Miksi teette lapsia ennen avioliittoa? Ov

Ei kiinnostanut höpön löpön vertaa naimisiin meno. Eikä kiinnosta edelleenkään, vaikka avioliitossa elänkin. Käytiin vaan maistraatissa piipahtamassa ja hoidettiin tämä sopimusasia kuntoon. Vähemmän allekirjoittamista kuin siinä, että oltaisi avoparina jatkettu.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:07"]

Ömm, mä tunnen kaksikin naista, jotka tulleet pillereistä huolimatta raskaaksi. Ja useamman, jotka tulleet kierukasta huolimatta raskaaksi. Kahta muuta mainitsemaasi lajia en tunne.

[/quote]

Mikäpäs siinä, jos ei halua naimisiin, samahan se silloin missä välissä niitä lapsia tulee. Mutta jos on tavoitteena päästä naimisiin, niin kuin monella on, niin ei sitä edesauta mikään avoliitto saati lasten tekeminen. Mitä intressiä miehellä on mennä naimisiin, jos se saa samat palvelut ilman sitoutumista?

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 13:55"][quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 12:11"]Eli vaimosi ei ole esimerkiksi sinun vanhemmillesi mitään sukua? Vaikka mahdollisesti jakaa saman sukunimen?[/quote]

Ei ole sukua, vaikka omaa avioitumisen kautta saman sukunimen. En ole itse asiassa edes koskaan törmännyt tuollaiseen sukuajatteluun. Onko se kenties itä- tai pohjoissuomalainen tapa?

[/quote]

Voi olla, että on vain oma ajattelutapani? Oma lähipiirini on kyllä ollut samoilla linjoilla ja itse en ole taas koskaan ajatellut asiaa niin, että saman perheen jäsenet eivät olisi sukua toisilleen.

Minun sukuuni kuuluvat tätä nykyä oma perhe eli molempien vanhempieni puolet sekä aviomiehen suku, koska minut on heidän sukuunsa naitu. Toki oma perheeni pitää aviomiestäni sukulaisensa ja esimerkiksi häissämme molempien puolen läheiset vuorollaan onnitellessaan toivottivat tervetulleeksi sukuun.

Verisukulaisiksi emme luonnollisestikaan koskaan muutu, mutta siinähän tämä meidän ajattelutapa sukulaisuus-käsitettä määriteltäessä eroaakin.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:06"]

Olkaa avoliitossa, mutta älkää narisko sitten kun ongelmia tulee. Kun onnettomuus iskee ja puolison äidiltä kysytään mitä tehdään ja kun puolison äiti ja isä päättävät. Tai kun se puoliso menehtyy niin hänen vanhempansa päättävät miten  haudatan ja minne... ja kun se kämppä onkin puolison jälkeen hänen perillistensä ja sä lennät ulos kuin leppäkeihäs. Näytät toteen että on toi telkkari ainakin mun.

Avopuoliso on niinkuin avokauppa, tavaran voi palauttaa ilman selityksiä ja sanoa että sori en mä sit tykännytkään.

Aviopuoliso muuttuu puolisoksi ja kaksi puolisoa on yksi aviopari.

Mut hei olkaa onnellisia ja vinkukaa että naimisiinmeno maksaa ei oo rahaa ja kun mä sit kuiteskin haluisin häämatkan ja huomenlahjan ja samppanjanvärisen prinsessamekon ko mä oon siitä aina haaveillu......  ette te niitä juhlianne ikinä saa. Teille jää vain avoliiton ihanuuden jäkättämisen ilo. Osanottoni.

[/quote]

Lähiomaiseksi voi kyllä ilmoittaa ihan kenet haluaa, ei se äiti ja isä automaattisesti ole. Ja nykyään omaisuus ja vaikka tuo yhteinen asunto jaetaan kyllä avoerossakin ihan samalla tavalla kuin avioerossa. Että suosittelisin hiukan päivittämään noita sun tietoja.

Mulla ei ole tavoitteena päästä naimisiin. Enkä menisi naimisiin miehen kanssa, jonka motiivi naimisiinmenolle on saada palveluita. 

Mikäpäs siinä, jos ei halua naimisiin, samahan se silloin missä välissä niitä lapsia tulee. Mutta jos on tavoitteena päästä naimisiin, niin kuin monella on, niin ei sitä edesauta mikään avoliitto saati lasten tekeminen. Mitä intressiä miehellä on mennä naimisiin, jos se saa samat palvelut ilman sitoutumista?

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:23"][quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:07"]

Ömm, mä tunnen kaksikin naista, jotka tulleet pillereistä huolimatta raskaaksi. Ja useamman, jotka tulleet kierukasta huolimatta raskaaksi. Kahta muuta mainitsemaasi lajia en tunne.

[/quote]

Mikäpäs siinä, jos ei halua naimisiin, samahan se silloin missä välissä niitä lapsia tulee. Mutta jos on tavoitteena päästä naimisiin, niin kuin monella on, niin ei sitä edesauta mikään avoliitto saati lasten tekeminen. Mitä intressiä miehellä on mennä naimisiin, jos se saa samat palvelut ilman sitoutumista?

[/quote]

Kaikki he olivat jo avioliitossa.

En ymmärrä, miksi ylläpitäisin aikansa elänyttä institutionaalista tapaa, jossa on aina ollut kyse maista ja rahasta, ei rakkaudesta.

Jollain on nyt hyvin vaikea käsittää, että sitoumuksia voi tehdä ilman papin aamenta. Että sitoutuminen ei ole kiinni siitä, että tehdään virallinen paperi että nyt sitoudun. Sitoutuminen voi tapahtua aineettomasti ja henkisesti, ilman että siitä pitää olla rekisteriote takataskussa todisteena. 

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:23"][quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 11:39"][quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 11:32"]Etenkin silloin kun haluatte jossain vaiheessa naimisiin. Pitäisi aikuisen naisen tajuta että lastenhankinnassa mies sitoutuu lapseen, ei lasten äitiin. Avioliitto on se, joka sitoo vanhemmat yhteen ja tekee heistä toistensa lähimmät sukulaiset.

[/quote]

Ei mies ole minulle edelleenkään mitään sukua vaikka naimisissa olemmekin. Tuntuisi aika pervolta olla naimisissa lähimmän sukulaisensa kanssa. Sehän olisi veli.

[/quote]

Voi luoja miten joku voi olla noin typerä. Aviopuolisoista tosiaan tulee toistensa lähimmät sukulaiset. He perivät toisensa ja onnettomuuden kohdatessa saavat päättää toistensa hoidosta.

Tässä taas hyvä argumentti joillekkin idiooteille olla menemättä naimisiin

"Ku ei me haluttu miehen kaa olla sukuu toisillemme....., sehä ois niiku,,,,, insestiä?!??! Hyi XD"

[/quote]

Urpo. Aviopuolisot eivät todellakaan peri tosiaan jos ja kun (kuten tässä ap:n esittämässä skenaariossa on) heillä on yhteisiä lapsia. Lapsi perii vanhempansa, puoliso perii ainoastaan jos näin on testamentilla määrätty (ja silloinkin lapsi on oikeutettu lakiosaansa) ja testamentin voi tehdä niin avo- kuin avioliitossa.

Tämä "puolisot perii toisensa" jaksaa kyllä hämmästyttää av:lla ihan aina. Mistä tällainen käsitys oikein tulee?

[/quote]

Jos lapsia ei ole, he perivät toisensa. Leskelle jää asumisoikeus asuntoon.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:06"]Olkaa avoliitossa, mutta älkää narisko sitten kun ongelmia tulee. Kun onnettomuus iskee ja puolison äidiltä kysytään mitä tehdään ja kun puolison äiti ja isä päättävät. Tai kun se puoliso menehtyy niin hänen vanhempansa päättävät miten  haudatan ja minne... ja kun se kämppä onkin puolison jälkeen hänen perillistensä ja sä lennät ulos kuin leppäkeihäs. Näytät toteen että on toi telkkari ainakin mun.

Avopuoliso on niinkuin avokauppa, tavaran voi palauttaa ilman selityksiä ja sanoa että sori en mä sit tykännytkään.

Aviopuoliso muuttuu puolisoksi ja kaksi puolisoa on yksi aviopari.

Mut hei olkaa onnellisia ja vinkukaa että naimisiinmeno maksaa ei oo rahaa ja kun mä sit kuiteskin haluisin häämatkan ja huomenlahjan ja samppanjanvärisen prinsessamekon ko mä oon siitä aina haaveillu......  ette te niitä juhlianne ikinä saa. Teille jää vain avoliiton ihanuuden jäkättämisen ilo. Osanottoni.

