Lue keskustelun säännöt.
Valmistuin insinööriksi, mutta en ole päässyt koulutusta vastaaviin töihin
03.08.2021 |
Olen miettinyt miten päästä tästä tilanteesta eteenpäin. Kamppailin masennuksen ja motivaation puutteen kanssa opinnoissa. Loppua kohden opintoja sain asiat rullaamaan ja valmistuin kuitenkin. Masennus sai jonkin verran alisuoriutumaan osan opinnoista. Ongelmaksi jäi etten saanut harjoittelupaikkaa jossa olisin oikeasti päässyt kehittämään taitojani ja jossa ammattitaito olisi voinut kehittyä. Valmistuttuani koitin hakea töihin. En päässyt. Ongelmaksi koitui se, että ei ole työkokemusta mitä työpaikkoihin vaaditaan. Ja miten sitä voi kartuttaa, kun mikään ovi ei aukene? Harjoittelijan paikkoihin ei kehtaa enää hakea, koska niihin haetaan lähinnä opiskelijoita. Olen sitäkin polkua yrittänyt, vaan ei tärpännyt
Kun valmistumisesta oli jo kulunut aikaa, työllistyminen oman alan tehtäviin alkoi tuntua yhä vaikeammalta. Vuosia myöhemmin se tuntuu jo mahdottomalta. Päädyin kierteeseen mistä ei ole ulospääsyä. Päädyin töihin jotka liippaa omaa alaani, mutta teen töitä, joita voisi tehdä ilman koulutusta. Toki käytännön kokemusta on tullut lisää liipaten alaani, mutta CVn kannalta siitä ei taida niin paljon hyötyä olla.
Joka päivä tunnen syvää turhautumista tilanteeseeni. Huomaan jumiutuneeni ja jämähtäneeni työpaikkaan, jossa ei ole lainkaan haastetta eikä se ole sitä mihin opiskelin. Eteneminen firmassa ei tunnu onnistuvan. Työnhaku on alkanut jo ahdistaa, koska on niin tottunut siihen, ettei tärppää.
Mitä vaihtoehtoja tässä olisi? Muuntokoulutus?
Uusi kouluttautuminen? olen miettinyt myös alanvaihtoa vaan sille ei olisi tarvetta jos pääsisi töihin.
Insinöörejä koulutetaan paljon. Tuntuu ettei tutkinnolla tee juuri mitään.
Kommentit (102)
En tiedä enää harmittaako edes, että en työllistynyt koulun jälkeen niihin töihin, mistä ammattikorkeakoulussa puhuttiin. Suurin osa on kaupungin ja valtion hommia. Kesätöihin vielä pääsin. Olen käynyt miljoonassa haastattelussa eri kaupungeilla ja aina jää paikka saamatta, vaikka olisin 5-2 haastatteluun päässeen joukossa hakemukseni perusteella. En kai ole se 'hyvä tyyppi'. Tämä on ollut pakko niellä. Opiskeluaikana olin masentunut ja arvosanat huonoja. Joku koulukaveri on perustanut oman yrityksen. Itsellä ei osaamistaso riittäisi siihen. Noita yksityisiäkin firmoja on hiukan, mutta niihin vielä vaikeampi päästä insinöörin hommiin. Kokemuskin on jo niin eri alalta.
Olen nyt eri alalla yksityisellä ja tienaan ihan keskivertopalkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi helsinkiläinen pitkä-aikaistyötön insinööri IT-alalta. Minulla on hyvä työkokemus, mutta olen jo yli 40v ja sen ikäiset eivät enää Suomessa työllisty. Jos pääsette töihin, pitäkää kynsin ja hampain kiinni duunistanne kun 40v lähestyy.
Työnantajalla on varaa valita ja se valitsee aina nuoremman kun sille voi aina maksaa vähemmän palkkaa. Kokemuksella ei IT-alalla ole niin paljon väliä kun tekniikat kehittyy jatkuvasti ja ala on loputonta opiskelua.
Mediassa hehkutettu työvoimapula on suurin kusetus tällä hetkellä Suomessa. Kyseessä on vain palkkojen polkemisesta.
