Ihan turha tehdä mitään käsitöitä kun ei niitä kukaan osta
Päänaukojille tiedoksi, että kyse neulotuista, virkatuista ja ommelluista käsitöistä eikä mistään muusta.
Olen laittanut tekemiäni tuotteita facen eri myyntiryhmiin, mutta eipä ole kukaan ostanut yhtään mitään. Kauhea into tehdä erilaisia käsitöitä, mutta mitä hyötyä niitä on tehdä kun jäävät vain kaappiin lojumaan. Eikä ole kyse siitä, että ne olisivat huonolaatuisia vaan osaan oikeasti tehdä esim. nättejä villasukkia. Eipä kyllä noissa ryhmissä näytä muillakaan myytävät liikkuvan.
Jos joku haluaa jotakin ostaa, niin sitten valitetaan kalliista hinnasta ja kuulemma Halpahallista saa samanlaisia villasukkia parilla eurolla. Niin massatuotantona koneellisesti tehdyt villasukat ei todellakaan ole sama asia kuin käsintehdyt sukat.
Kommentit (403)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, niinhän se on. Pipoilla ja lapasillakin pärjää paremmin. Mutta ihmetuote pitää olla tohon5000 Eur/kuukaudessa myyntiin.
Se, joka 8-tuntisen työpäivänsä lisäksi ansaitsee tuhansia euroja ompelemalla lastenvaatteita, on emävalehtelija.
Höpsis. Ja kyse oli myynnistä, ei käteen jäävästä.
Mulla esim tupsupipo maksaa 26€. Yhden pipon leikkuu ja ompelu kestää 5min max, sarjassa kun tekee niin vähemmänkin.
Aikuisten trikoomekko maksaa 129€ ja ompelen sen noin puolessa tunnissa.
Mulla on teollisuuskoneet (kaksi saumuria, lukkotikki ja oma kone helman viimeistelyyn ja pääntien kanttaukseen, sekä sähkökäyttöinen leikkuri kankaille) ja teen sarjatyönä mahdollisimman paljon. Iltaisin teen yleensä pari tuntia hommia, viikonloppuisin enemmän. Hiljaisempana kuukautena ompelen enemmän varastoon.
Onpa sinulla vetävät markkinat. Sen minä uskon, että tavara kelpaa, mutta sitä en usko, että noin paljon maksetaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tässä on kaksi tai kolme ongelmaa. Annoin alapeukun "aasinsillasta" tarkoittaen että koska aloittajalla on tylsää ja haluaa tehdä käsitöitä niin olisi muitten velvollisuus maksaa niistä.
Ensimmäinen ongelma: aloittaja tykkää tehdä käsitöitä. Tämähän on loistavaa! Käsityöt harjoittavat hienomotoriikkaa, ja on todella palkitsevaa oppia uusia taitoja!
Toinen ongelma: käsitöiden huono arvostus. Johtuen käsitöihin menevästä suuresta ajasta, ei käsitöistä lähes koskaan voi saada hyvää hintaa tuntia kohden. Tästä syystä monet käsityöläiset eivät joko myy töitään tuntemattomille, tai hyväksyvät ettei niistä makseta tarpeeksi.
Kolmas ongelma: aloittaja haluisi hyötyä rahallisesti harrastuksestaan. Liikeideoitten keksiminen on aina vaikeaa: jopa ihmisille jotka eivät perusta liikeideaansa lempiharrastukselleen on vaikea saada liikeideaansa kannattamaan rahallisesti. Näissä asioissa kultainen sääntö on ettei pidä myydä ihmisille sitä mitä itse tykkää myydä, vaan sitä mitä ihmiset haluavat ostaa. Ehdottaisinkin aloittajalle selvittävän vaikkapa sisustus tai muotiryhmistä mistä on juuri nyt kysyntää, ja valmistavan kohdennetusti juuri tuommoisia käsitöitä. Esimerkiksi vauvojen vaatteet ovat todella nopeatekoisia, ja monet tuoreet äidit tai mummot maksavat ilomielin laatu-vauvanvaatteista.
