kaksi, molemmat tärpänneet ensimmäisestä yrityskierrosta. Nyt spontaani km 08/06, todettu rv 8+6, ja toivottavasti jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi.
[b]puhbear[/b] oma ikä 25v, mies pari vuotta nuorempi. Ensimmäistä toivotaan kovin hartaasti. Yritys alkoi 12/05. km 04/06.
[b]pumpsu[/b] Minä 24, Mies 26, Ensimmäistä lasta toivotaan, Spontaanit keskenmenot 4/06 ja 8/06 viikoilla 7-8.
[b]Ria73[/b] Oma ja miehenikä: 33 ja mies 29, Asutaan: Helsingissä, Lapsia: Poika 10/01, Keskenmeno 10/04, kohdunulkoinen 4/05, tuulimuna 4/06
[b]sani-74[/b] Minä 31-v, mies 37-v, lapset 01 ja 03, kohdunulkoinen 08/05.
[b]Shannon-75[/b] meillä on uusperhe, johon kuuluu mun ja mieheni lisäksi 2 poikaa mun edellisestä liitosta 10/96 ja 3/99 sekä tyttö mieheni edellisestä liitosta 2/99. Meillä on myös yksi yhteinen poika 1/04. km 4/06 ja km+kohdunulkoinen 8/06.
[b]vauva2006[/b] minä 24 ja mies 32. ensimmäisestä haaveillaan, km 11+3 spontaanisti, vauhditettu lääkkeillä seuraavana päivänä, kuukauden päästä vielä kaavinta. vauva edelleen haaveissa saada.
[b]VM1974[/b] minä 30 v, mies 36 v asutaan pääkaupunkiseudulla ja ensimmäistä yhteistä yritetään. Mulla ei lapsia ennestään, miehellä 10 v tyttö. Yritetty on 10 / 2004 lähtien, km 07/2005 rv 6+3.
[b]vm69[/b] Neljäs raskaus päättyi rv 20+5, jolloin synnytin pienen tyttömme. Tämä tapahtui maaliskuussa.
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[size=2][color=red]ex-haahut eli jo plussanneet!! [/color][/size]
[b]kuonokas[/b] plussa 28.12.2005, la 5.9.2006
[b]neronja[/b] plussa 30.12.2005, la 7.9.2006
[b]masunasu[/b] plussa 31.12.2005, la 8.9.2006
[b]peebee[/b] plussa 10.1.2006, la 22.9.2006
[b]femmamma[/b] plussa 11.1.2006, la 12.9.2006
[b]ulriina[/b] plussa 23.1.2006, la 5.10.2006
[b]myttynen75[/b] plussa 27.1.2006, la 6.10.2006
[b]nipsunen[/b] plussa ?, la 20.10.2006
[b]Kaksonen76[/b] plussa 15.2.2006, la 26.10.2006
[b]Swehina[/b] plussa 10.3.2006, la 12.11.2006
[b]Pirpula[/b] plussa ?, la ?
[b]marrasmamma[/b] plussa 29.3.2006, la ?
[b]maria80[/b] plussa 8.5.2006, la 20.1.2007
[b]memmuli24[/b] plussa 25.5.2006, la 1.2.2007
[b]Hannele-81[/b] plussa 14.6.2006, la 18.2.2007
[b]Enni-Maija[/b] plussa 22.6.2006, la 28.2.2007
[b]eka-vekara[/b] plussa 7.7.2006, la 18.3.2007
[b]titi75[/b] plussa 10.7.2006, la 16.3.2007
[b]Lizie[/b] plussa 14.7.2006, la 16.3.2007
[b]porkkana05[/b] plussa 17.7.2006, la ?
[b][color=purple]Laihduttavat haahuilijat [/color][/b]
[b]Nimimerkki:[/b] nonna80
[b]Pituus ja lähtöpaino, BMI:[/b] 171cm, 82 kg. BMI jotain 26 ja risat
[b]Ongelmakohdat:[/b] sokeri
[b]Keinot:[/b] Sokerin vaihtaminen makeutusaineeseen, vaalean leivän ja pullan syönnin karsiminen, keksit pois!!!
[b]Tavoite:[/b] ainakin se 10 pois
[b]Nimimerkki:[/b] VM1974
[b]Pituus ja lähtöpaino, BMI:[/b] 169 cm, 74 kg, BMI 25,8
[b]Ongelmakohdat:[/b] herkkujen syöminen, ylisuuret ruoka-annokset
[b]Keinot:[/b] Pienennän ruoka-annoksia ja vähennän radikaalisti vaalean leivän sekä herkkujen syömistä. Makeapalaksi valitsen jatkossa vain kevyitä vaihtoehtoja, kuten rahkoja.
[b]Tavoite:[/b] 9 kg pois
[/quote]
Kommentit (79)
Sanille pahoittelut ja jaksamista surun keskellä. Vaikea löytää sanoja, varsinkin näin virtuaalisesti. Voimahali joka tapauksessa.
Jumppis, jännä ja takuulla rankka viikko on sulla ollut. Kovasti tsemppiä ja pysyvää plussaa jatkossa täältä toivottelen.
Lyhyesti vaan palstailen, kun opinnot työn ohessa nielee aikaa ja pitäisi ahkerasti just nyt kirjoitella kyllä ihan muita juttuja ;) Oon ollut todella laiska ja saamaton, ja niin se sitten kostautuu sunnuntai-iltana! Pah.