Täällä toinen IT-alalta(M52). Minulla on ihan erilainen kokemus. Sain juuri ison palkankorotuksen, koska firma pelkää että minut rekrytään toiseen yritykseen. Vanhalla kokemuksella ei ehkä ole niinkään paljoa merkityst(vaikka kyllä silläkin on) kuin sillä että osaa uusimmat tekniikat. Vanha kokemus osoittaa että pystyy tekemään vaativia tehtäviä(hyvä ongelmanratkaisukyky), Siihen jos on vielä osaaminen ajan tasalla niin ikä ei ole mikään ongelma. Jos nelikymppinen alkaa epäilla ikärasismia niin syy on luultavasti ihan muualla kuin iässä.
Firmoja kiinnostaa vain se että hommat tulee tehtyä, jos osaat vaadittavat asiat niin saat töitä. Palkoillakaan ei ole kovinkaan suurta merkitystä, koska osaamiserot voivat olla valtavat, mutta palkoissa ero on paljon pienempi. Hyvä kaveri voi tuottaa firmalle moninkertaisesti liikevaihtoa huonoon verrattuna.
Aivan kuin minun kirjoittama teksti. Ainoa ero, että olen diplomi-insinööri. Itseä ei kiinnosta tämä ala enää että jaksaisin täydennyskouluttautua eikä laskupää riitä lujuuslaskemiin ym. "oikeisiin" tekniikan yliopisto-opintoihin (läpäisin kaikki laskukurssit rimaa hipoen). Mietin aluksi "alaspäin " kouluttautumista muuntokouluttautumalla AMK insinööriksi, mutta koska tekniikka ei aidosti kiinnosta niin olen päättänyt pyrkiä Sote-alalle. Totaalinen alan vaihto siis suunnitelmissa.
Vierailija kirjoitti:
Insinöörejä valmistuu aika paljon ja insinöörien työpaikat siirtyy halpatyömaihin eli en suosittele insinööriksi opiskelua.
Tiedän muutaman insinöörit ketkä on työttömiä tai tekee eri alan hommia koska heille ei yksinkertaisesti ole töitä. Inssin paperit oli kova juttu vielä 1990-luvulla mutta ei nykyään, vähän samalla tavalla ylioppilaaksi pääseminen on kokenut saman inflaation.
Haha, ei se nyt ihan noinkaan ole. Nimenomaan insinöörien työpaikat on ne viimeset jotka tänne jää, on paljon suomalaisia tuotteita jotka valmistetaan Kiinassa ja suunnitellaan Suomessa. Ja kaikki insinöörien työtehtävät ei oo mitään laitteiden valmistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä alan inssi? Raksainsseistä tuntuu olevan huutava pula. Meilläkin on kymmeniä paikkoja isossa firmassa auki ja palkataan suoraan koulun penkiltä, amk-inssit ja dipat kelpaa.
Raksainssi juuri. Kokemus on eri itsellä. Ap
Oletko hakenut töitä ympäri Suomea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi helsinkiläinen pitkä-aikaistyötön insinööri IT-alalta. Minulla on hyvä työkokemus, mutta olen jo yli 40v ja sen ikäiset eivät enää Suomessa työllisty. Jos pääsette töihin, pitäkää kynsin ja hampain kiinni duunistanne kun 40v lähestyy.
Työnantajalla on varaa valita ja se valitsee aina nuoremman kun sille voi aina maksaa vähemmän palkkaa. Kokemuksella ei IT-alalla ole niin paljon väliä kun tekniikat kehittyy jatkuvasti ja ala on loputonta opiskelua.
Mediassa hehkutettu työvoimapula on suurin kusetus tällä hetkellä Suomessa. Kyseessä on vain palkkojen polkemisesta.
Täällä toinen IT-alalta(M52). Minulla on ihan erilainen kokemus. Sain juuri ison palkankorotuksen, koska firma pelkää että minut rekrytään toiseen yritykseen. Vanhalla kokemuksella ei ehkä ole niinkään paljoa merkityst(vaikka kyllä silläkin on) kuin sillä että osaa uusimmat tekniikat. Vanha kokemus osoittaa että pystyy tekemään vaativia tehtäviä(hyvä ongelmanratkaisukyky), Siihen jos on vielä osaaminen ajan tasalla niin ikä ei ole mikään ongelma. Jos nelikymppinen alkaa epäilla ikärasismia niin syy on luultavasti ihan muualla kuin iässä.