Esim. Munsalan kansallispuvuille on kysyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä ostaisi perusvillasukkia, koska ne on niin helpot tehdä itsekin ja tosiaan kaupastakin saa kaikenmaailman sukkia, joten miksi maksaisin itseni kipeäksi jonkun harrastusneulomisesta, joka ei edes taitoa vaadi?
Kiinnostukseni herättäisi erikoiset sukat, joita on haastavampi tehdä ja olisivat tyylikkäät. Erilaiset kuviot ja tekniikat herättävät monien mielenkiinnon. Mutta jos "erikois"villasukat maksavat vielä enemmän, kuin perussukat, niin ostamatta jää.
Jos neulominen ei vaadi taitoa, niin miksi sitten ei kaikki neulo. Ihmeellistä taidon vähättelemistä.
Ei juokseminenkaan vaadi muuta taitoa kuin terveen kropan. Mutta silti kaikki eivät harrasta juoksua, ja on hölmöä kysellä että mikseivät. Ehkä he tykkäävät muista ajanvietteistä.
En ole tuo, jota kommentoit, mutta minullekin tuottaa suuria vaikeuksia ymmärtää, mitä hienoa on käsin tehdyissä perussukissa. Kone tekee siistimmät. Käsin tekeminen on vain yhdenlainen reliikki, harrastus. Sillä on arvoa lähinnä tekijälle itselleen ja hänen läheisilleen, Sitten jos aletaan puhua käsityötaidosta, kuuluu siihen mielestäni olennaisesti tuotteen suunnittelu.
Minä teen itse sukkani koska näin saan juuri selllaiset kuin haluan/tarvin. Joihinkin käyttötarkoituksiin tarvitsen matalaa vartta, toisiin pitkää. Tiukempaa sukkaa ja löysempää. Minulla on todella kapea jalka, joten moni ihan tavallinenkin sukka pääsee pyörimään jalassa. Teen myös kotonahengailusukkiin vahvennetun pohjan kauttaaltaan jolloin ne ovat pohjasta lämpimämmät, ja myös kestävämmät. Kun sukka kuluu puhki, neulon vain vanhaan varteen uuden jalkateräosan.
Käsityötä tai ylipäänsä tekstiilejä ei enää oikein arvosteta. Äitini, ammattiompelija ja yrittäjä, ompeli ensimmäiselle lapsenlapselleen paljon kaikenvärisiä, viimeisen päälle laadukkaita ja äidin kokemuksella käytännöllisiksi koettuja vauvanvaatteita, mutta niitä ei koskaan nähty lapsen yllä. Eikä kahden seuraavankaan. Kaikki kolme kävivät lapsuutensa kulahtaneissa trikoopaidoissa ja sukkahousuissa. Ei ole iletty kysyä, mihin ne mummin tekemät joutuivat.
Vierailija kirjoitti:
Käsityötä tai ylipäänsä tekstiilejä ei enää oikein arvosteta. Äitini, ammattiompelija ja yrittäjä, ompeli ensimmäiselle lapsenlapselleen paljon kaikenvärisiä, viimeisen päälle laadukkaita ja äidin kokemuksella käytännöllisiksi koettuja vauvanvaatteita, mutta niitä ei koskaan nähty lapsen yllä. Eikä kahden seuraavankaan. Kaikki kolme kävivät lapsuutensa kulahtaneissa trikoopaidoissa ja sukkahousuissa. Ei ole iletty kysyä, mihin ne mummin tekemät joutuivat.