Meneillään kp 29/28-32, joten periaatteessa jänniä aikoja elellään. En vaan oikein saanut kunnon ovis-plussaa tässä kierrossa, joten toiveet ei oo kovinkaan korkealla. Viime kierron aikaisen testauksen plussan (kp 28 plussa, joka siis tädiksi muuttui) viisastamana en aio testailla ennen ens lauantaita. Jos silloin on enää tarvis.
Illan jatkoja kaikille. Ja plussauutisia kuuluville, ne olis niiiiiin piristäviä!
Koala
Voi piru, nyt tää kone sit alkaa sekoilla sen netin vaihdon jälkeen¿.. Mää oon tahkonnu tässä viimeiset puol tuntia sivua auki, mut ei niin ei¿ Ja nyt sit aukes, onneks.. Meinas jo vähä paniikki iskee!
Jumppis: Ja mä olen taas tottunu siihen edellisissä työpaikoissa, että jos on jotain sanottavaa niin sit sanotaan asianosaiselle ihmiselle siitä suoraan ilman että juoruta kalkatetaan selän takana ensin viikko ja sit joku muu menee pomolle sanomaan jne.. Ja tuossa välissä juttu on yleensä kasvanut sit sellaisiin mittasuhteisiin et heikompaa hirvittäis.
Edellisessä työpaikassa, jossa tosin ¿vain¿ n.30 ihmistä töissä tuli joku oikein veemäinen väärinkäsitys, niin mä selvitin oman osani yksinkertaisesti niin, et yksitellen juttelin ihmisten kanssa ja sanoin sanottavani/mielipiteeni. Ja lopputuloksena se, et jopa yks kenen kanssa en ollu mitenkään hyvää pataa, tuli sanomaan mulle viimeisenä päivänä töissä, että sun kanssa oli tosi mukava tehdä töitä, kun puhuit asioista aina suoraan. ( mainitsi myös, että aikaa vei siihen tottua, mut lopputulos hyvä.) Ja itse olin aivan äimänkäkenä, kun hää tuli kehumaan.
Mutta jos mä oisin vähä heikompaa tekoa, niin ensinnäkin mun kesäloma menis pilalle, kun miettisin ja vatvoisin tuota juttua aamusta iltaan tyyöiin, et oonko mä oikeesti niin paska ihminen? Ja mitä mun olis pitäny tehdä toisin, kun kuitenkin 10v ollu jo työelämässä ja missään paikassa en kuitenkaan oo ikinä kohdannu tuollasta vihamielisyyttä kuin tässä nykyisessä työpaikassa.
Joo, ja mä oon tullu siihen tulokseen, et miesten kanssa jos sais tehä töitä niin kaik olis oikkei hyvin, ne kun ei yleensä tuppaa olemaan kieroja/kaksnaamisia selkään taputtelijoita¿
Pitäis saada joku laki mikä velvoittais jokaisella työpaikalla olemaan vähintään 40% miehiä, ne kun vaan kummasti tasapainottaa turhat ¿ämmäin jutut pois¿.
Mut pyh ja pöh anti p. askan olla. ( Mulla ei oo mitään mielenkiintoo lähtee setviin tota soppaa, kun mä _tiedän_, et en todellakaan aio jäädä sinne pidempään kuin mitä on pakko.
Ja sitä paitsi mua ärsyttää, et nykyään pomot kuvittelee voivansa haukkua työntekijänsä aivan maan rakoon ja sit he vielä odottaa, et saavat täyden työpanoksen sen jälkeen¿ Kun mun mielestä mikään työpaikka ei oo niin loistava/mahtava, että kestäisin olla töissä paikassa jossa pomo käyttää asemaansa hyväkseen saadakseen vaan uhkailemalla alistaa muita ihmisiä.
Mihin on unohtunut rakentava ja kehittävä keskustelu? Jossain koulutuksessa sanottiin, et jos joudut joskus antamaan paskaa palautetta, muista lopettaa keskustelu _aina_ johonkin hyvään asiaan. Tyyliin, et nyt on jääny jotain ikävä kyllä sulla vaikkapa tekemättä, mut hei se mitä olet tehny on ollu todella hyvin tehtyä.
Bläääh, kuinka mä nyt jaksankin vaan vaahdota tästä jutusta¿. ( Antakaa armoa ja ymmärrystä¿)
No mutta,
Kamala jano on vaivannu mua koko peevelin päivän. Heräsin kesken päikkärien siihen et kurrku oli niin kuiva, et tuntus kuin tukehtuisin siihen paikkaan. Enkä eilen tosiaa syöny mitään niiin suolaista et siitä tuo efekti tulis. Mä olen myöskin vaan maannu väsyneenä soffalla kalsarit ja toppi päällä.. Päätin et tänää on Uuno päivä. ( Uunohan maakaa suurimmaks osaks vaan soffalla ja syö vaan välillä.) Tää on aika rentouttavaa, suosittelen kaikille välillä.
Jep¿Tänään on kp 16/ 28.. Vähä mietityttää, et no jaaha viimeks kun alkoi kesäloma huomasin parin päivän sisällä olevani raskaana. Et mitenkäköhän nyt käy¿ Hassua, jotenkin mulle on nyt tullu sellanen vähättely fiilis et njäääää, en kuitenkaan oo raskaana, kun meneehän tässä muutenkin asiat (työt siis) päin v****a, niin enhän mä mitää lastakaan saa sit, mun tuurilla..
Otti eilen myös hieman sydämen pohjasta, kun nähtiin muutama perhetuttu, joilla 2 lasta, kun tää isä hehkutti sitä kuinka ihanaa se on tulla töistä kotiin, kun lapset kiljuu innoissaan, et isi tuli¿ Tuo oman kullanmurun naamasta näki, et sille tuli ihan vähän paska fiilis, ja siten myös mulle.
Mut eiks vaan, et sit kun me haahut saadaan sitten joskus se ihana onni ja autuus, eli lapsi, me myös osaamme arvostaa sitä enemmän¿ Eiks niin? Me ei valiteta kun pää roikkuu vessanpöntössä 4kk putkeen, ja lihotaan satakiloisiksi valaiksi ja tukkakin tippuu päästä, ja mieskin muuttuu vähemmän ihanaksi, mut me ei valiteta, eihän.. ;) ( Pieni sarkastinen minä nostaa taas päätään..)
Voih, mielikin tekis jotain, mut kun en tiedä mitä! Pitäisköhän koitta syödä vaik ananas purkki? Taikka siis ne ananakset sisältä, eikä sitä purkkia¿.
Helga: Joo, älä syö sitä purkkia! Ja oikeassa olet, työasialla on turha kesälomaansa pilata, varsinkin, jos on kohta entinen työpaikka:) Mulla helpotti työasioita älyttömän paljon, kun aloin tehdä miehen kanssa yhdessä hommia. Kyllä ne miehet vaan tasapainottaa sitä hommaa. Ja aina, kun joku muija alkoi jostakin rupiseen, käskin kysyä asiaa " Jormalta" . Siihen yleensä loppu jupinat:) " Jorman" kanssa muutenkin synkkaa hyvin, annetaan positiivista palautetta puolin ja toisin ja pystytään puhumaan asioista suoraan.
Sitten mun piti kommentoida sitä " ehkä arvostetaan sitä lasta sitten enemmän" -kommenttiasi.
Olen samaa mieltä. Lupasinkin itselleni silloin kolmisen kuukautta sitten (kun se raskaana ollut soitteli ja valitti oireitaan 24/7), että minäpä en valita sanaakaan, jos joskus vielä SAAN oksentaa, SAAN finnejä, SAAN nauttia turvotuksesta ja SAAN lisää läskiä...En valita en. Julkisesti ainakaan. Teille haahuille ja omassa päässä vaan pikkusen mutisen:) Ajattelin oikein kirjoittaa jääkaapin oveen lapun, että " Muistathan olla valittamatta, kun vihdoinkin ollaan jo tänne asti päästy" . Täytyy vaan kirjoittaa se noin säyseään, ei käskevään, muotoon, jos joskus aamulla hormoonit hyrrää niin sitä voi helposti suuttua itselleen...
Nyt koiran kanssa ulos. Raukalla joku juttu hännässä ja siihen joutuu spreijaamaan haavasuihketta (ettei nuole sitä ja revi niitä karvoja irti lisää), joka haisee pahalle. Nyt se ei keksi mitään tekemistä, kun häntää ei saa nuolla. Kaivaa sisällä kuoppia lattiaan (?)...Seuraan tilannetta vielä ensi viikon ja sitten lekurille, jos suihke ei auta. Toi meidän koira on niin mun sijaislapsi, että joutuu yllättävien hellyyden osoitusten kohteeksi alituisesti. Mutta nyt ulos ennenkuin tulee pimeetä. Meilläpäin ei siis ole katuvaloja ja hieman säikky olen pimeässä...
Jumppis
pikaisesti luin loppuviikon viestit läpi. Parhaiten jäi mieleen plussa uutinen, ONNEA LIMETTI.
Ja moilalle pahoittelevat tervetulotoivotukset.
Mulla alkoi kai piinailut, täti pitäisi loppuviikon aikana aloittaa tiputtelut. Oli niin hauska ja mahtava viikonloppu (reissussa yksin ilman perhettä) että sain vähän muutakin ajateltavaa kun tuo vauvakuume. Jotenkin on eka kerran maaliskuun keskenmenon jälkeen sellainen tunne, että se vauva tulee meille jos on tullakseen. Ei paniikkia ja hermoilua.
Tosin mulla samoja " oireita" kuin Helgalla... finnejä... pierettää...
Limetille vielä täältäkin onnittelut!
Nyt itsekkäästi omaan napaan:
Näin ne viikot vaan menee. Viikonloppu meni tuskaillessa eli lauantaina haamu (näki hyvin), sunnuntaina vielä selkeämpi haamu tai samannäköinen kuin käyttöohjeen haalein plussa. Aamulla nega. Tuolta odotus-puolelta kyselin ja pitivät niitä ihan plussina, mutta eiköhän tuo aamun nega nyt näyttänyt kaapin paikan. Vi..uttaa vaan, kun tulee tuollasia ihme viivoja.
Rinnat kipeät, mutta menkkaturvotus vielä puuttuu. Vatsassa nippaillut pari päivää ja niitä finnejä...Joten loppuviikosta viimestään tilanne selviää. En vaan ole saanut ennen haamun haamuja, negaa vaan. Vähän nyt toiveet ensin heräsi, varsinkin kun se eilinen testi oli niin lupaava. Nyt palattiin takaisin maanpinnalle.
No, nyt uutta työviikkoa kohti ja onneksi on paljon tekemistä, niin ei ehdi tarkkailemaan itseään jatkuvasti...*vakuuttaa muka itselleen*
On tämä tällaista. Ensin lupaa olla kuumeilematta ja toisena hetkenä on ihan tolaltaan liian aikaisin tehdyistä testeistä. Miksei se plussa jo tule? *polkee jalkaa*
Helga!!!!!Tanssippas mulle sitä noitatanssiasi!!!!
Päivänjatkoja,
Ketutuksen ja hämmennyksen välimaastossa leireilevä Jumppis
Moila: Suurensuuret pahoittelut keskenmenosta *voimahali*!!! Tervetulotoivotus kuitenkin tänne meidän ihanaan joukkoomme! Kuulostipa törkeiltä noi appivanhempien jutut, pistää ihan kiukuksi!!
ON: Oon tosi huonosti nyt palstaillut, kun meillä on kone paskana ja joudun töistä vaan äkkiä lukaisemaan jutut, eikä oikein ehi kirjoittamaan. Viikonloppu meni heppakisoissa ja näyttelyssä, voitot tuli mulle ja meidän neidille ratsastusluokista, eli tosi onnistuneet reissut..
Ovista testailin silloin viikko sitten, yks päivä sain melkein plussan ja seuraavana päivänä viiva olikin jo ihan haalee. Mahdankohan ovuloida ollenkaan? Ei mitään oireita/raskautunutta oloa, joten kaipa ne menkat viikon päästä taas alkaa..
Näin muuten viime yönä unta, että mun kaikki läheiset kuoli auto-onnettomuudessa, ihan kamala uni. Mut eiks unessa kuolema yleensä tulkita syntymäksi? Mun hyvän ystävän odotus on jo viikolla mennyt yli, vähäks tulee meedio-olo jos se vauva syntyis tänään.... Jepajee, eipä mulla kai sitten muuta, ainakaan ei tuu nyt mieleen! Niin joo, TSH ja prolaktiini-arvot olivat normaalit kun soitin labratuloksista..
T: Liliane
Hei älkää ihmetelkö mut jostain kumman syystä tohon mun äskeisen viestin perään tuli ihan sikana tyhjiä riviä. en jummarra. Vähäks oon lahjakas tietokoneiden kanssa?????
Ihan ensimmäiseksi onnentoivotuksia ja tarrasukkia limetille!
Tsemppiä piinailijoille!
Virtuaali tukea, haleja ja nenäliinoja km saaneille... :´( Aina on jollekin näköjään käytävä niin, ettei odotettu pienokainen saa koskaan nähdä päivän valoa. Tervetuloa kuitenkin tänne joukkoon!
Moila: Tosi inha anoppi! Onneksi miehesi on hoitanut asian niin kuin pitääkin. Meillä tämä viimeisin raskaus, joka 2 vkoa sitten päättyi km:oon, oli yllätysraskaus. Anoppi oli heti jakamassa elämän ohjeita, että teidän pitää sitten laittaa putket solmuun, jos ette kerran muuten osaa huolehtia ehkäisystä. Noh, kun km sitten tuli, mies hoiti anopin kanssa hirmu ihanasti. Mun ei ole onneksi tarvinnut selvitellä hänen kanssaan mitään tuntoja. Anopilla on ollut yksi kohdun ulkoinen itselläänkin, joten siksi varmaan osasi pitää turpansa kiinni. Oman äitini kanssa sain puhuttua ja itkettyä puhelimessa heti tapahtuman jälkeen. Hän olikin ihan korvaamaton tuki! Ja sitten täällä olen oma napaisesti purkanut sekavia ajatuksiani, eikä sillä väliä onko niitä kukaan lukenut vai ei. Minua ainakin ajatusten kirjoittaminen helpotti asian käsittelemisessä.
Helga: voisin vaikka pääni panna pantiksi, että raskaana olet. Mutta tässä vaiheessa en voi muuta kuin houkutella sitä tätiä tänne päin, ettei se vie tuotakin jännittämisen iloa teiltä - ja meiltä.
Nelliina: kiinnitin samaan huomion, kun luin anoppilassa seiskaa. Kaikki on raskaana tai kaikilla on vauva ja mulla ei oo!!! *yäääh!* En pysty vieläkään katsomaan vauvamasuja ilman, että sisältä vihlasee, mutta kummasti täällä pystyy aidosti toivomaan teille plussia, kun tiedän mitä olette kaikki saaneet kokea!
Jumppis: Kyllä se haamukin on plussa! Mulla on kaksi elävää haamua, jotka tosin ovat jo hoitopaikassa! bd
Ja täysin asiaton mutta kiinnostava kysymys kuitenkin: Juuliar, onko teillä tosiaan ihan pieni vauva siellä kotona!? Katsoin vain, kun esittelyssäsi on, että teillä olisi 1,5kk ikäinen esikoinen... aika rankkaa olisi kokea km tuon ikäisen vauvan ollessa talossa...
ON: viikonloppuna, siis perjantai illasta lauantai iltaan mahaa kirvensi niin, että olin jo soittamassa lääkärille. Km:sta tosiaan kaksi viikkoa, joten pelkäsin, jos jo vaikka ja mitä! Onneksi helpotti kuitenkin, joten ei liene mitään vakavaa. Ehkä olin vain syönyt jotain sopimatonta...
Pitää itsekin nyt kirjoittaa palstalle, vaikka oikeasti mun pitäis hoidella opiskelujuttuja... Torstaina yhden esseen palautuspäivä, mutta sattuneista syistä johtuen on motivaatio ollut kadoksissa...
Jumppakärpänen, piti sulle sanoa, että tässä päättyneessä raskaudessa mulla kävi myös niin, että tein testin päivää ennen kuin vuodon piti alkaa. Oikeastaan tiesin kyllä tuloksen, koska merkit oli niin selvät. Eli selkeä plussa se oli, vaikkakin melko haalea. Uusin testin parin päivän päästä ja silloin oli tuskin havaittava viiva. Luovutin ja aloin odottamaan menkkoja, mutta eipä alkanut. Viikon päästä uusin tesin taas, ja ruutuun tuli kirkkaanpunainen viiva. Eli älä vielä heitä kirvestä kaivoon!
Tosin tämä mun odotus loppui nyt surullisesti...
Shannonille voimia!!!
Viha appivanhempia kohtaan on laantunut, mutta edelleenkään en haluaisi olla tekeimisissä niiden kanssa. Musta tuntuu että mulla ei anopin mielestä saisi olla omia tarpeita tai tunteita. Että mun tehtävä on vain huolehtia muista. Kaikki mun ja miehen väliset hankaluudetkin se kuittaa niin, että sitä pitää vain jaksaa. Että taiteilijaa täytyy vain ymmärtää (mies on muusikko). Tämäkin suru oli suurin appiukolle, mun olisi taas vaan pitänyt pärjätä ja huolehtia toisten tunteista. Mutta onneksi mies on niin upea. Eilen ihmettelinkin sille, että miten siitä onkin kasvanut niin lämmin, empaattinen ja hyväsydäminen!!!
Luulin aluksi että tämä ei riipaissut miestä niin syvältä, mutta ilmeisesti se on yrittänyt pysyä kasassa mahdollisimman hyvin, että jaksaa tukea ensin mua. Se nimittäin ei halua katsoa ultrakuvia mitä saatiin lääkäristä. Sanoi, että yrittää mielummin olla ajattelematta ettei tuntuisi niin pahalta. Hetkittäin asia nousee mieleen, mutta yrittää pitää etäisyyttä.
Pyydän anteeksi tätä oman navan kaivelua! Vaikka tuntuu että joka hetki voi paremmin, olen kuitenkin keskellä suota edelleen. On ihanaa että täällä on paikka jossa voi purkaa tätä lastia. Ja jotenkin on niin lohdullista lukea teidän muiden juttuja ja tietää etten ole yksin. teidän jutuista saa myös uskoa siihen että tämä kipu helpottaa jossain vaiheessa.
Voisiko joku korjata tuohon esittelytekstiin, että esikoistyttö on 1,5 v, ei 1.5 kk. Mun on varmaan pitänyt kirjoittaa esittelyyn, että 1 v 5 kk, mutta v-kirjain on jäänyt pois :-)
Limetti: Vielä kerran onnittelut plussasta!
Jumppakärpänen: Toivottavasti haamuplussa ja nega muuttuvat ihan oikeaksi plussaksi. Plussasäteitä sinulle!
Helga76: Jotenkin minustakin tuntuu, että olisit raskaana. Tuntuma ei tietenkään paljon auta, jos ei tietoa ole ;-) Ja sitten vielä kun oireetkin vaihtelevat ihmisen mukaan niin eihän tässä paljon muuta voi todeta kuin plussatuulia sinnekin päin!
ON: Jälkitarkastus on huomenna. Ihmetyttää oikein, että joku siitä km on neljä viikkoa kulunut? Aika on onneksi mennyt äkkiä. Nyt vain toivon, että täti tulisi kylään. Mies ihmetteli eilen, että minkä ihmeen takia mä sitä jälkitarkastusaikaa odotan? No joo, jos luottaisi vain omiin vasitoihinsa niin eihän sitä tarvitsisi lääkärissä käydä mutta kun haluan varmistuksen, että kaikki on ok ja lapsen yrittäminen on turvallista.
Huomenna olisi taas työpäivä. Perjantaina oli niin p...ka päivä töissä, että ihan hyvä, että teen 4-päiväistä viikkoa. Ei kauheasti kiinnosta mennä työpaikalle, jossa ongelmat odottavat pöydällä. Vielä tänään haaveilen, että voisin pitää perjantaina vapaapäivän.
Heippatirallaa ¿ämmät¿ =)
Tää aamun avaus oli niin perseestä, kuin vaan voi olla! Ensinnäkin auton per**** ei lähteny aamulla käyntiin ja myöhästyin melekein töistä, jossa sitten printteri vattuili mulle koko päivän ja näin ollen päivän hommista ei todellakaan meinannu tulla yhtään mitään!
*Manailee autoo*
Ja tietenkin kosla rupee mulle ryppyileen nyt, kun se ihan varmaan tietää et ens viikolla olis edessä pitkä ajoreissu itä-suomen kamaralle¿. Taidan noitua tuon auton jopoks¿.
