Lue keskustelun säännöt.
Ns.äitipuoli heittää puolison lapsen ulos kodistaan.
03.08.2021 |
Äitipuolella ja lapsella ei ole ollut mitään riitaa, riitaa oli lapsen isällä ja tällä naisella, jota kai äitipuoleksi kutsutaan.
Riidan seurauksena nainen sanoo ettei lapsi ole enää tervetullut kotiin vaan mies ja lapsi saavat etsiä toisen asunnon, jossa asuvat niillä viikoilla kun lapsi on isällään.
Miten reagoisit? Ja siis korostan, riitaa ei lapsen ja naisen välillä vaan parisuhteessa.
Kommentit (139)
Sanoin aikoinaan miehen perseilevälle ex muijalle. Kotini ei ole ilmainen majatalo. Tänne ei voi tulla perseilee. Ota se exäsi sinne sinun kotiisi hoitaa lastanne. Ei minun tarvitse uhrata vapaa aikaani toisen lapsen viihdyttämiselle ja hoitamiselle. Vaatimukset vaan kasvoi koko ajan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tässä tarinassa on ylitetty tietty raja. Sillä ei siis ole enää mitään merkitystä, kuka asunnon omistaa, kuka on kirjoilla missäkin, onko perseilty vai ei jne. Asioita ei saa enää vedettyä takaisin.
Jos olisin tarinan isä, vetäisin johtopäätökset, koska suhteeseen on tullut särö, jota ei ihan helpolla korjata, jos korjataan koskaan. Äitipuolen suhde miesystävän lapseen on ainakin pilalla, ja jos lapsi on miehelle rakas, niin en näkisi onnellista loppua tällä parisuhteella.
Laittaisin sen asunnonpuolikkaan lihoiksi, ja muuttaisin omaan asuntoon yksin, niin, että lapseni tuntisi olevansa tervetullut ja kotonaan myös minun luonani.
Äitipuolen tekoa en ihan ymmärrä pelkästään näillä taustatiedoilla. Siellä voi olla paljon patoutumia pitkältä ajalta. Silti hänen olisi pitänyt tajuta, että kun muuttaa yhteen sellaisen miehen kanssa, jolla on lapsia, niin kahdenkeskisestä ajasta joutuu tinkimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan mukaan lapsi (nyt jo nuori) on asunut ko uusperheessä jo vuosia.
Eli äitipuoli on tullut toimeen lapsen ja miehen kanssa vuosia.
Teinin kanssa sitten enää ei.
Mites sä ap asiaan liityt. Mitä teit?
On myös mahdollista, hän on vuosia yrittänyt oppia pitämään lapsesta, muttei ole onnistunut, vaan on alkanut vieroksua lasta yhä enemmän ja enemmän, kunnes lopulta ei enää halua asua samassa asunnossa hetkeäkään. Niin minulle kävi.
Lisäksi ap ei välttämätyä toedä asunnon omistussuhteista totuutta. Mies on voinut kaunistella asiaa, omistaa oikeasti esim 5% tai ei yhtään osuutta siitä. Aika moni mies köyhtyy erossa niin, ettei ole varaa ostaa asuntoa edes puoliksi enää. Voivat esittää muille vaikka kuinka varakasta, ylläpitävät kulissia.
T. Se uusperheen vaimo, joka käski miehen hankkia oma kämppä isätapaamisiin.
Minä ymmärrän tämän hyvin. Siinä ei ole ongelmaa. Mun mielestä asiat on kuitenkin niin, että mikäli valtasuhteissa tämä nainen omistaa asunnosta enemmän, se ei oikeuta huutamalla lasta häätämään. Silloinkin asiat pitää nätisti puhua ensin, lapsen isän kanssa ja sitten lapsen kanssa. Se että lapselle huudetaan ettei ole kotiinsa enää tervetullut aiheuttaa tälle aika lapsellisella äitipuolelle sen, että hän pelasi itsensä tästä pelistä auttamattomasti pois.
Tämä lapsi ei tule anteeksi hänelle antamaan, isä varmasti vielä yrittää mutta lopulta se haava on liian auki ja suhde kaatuu jonkin ajan päästä.
