Onko raskaaksituleminen vaikeaa 30+ iässä?

Ihme touhua. Mies siinä suurimmassa roolissa on lapsen teossa. Naisenkaan ei silti kannata hampaat irvessä yrittää lapsen tekoa. Antautuu seksin nautintoon ja antaa miehen tehdä mitä miehen pitää tehdä. Sillai lapsia tulee. Todella oudoksuttava ajatus että lapsia oikein yritetään.. Omalla kokemuksella sanoisin että 40v naisetkin tulee suht helpolla raskaaksi jos eivät vaan ressaa elämässään mitään, esim lapsen tekoa.. Rento elämän asenne ja sakset auki niin se on se paras konsti saada lapsia.

Mitä rumemmaksi iän myötä muuttuu niin sitä vaikeammaksi se tuntuu tulevan.

Lähes kaikki tekevät nykyään lapsensa yli 30-vuotiaina (29-vuotiaista miehistä on tullut isäksi vain reilut 10 prosenttia), joten ei se kovin vaikeaa voi olla. Tai mistä sitä tietää, syntyvyys on nykyisin alhaisempi kuin koskaan.

Jos ei vielä yhtäkään lasta niin et voi tietää onko muita esteitä kuin ikääntyminen.

Itse olen 23-vuotias, yritystä 4 vuotta ja lapsettomuushoitojakin jo 2 vuotta takana, todennäköisesti jään lapsettomaksi vaikka näin nuori olenkin.

Yleisesti ottaen raskaaksi tulee keskimäärin suhteellisen helposti vielä 30+ iässä. 35+ raskaaksi tuleminen vaikeutuu selvästi ja 40+ iässä raskaaksi tuleminen alkaa olla yhä epätodennäköisempää.

Raskaaksi tuleminen ei ollut vaikeaa, raskaana oleminen on. Ikää 33 ja oon kyllä ihan loppu(rv 32).

Kuui vuotta sitten en ollut näin kipeä ja väsynyt, ainakaan muistaakseni.

No, eipä ole! Ukko kun vähän osoitti minuun päin elimellään, niin jo olin raskaana. Ja ikä 32 v.! Senpä takia ukko loihe lausumaan, ettei tuo lapsi voi olla minun, kun noin äkkiä onnistu.

Liian helposti. Moni raskautuu yhdenyönjutusta kun kumi puhkeaa eli kertalaakista 😁

Jaa-a.

Vastaukseni katosi, mutta kyllä se raskaaksi tulemisen mahdollisuus heikkenee, kun 30:t lähestyvät.

Ihme mammoja olette, jos noin helposti kaikilla käy; sormet naps ja nainen paksuks.

https://yle.fi/uutiset/3-6742548

Siinä yksi tutkimustulos. 

Mutta raskaampaa se on olla raskaana +30-vuotiaana kuin +20-vuotiaana. Paitsi toki niille kymmenelle av-mammalle jotka tarttuu tähän heti kiinni :)

Itse täytän tänä vuonna jo 34. Pelotti jättää ehkäisy pois ja katsoa ja tärppääkö, ettei liikaa elättlisi toivoa, jos tulikin odotettua liian kauan=(

Jätin viime vuoden joulukuussa lopulta pillerit pois. Vuotoja ei ollut sitö ennen moneen kuukauteen. Kierto heitteli pillereiden lopettamisen jälkeen mitrn sattui ja ei ollut hajuakaan milloin edes teoreettista mahdollista raskautua tai ovuloinko ollenkaan. Raskaustestejä meni monia kuin vuodot ihan sekaisin, ja samalla oikein hövetti, että testailen, kun tuskin mitään edes tapahtuisi.

Toisin kävi. Nyt raskaana (9+5) joten toukokuun alkupuolella ollut h-heti, eli jo huhtikuun kierrosta onnistunut. Nyt tosin koko ajan pelko, että voiko tämä mennä nöin vain hyvin ja ekskenmenon vaara vaivaa koko ajan=/ Tosin enhän tiedä, vaikka tässä välissä olisi kenties varhainen keskenmenokin ollut..

Väsyttää tolkuttomasti. Ei ollut ennen mitenkään vanha olo, mutta nyt on aka puolikuollut ja mietin, että ehkä olisi vaan pitäny uskaltaa ne pillerit jättää pois paljon aikaisemmin. No ny vaan toivotaan parasta, että kaikki menisi hyvin loppuun asti. Samoin epäilen, että jos raskautuminen onnistui suht nopeasti, niin ehkö se vauva-arki sitten onkin meidän vaikeampaa, koska kaikkea tuskin voi saada=/ Ainakin tää ikä tuo hermoheikkoutta näköjään =D

Varmaan on kyllä ihan yksilöllistä. Mulla onnellisesti pikku kolmonen sai 38v. ekalla yrityksellä alkunsa.