Firmoja kiinnostaa vain se että hommat tulee tehtyä, jos osaat vaadittavat asiat niin saat töitä. Palkoillakaan ei ole kovinkaan suurta merkitystä, koska osaamiserot voivat olla valtavat, mutta palkoissa ero on paljon pienempi. Hyvä kaveri voi tuottaa firmalle moninkertaisesti liikevaihtoa huonoon verrattuna.
Mutta oletko sä hakenut uutta duunia? Jos tunnet duunisi hyvin, niin tottakai olet tärkeä työntekijät työnantajallesi. Mutta ei sillä ole väliä silloin kun haet uutta duunia. Silloin olette kaikki hakijat samalla viivalla.
Vierailija kirjoitti:
Se on insinöörin työssä lähes aina tosi tärkeetä, että ottaa heti vastuuta työstään. Vaikka alaa yleisesti aina haukutaan tollojen tyyssijaksi, niin työhön kuuluu mm. rakenteellisen kestävyyden mitoitus. Kuka täällä muuttaisi taloon, jonka lujuuslaskennan tekijä ei ole täysin varma kyvyistään?
Olen itse rakennusinsinööri ja meille hakee töihin jatkuvasti porukkaa, jotka luulevat että riittää kun on paperi kourassa. Se ei tietenkään riitä. Siihen työhön pitää myös pystyä. Heti. Osalla on väärää ajoitusta ja henkistä epävakautta, joita ei voida hyväksyä. Ne kaikki osataan kyllä täällä työnantajapuolella lukea työ- ja opiskeluhistoriasta.
Ihminen joka on hukannut opiskeluiden alussa tärkeää tietoa, rakentaa myöhempää osaamistaan huteralle pohjalle. Harvassa on ne pomot, jotka ottaa tietoista riskiä palkatessaan. Kannattaa valita varma nakki. Meille palkattiin juuri uutta rakennusmestaria ja kaikkien hakijoiden joukosta valittiin 40v mies, jolla on yli 10 vuoden kokemus sähkömiehenä ja melkein valmis rakennusmestarin tutkinto 4,0/5,0 keskiarvolla. Muut varteenotettavat hakijat olivat joko parempia opiskelumenestykseltään mutta alalla kokemattomampia tai huonompia koulumenestykseltään, omaten heikomman työkokemuksen. Ja tämä hakija oli riittävän "karski" työmaaolosuhteisiin. Moni hakijoista luuli, että paperit ja kauluspaita merkkaisivat tuolla työmaalla jotakin. Tosiasiassa siellä pitää oikeasti tietää, osata ja olla jotakin aivan muuta kuin puhtoinen. Tällaisiakin asioita rekrytoinnissa tarkastellaan.
En tunne sinua, mutta näin esivalintaa tehdessä vaikuttaa, että olet alisuoriutuja jolla on tapana valittaa kovaa kohtaloaan. Lähes poikkeuksetta laiskan ihmisen merkki. Tuntuu varmasti epäreilulta ja säälin sinua, mutta en ne kaikki muut alalle opiskelevat, jotka ovat tehneet töitä sillä aikaa kun sinö sairastit? Pitäisikö sinulle antaa villi kortti heidän ohitseen ja mitätöidä heidän uurastuksensa?
Tosiasia on, että koulusta valmistuva insinööri on täysi raakile, jolla ei ole mitään osaamista. Töissä sille pienelle teoreettiselle pohjalle aletaan sitten rakentamaan perustaa todelliselle osaamiselle. Mutta se pohja on siellä oltava. Kyllä ne arvosanat kertoo aina siitä kiinnostuksesta alaa kohtaan. Kerran meille palkattiin keskiverto arvosanoilla valmistunut nainen, mutta se olikin rahoittanut opiskelunsa yrittäjänä, mikä oli aika poikkeuksellista. Nykyään tuo sama nainen on meidän pääsuunnittelija. Sitten kun taas katsotaan näitä jotka opiskeluaikana pelkästään opiskelevat, saavat siihen tukea ja elämässä ei ole lapsia tai yritystä tai ympärivuotista työntekoa, niin kyllähän siinä pakostakin alkaa ihmettelemään, että miten ei menestytä niissä opiskeluissa. Lähes aina se johtuu mielenkiinnon puutteesta ja se on palkatessa huono homma.
Onpas jotenkin mustavalkoinen asenne. Muutaman kommentin haluan sanoa, vaikka en olekaan ap. Mielestäni kouluarvosanat eivät kerro juuri mitään. Harvassa haastattelussa edes mitään koulutodistuksia aletaan pläräämään. Tutkintotodistus riittää jos sitäkään. Arvosanat kertovat vaan kuinka hyvä on koulussa ja opiskelemaan, ei siitä onko aidosti kiinnostunut alasta tai hyvä käytännössä. Voi olla vaikka lukihäiriö tms. Toiseksi aika moni nuori voi olla tosiaan hukassa opiskeluaikana kotoaan pois uuteen kaupunkiin muutettuaan, mutta olla silti hyvä tunnollinen työntekijä aikuistuttuaan ja päästyään siivilleen. Monihan opiskelee vasta vanhemmalla iällä uuden ammatin. Silloin taas voisi kuvitella, että opiskelua häiritsee jo perhe, työt ja ruostunut opiskelukyky/muisti.
Jokainen saa toki palkata kenet haluaa ja ymmärrän, että haluaa palkata parhaan mahdollisen hakijan, mutta omalla kokemuksella harva työnantaja mitään koulunumeroita katselee. Työkokemusta juuri oikeista asioista kyllä arvostetaan, vaikka muuten olisikin työntekijänä keskiverto tai sinnepäin. Epätäydellisyyttä kyllä siedetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseasiassa insinöörejä koulutetaan liian vähän. Hyviä opiskelijoita vain on liian vähän valmistuneiden joukossa. Alasta kiinnostuneista on pulaa, ei niistä joilla on insinöörin paperit.
Olen itse osakkeenomistajana suunnittelualan yrityksessä ja jos jokin ryhmä pitäisi valita yli muiden, niin meidän parhaat rekryt ovat viime aikoina olleet niitä, jotka menestyvät opiskeluissa hieman keskivertoa paremmin,mutta eivät ole arvosanoiltaan kuitenkaan parhaiden joukossa.
Suomessa koulutetaan ehdoin tahdoin niitä, joiden koulumenestys on hyvää ja työkokemus nolla, kun pitäisi kouluttaa niitä joilla on jo ala valittuna ja riittävä pohjatyökokemus alemmista tehtävistä ja vakaa usko siihen, että haluaa kehittyä alallaan.
Sairaanhoitajasta pitäisi ensin kouluttaa rakentaja, timpuri ja sitten vasta rakennusinsinööri. Tällä hetkellä sairaanhoitaja voidaan kouluttaa suoraan rakennusinsinööriksi, vaikka ala on lähes aina täysin väärä. Tämä on tehotonta ja kallista sekä emille yrittäjille että yhteiskunnalle. Samoin teineistä pitäisi kouluttaa amiksiessa ensin jonkin alan osaaja ja sitten vasta korkeakouluttaa, kun oma ala on tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on insinöörin työssä lähes aina tosi tärkeetä, että ottaa heti vastuuta työstään. Vaikka alaa yleisesti aina haukutaan tollojen tyyssijaksi, niin työhön kuuluu mm. rakenteellisen kestävyyden mitoitus. Kuka täällä muuttaisi taloon, jonka lujuuslaskennan tekijä ei ole täysin varma kyvyistään?
Olen itse rakennusinsinööri ja meille hakee töihin jatkuvasti porukkaa, jotka luulevat että riittää kun on paperi kourassa. Se ei tietenkään riitä. Siihen työhön pitää myös pystyä. Heti. Osalla on väärää ajoitusta ja henkistä epävakautta, joita ei voida hyväksyä. Ne kaikki osataan kyllä täällä työnantajapuolella lukea työ- ja opiskeluhistoriasta.
Ihminen joka on hukannut opiskeluiden alussa tärkeää tietoa, rakentaa myöhempää osaamistaan huteralle pohjalle. Harvassa on ne pomot, jotka ottaa tietoista riskiä palkatessaan. Kannattaa valita varma nakki. Meille palkattiin juuri uutta rakennusmestaria ja kaikkien hakijoiden joukosta valittiin 40v mies, jolla on yli 10 vuoden kokemus sähkömiehenä ja melkein valmis rakennusmestarin tutkinto 4,0/5,0 keskiarvolla. Muut varteenotettavat hakijat olivat joko parempia opiskelumenestykseltään mutta alalla kokemattomampia tai huonompia koulumenestykseltään, omaten heikomman työkokemuksen. Ja tämä hakija oli riittävän "karski" työmaaolosuhteisiin. Moni hakijoista luuli, että paperit ja kauluspaita merkkaisivat tuolla työmaalla jotakin. Tosiasiassa siellä pitää oikeasti tietää, osata ja olla jotakin aivan muuta kuin puhtoinen. Tällaisiakin asioita rekrytoinnissa tarkastellaan.
En tunne sinua, mutta näin esivalintaa tehdessä vaikuttaa, että olet alisuoriutuja jolla on tapana valittaa kovaa kohtaloaan. Lähes poikkeuksetta laiskan ihmisen merkki. Tuntuu varmasti epäreilulta ja säälin sinua, mutta en ne kaikki muut alalle opiskelevat, jotka ovat tehneet töitä sillä aikaa kun sinö sairastit? Pitäisikö sinulle antaa villi kortti heidän ohitseen ja mitätöidä heidän uurastuksensa?
Tosiasia on, että koulusta valmistuva insinööri on täysi raakile, jolla ei ole mitään osaamista. Töissä sille pienelle teoreettiselle pohjalle aletaan sitten rakentamaan perustaa todelliselle osaamiselle. Mutta se pohja on siellä oltava. Kyllä ne arvosanat kertoo aina siitä kiinnostuksesta alaa kohtaan. Kerran meille palkattiin keskiverto arvosanoilla valmistunut nainen, mutta se olikin rahoittanut opiskelunsa yrittäjänä, mikä oli aika poikkeuksellista. Nykyään tuo sama nainen on meidän pääsuunnittelija. Sitten kun taas katsotaan näitä jotka opiskeluaikana pelkästään opiskelevat, saavat siihen tukea ja elämässä ei ole lapsia tai yritystä tai ympärivuotista työntekoa, niin kyllähän siinä pakostakin alkaa ihmettelemään, että miten ei menestytä niissä opiskeluissa. Lähes aina se johtuu mielenkiinnon puutteesta ja se on palkatessa huono homma.
Onpas jotenkin mustavalkoinen asenne. Muutaman kommentin haluan sanoa, vaikka en olekaan ap. Mielestäni kouluarvosanat eivät kerro juuri mitään. Harvassa haastattelussa edes mitään koulutodistuksia aletaan pläräämään. Tutkintotodistus riittää jos sitäkään. Arvosanat kertovat vaan kuinka hyvä on koulussa ja opiskelemaan, ei siitä onko aidosti kiinnostunut alasta tai hyvä käytännössä. Voi olla vaikka lukihäiriö tms. Toiseksi aika moni nuori voi olla tosiaan hukassa opiskeluaikana kotoaan pois uuteen kaupunkiin muutettuaan, mutta olla silti hyvä tunnollinen työntekijä aikuistuttuaan ja päästyään siivilleen. Monihan opiskelee vasta vanhemmalla iällä uuden ammatin. Silloin taas voisi kuvitella, että opiskelua häiritsee jo perhe, työt ja ruostunut opiskelukyky/muisti.
Jokainen saa toki palkata kenet haluaa ja ymmärrän, että haluaa palkata parhaan mahdollisen hakijan, mutta omalla kokemuksella harva työnantaja mitään koulunumeroita katselee. Työkokemusta juuri oikeista asioista kyllä arvostetaan, vaikka muuten olisikin työntekijänä keskiverto tai sinnepäin. Epätäydellisyyttä kyllä siedetään.
Sulla taitaa olla lukihäiriö. Tossahan luki, että ne jotka opiskelun aikana tekee töitä ja joilla on perhe, on arvostetumpia vaikka olis huonommat arvosanat.... Ja oli ne meidänkin luokalla aika surkeita joilla oli huonoimmat arvosanat. Ei niitä kukaan palkannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi helsinkiläinen pitkä-aikaistyötön insinööri IT-alalta. Minulla on hyvä työkokemus, mutta olen jo yli 40v ja sen ikäiset eivät enää Suomessa työllisty. Jos pääsette töihin, pitäkää kynsin ja hampain kiinni duunistanne kun 40v lähestyy.