Kukaan terve ihminen ei kunnioita ihmistä joka lapsen heittää pihalle… vaikka kuinka itkisi ja anteeksiantoa myöhemmin anelisi.Äitipuoli oli varmasti tilanteessa aivan tunteessa. Ja luultavasti miettii sietääkö silmissään enää miestäkään, teiniä ei ainakaan.
Tiedätkö, luultavasti se äitipuoli ei kaipaa lasta ikinä tippaakaan.
Harmi teinilles, ja ehkä myös syntymättömille lapsenlapsillesi. He menettivät yhden mahdollisen ( ja ehkä mahdollistavan) tärkeän aikuisen.
Jos hän ei siedä teiniä silmissä, sen voi sanoa nätisti. Tässä tapauksessa ei niin käynyt.
Äitipuoli ei varmaan kaipaa lasta juu, mutta miestään tulee kaipaamaan, sillä tuskin mies tuota naista enää kovin kauaa katselee..
Ja toisinpäin.
Kiva kun olet iloinen siitä, että eksäsi pitkä suhde on kaatumassa.
Se onkin varmaan teinillesikin onnellisinta, että isä jää yksin, on henkisesti paskana, juopottelee ja roudailee kuvioihin uusia äitipuolia.
Nykyinen, kohta entinen äitipuoli tuskin menettää siinäkään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä tarinassa on ylitetty tietty raja. Sillä ei siis ole enää mitään merkitystä, kuka asunnon omistaa, kuka on kirjoilla missäkin, onko perseilty vai ei jne. Asioita ei saa enää vedettyä takaisin.
Jos olisin tarinan isä, vetäisin johtopäätökset, koska suhteeseen on tullut särö, jota ei ihan helpolla korjata, jos korjataan koskaan. Äitipuolen suhde miesystävän lapseen on ainakin pilalla, ja jos lapsi on miehelle rakas, niin en näkisi onnellista loppua tällä parisuhteella.
Laittaisin sen asunnonpuolikkaan lihoiksi, ja muuttaisin omaan asuntoon yksin, niin, että lapseni tuntisi olevansa tervetullut ja kotonaan myös minun luonani.
Äitipuolen tekoa en ihan ymmärrä pelkästään näillä taustatiedoilla. Siellä voi olla paljon patoutumia pitkältä ajalta. Silti hänen olisi pitänyt tajuta, että kun muuttaa yhteen sellaisen miehen kanssa, jolla on lapsia, niin kahdenkeskisestä ajasta joutuu tinkimään.
Kiitos. Sanoitit minun mielipiteeni. Juuri näin. Omistussuhteilla ei pitäisi olla mitään väliä silloin, saatika lapsen kirjoilla kun lasta kotoaan häädetään. Väärin on tehnyt eniten äitipuoli ja vierestä katsonut isä. . Riitoja on varmasti kaikilla, mutta ei niitä tuolla tavalla ratkaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan mukaan lapsi (nyt jo nuori) on asunut ko uusperheessä jo vuosia.
Eli äitipuoli on tullut toimeen lapsen ja miehen kanssa vuosia.
Teinin kanssa sitten enää ei.
Mites sä ap asiaan liityt. Mitä teit?
On myös mahdollista, hän on vuosia yrittänyt oppia pitämään lapsesta, muttei ole onnistunut, vaan on alkanut vieroksua lasta yhä enemmän ja enemmän,
kunnes lopulta ei enää halua asua samassa asunnossa hetkeäkään. Niin minulle kävi.
Lisäksi ap ei välttämätyä toedä asunnon omistussuhteista totuutta. Mies on voinut kaunistella asiaa, omistaa oikeasti esim 5% tai ei yhtään osuutta siitä. Aika moni mies köyhtyy erossa niin, ettei ole varaa ostaa asuntoa edes puoliksi enää. Voivat esittää muille vaikka kuinka varakasta, ylläpitävät kulissia.
T. Se uusperheen vaimo, joka käski miehen hankkia oma kämppä isätapaamisiin.
Minä ymmärrän tämän hyvin. Siinä ei ole ongelmaa. Mun mielestä asiat on kuitenkin niin, että mikäli valtasuhteissa tämä nainen omistaa asunnosta enemmän, se ei oikeuta huutamalla lasta häätämään. Silloinkin asiat pitää nätisti puhua ensin, lapsen isän kanssa ja sitten lapsen kanssa. Se että lapselle huudetaan ettei ole kotiinsa enää tervetullut aiheuttaa tälle aika lapsellisella äitipuolelle sen, että hän pelasi itsensä tästä pelistä auttamattomasti pois.
Tämä lapsi ei tule anteeksi hänelle antamaan, isä varmasti vielä yrittää mutta lopulta se haava on liian auki ja suhde kaatuu jonkin ajan päästä.
Kukaan terve ihminen ei kunnioita ihmistä joka lapsen heittää pihalle… vaikka kuinka itkisi ja anteeksiantoa myöhemmin anelisi.Äitipuoli oli varmasti tilanteessa aivan tunteessa. Ja luultavasti miettii sietääkö silmissään enää miestäkään, teiniä ei ainakaan.
Tiedätkö, luultavasti se äitipuoli ei kaipaa lasta ikinä tippaakaan.
Harmi teinilles, ja ehkä myös syntymättömille lapsenlapsillesi. He menettivät yhden mahdollisen ( ja ehkä mahdollistavan) tärkeän aikuisen.
Jos hän ei siedä teiniä silmissä, sen voi sanoa nätisti. Tässä tapauksessa ei niin käynyt.
Äitipuoli ei varmaan kaipaa lasta juu, mutta miestään tulee kaipaamaan, sillä tuskin mies tuota naista enää kovin kauaa katselee..Ja toisinpäin.
Kiva kun olet iloinen siitä, että eksäsi pitkä suhde on kaatumassa.
Se onkin varmaan teinillesikin onnellisinta, että isä jää yksin, on henkisesti paskana, juopottelee ja roudailee kuvioihin uusia äitipuolia.
Nykyinen, kohta entinen äitipuoli tuskin menettää siinäkään mitään.
Tässä äitipuolessa ei ole siltä osin mitään menetettävää.
Kukaan ei tässä puhu että Ap olisi lapsen äiti. Tai että kukaan puhuisi paskaa. Fakta on se, että lapsi ei saa toiseen kotiinsa mennä.. ja se olisi traumatisoivaa aikuiselle ja erityisesti lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan mukaan lapsi (nyt jo nuori) on asunut ko uusperheessä jo vuosia.
Eli äitipuoli on tullut toimeen lapsen ja miehen kanssa vuosia.
Teinin kanssa sitten enää ei.
Mites sä ap asiaan liityt. Mitä teit?
On myös mahdollista, hän on vuosia yrittänyt oppia pitämään lapsesta, muttei ole onnistunut, vaan on alkanut vieroksua lasta yhä enemmän ja enemmän, kunnes lopulta ei enää halua asua samassa asunnossa hetkeäkään. Niin minulle kävi.
Lisäksi ap ei välttämätyä toedä asunnon omistussuhteista totuutta. Mies on voinut kaunistella asiaa, omistaa oikeasti esim 5% tai ei yhtään osuutta siitä. Aika moni mies köyhtyy erossa niin, ettei ole varaa ostaa asuntoa edes puoliksi enää. Voivat esittää muille vaikka kuinka varakasta, ylläpitävät kulissia.
T. Se uusperheen vaimo, joka käski miehen hankkia oma kämppä isätapaamisiin.
Minä ymmärrän tämän hyvin. Siinä ei ole ongelmaa. Mun mielestä asiat on kuitenkin niin, että mikäli valtasuhteissa tämä nainen omistaa asunnosta enemmän, se ei oikeuta huutamalla lasta häätämään. Silloinkin asiat pitää nätisti puhua ensin, lapsen isän kanssa ja sitten lapsen kanssa. Se että lapselle huudetaan ettei ole kotiinsa enää tervetullut aiheuttaa tälle aika lapsellisella äitipuolelle sen, että hän pelasi itsensä tästä pelistä auttamattomasti pois.
Tämä lapsi ei tule anteeksi hänelle antamaan, isä varmasti vielä yrittää mutta lopulta se haava on liian auki ja suhde kaatuu jonkin ajan päästä.
Kukaan terve ihminen ei kunnioita ihmistä joka lapsen heittää pihalle… vaikka kuinka itkisi ja anteeksiantoa myöhemmin anelisi.Äitipuoli oli varmasti tilanteessa aivan tunteessa. Ja luultavasti miettii sietääkö silmissään enää miestäkään, teiniä ei ainakaan.
Tiedätkö, luultavasti se äitipuoli ei kaipaa lasta ikinä tippaakaan.
Harmi teinilles, ja ehkä myös syntymättömille lapsenlapsillesi. He menettivät yhden mahdollisen ( ja ehkä mahdollistavan) tärkeän aikuisen.
Jos hän ei siedä teiniä silmissä, sen voi sanoa nätisti. Tässä tapauksessa ei niin käynyt.
Äitipuoli ei varmaan kaipaa lasta juu, mutta miestään tulee kaipaamaan, sillä tuskin mies tuota naista enää kovin kauaa katselee..Ja toisinpäin.
Kiva kun olet iloinen siitä, että eksäsi pitkä suhde on kaatumassa.
Se onkin varmaan teinillesikin onnellisinta, että isä jää yksin, on henkisesti paskana, juopottelee ja roudailee kuvioihin uusia äitipuolia.
Nykyinen, kohta entinen äitipuoli tuskin menettää siinäkään mitään.
Juurikin noin. Kyllä tämä mies, exä ja lapsi ovat omalla käytöksellään ajanut tilanteen tuohon pisteeseen. Äitipuolta tuskin tämä mieskään enää kiinnostaa kovin kauaa. Lapsi vielä vähemmän. Uutta epäonnistunutta suhdetta odotellessa 🤔
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä tarinassa on ylitetty tietty raja. Sillä ei siis ole enää mitään merkitystä, kuka asunnon omistaa, kuka on kirjoilla missäkin, onko perseilty vai ei jne. Asioita ei saa enää vedettyä takaisin.
Jos olisin tarinan isä, vetäisin johtopäätökset, koska suhteeseen on tullut särö, jota ei ihan helpolla korjata, jos korjataan koskaan. Äitipuolen suhde miesystävän lapseen on ainakin pilalla, ja jos lapsi on miehelle rakas, niin en näkisi onnellista loppua tällä parisuhteella.
Laittaisin sen asunnonpuolikkaan lihoiksi, ja muuttaisin omaan asuntoon yksin, niin, että lapseni tuntisi olevansa tervetullut ja kotonaan myös minun luonani.
Äitipuolen tekoa en ihan ymmärrä pelkästään näillä taustatiedoilla. Siellä voi olla paljon patoutumia pitkältä ajalta. Silti hänen olisi pitänyt tajuta, että kun muuttaa yhteen sellaisen miehen kanssa, jolla on lapsia, niin kahdenkeskisestä ajasta joutuu tinkimään.
Tuskin tässä tapauksessa äitipuoli on pitkässä suhteessa kahdenkeskisen ajan puutteesta suivaantunut. Joka toinen viikkohan sitä kahdenkeskistä aikaa on kumminkin ollut.
Syitä mistä on ehkä suivaantunut on esim talousvastuu: mies vierittää teinistä koituvia menoja äitipuolelle. Teinin huono käytös kotona(varastelu, tyly pyhe, epäsiisteys, päihteet), mihin isä ei puutu. Teinin bioäidin puuttuminen ja tunkeutuminen äitipuolen elämään.
Mitä väliä. Hermo kun meni niin se meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelleen osaatko lukea??
Äitipuoli suuttui siitä kun mies, eli lapsen isä ei voinut lomailla kahdestaan äitipuolen kanssa lapsen lomaviikolla??
Että kuka tässä on itsekäs? Mustasukkainen? Jos aikaa kahdestaan on vaan puolet vuodesta niin on sitä saatava vielä lapsenkin viikolla?
Ei mene mun järkeen.
Jos mun kumppani sanoisi, että lähtee mieluummin mun kanssa viikonlopun viettoon ( ties millä verukkeella) niin se olisi entinen kumppani se.
Lapset ykkösenä- aina.