Kyllä ne kulahtaneet trikoopaidat ovat käsityötä aivan siinä missä äitisi ompelemat. Ei ole vielä keksitty konetta, joka ompelisi paidan, ellei ompelukonetta sellaiseksi lasketa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsityötä tai ylipäänsä tekstiilejä ei enää oikein arvosteta. Äitini, ammattiompelija ja yrittäjä, ompeli ensimmäiselle lapsenlapselleen paljon kaikenvärisiä, viimeisen päälle laadukkaita ja äidin kokemuksella käytännöllisiksi koettuja vauvanvaatteita, mutta niitä ei koskaan nähty lapsen yllä. Eikä kahden seuraavankaan. Kaikki kolme kävivät lapsuutensa kulahtaneissa trikoopaidoissa ja sukkahousuissa. Ei ole iletty kysyä, mihin ne mummin tekemät joutuivat.
Kyllä ne kulahtaneet trikoopaidat ovat käsityötä aivan siinä missä äitisi ompelemat. Ei ole vielä keksitty konetta, joka ompelisi paidan, ellei ompelukonetta sellaiseksi lasketa.
Oletpas sinä nokkela.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsityötä tai ylipäänsä tekstiilejä ei enää oikein arvosteta. Äitini, ammattiompelija ja yrittäjä, ompeli ensimmäiselle lapsenlapselleen paljon kaikenvärisiä, viimeisen päälle laadukkaita ja äidin kokemuksella käytännöllisiksi koettuja vauvanvaatteita, mutta niitä ei koskaan nähty lapsen yllä. Eikä kahden seuraavankaan. Kaikki kolme kävivät lapsuutensa kulahtaneissa trikoopaidoissa ja sukkahousuissa. Ei ole iletty kysyä, mihin ne mummin tekemät joutuivat.
Kyllä ne kulahtaneet trikoopaidat ovat käsityötä aivan siinä missä äitisi ompelemat. Ei ole vielä keksitty konetta, joka ompelisi paidan, ellei ompelukonetta sellaiseksi lasketa.
Oletpas sinä nokkela.
Ei, vaan yritän aidosti haastaa miettimään, että mikä on käsityötä ja missä on sen arvo.
Tekisit vaan tilauksesta jääkiekkosukkia tms?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsityötä tai ylipäänsä tekstiilejä ei enää oikein arvosteta. Äitini, ammattiompelija ja yrittäjä, ompeli ensimmäiselle lapsenlapselleen paljon kaikenvärisiä, viimeisen päälle laadukkaita ja äidin kokemuksella käytännöllisiksi koettuja vauvanvaatteita, mutta niitä ei koskaan nähty lapsen yllä. Eikä kahden seuraavankaan. Kaikki kolme kävivät lapsuutensa kulahtaneissa trikoopaidoissa ja sukkahousuissa. Ei ole iletty kysyä, mihin ne mummin tekemät joutuivat.
Kyllä ne kulahtaneet trikoopaidat ovat käsityötä aivan siinä missä äitisi ompelemat. Ei ole vielä keksitty konetta, joka ompelisi paidan, ellei ompelukonetta sellaiseksi lasketa.
Oletpas sinä nokkela.
Ei, vaan yritän aidosti haastaa miettimään, että mikä on käsityötä ja missä on sen arvo.
Ehkäpä sitten ihan suorasanaisesti kerrot, mikä on ja mikä ei ja missä se arvo on ja missä ei.
Jokainen kun saa itse valita mihin itse ansaitsemat rahansa käyttää. Siitä nyt on turha jurputtaa jos ei myy, silloin täytyy kehittää tuotetta tai vaihtaa myyntikanavaa.
Jotkut sukat esimerkiksi on niin huonosti tehtyjä ettei niin halpaa hintaa ole että niitä viitsisi ostaa. Osa taas niin hienoja/erikoisia ettei hintaa edes katsota vaan "tällaiset on pakko saada".
Itsekin ostan neulottuja sukkia jos ne on kunnolla tehtyjä ja erikoisia. Edelliset oli pupukuosilla jotka ostin siksi että pupukuvio oli ihana, värit mahtavat ja kantapää oli osattu tehdä kunnolla.
Sellaisia perus "Salkkareiden ääressä" kudottuja kun löytää joka nurkalta.
Erikoismitoilla tarvitsijoille?