[/quote] Vedä vähän henkeä :D

Mikä juttu tää nykyään muuten on, että kaikkien pitäisi käydä ruokkiksella vihittävänä ja sitten korkeintaan kahvi? Jos haluat edes vähän enemmän, perinteisemmät häät tai oikesti juhlistaa suvun kesken rakkautta, niin heti on prinsessapäivän haluava bridezilla: kallismekko, 200 vierasta ja sulholla ei nää väliä. Ei muka haluta sitoutua..? Sekö on rakkauden mitta, kuka vihitään arkisimmin? :D

Pois lukien neitsytmorsian, joka voi jopa ostaa ihan oikean hääpuvun, jopa sen valkoisen... käytettynä, ettei mene liian leukaksi ;)

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:06"]Olkaa avoliitossa, mutta älkää narisko sitten kun ongelmia tulee. Kun onnettomuus iskee ja puolison äidiltä kysytään mitä tehdään ja kun puolison äiti ja isä päättävät. Tai kun se puoliso menehtyy niin hänen vanhempansa päättävät miten  haudatan ja minne... ja kun se kämppä onkin puolison jälkeen hänen perillistensä ja sä lennät ulos kuin leppäkeihäs. Näytät toteen että on toi telkkari ainakin mun.

Avopuoliso on niinkuin avokauppa, tavaran voi palauttaa ilman selityksiä ja sanoa että sori en mä sit tykännytkään.

Aviopuoliso muuttuu puolisoksi ja kaksi puolisoa on yksi aviopari.

Mut hei olkaa onnellisia ja vinkukaa että naimisiinmeno maksaa ei oo rahaa ja kun mä sit kuiteskin haluisin häämatkan ja huomenlahjan ja samppanjanvärisen prinsessamekon ko mä oon siitä aina haaveillu......  ette te niitä juhlianne ikinä saa. Teille jää vain avoliiton ihanuuden jäkättämisen ilo. Osanottoni.

[/quote] Vedä vähän henkeä :D

Mikä juttu tää nykyään muuten on, että kaikkien pitäisi käydä ruokkiksella vihittävänä ja sitten korkeintaan kahvi? Jos haluat edes vähän enemmän, perinteisemmät häät tai oikesti juhlistaa suvun kesken rakkautta, niin heti on prinsessapäivän haluava bridezilla: kallismekko, 200 vierasta ja sulholla ei nää väliä. Ei muka haluta sitoutua..? Sekö on rakkauden mitta, kuka vihitään arkisimmin? :D

Pois lukien neitsytmorsian, joka voi jopa ostaa ihan oikean hääpuvun, jopa sen valkoisen... käytettynä, ettei mene liian leukaksi ;)

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:06"]Olkaa avoliitossa, mutta älkää narisko sitten kun ongelmia tulee. Kun onnettomuus iskee ja puolison äidiltä kysytään mitä tehdään ja kun puolison äiti ja isä päättävät. Tai kun se puoliso menehtyy niin hänen vanhempansa päättävät miten  haudatan ja minne... ja kun se kämppä onkin puolison jälkeen hänen perillistensä ja sä lennät ulos kuin leppäkeihäs. Näytät toteen että on toi telkkari ainakin mun.

Avopuoliso on niinkuin avokauppa, tavaran voi palauttaa ilman selityksiä ja sanoa että sori en mä sit tykännytkään.

Aviopuoliso muuttuu puolisoksi ja kaksi puolisoa on yksi aviopari.

Mut hei olkaa onnellisia ja vinkukaa että naimisiinmeno maksaa ei oo rahaa ja kun mä sit kuiteskin haluisin häämatkan ja huomenlahjan ja samppanjanvärisen prinsessamekon ko mä oon siitä aina haaveillu......  ette te niitä juhlianne ikinä saa. Teille jää vain avoliiton ihanuuden jäkättämisen ilo. Osanottoni.

[/quote] Vedä vähän henkeä :D

Mikä juttu tää nykyään muuten on, että kaikkien pitäisi käydä ruokkiksella vihittävänä ja sitten korkeintaan kahvi? Jos haluat edes vähän enemmän, perinteisemmät häät tai oikesti juhlistaa suvun kesken rakkautta, niin heti on prinsessapäivän haluava bridezilla: kallismekko, 200 vierasta ja sulholla ei nää väliä. Ei muka haluta sitoutua..? Sekö on rakkauden mitta, kuka vihitään arkisimmin? :D

Pois lukien neitsytmorsian, joka voi jopa ostaa ihan oikean hääpuvun, jopa sen valkoisen... käytettynä, ettei mene liian leukaksi ;)

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:23"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:07"]

Ömm, mä tunnen kaksikin naista, jotka tulleet pillereistä huolimatta raskaaksi. Ja useamman, jotka tulleet kierukasta huolimatta raskaaksi. Kahta muuta mainitsemaasi lajia en tunne.

[/quote]

Mikäpäs siinä, jos ei halua naimisiin, samahan se silloin missä välissä niitä lapsia tulee. Mutta jos on tavoitteena päästä naimisiin, niin kuin monella on, niin ei sitä edesauta mikään avoliitto saati lasten tekeminen. Mitä intressiä miehellä on mennä naimisiin, jos se saa samat palvelut ilman sitoutumista?

[/quote]

Ihme oletus, että suurimmalla osalla naisista on tavoite päästä naimisiin ja miehille se olisi vain rasite. Kannattaa vaihtaa miestä, jos omasi pitää liittoanne hintana tarjoamistasi "palveluista" Kannattaisi muutenkin siirtyä tälle vuosituhannelle. Lähes kaikki ovat nykyään avopareja ennen naimisiin menoa...

Mua kanssa huvittaa tuo, että naisen pitää saada mies naimisiin tai muuten on antanut maitoa toiselle pakottamatta toista ostamaan koko lehmää... Hehheh. Milläköhän vuosisadalla noi ihmiset elää henkisesti, jos kerran naiselle avioliitto on päämäärä ja miehelle pakko? Sekö on se fiksuin nainen, joka saa miehen painostettua naimisiin, eikä "ala huoraksi ilman avioliittoa". Uskomatonta ajattelua.

Itselläni ainakin on se ajattelu, että minä olen päättävä ihminen ja oma arvoni miehelle tai kenellekään ei voi olla avioliitosta kiinni. Ja jos mun tarvis vonkua miestä naimisiin, niin mies saisi häipyä. Jos haluan mennä naimisiin, saa mies olla onnellinen, että suostuisin. Enpä silti suostu, kun en välitä avioliitosta ja kaikkien av-mammojen kiusaksikin pystyään avoparina. Mikäs tässä? Kaikki hyvin ja ydinperhe ympärillä. Jos mies haluaa lähteä tästä meidän avokaupasta, hän saa lähteä. Ei kenenkään tarvi mun kanssa olla minkään valan vuoksi vaan sen takia, että haluaa oikeasti.

Minulla ei ole koskaan ollut erityistä hinkua naimisiin, eikä sen puoleen lasten hankkimiseenkaan. Parisuhteen kyllä haluan. Olimme olleet yhdessä reilut 8 vuotta, kun mies alkoi haluta lasta. Aloin pohtia asiaa. Olimme todella sitoutuneet toisiimme ilman avioliittoakin (olimme kyllä kihloissa, mies pääsi yllättämään), mutta tulin tulokseen, että ennen kuin olemme naimisissa, ei lapsia tule. Tämä mm. siitä syystä, että mielestäni ei ole oikein, että naisen urakehitys "häiriintyy" eikä eläkkeitä kerry samaan tahtiin. Mitä jos ero tulee ennakko-odotuksista huolimatta? Miehellä on ns tulevaisuus turvattuna ja minulla katkonainen urahistoria ja vähemmän säästöjä. Ei vetele. En halunnut isoja häitä, joten menimme kahdestaan naimisiin ulkomailla. En vaihtaisi sitä mihinkään!

Nyt lapsi tulossa ja turvallinen olo. Teimme sellaisen avioehdon, että olemmat ovat tyytyväisiä (avioehto kun voi olla muutakin kuin se perinteinen, että kummallakaan ei ole mitään oikeutta toisen omaisuuteen). Mielestäni avioliitossa ei siis ole kyse pelkästään sitoutumisesta vaan nimen omaan turvallisuuden tunteesta. Tänä päivänä kun tilanne tosiaan edelleen on se, että avovaimo ei ole samassa asemassa kuin aviovaimo. Ajatelkaa naiset myös omaa parastanne kaiken varalta!

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:06"]Olkaa avoliitossa, mutta älkää narisko sitten kun ongelmia tulee. Kun onnettomuus iskee ja puolison äidiltä kysytään mitä tehdään ja kun puolison äiti ja isä päättävät. Tai kun se puoliso menehtyy niin hänen vanhempansa päättävät miten  haudatan ja minne... ja kun se kämppä onkin puolison jälkeen hänen perillistensä ja sä lennät ulos kuin leppäkeihäs. Näytät toteen että on toi telkkari ainakin mun.