Tästä ei saa selvää mikä on syynä riitaan. Sen tietävät vain asianosaiset. Tosiasiassa aikuisten tulisi kaikissa tilanteissa suojata lasta. Asioista pitäisi puhua ja sopia miten toimitaan. Ei tuossa tilanteessa ole mitään merkitystä kuka omistaa mitäkin. Lapsella pitää olla turvallinen paikka kummankin vanhemman luona. Myös äitipuolen olisi kasvettava aikuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos asunto on äitipuolen omistuksessa tai hallinnassa, hän saa heittää sieltä ulos kenet haluaa.
Olet väärässä, laki tulee vastaan. Jos isä ja lapsi on kirjoilla asunnossa, niin ei niitä kodista niin vaan heitetä pihalle. Kannattaa tutustua lakiin. Ennen ku alkaa aukomaan.
Kaikkien välit ovat tulehtuneet. Ja varmaan siksi äitipuoli ei halua enää lasta sinne. Minulle ei olisi äitinä ongelma hoitaa lapsiani tuossa tilanteessa kokonaan. Äitipuolta on aivan turha asiasta moittia. Ao.n exä pistää nyt vaan vauhtia asunnon hakuun. On myös äitejä, jotka eron jälkeen tunkevat lapsensa isälle kaikki viikonloput, koulun lomat, juhlapyhät ym, koska uusi mies ei kestä uusperhe elämää. Ja haluaa olla vain naisen kanssa. Sellainenkaan ei ole oikein lasta kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vai tärkeän aikuisen - no tota.
Tuollaista aikuista ei yksikään lapsi kaipaa elämäänsä.
Ja kyllä se on lapsen koti, jos lapsi on siellä säännöllisesti asunut.
Eihän ole isäviikolla metsässäkään majaillut. Tämä on hänelle traumaattinen kokemus.
Niin siis sille lapselle onkin isäviikoilla oleellisinta ollut ne kämpän seinät eikä isänsä seura?
Ap ei kai voi olla miehen exä, kun niin kiihkeästi haluaa lapsen asuvan miehen uuden naisen kodissa.
Onko ap toinen nainen? Jos hän on luullut hienon asunnon kuuluvan miehelle ja haaveillut muuttavansa sinne itse sen nykyisen naisen tilalle. Tuli lupaava riitakin miehen ja nyxän välille ja asiat näyttivät menevän suunnitellusti ja nyt hermostui, kun mies ja lapsi lähtevätkin sieltä jonnekin vuokrakaksioon? Oli luullut miestä varakkaaksi ja pettyi. Nyt syyttää miegöhen nylyistä naista asunnon "anastamisesta' tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mites sä nyt sitten lohdutit ditä lasta? Ja eksääsi? Majoititko heidät levollisesti tuutumaan omaan kotiisi vai heititkö sinäkin heidät ulos?
Joko mies meni takasin ja mihin se teini työnnettiin?
Vierailija kirjoitti:
No mites sä nyt sitten lohdutit ditä lasta? Ja eksääsi? Majoititko heidät levollisesti tuutumaan omaan kotiisi vai heititkö sinäkin heidät ulos?
Jos ex ukko ja lapsi ei pärjää uuden naisen kanssa. Ex muija joutaa ottaa ukon sinne hoitaa lastaan joka toinen viikko.
Oikeasti heitin ulos molemmat, ihan syystä. Kumpikaan ei ollut täällä virallisesti kirjoilla. Mies on kirjoilla firmansa takahuoneessa. Sain tarpeekseni heistä, jatkan elämää ok,talossani omien lasteni kanssa ihan rauhassa ja ilman teinidraamailijaa, hänen hullua äitiään ja nyhveröä isäänsä. Terveisin se äitipuoli ( nykyään ex-äitipuoli)
Joko niin, että mies ei oikeasti omista asuntnosta mitään, nainen on vaan antanut miehen lapsineen siellä asua.
Tai niin, että mies on nähnyt teinin perseilyn ja ymmärtää vaimoaan varsin hyvin, mutta ei kokonaan voi hylätä omaa mukulaansakaan, vaikka se olisikin murkku jonka äiti usuttaa sitä käyttäytymään huonosti.