Työnantajalla on varaa valita ja se valitsee aina nuoremman kun sille voi aina maksaa vähemmän palkkaa. Kokemuksella ei IT-alalla ole niin paljon väliä kun tekniikat kehittyy jatkuvasti ja ala on loputonta opiskelua.
Mediassa hehkutettu työvoimapula on suurin kusetus tällä hetkellä Suomessa. Kyseessä on vain palkkojen polkemisesta.
Täällä toinen IT-alalta(M52). Minulla on ihan erilainen kokemus. Sain juuri ison palkankorotuksen, koska firma pelkää että minut rekrytään toiseen yritykseen. Vanhalla kokemuksella ei ehkä ole niinkään paljoa merkityst(vaikka kyllä silläkin on) kuin sillä että osaa uusimmat tekniikat. Vanha kokemus osoittaa että pystyy tekemään vaativia tehtäviä(hyvä ongelmanratkaisukyky), Siihen jos on vielä osaaminen ajan tasalla niin ikä ei ole mikään ongelma. Jos nelikymppinen alkaa epäilla ikärasismia niin syy on luultavasti ihan muualla kuin iässä.
Firmoja kiinnostaa vain se että hommat tulee tehtyä, jos osaat vaadittavat asiat niin saat töitä. Palkoillakaan ei ole kovinkaan suurta merkitystä, koska osaamiserot voivat olla valtavat, mutta palkoissa ero on paljon pienempi. Hyvä kaveri voi tuottaa firmalle moninkertaisesti liikevaihtoa huonoon verrattuna.
Mutta oletko sä hakenut uutta duunia? Jos tunnet duunisi hyvin, niin tottakai olet tärkeä työntekijät työnantajallesi. Mutta ei sillä ole väliä silloin kun haet uutta duunia. Silloin olette kaikki hakijat samalla viivalla.
Noin viisi vuotta sitten jouduin hakemaan nollista uuden paikan (Nokian romahdus). Sen jälkeen olen vaihtanut firmaa 'lennosta'.
Itse koen että ammattitaitoni on parantunut edelleen vuosi vuodelta. Mielenkiintoista nähdä milloin ikä alkaa kangistaa. Fyysisestihän tämä on kevyttä hommaa, jos pääkoppa toimii niin voi tehdä helposti eläkeikään asti.
Voihan se olla että työnantajat ottavat mieluummin nuoremman hakijan jos osaaminen ja kokemus näyttäisi muuten olevan sama, mutta yleensä vanhempi on osaamiseltaan kovempi.
Rakennusinsinööreille on töitä ainakin isoissa kaupungeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala henkilökohtaiseksi avustajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ala on kyseessä?
Rakennusala.
Rakennusalan insinöörinä työtön? Kyllä sitten voi katsoa peiliin.
Tai tietysti jos ei ole yhtään viitsinyt hakea rakennusalan kesätöitä opiskeluaikana eli ei ole kokemusta niin kuka sellaisen palkkaa. Se täytyy se työpaikka petata jo opiskelujen aikana, ja pätee muuten kaikkiin aloihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on insinöörin työssä lähes aina tosi tärkeetä, että ottaa heti vastuuta työstään. Vaikka alaa yleisesti aina haukutaan tollojen tyyssijaksi, niin työhön kuuluu mm. rakenteellisen kestävyyden mitoitus. Kuka täällä muuttaisi taloon, jonka lujuuslaskennan tekijä ei ole täysin varma kyvyistään?
Olen itse rakennusinsinööri ja meille hakee töihin jatkuvasti porukkaa, jotka luulevat että riittää kun on paperi kourassa. Se ei tietenkään riitä. Siihen työhön pitää myös pystyä. Heti. Osalla on väärää ajoitusta ja henkistä epävakautta, joita ei voida hyväksyä. Ne kaikki osataan kyllä täällä työnantajapuolella lukea työ- ja opiskeluhistoriasta.