Avopuoliso on niinkuin avokauppa, tavaran voi palauttaa ilman selityksiä ja sanoa että sori en mä sit tykännytkään.

Aviopuoliso muuttuu puolisoksi ja kaksi puolisoa on yksi aviopari.

Mut hei olkaa onnellisia ja vinkukaa että naimisiinmeno maksaa ei oo rahaa ja kun mä sit kuiteskin haluisin häämatkan ja huomenlahjan ja samppanjanvärisen prinsessamekon ko mä oon siitä aina haaveillu......  ette te niitä juhlianne ikinä saa. Teille jää vain avoliiton ihanuuden jäkättämisen ilo. Osanottoni.

[/quote]

Ensinnäkin tuo onnettomuuteen varautuminen on hoidettavissa ilman avioitumista. Puolison voi ilmoittaa lähiomaiseksi. Periaatteessa sinkkuhan voi jopa määrätä, että äiti ei saa päättää töpselin vedosta vaan isä yksin, tai vaikka joku sisaruksista.

Kaikki perintöasiat ovat myös hoidettavissa testamentilla. Puolisohan ei peri toista vaan aino avioliiton tarjoama etu ovat leskeneläke (tämä vain avioliitossa mahdollinen) ja asumisoikeus yhteiseen asuntoon vaikka lapset sen perivätkin. Äkkiähän testamenttiin kirjaa avokille ja hänen koko suvulleen elinikäisen asumisoikeuden ;) Ei kukaan lennä yhtään minnekkään.  Nykyäänhän se puoliso monesti omistaa puolet talosta ja lapset perivät sen toisen puolen yhdessä.

Kyllä se avioliitto on nykyään myös ihan yhtä avokaukka kuin avoliittokin. Koska vain voi sinua lainatakseni "sanoa että sori en mä sit tykännytkään" ja häippästä ilman selityksiä. Ainut ero on, että postimies muistaa myöhemmin eropapereilla.

Ja kyllä, moni haluaa häistä jotain enemmän kuin 5min maistraatissa. Yhteistä onnea on syytä juhlistaa. Lisäksi minun vanhempani ainakin loukkaantuisivat, jos kävisimme ruokkiksella kahdestaan maistraatissa. Miksi ei voi mennä myöhemmin naimisiin, kun on säästänyt tarpeeksi rahaa sellaisiin kuin haluaa? Onko sulta jotenkin pois, jos joku haluaa enemmän kuin sinä olet saanut?  Tai tehdä asiat kunnolla?

t. aviovaimo, joka sai ne häänsä tänä kesänä ;)

PS. Toivottavasti sinulla ei ole lapsia, jos kuvittelet, että yleisesti lapset olisivat ahneuksissaan valmiita heittämään juuri leskeytyneen vanhempansa pois kodistaan, jos ei ole virallista paperia estämässä...

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:51"]

Mua kanssa huvittaa tuo, että naisen pitää saada mies naimisiin tai muuten on antanut maitoa toiselle pakottamatta toista ostamaan koko lehmää... Hehheh. Milläköhän vuosisadalla noi ihmiset elää henkisesti, jos kerran naiselle avioliitto on päämäärä ja miehelle pakko? Sekö on se fiksuin nainen, joka saa miehen painostettua naimisiin, eikä "ala huoraksi ilman avioliittoa". Uskomatonta ajattelua.

Itselläni ainakin on se ajattelu, että minä olen päättävä ihminen ja oma arvoni miehelle tai kenellekään ei voi olla avioliitosta kiinni. Ja jos mun tarvis vonkua miestä naimisiin, niin mies saisi häipyä. Jos haluan mennä naimisiin, saa mies olla onnellinen, että suostuisin. Enpä silti suostu, kun en välitä avioliitosta ja kaikkien av-mammojen kiusaksikin pystyään avoparina. Mikäs tässä? Kaikki hyvin ja ydinperhe ympärillä. Jos mies haluaa lähteä tästä meidän avokaupasta, hän saa lähteä. Ei kenenkään tarvi mun kanssa olla minkään valan vuoksi vaan sen takia, että haluaa oikeasti.

[/quote]

Samaa mieltä! Minä en ikinä olisi huolinut miestä, joka ajattelee saavansa jotain ilmaisia palveluita, kun seurustelemme. En myöskään haluaisi miestä, joka ei halua sitoutua vaan näkee sen pakollisena pahana. En painostanut miestäni avioiliittoon vaan hän halusi naimisiin, koska rakastaa minua ja haluaa olla kanssani ikusesti. En todellakaan kokenut, että nyt olen jotenkin erityisen onnistunut nainen, kun pääsin naimisiin :D

Mä olen ollut kauan sitä mieltä, että ensin avioliitto ja vasten sitten lapset...jaa-a mitenköhän käy kun mies ei jaa ollenkaan näkemyksiäni avioliiton tärkeydestä, vaikka haluaa jo kovasti lapsia. Jos kummatkin pitää päänsä ei saada perhettä varmaan ikinä perustettua :D

Koska avioliitto ei minulle instituutiona merkitse paljoakaan. Suurempia sitoumuksia on yhteinen lapsi ja asuntolaina. Mies halusi naimisiin, tai järjestää häät, tai siis hyvät juhlat, joten suostuin. Yksi lapsi oli sitä ennen ja kaksi jälkeen. Edelleenkään minusta sillä naimisiinmenolla ei ollut mitään merkitystä. Kun ajattelen meidän yhteiseloa niin kyllä lasken sen alkaneeksi siitä kun tavattiin, ja ne häät tosiaan oli vaan hyvät juhlat. Siksi minusta hääpäivänkin viettäminen on jotenkin kummallista, kun sitä ennen yhdessä oli oltu jo 7 vuotta.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:32"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 14:23"][quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 11:39"][quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 11:32"]Etenkin silloin kun haluatte jossain vaiheessa naimisiin. Pitäisi aikuisen naisen tajuta että lastenhankinnassa mies sitoutuu lapseen, ei lasten äitiin. Avioliitto on se, joka sitoo vanhemmat yhteen ja tekee heistä toistensa lähimmät sukulaiset.

[/quote]

Ei mies ole minulle edelleenkään mitään sukua vaikka naimisissa olemmekin. Tuntuisi aika pervolta olla naimisissa lähimmän sukulaisensa kanssa. Sehän olisi veli.

[/quote]

Voi luoja miten joku voi olla noin typerä. Aviopuolisoista tosiaan tulee toistensa lähimmät sukulaiset. He perivät toisensa ja onnettomuuden kohdatessa saavat päättää toistensa hoidosta.

Tässä taas hyvä argumentti joillekkin idiooteille olla menemättä naimisiin

"Ku ei me haluttu miehen kaa olla sukuu toisillemme....., sehä ois niiku,,,,, insestiä?!??! Hyi XD"

[/quote]

Urpo. Aviopuolisot eivät todellakaan peri tosiaan jos ja kun (kuten tässä ap:n esittämässä skenaariossa on) heillä on yhteisiä lapsia. Lapsi perii vanhempansa, puoliso perii ainoastaan jos näin on testamentilla määrätty (ja silloinkin lapsi on oikeutettu lakiosaansa) ja testamentin voi tehdä niin avo- kuin avioliitossa.

Tämä "puolisot perii toisensa" jaksaa kyllä hämmästyttää av:lla ihan aina. Mistä tällainen käsitys oikein tulee?

[/quote]

Jos lapsia ei ole, he perivät toisensa. Leskelle jää asumisoikeus asuntoon.

[/quote]

Monesti siis tuo väärinkäsitys "puolisot perii toisensa" liitetään myös lapsellisiin pareihin ja näinhän ei tosiaan ole. Asumisoikeus tosiaan on ainut avioitumisen tuoma ero. Tämän toki voi hoitaa avoliitossa testamentilla ja kirjata avokille elinikäisen asumisoikeuden. Omaisuuden perivät kuitenkin aina lapset, jos testamenttia ei ole ja testamentistä huolimatta lapset saavat vähintään puolet omaisuudesta keskenään jaettavaksi.

Lapseton avopari voi tehdä ihan samalla tavalla testamentin, jossa puoliso perii omaisuuden eikä vanhemmat. Vanhemmilla ei edes ole sitä lakiosaa. Avioliitto ei siis juuri näissä asisoissa tuo mitään, jota ei myös avoliitossa voisi saavuttaa. Toki paperihommaa tulee, mutta testamentin teko olisi kyllä kaikille ihan viisasta.