Sitten muihin!
Vm69: Nii¿ Sanoppas sää mitä tehtäis näitten oireitten kans? Ootaks sä kans perjantaita¿. Kun mua ärsyttää sit suunnattomasti, jos testailen negaa. Taikka jos käy niin kuin ekalla kerralla, et negaa paukkuu kaikki testit soikeena ja vasta reilun viikon jälkeen sain plussan. Siks ehkä vaan venytän ja venytän tätä testausta, tyyliin et jos on niin näkyypähän ainakin kun oottaa tarpeeks kauan, eiks vaa¿..
Jumppis: * Sätkii ja sätkyttää niin pirusti*
Eikös sulla ollu se ongelma testi käytössä? Äläpä vielä luovuta¿ Eli sä kans sit piinailet viikonloppua!
Tää käy jännäks, jos me kaik VM69, Jumppis ja mää päräytetään plussat samalla viikolla! Toki riemumielin päästän kaik muutkiin samaan soppaan lusikoimaan!
Liliane: Vähän herätti hämmästystä juu, onneks pläräsin loppuun koko sivun ettei jääny puolet viesteistä lukematta! Eka mieleen kyl tuli, et jaaha sivustossa on jotain häikkää näemmä.
Pirpaliina: Voi.. Kun kerrankin mä olisin tyytyväinen, jos edes oksentaisin aamulla. Niin sit testaisin saman tien, mut ei niin ei¿ Ja nuo maha oireet km jälkeen on muuten sit mitä omituisempi! Määhän kävin n. viikko kaavinnan jälkeen uudestaan polilla, kun olin jo varma et jotain vikaa pakko olla jossain kun niin hemmetisti koski mahaan, mut ei. Kaik hyvin.
Juuliar: Eikö oo omituista, miten kuitenkin aika menee vähän niin kuin huomaamatta ohi, vaikka tuntuu omassa päässä et sehän tapahtus just äsken. Mut niin se vaan elämä kuljettaa eteenpäin. Ehkä sekin on tavallaan luonnon oma kikka kolmonen? Työjutut on inhoja¿ Mullakin oli aamulla omat ongelmat töitten kanssa ja olin valmis pistämään pillit pussiin samointein kun kaik mahdolliset asiat rupes kränäämään vastaan!
Ommoo Nappista: Kävin taas katsomassa pientä prinsessa neitiä ja siellähän se pieni olla pötkötteli ja nukkua tuhisi. Oli se vaan niin ihana!
Mua nyt oikeesti mietityttää tuo eilinen ¿töhry¿¿ Lauantaina oli kans vähä äksöniä vällykäärmeen kanssa, mut ei sen jälkeen mitään vuotoja tullu. Niin miten sit just sunnuntaina tuli? Tietenkin tänään kun asiaa mietin niin tuli ekana mieleen, et no niin raskaana ollaan oltu ja nyt se sit menee kesken¿ Kumma miten tuon tuhrun mieltää nyt sit _aina_ km merkiks¿ Ärsyttävää!
Ja lämmöt on näemmä ihan sekaisin, nyt taas normaalin lämmön alapuolella. ARGH!!!!
Annetaan pää vaihtoon¿ Halukkaita?
Sit ihan yks muu juttu¿. Mulla on tuttava pariskunta, ja he eivät voi saada lasta. Muistaakseni n.3v hoitoja takana ja tulos nolla. Noo he sit rupesivat kallistumaan adoption puolelle ja pistivätkin hakuprosessin käyntiin. Tänään kuulin sitten, että he ovatkin tavallaan vähä jättäytyneet siitä prosessista pois, taikka ei pois, mutta eivät tee asian eteen enää mitään. Eivät ole käyneet haastatteluissa jne.
Mulle tuli ekana mieleen, et häh? Jos halutaan lapsia niin niitä sit mun käsittääkseni tavallaan ¿kuuluu¿ haluta koko ajan tai jotenkin niin kuitenkin, et sen asian eteen nähdään vaivaa. Kun nyt he on sanoneet ¿laiskuuteensa¿ syyks sen etteivät jaksaneet näin kesällä käydä niissä haastatteluissa¿
Ai jaa, siis talvella motivaatio riittää paremmpin adoptio prosessiin, niinkö?
En vaan tajua¿ Taukoa varmasti tarvitsee kaikki, jolla samankaltainen tilanne, mutta joku tuossa jutussa nyt vaan jäi vaivaamaan mua. No ehkä mä oon jotenkin vaan omituinen.. Taas kerran!
Nyt vähä soffal pötkölleen, et jaksaa paremmin tanssahdella noitatanssia muille. Ku se on niiiiin kovin raskasta se sätkyttely ja hytkyttely. ;)
Hmmm¿ Mut, mut jos ei oireet vahvistu ja testi näyttää negaa perjantaina, niin ovista voikin sit kaiken järjen mukaan ruveta pikku hiljaa tulevaks! Jes, eli meni syteen tai saveen niin ei ihan persiilleen mee joka tapauksessa!
Helga kp kypä¿ Ehkä?
Heräsin just päikkäreiltä.... En mä vissiin ees kauaa nukkunu, mut muuan " Iiikk, piiiip, aiiiiik, piiiiip" kuului vierestä niin oli pakko herätä.. ( Siis onko meidän pohjattomalla ilon lähteellämme alias koirallamme taas vaihteeksi ripuli? Kyllä!)