Ihminen joka on hukannut opiskeluiden alussa tärkeää tietoa, rakentaa myöhempää osaamistaan huteralle pohjalle. Harvassa on ne pomot, jotka ottaa tietoista riskiä palkatessaan. Kannattaa valita varma nakki. Meille palkattiin juuri uutta rakennusmestaria ja kaikkien hakijoiden joukosta valittiin 40v mies, jolla on yli 10 vuoden kokemus sähkömiehenä ja melkein valmis rakennusmestarin tutkinto 4,0/5,0 keskiarvolla. Muut varteenotettavat hakijat olivat joko parempia opiskelumenestykseltään mutta alalla kokemattomampia tai huonompia koulumenestykseltään, omaten heikomman työkokemuksen. Ja tämä hakija oli riittävän "karski" työmaaolosuhteisiin. Moni hakijoista luuli, että paperit ja kauluspaita merkkaisivat tuolla työmaalla jotakin. Tosiasiassa siellä pitää oikeasti tietää, osata ja olla jotakin aivan muuta kuin puhtoinen. Tällaisiakin asioita rekrytoinnissa tarkastellaan.
En tunne sinua, mutta näin esivalintaa tehdessä vaikuttaa, että olet alisuoriutuja jolla on tapana valittaa kovaa kohtaloaan. Lähes poikkeuksetta laiskan ihmisen merkki. Tuntuu varmasti epäreilulta ja säälin sinua, mutta en ne kaikki muut alalle opiskelevat, jotka ovat tehneet töitä sillä aikaa kun sinö sairastit? Pitäisikö sinulle antaa villi kortti heidän ohitseen ja mitätöidä heidän uurastuksensa?
Tosiasia on, että koulusta valmistuva insinööri on täysi raakile, jolla ei ole mitään osaamista. Töissä sille pienelle teoreettiselle pohjalle aletaan sitten rakentamaan perustaa todelliselle osaamiselle. Mutta se pohja on siellä oltava. Kyllä ne arvosanat kertoo aina siitä kiinnostuksesta alaa kohtaan. Kerran meille palkattiin keskiverto arvosanoilla valmistunut nainen, mutta se olikin rahoittanut opiskelunsa yrittäjänä, mikä oli aika poikkeuksellista. Nykyään tuo sama nainen on meidän pääsuunnittelija. Sitten kun taas katsotaan näitä jotka opiskeluaikana pelkästään opiskelevat, saavat siihen tukea ja elämässä ei ole lapsia tai yritystä tai ympärivuotista työntekoa, niin kyllähän siinä pakostakin alkaa ihmettelemään, että miten ei menestytä niissä opiskeluissa. Lähes aina se johtuu mielenkiinnon puutteesta ja se on palkatessa huono homma.
Työmaalla on oltava sopivan karskia. Insinööritoimistoihin palkataan enemmän nörttihenkistä porukkaa.
Työhaastattelussa inssitoimistoon esittelin kyllä miten on omalla ajalla opeteltu tämmöset ja tämmöset softat, suunniteltu tämmönen ja tämmönen häkkyrä. Opiskelijoille lähes kaikki alan softat ovat ilmaisia.
Siellä kuulemma monet nuoret tyylini sönköttävät jotain "mutku ei niitä softia saa mistään". Höpöhöpö. Kaikki softat löytyy kun jaksaa nähdä vaivaa. Itse olen ollut atk-harrastaja koko pienen ikäni, joten uusien ohjelmistojen opettelu on vaivatonta. Sen huomasin myös, että on osattava itse ottaa roolia alusta asti. Pomot voi olla evvk-asenteella johonkin asiaan projektissa, se asia on hoidettava itse. Ja kun on itse hoitanut jonkun projektin hienosti maaliin niin siitä saa kehuja.
Jatkokouluttaudu lähihoitajaksi.
Kyllä raksainsseille riittää tällä hetkellä töitä niin tuotannossa, suunnittelussa kuin valvonnassakin. Eri asia onko valmis menemään pois mukavuusalueeltaan, kuten muuttamaan työn perässä, tinkimään hieman aloituspalkasta tai työnkuvasta.
Jos nyt haet syksyn yhteishaussa ammattikorkeaan, sinulla on 2024 uusi tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Rakennusinsinööreille on töitä ainakin isoissa kaupungeissa.
Ei Suomessa olekaan tällä hetkellä sellaista kuin työtön rakennusinsinööri.
Vierailija kirjoitti:
Mikä insinööri olet?
Olen itse työtön ja miettinyt AMK-inssiksi kouluttautumista tai sitten sote-alaa. Ensimmäisessä pelottaa just se, että onko 3-kymppisellä naisella mitään jakoa työllistyä.
Lähetän sulle rohkeutta totetuttaa unelmia. Opiskelin AMK-inssiksi pari vuotta sitten päälle kolmekymppisenä naisena ja olen alani töissä, harjoituspaikkojakin riitti. Tietty työllisyystilanne muuttuu usein mutta itse ainakin sitten osuin sopivaan saumaan.
Se on insinöörin työssä lähes aina tosi tärkeetä, että ottaa heti vastuuta työstään. Vaikka alaa yleisesti aina haukutaan tollojen tyyssijaksi, niin työhön kuuluu mm. rakenteellisen kestävyyden mitoitus. Kuka täällä muuttaisi taloon, jonka lujuuslaskennan tekijä ei ole täysin varma kyvyistään?
Olen itse rakennusinsinööri ja meille hakee töihin jatkuvasti porukkaa, jotka luulevat että riittää kun on paperi kourassa. Se ei tietenkään riitä. Siihen työhön pitää myös pystyä. Heti. Osalla on väärää ajoitusta ja henkistä epävakautta, joita ei voida hyväksyä. Ne kaikki osataan kyllä täällä työnantajapuolella lukea työ- ja opiskeluhistoriasta.
Ihminen joka on hukannut opiskeluiden alussa tärkeää tietoa, rakentaa myöhempää osaamistaan huteralle pohjalle. Harvassa on ne pomot, jotka ottaa tietoista riskiä palkatessaan. Kannattaa valita varma nakki. Meille palkattiin juuri uutta rakennusmestaria ja kaikkien hakijoiden joukosta valittiin 40v mies, jolla on yli 10 vuoden kokemus sähkömiehenä ja melkein valmis rakennusmestarin tutkinto 4,0/5,0 keskiarvolla. Muut varteenotettavat hakijat olivat joko parempia opiskelumenestykseltään mutta alalla kokemattomampia tai huonompia koulumenestykseltään, omaten heikomman työkokemuksen. Ja tämä hakija oli riittävän "karski" työmaaolosuhteisiin. Moni hakijoista luuli, että paperit ja kauluspaita merkkaisivat tuolla työmaalla jotakin. Tosiasiassa siellä pitää oikeasti tietää, osata ja olla jotakin aivan muuta kuin puhtoinen. Tällaisiakin asioita rekrytoinnissa tarkastellaan.
En tunne sinua, mutta näin esivalintaa tehdessä vaikuttaa, että olet alisuoriutuja jolla on tapana valittaa kovaa kohtaloaan. Lähes poikkeuksetta laiskan ihmisen merkki. Tuntuu varmasti epäreilulta ja säälin sinua, mutta en ne kaikki muut alalle opiskelevat, jotka ovat tehneet töitä sillä aikaa kun sinö sairastit? Pitäisikö sinulle antaa villi kortti heidän ohitseen ja mitätöidä heidän uurastuksensa?
Tosiasia on, että koulusta valmistuva insinööri on täysi raakile, jolla ei ole mitään osaamista. Töissä sille pienelle teoreettiselle pohjalle aletaan sitten rakentamaan perustaa todelliselle osaamiselle. Mutta se pohja on siellä oltava. Kyllä ne arvosanat kertoo aina siitä kiinnostuksesta alaa kohtaan. Kerran meille palkattiin keskiverto arvosanoilla valmistunut nainen, mutta se olikin rahoittanut opiskelunsa yrittäjänä, mikä oli aika poikkeuksellista. Nykyään tuo sama nainen on meidän pääsuunnittelija. Sitten kun taas katsotaan näitä jotka opiskeluaikana pelkästään opiskelevat, saavat siihen tukea ja elämässä ei ole lapsia tai yritystä tai ympärivuotista työntekoa, niin kyllähän siinä pakostakin alkaa ihmettelemään, että miten ei menestytä niissä opiskeluissa. Lähes aina se johtuu mielenkiinnon puutteesta ja se on palkatessa huono homma.