Unikeko 33v kirjoitti:

Samoin epäilen, että jos raskautuminen onnistui suht nopeasti, niin ehkö se vauva-arki sitten onkin meidän vaikeampaa, koska kaikkea tuskin voi saada=/ Ainakin tää ikä tuo hermoheikkoutta näköjään =D

Itsellä meni just näin.... esikoinen tärppäs heti ja oli helppo raskaus/synnytys -> vauva-aika KAAMEA. Kuopuksesta piiiitkä yritys ja keskenmenoja ja vaikea raskaus/ kipeä synnytys -> vauvavuoden lentelin vaaleanpunaisilla pilvenhattaroilla suunnilleen, oli niin helppoa. 

Joo, musta tuntuu ettei kaikkea voi saada :D Mutta ehkä sää oot hannu hanhi ja saat kaiken :)

Yritimme miehen kanssa lasta 25-34 ikävuodet. Sitten erosimme. Minä raskauduin 36-vuotiaana yhdenyönjutusta ja mies sai lapsen 38 vuotiaana pari vuotta nuoremman naisen kanssa, en tiedä kauanko yrittivät, mutta eivät varmasti kauaa. Eli ihan on tuurista kiinni, ja geenien yhteensopivuudesta.

Kannattaa myös muistaa, että ensimmäinen raskaus on keskimäärin vaikein saada alulle. Iltatähteä miettiessä voi siis odotella pidempään kuin ensimmäisen lapsen kanssa. Suurin osa päälle 40-vuotiaista raskaana olevista ovatkin jo ennestään äitejä. Lääkärien yleisin kanta taitaa olla, että yli 35-vuotiaaksi ei kannata esikoisen kanssa odotella, jos lapsettomaksi jääminen olisi katastrofi. Toki pidempäänkin voi odotella, jos lapsen saaminen ei ole mikään pakollinen tavoite.

Sanotaan, että 25-vuotiaasta lähtien joka vuosi mahdollisuus tulla raskaaksi tippuu asteittain.

Ensimmäisen lapseni sain juuri, 34-vuotiaana. Raskaaksi tulin alle 2 kk:ssa, 33-vuotiaana. Ei keskenmenohistoriaa. Täysin komplikaatioton raskaus ja hyvä luomusynnytys, 10 pisteen vauveli. Toiveena vielä niin monta, kuin tulee! :)

Vierailija kirjoitti:

miksi nro 2 jätit lasten hankkimisen ylipäätään noin myöhään? halusitko tarkoituksella olla vanha äiti kaikille lapsillesi? minä tein esikoisen vähän päälle parikymppisenä ja neljännen 33-vuotiaana, en voisi kuvitellakaan että olisin aloittanut vasta yli kolmekymppisenä.[/quote

Monet ihmiset kouluttautuu korkeasti tai elämäntilanne ei vain ole oikea esim. parisuhdetta ei vielä ole. Itse tein ekan lapsen hieman päälle 30-vuotiaana. Ei kaduta, että ensin "elin nuoruutta", opiskelin ja matkustelin. Siskot saivat lapset parikymppisinä ja olivat katkeria menetetystä nuoruudesta. Nyt sitten elävät railakkaampaa elämää mm.baarielämä tärkeää. Itse ei voisi vähempää enempää kiinnostaa sellainen ja nyt nautin oikeasti siitä, että minulla on upea perhe-elämä :)

Vierailija kirjoitti:

Olen 33 vuotias ja vielä toivoisin kolmatta lasta, pelottaa vaan ryhtyä samaan yritysrumbaan pettymyksineen, kakkonen antoi odottaa itseään melko kauan, vaikka olin alle 30-vuotias. Esikoinen sai alkunsa alle puolessa vuodessa 24-vuotiaana.

Mites muilla?

älähän hättäile. Sulla on lapset ja ole kiitollinen. Ajattele niin että tulee jos tulee ja hyvä näin. Sain ensimmäisen yli 42 v. Olin toivoni menettänyt mutta ajattelin tulee jos Luoja suo.

Esikoista yrittäessä olin 39, raskauduin ensimmäisestä yrityskierrosta. Toinen sai alkunsa kun olin 40 (melkein 41) toisesta yrityskierrosta.

Ennen esikoisen yrittämistä kävin kysymässä gyneltä raskautumismahdollisuuksia. Hän ultrasi ja otti jotain verikokeita, ja sanoi että minulla on samat raskautumismahdollisuudet kuin 30 vuotiaalla, koska munasolureservi on hyvä ja hormonitasot itseäni kymmentä vuotta nuoremman tasolla. Se kuulemma ennustaa että myös vaihdevuodet sitten aikanaan tulevat myöhemmin.

Vaikka keskimäärin tietysti minun ikäiseni raskautuu vaikeammin kuin parikymppinen, minun ikäiseni näiden asioiden suhteen onnekas raskautuu helpommin kuin joku jolla on munasolujen, hormonien tai muiden asioiden suhteen heikompi tilanne. Siten keskiarvojen perusteella ei voi sanoa kaikkea yksittäisen ihmisen tilanteesta.

Ja näin myöhään yritin, koska olin ensin edellisen miehen kanssa 12 vuotta lapsettomuushoidoissa (miehestä johtuvat syyt) ja suhteen kariuduttua useita vuosia sinkkuna ennen mieheni tapaamista. Että en hirveästi ota kuuleviin korviini niitä "mikset aloittanut nuorempana" -heittoja.