No mä taas hengailen täs kytiksellä ja yritän pierujen voimalla saada itteeni näemmä lentoon.... Tää on jo naurettavaa oikeesti tää piereskely!
Heh, ööö...oon ihan ulkona taas kaikesta, kaikki pinot lukematta, myös tänään aloitettu. Tulin vaan ilmoittamaan että olen kotiutunut.
Teki kyllä tosi hyvää tuo matka, mutta kumma kyllä kotiin paluu otti aika voimille. Ihan kuin olisi palannut takaisin niihin km tunnelmiin, mitä lähti pakoon.
Yritän jossain vaiheessa ottaa selvää, että mitä täällä on oikein tapahtunut kolmen viikon aikana.
Pumpsu
Pumpsu: Well commen bäck! Kylläpäs aika on menny joutuisasti, kun sinäkin jo palasit reissusta!
Ja Mutina osuuteen¿.
En tiiä huomasko kukaan mun erillistä aloitusta vyöhyketerapiasta raskautumisen apuna, mut siihen tää mutina nyt liittyy¿
Siis olin perjantaina käyttämässä mun lahjakortin vyöhyketerapiaan. Ja nyt mitä oon googlettanu niin sinne terapiaan _ei saa menna_, jos on alle 12rv takana, keskenmeno riski kasvaa...
Mitä jos mä oikeesti olin raskaana tietämättäni ja nyt nää tuhrut meinaa km¿?
Voi * Seuraa sensuroitu osuus..Piip, Piip, piip, Piip*
Mut miks se terapeutti ei kysyny mitään multa? Sanoin heti alussa, et oon ekaa kertaa enkä tiiä vyöhyketerapiasta yhtään mitään!
=(
Nyt on hieman v-mäinen olo. Oisko jollai piristystä tarjota tähän oloon?
Rupesin miettimään, et pitäiskö ottaa ja testata sit vaan huomen aamulla ekasta pissasta? Saispahan ehkä jotain selville¿. Vai panikoinko nyt turhaan? Ehkä¿.
Mut jos ajatellaan näin, et ovis oli kuin olikin silloin 5.8, kun sain mammaksi tikuilla haaleet viivat ovistesteihin siitä tasan 14pv alko tuhrut. Raskaanako siis? Epäilen¿. Kun kävi se paska flaksi ja oli vieraita sekä alkomahoolia ovis haamujen aikaan, niin simppojen ois pitäny jaksaa uida 4pv¿
Mutta seksiä ollaan harrastettu viimeks, (kun tätä viikonloppua ei lasketa), 13pv. niin ei näitä tuhruja voi laskee edes kiinnitysvuodoiks eikä mikskään!
Mä tarviin kohta pakkopaidan¿ Ja peruukin, kun revin tukkaani täällä hermoromahduksen partaalla!
Ärsyttää olla koko ajan joku suoja housuissa.. Kun ilmankaan ei ihan pysty oleen. Jos soittais sit vaan huomenna neuvolaan ja kysyis et mitä mieltä siellä ollaan tästä perin omituisesta tilanteesta.
Hmmm. tuli mieleen, et eikös tissiherkkyys voi johtua myös lähestyvästä oviksesta? Kun ne on vähä herkemmät kun normaalisti, mut ei välttis taas niin herkät.. Ja tuntuu jotenkin ¿pulleelta¿ sivuilta? Oon ilman rintsikoita, niin tuntuu et ne tuolla paidan alla ottaa koko ajan käsivarsien sivuihin kiinni kun yrittää kirjoittaa.
Ja välillä on paineen tuntua mahassa¿.
Mut jos on tärpänny, niin näkyykö se sit pirulauta nyt varmasti, lupaatteko? Mulla on yks herkkä mammaksi.fi tilatuista testeistä jäljellä, jos sen nyt huomenna uhraan¿
Mä taidan tarvita kohta myös rauhottavia..
Juuliar: Muutin tuon lapsesi iän. Näkyy sitten listassa seuraavan päivityksen yhteydessä.
Pumpsu: Tervetuloa takaisin!
Helga: No, on sulla kanssa piinaavaa siellä. Tuosta rintojen turpeudesta ja sivujen pulleudesta sen verran, että mulla on sama juttu ja se on kestäny nyt aina tuosta viimesestä raskaudesta lähtien (joka siis meni nyt viime kuussa kesken). Ottaa kanssa ihan koko ajan vastaan ja ovat tiellä, kun kannettavalla kirjottelen.
ON: Menkkoja ei vieläkään. Milloinkohan lie alkavat.... Vatsa edelleen pömppönä, rinnat kipeät ja kylmänarat ja lämpöäkin on hieman.
Tervetuloa takaisin Pumpsu. Kolme viikkoa olit poissa, mutta mulle ei ainakaan kuulu mitään uutta. Tällä viikolla pitäisi vanhojen merkkien mukaan alkaa tuhruttelu ja siitä sit parin päivän päästä menkat.
Helga: mä varmaan testailen vasta maanantaina/tiistaina JOS sinne asti mennään ilman tätiä. Mulla näitä pieru oireita oli heinäkuussakin ja ihan " varma" olin raskaudesta. Tosin silloin ei finnejä pukannut... Mä tiedän, etten ole raskaana, mutta ihan kivaa tämä porukalla piinailu... Joukkoplussaus olisi hieno kokemus..
Pumpsulle tervetuloa takaisin!
Helgalla oli vähän ongelmia vyöhyketerapian kanssa, mutta valitettavasti en osaa auttaa asiassa. Toivottavasti oot jo muuten " rauhoittunut" .
Mullakin paloi eilen pinna ja kovasti palokin, kun ystäväni, jolle kerron tästä testausruljanssista (haamujen haamu, haamuplussa, nega) laittoin ilkeän sähköpostin ja täten pahoitti mieleni. Referoituna asia meni jotenkin näin: Tyhmää testata aikaisin, kaikkea ei ole hyvä tietää, totuus on karua, markettitestit on tehtävä vasta 2viikon päästä menkkojen oletetusta ajankohdasta, miksei voi odottaa...plaaplaaplaa...
MIKSEI KUKAAN VOI IHAN OIKEASTI SANOA, ETTÄ " TOIVOTAAN, ETTÄ SAAT PIAN SEN PLUSSAN" TAI " PEUKUT PYSTYSSÄ" YMYMYM...Miksi kaikki vaan sanoo " kyllä se sieltä tulee, älä stressa" , " mikä kiire teillä on" ...AAAAAAAAAAAA(=intiaanihuuto)!!!! Ja kukaan ei ole edes halukas keskustelemaan/kommentoitamaan kanssani tätä asiaa. Mutta kaikki " ystävien" miesjutut kyllä käydään läpi ja niitä ruoditaan tunteja!!!
Aamusta heti tunteenpurkaus:)
ON: En testaa enää, joten tätiä odottelen. Toisaalta tätiä aikaisemmin tuleva mahtava turvotus, joka oli viikonloppuna, on poissa. Vatsasta kylläkin vihloo oudosti, rinnat ovat pingottuneet, painavat ja menkkafinnit häipyi KAIKKI viikonlopun aikana. Jotenkin sellanen raskautunut fiilis, mutta järki käskee odottamaan.
Väsynyt ja enää hieman vihainen
Jumppis
Hyvää sunnuntaita vaan kaikille!
Sani: Pahoittelut menetyksestäsi! On niin iso ja surullinen asia, että en osaa kuvitellakaan, miltä sinusta tuntuu. Voimia ja jaksamista teidän koko perheelle. Ja kiitos kokemustesi kertomisesta.
Helga: Se on hyvä tuuletella ajatuksia aina välillä. On teillä kyllä ihme porukkaa siellä töissä. Itse olen tottunut siihen, että kaikkien kanssa tullaan toimeen töissä, vaikka kaikista ei pitäisikään. On sellainen peruskohtelias kaikille, jotta töissä olisi mukava käydä. Siellä kuitenkin viettää suurimman osan elämästään. Vaasaan tullessani mielikuvani ihmisistä todella muuttui; kateutta, selkäänpuukotusta, vehkeilyä ja sitä en voinut ollenkaan käsittää, että täällä ihmisille vittuillaan päin naamaa ja on olevinaan jokin hemmetin nokkimisjärjestys. Ihmiset jotenkin kastitaan eri luokkiin ja heitä kohdellaan sen mukaisesti. Ei Tampereella , mistä olen lähtöisin, tällaista ollut. En sitten tiedä tuon jatkuvan " kielikysymyksen" osuutta tähän asiaan, mutta outoa on.
Pirpaliina: Kiitos myös kokemuksistasi!
ON: Tein vielä predictorin ja puhdas nega. Eli taisivat ne kuukautiset olla siinä. Hassua vaan, että jos kerta kemiallinen kyseessä, niin missäs se vuoto on. Hyvä, kun tosta tuhrusta ruokalusikallista sai. Vatsaa särkee alhaalta keskeltä ja jumpassa oli hieman epämukavaa. Väsyttää vaan, mutta uskon, että oon vaan henkisesti väsynyt tästä koko viikon kestäneestä ruljanssista. Katselen nyt alkuviikon, jos vaikka kunnon vuoto alkaisi. Jos ei ja vatsakivut poistuu, suuntaan katseen ovulaatioon. Jos taas vatsakivut jatkuu, pyydän lähetteen gynelle.
Nyt oon niin vakuuttunut siitä, että kohta onnistaa. Jotenkin Sanin uutisten jälkeen osaa taas asettaa ajatukset oikeaan perspektiiviin ja yrittää keskittyä siihen " oikeaan elämään" , joka jotenkin vaan lipuu tämän vauvakuumeilun vanavedessä.
Jee, huomenna ilmoittautumaan yo:n kursseille, jos vaikka saisi ovareita kasaan ja kohta oltaisiin taas askel lähempänä valmistumista (ja sen tuomaa mahdollisuutta hakea vihdoinkin muita töitä:)
Sunnuntain jatkoja, mies on taas jossain synttäreillä. Itse en jaksanut mukaan. Onneksi meni autolla ja ainakin suunnitelmissa oli, että tulisi myös autolla pois. Mutta senhän me tiedämme, että suunnitelmat voivat muuttua ja yöllä voi puhelin soida:" Tuukko sää hakeen, kun otin poikien kanssa muutaman (laske 10) oluen, kun se ja se yllytti ja kun en oo pitkään aikaan ollu missään..." Saas nähdä miten käy:)
Jumppis