Luo brändi. Se on lisä-arvo, josta maksetaan. Sukkapari ihan vaan sellaisena ei ole niin arvokas kuin sukkapari jossa roikkuu hieno lappu jossa lukee design ja on hieno nimi ja logo. Sellaista se vaan on. Tai sitten ala taitelijaksi ja neulo ja virkkaa taideteoksia.
Vierailija kirjoitti:
Monella ei vain ole varaa laittaa kulutustavaraan, jota villasukatkin ovat, sitä 50 euroa mitä monet pyytävät.
Tämä. Minäkin olisin ostanut monet käsinneulotut villasukat, mutta kun hintaa on 40e, niin ei vain ole varaa maksaa yleensä jostain sekoitelangasta tällaista hintaa. Vastaavasti ostin virkatun vauvanpeiton, 100% villaa, ja maksoin 50e. Siis käsintehty, kaunis ja käytännöllinen.
Lahjoita. Mulla oli joitakin vuosia sitten intohimona ommella Barbien vaatteita. Oma tyttäreni oli silloin jo aikuinen. Laitoin vain vaatteista valokuvan nettiin ja aina löytyi ottajia.
Macrameet menee ainakin kaupan! Ja kun laittaa hinnat kohilleen vielä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella ei vain ole varaa laittaa kulutustavaraan, jota villasukatkin ovat, sitä 50 euroa mitä monet pyytävät.
Tämä. Minäkin olisin ostanut monet käsinneulotut villasukat, mutta kun hintaa on 40e, niin ei vain ole varaa maksaa yleensä jostain sekoitelangasta tällaista hintaa. Vastaavasti ostin virkatun vauvanpeiton, 100% villaa, ja maksoin 50e. Siis käsintehty, kaunis ja käytännöllinen.
100% villa vaan ei kestä sukissa, joten villasekoite onkin se paras sukkalanka. Laadukkaat sukkalangat maksaa hyvän matkaa päälle 20e/100g. Ohuet sukkalangat ovat useimpien mielestä paksuja parempia, mutta sukissa on silloin tietysti huomattavasti suurempi työ.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen kun saa itse valita mihin itse ansaitsemat rahansa käyttää. Siitä nyt on turha jurputtaa jos ei myy, silloin täytyy kehittää tuotetta tai vaihtaa myyntikanavaa.
Jotkut sukat esimerkiksi on niin huonosti tehtyjä ettei niin halpaa hintaa ole että niitä viitsisi ostaa. Osa taas niin hienoja/erikoisia ettei hintaa edes katsota vaan "tällaiset on pakko saada".
Itsekin ostan neulottuja sukkia jos ne on kunnolla tehtyjä ja erikoisia. Edelliset oli pupukuosilla jotka ostin siksi että pupukuvio oli ihana, värit mahtavat ja kantapää oli osattu tehdä kunnolla.
Sellaisia perus "Salkkareiden ääressä" kudottuja kun löytää joka nurkalta.
Mitä olen käsitöitä myynyt tapahtumissa niin olen tullut siihen lopputulokseen, että jos tuote ei ole "myyty" kymmeneen sekuntiin niin harvemmin sitä ostetaan. Mutta jos tuossa ajassa jokin on kiinnittänyt huomion niin harvemmin mietitään hintaa. Tosin en myy mitään sikakallista, vaan 10-50e arvoisia juttuja.
Ongelma piilee yleensä siinä, että ne käsityöt ovat sen värisiä/ sellaisesta materiaalista, joka ei potentiaalista ostajaa miellytä. Tai sitten ei ole tarvetta esim. villasukille tai patalapuille. Ostaja voisi mieluummin haluta vaikka omaan tyyliinsä sopivan pipon tai kaulahuivin.
Olen innokkaana virkkaajana tehnyt tutuille esim. lankojen hinnalla erilaisia pieniä tilaustöitä. Sellaisia, jotka takuuvarmasti miellyttävät valmiin työn saajaa, kun hän on itse saanut esittää toiveensa värien ja materiaalien suhteen. