Lue keskustelun säännöt.
Ns.äitipuoli heittää puolison lapsen ulos kodistaan.
03.08.2021 |
Äitipuolella ja lapsella ei ole ollut mitään riitaa, riitaa oli lapsen isällä ja tällä naisella, jota kai äitipuoleksi kutsutaan.
Riidan seurauksena nainen sanoo ettei lapsi ole enää tervetullut kotiin vaan mies ja lapsi saavat etsiä toisen asunnon, jossa asuvat niillä viikoilla kun lapsi on isällään.
Miten reagoisit? Ja siis korostan, riitaa ei lapsen ja naisen välillä vaan parisuhteessa.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on mustasukkainen ajasta jonka mies viettää lapsensa kanssa.
Ei hyväksy että hänen kanssa ei olla 247 kun lapsi on isällään. Nyt oli lapsen vuoro olla isällään ja viettää aikaa yhdessä lomaillen. Äitipuoli halusi aikaa miehen kanssa ja suuttui siitä että lasta ei voinut jättäää yksin eikä he voineet toteuttaa suunnitelmia.
Siinäpä se.Ei välttämättä ole kyse mustasukkaisuudesta isän ja lapsen kanssa vietetystä yhteisestä ajasta. Tää nainen joutuu sovittaa elämänsä ja aikataulujaan tän miehen lapsen vuoksi. Eikä halua tehdä. Käsitin, että jatkavat suhdetta. Ja hän haluaa, että mies on viikon lapsen kanssa kahdestaan. Tällä parilla on tosi hyvin kahdenkeskistä aikaa, kun saavat olla kokonaisen viikon putkeen kaksin. Minullekin olisi ok, jos mies hoitaisi viikon lapsiaan yksin. Sen jälkeen olisi viikon kanssani. En minäkään haluaisi asua tuossa kuviossa yhdessä.
Nainen on tiennyt että lapsi on säännöllisesti miehen elämässä, niin myös lomalla. Se ei voi olla yllätys, että lapsen loman aikana ei voi lähteä ryyppyreissulle tai muualle kahdestaan ja jättää lasta yksin kotiin.
Sekin on ok, että haluaa että mies on lapsen kanssa jossain muualla, mutta ei sitä twhdä niin että huudetaan syyttömälle lapselle ettei ole kotiinsa enää tervetullut. Lapsen vika ei ole, se että sattuu olemaan isällään kun äitipuoli haluaa twhdä asioita kahdestaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en muuta mieheni kanssa yhteen koska lapseni on alaikäinen. Ehdin myöhemminkin. Näin järkevät ihmiset tekevätkin. Lapsen tarpeet menee omien edelle.
Minä olen uusperheen puoliso, eronneen, lapsia omaavan miehen puoliso. Mies muutti minun asuntooni ja lapset tulivat sinne myös omilla isätapaamisaikoinaan. En koskaan oppinut pitämään lapsista ja lopulta totesin, että miehen pitää hankkia oma asunto, jossa tapaa lapsiaan, tai tulee ero kokonaan. Lapset ovat miehen, eivät minun. Ehkä aloituksen perheessä on samanlainen tilanne. En tosin ymmärrä, mitä se ap:lle kuuluu.
Aloittajan mukaan lapsi (nyt jo nuori) on asunut ko uusperheessä jo vuosia.
Eli äitipuoli on tullut toimeen lapsen ja miehen kanssa vuosia.
Teinin kanssa sitten enää ei.
Mites sä ap asiaan liityt. Mitä teit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on mustasukkainen ajasta jonka mies viettää lapsensa kanssa.
Ei hyväksy että hänen kanssa ei olla 247 kun lapsi on isällään. Nyt oli lapsen vuoro olla isällään ja viettää aikaa yhdessä lomaillen. Äitipuoli halusi aikaa miehen kanssa ja suuttui siitä että lasta ei voinut jättäää yksin eikä he voineet toteuttaa suunnitelmia.
Siinäpä se.Ei välttämättä ole kyse mustasukkaisuudesta isän ja lapsen kanssa vietetystä yhteisestä ajasta. Tää nainen joutuu sovittaa elämänsä ja aikataulujaan tän miehen lapsen vuoksi. Eikä halua tehdä. Käsitin, että jatkavat suhdetta. Ja hän haluaa, että mies on viikon lapsen kanssa kahdestaan. Tällä parilla on tosi hyvin kahdenkeskistä aikaa, kun saavat olla kokonaisen viikon putkeen kaksin. Minullekin olisi ok, jos mies hoitaisi viikon lapsiaan yksin. Sen jälkeen olisi viikon kanssani. En minäkään haluaisi asua tuossa kuviossa yhdessä.
Nainen on tiennyt että lapsi on säännöllisesti miehen elämässä, niin myös lomalla. Se ei voi olla yllätys, että lapsen loman aikana ei voi lähteä ryyppyreissulle tai muualle kahdestaan ja jättää lasta yksin kotiin.
Sekin on ok, että haluaa että mies on lapsen kanssa jossain muualla, mutta ei sitä twhdä niin että huudetaan syyttömälle lapselle ettei ole kotiinsa enää tervetullut. Lapsen vika ei ole, se että sattuu olemaan isällään kun äitipuoli haluaa twhdä asioita kahdestaan
Sinä et tiedä kenenkään tapaa toimia... Voihan se olla, että ap juoksuttaa exää, muuttaa sovittuja aikatauluja tapaamisten suhteen, juoksuttaa ja häiritsee ex miestään lapsen varjolla, kun miehellä on vapaa viikko lapsesta. Näitäkin on..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen uusperheen puoliso, eronneen, lapsia omaavan miehen puoliso. Mies muutti minun asuntooni ja lapset tulivat sinne myös omilla isätapaamisaikoinaan. En koskaan oppinut pitämään lapsista ja lopulta totesin, että miehen pitää hankkia oma asunto, jossa tapaa lapsiaan, tai tulee ero kokonaan. Lapset ovat miehen, eivät minun. Ehkä aloituksen perheessä on samanlainen tilanne. En tosin ymmärrä, mitä se ap:lle kuuluu.
Minä ymmärrän tämän. En itsekään haluaisi mieheni lapsia kotiini asumaan. Ja jos sen virheen olisin tehnyt, hoitaisin asiat fiksusti enkä huutamalla lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan mukaan lapsi (nyt jo nuori) on asunut ko uusperheessä jo vuosia.
Eli äitipuoli on tullut toimeen lapsen ja miehen kanssa vuosia.
Teinin kanssa sitten enää ei.
Mites sä ap asiaan liityt. Mitä teit?
On myös mahdollista, hän on vuosia yrittänyt oppia pitämään lapsesta, muttei ole onnistunut, vaan on alkanut vieroksua lasta yhä enemmän ja enemmän, kunnes lopulta ei enää halua asua samassa asunnossa hetkeäkään. Niin minulle kävi.
Lisäksi ap ei välttämätyä toedä asunnon omistussuhteista totuutta. Mies on voinut kaunistella asiaa, omistaa oikeasti esim 5% tai ei yhtään osuutta siitä. Aika moni mies köyhtyy erossa niin, ettei ole varaa ostaa asuntoa edes puoliksi enää. Voivat esittää muille vaikka kuinka varakasta, ylläpitävät kulissia.
T. Se uusperheen vaimo, joka käski miehen hankkia oma kämppä isätapaamisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ap sai mitä halusi. Halusi "äitipuolen" pois lapsen elämästä, että lapsi on vaan kahdestaan isän kanssa.
Nyt sitten isä hankkii lasta ja itseään varten toisen asunnon. Sillä siisti. Äitipuoli asuu toisessa, osaksi omistamassaan kodissa koko ajan.
Nuorihan tässä ei omista yhtään mitään.
Mikset tukenut ja opettanut nuortasi käyttäytymään hyvin myös äitipuolta kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan mukaan lapsi (nyt jo nuori) on asunut ko uusperheessä jo vuosia.
Eli äitipuoli on tullut toimeen lapsen ja miehen kanssa vuosia.
Teinin kanssa sitten enää ei.
Mites sä ap asiaan liityt. Mitä teit?
On myös mahdollista, hän on vuosia yrittänyt oppia pitämään lapsesta, muttei ole onnistunut, vaan on alkanut vieroksua lasta yhä enemmän ja enemmän, kunnes lopulta ei enää halua asua samassa asunnossa hetkeäkään. Niin minulle kävi.
Lisäksi ap ei välttämätyä toedä asunnon omistussuhteista totuutta. Mies on voinut kaunistella asiaa, omistaa oikeasti esim 5% tai ei yhtään osuutta siitä. Aika moni mies köyhtyy erossa niin, ettei ole varaa ostaa asuntoa edes puoliksi enää. Voivat esittää muille vaikka kuinka varakasta, ylläpitävät kulissia.
T. Se uusperheen vaimo, joka käski miehen hankkia oma kämppä isätapaamisiin.
Hyvin kirjoitettu. Ymmärrän näkemyksesi äiti ihmisenä, uusperseilyä kokeilleena. Ja lapset on elänyt uusperhe elämää exäni luona. Ne ei ole helppoja. Ja me vanhemmat olemme hoito vastuussa omista lapsistamme. Ei koskaan se uusi. Hänen ei tarvitse järjestellä elämäänsä meidän ipanoiden aikataulujen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, ap sai mitä halusi. Halusi "äitipuolen" pois lapsen elämästä, että lapsi on vaan kahdestaan isän kanssa.
Nyt sitten isä hankkii lasta ja itseään varten toisen asunnon. Sillä siisti. Äitipuoli asuu toisessa, osaksi omistamassaan kodissa koko ajan.
Nuorihan tässä ei omista yhtään mitään.
Mikset tukenut ja opettanut nuortasi käyttäytymään hyvin myös äitipuolta kohtaan?
👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on mustasukkainen ajasta jonka mies viettää lapsensa kanssa.
Ei hyväksy että hänen kanssa ei olla 247 kun lapsi on isällään. Nyt oli lapsen vuoro olla isällään ja viettää aikaa yhdessä lomaillen. Äitipuoli halusi aikaa miehen kanssa ja suuttui siitä että lasta ei voinut jättäää yksin eikä he voineet toteuttaa suunnitelmia.
Siinäpä se.Ei välttämättä ole kyse mustasukkaisuudesta isän ja lapsen kanssa vietetystä yhteisestä ajasta. Tää nainen joutuu sovittaa elämänsä ja aikataulujaan tän miehen lapsen vuoksi. Eikä halua tehdä. Käsitin, että jatkavat suhdetta. Ja hän haluaa, että mies on viikon lapsen kanssa kahdestaan. Tällä parilla on tosi hyvin kahdenkeskistä aikaa, kun saavat olla kokonaisen viikon putkeen kaksin. Minullekin olisi ok, jos mies hoitaisi viikon lapsiaan yksin. Sen jälkeen olisi viikon kanssani. En minäkään haluaisi asua tuossa kuviossa yhdessä.
Nainen on tiennyt että lapsi on säännöllisesti miehen elämässä, niin myös lomalla. Se ei voi olla yllätys, että lapsen loman aikana ei voi lähteä ryyppyreissulle tai muualle kahdestaan ja jättää lasta yksin kotiin.
Sekin on ok, että haluaa että mies on lapsen kanssa jossain muualla, mutta ei sitä twhdä niin että huudetaan syyttömälle lapselle ettei ole kotiinsa enää tervetullut. Lapsen vika ei ole, se että sattuu olemaan isällään kun äitipuoli haluaa twhdä asioita kahdestaan
Eli tässä piti haukkua äitipuolta? Mites se isä, jolle tämä on ok, joka kertoo lapselle tuollaista ja vaatii lasta muuttamaan muualle omasta ja lapsen kodista? Ja joka ilmeisesti hyväksyy lapselle huutamisen? Ihan vaan lapatossuna antaa kaiken tapahtua? Ja äitikään ei pistä peliä poikki?
Äitipuolella ei ole vastuuta lapsesta, eikä myöskään päätösvaltaa, vaan se on isällä ja äidillä, jotka on ilmeisesti molemmat täysin kädettömiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan mukaan lapsi (nyt jo nuori) on asunut ko uusperheessä jo vuosia.
Eli äitipuoli on tullut toimeen lapsen ja miehen kanssa vuosia.
Teinin kanssa sitten enää ei.
Mites sä ap asiaan liityt. Mitä teit?
On myös mahdollista, hän on vuosia yrittänyt oppia pitämään lapsesta, muttei ole onnistunut, vaan on alkanut vieroksua lasta yhä enemmän ja enemmän, kunnes lopulta ei enää halua asua samassa asunnossa hetkeäkään. Niin minulle kävi.
Lisäksi ap ei välttämätyä toedä asunnon omistussuhteista totuutta. Mies on voinut kaunistella asiaa, omistaa oikeasti esim 5% tai ei yhtään osuutta siitä. Aika moni mies köyhtyy erossa niin, ettei ole varaa ostaa asuntoa edes puoliksi enää. Voivat esittää muille vaikka kuinka varakasta, ylläpitävät kulissia.
T. Se uusperheen vaimo, joka käski miehen hankkia oma kämppä isätapaamisiin.
Minä ymmärrän tämän hyvin. Siinä ei ole ongelmaa. Mun mielestä asiat on kuitenkin niin, että mikäli valtasuhteissa tämä nainen omistaa asunnosta enemmän, se ei oikeuta huutamalla lasta häätämään. Silloinkin asiat pitää nätisti puhua ensin, lapsen isän kanssa ja sitten lapsen kanssa. Se että lapselle huudetaan ettei ole kotiinsa enää tervetullut aiheuttaa tälle aika lapsellisella äitipuolelle sen, että hän pelasi itsensä tästä pelistä auttamattomasti pois.
Tämä lapsi ei tule anteeksi hänelle antamaan, isä varmasti vielä yrittää mutta lopulta se haava on liian auki ja suhde kaatuu jonkin ajan päästä.
Kukaan terve ihminen ei kunnioita ihmistä joka lapsen heittää pihalle… vaikka kuinka itkisi ja anteeksiantoa myöhemmin anelisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on mustasukkainen ajasta jonka mies viettää lapsensa kanssa.
Ei hyväksy että hänen kanssa ei olla 247 kun lapsi on isällään. Nyt oli lapsen vuoro olla isällään ja viettää aikaa yhdessä lomaillen. Äitipuoli halusi aikaa miehen kanssa ja suuttui siitä että lasta ei voinut jättäää yksin eikä he voineet toteuttaa suunnitelmia.
Siinäpä se.Ei välttämättä ole kyse mustasukkaisuudesta isän ja lapsen kanssa vietetystä yhteisestä ajasta. Tää nainen joutuu sovittaa elämänsä ja aikataulujaan tän miehen lapsen vuoksi. Eikä halua tehdä. Käsitin, että jatkavat suhdetta. Ja hän haluaa, että mies on viikon lapsen kanssa kahdestaan. Tällä parilla on tosi hyvin kahdenkeskistä aikaa, kun saavat olla kokonaisen viikon putkeen kaksin. Minullekin olisi ok, jos mies hoitaisi viikon lapsiaan yksin. Sen jälkeen olisi viikon kanssani. En minäkään haluaisi asua tuossa kuviossa yhdessä.
Nainen on tiennyt että lapsi on säännöllisesti miehen elämässä, niin myös lomalla. Se ei voi olla yllätys, että lapsen loman aikana ei voi lähteä ryyppyreissulle tai muualle kahdestaan ja jättää lasta yksin kotiin.
Sekin on ok, että haluaa että mies on lapsen kanssa jossain muualla, mutta ei sitä twhdä niin että huudetaan syyttömälle lapselle ettei ole kotiinsa enää tervetullut. Lapsen vika ei ole, se että sattuu olemaan isällään kun äitipuoli haluaa twhdä asioita kahdestaanEli tässä piti haukkua äitipuolta? Mites se isä, jolle tämä on ok, joka kertoo lapselle tuollaista ja vaatii lasta muuttamaan muualle omasta ja lapsen kodista? Ja joka ilmeisesti hyväksyy lapselle huutamisen? Ihan vaan lapatossuna antaa kaiken tapahtua? Ja äitikään ei pistä peliä poikki?
Äitipuolella ei ole vastuuta lapsesta, eikä myöskään päätösvaltaa, vaan se on isällä ja äidillä, jotka on ilmeisesti molemmat täysin kädettömiä.
Äitipuolta ei tarvitse haukkua, sen hän tekee itse. Kaivoi itselleen ansan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, miksi ap jankkaa, että sen uuden naisen asunto olisi lapsen asunto. Lapsen asunto, jossa lapsi on kirjoilla, voi olla lapsen äidin asunto aika todennäköisesti. Tässä uuden naisen asunnossa ovat kirjoilla vain uusi nainen ja mies. Jos mies edes omistaa siitä mitään, niin todennäköisesti miehellä ei ole varaa lunastaa asuntoa itselleen, mutta naisella on. Siksi nainen jää asuntoon ja mies muuttaa jonnekin halvempaan, mihin hänellä riittää rahat. Tämä on se kaikista todennäköisin skenaario tässä. Ap ei vaan jostain syystä ymmärrä, ettei miehellä ole varaa nykyiseen asuntoon yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan mukaan lapsi (nyt jo nuori) on asunut ko uusperheessä jo vuosia.
Eli äitipuoli on tullut toimeen lapsen ja miehen kanssa vuosia.
Teinin kanssa sitten enää ei.
Mites sä ap asiaan liityt. Mitä teit?
On myös mahdollista, hän on vuosia yrittänyt oppia pitämään lapsesta, muttei ole onnistunut, vaan on alkanut vieroksua lasta yhä enemmän ja enemmän, kunnes lopulta ei enää halua asua samassa asunnossa hetkeäkään. Niin minulle kävi.
Lisäksi ap ei välttämätyä toedä asunnon omistussuhteista totuutta. Mies on voinut kaunistella asiaa, omistaa oikeasti esim 5% tai ei yhtään osuutta siitä. Aika moni mies köyhtyy erossa niin, ettei ole varaa ostaa asuntoa edes puoliksi enää. Voivat esittää muille vaikka kuinka varakasta, ylläpitävät kulissia.
T. Se uusperheen vaimo, joka käski miehen hankkia oma kämppä isätapaamisiin.
Minä ymmärrän tämän hyvin. Siinä ei ole ongelmaa. Mun mielestä asiat on kuitenkin niin, että mikäli valtasuhteissa tämä nainen omistaa asunnosta enemmän, se ei oikeuta huutamalla lasta häätämään. Silloinkin asiat pitää nätisti puhua ensin, lapsen isän kanssa ja sitten lapsen kanssa. Se että lapselle huudetaan ettei ole kotiinsa enää tervetullut aiheuttaa tälle aika lapsellisella äitipuolelle sen, että hän pelasi itsensä tästä pelistä auttamattomasti pois.
Tämä lapsi ei tule anteeksi hänelle antamaan, isä varmasti vielä yrittää mutta lopulta se haava on liian auki ja suhde kaatuu jonkin ajan päästä.
Kukaan terve ihminen ei kunnioita ihmistä joka lapsen heittää pihalle… vaikka kuinka itkisi ja anteeksiantoa myöhemmin anelisi.
Äitipuoli oli varmasti tilanteessa aivan tunteessa. Ja luultavasti miettii sietääkö silmissään enää miestäkään, teiniä ei ainakaan.
Tiedätkö, luultavasti se äitipuoli ei kaipaa lasta ikinä tippaakaan.
Harmi teinilles, ja ehkä myös syntymättömille lapsenlapsillesi. He menettivät yhden mahdollisen ( ja ehkä mahdollistavan) tärkeän aikuisen.
Vai tärkeän aikuisen - no tota.
Tuollaista aikuista ei yksikään lapsi kaipaa elämäänsä.
Ja kyllä se on lapsen koti, jos lapsi on siellä säännöllisesti asunut.
Eihän ole isäviikolla metsässäkään majaillut. Tämä on hänelle traumaattinen kokemus.
Siis millä lihaksilla se nainen muka heittää miehen ja tämän lapsen pihalle? Häh? Normaali mies ei tuollaista katselisi yhtään! Mitä se nainen muka tekisi jos mies vaan käskisi pitää turpansa kiinni? Soittaisi poliisit? Joille mies kertoisi omistavansa puolet asunnosta? Oikeassa elämässä se mies ei kyllä lähtisi minnekään. Ihan yhtä paljon hänellä on sananvaltaa omassa kodissaan. Erohan tuollaisesta tietenkin tulisi, ja nopeasti!
Vierailija kirjoitti:
Vai tärkeän aikuisen - no tota.
Tuollaista aikuista ei yksikään lapsi kaipaa elämäänsä.
Ja kyllä se on lapsen koti, jos lapsi on siellä säännöllisesti asunut.
Eihän ole isäviikolla metsässäkään majaillut. Tämä on hänelle traumaattinen kokemus.
No, lohdutat sitten vaan perseilevää teiniäsi tuolla tavalla, kun olet sen tien kerran valinnut.
Kerrot, että ikävää kun näin kävi, että ette tulleet enää toimeen siellä isän ja hänen vaimon yhteisessä kodissa. Mutta isä varmasti löytää itselleen ja sulle kivan pikku yksiön jostain lähiöstä..
Voin vakuuttaa, että äitipuolen katumuksesta tai huonosta olosta saati menetyksestä ei tarvitse olla huolissaan. Hänelle ei tule ikävä muksuasi - eikä varsinkaan sinua, joka työnnät nokkasi lasesi kautta joka asiaan. Nainen siivosi sinut pätevästi elämästään pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan mukaan lapsi (nyt jo nuori) on asunut ko uusperheessä jo vuosia.
Eli äitipuoli on tullut toimeen lapsen ja miehen kanssa vuosia.
Teinin kanssa sitten enää ei.
Mites sä ap asiaan liityt. Mitä teit?
On myös mahdollista, hän on vuosia yrittänyt oppia pitämään lapsesta, muttei ole onnistunut, vaan on alkanut vieroksua lasta yhä enemmän ja enemmän, kunnes lopulta ei enää halua asua samassa asunnossa hetkeäkään. Niin minulle kävi.
Lisäksi ap ei välttämätyä toedä asunnon omistussuhteista totuutta. Mies on voinut kaunistella asiaa, omistaa oikeasti esim 5% tai ei yhtään osuutta siitä. Aika moni mies köyhtyy erossa niin, ettei ole varaa ostaa asuntoa edes puoliksi enää. Voivat esittää muille vaikka kuinka varakasta, ylläpitävät kulissia.
T. Se uusperheen vaimo, joka käski miehen hankkia oma kämppä isätapaamisiin.
Minä ymmärrän tämän hyvin. Siinä ei ole ongelmaa. Mun mielestä asiat on kuitenkin niin, että mikäli valtasuhteissa tämä nainen omistaa asunnosta enemmän, se ei oikeuta huutamalla lasta häätämään. Silloinkin asiat pitää nätisti puhua ensin, lapsen isän kanssa ja sitten lapsen kanssa. Se että lapselle huudetaan ettei ole kotiinsa enää tervetullut aiheuttaa tälle aika lapsellisella äitipuolelle sen, että hän pelasi itsensä tästä pelistä auttamattomasti pois.
Tämä lapsi ei tule anteeksi hänelle antamaan, isä varmasti vielä yrittää mutta lopulta se haava on liian auki ja suhde kaatuu jonkin ajan päästä.
Kukaan terve ihminen ei kunnioita ihmistä joka lapsen heittää pihalle… vaikka kuinka itkisi ja anteeksiantoa myöhemmin anelisi.Äitipuoli oli varmasti tilanteessa aivan tunteessa. Ja luultavasti miettii sietääkö silmissään enää miestäkään, teiniä ei ainakaan.
Tiedätkö, luultavasti se äitipuoli ei kaipaa lasta ikinä tippaakaan.
Harmi teinilles, ja ehkä myös syntymättömille lapsenlapsillesi. He menettivät yhden mahdollisen ( ja ehkä mahdollistavan) tärkeän aikuisen.
Jos hän ei siedä teiniä silmissä, sen voi sanoa nätisti. Tässä tapauksessa ei niin käynyt.
Äitipuoli ei varmaan kaipaa lasta juu, mutta miestään tulee kaipaamaan, sillä tuskin mies tuota naista enää kovin kauaa katselee..
En olisi koskaan muuttanut miehen kanssa yhteen, kun lapseni oli alaikäisiä. Nuo kuviot on useimmiten vaikeita kaikille.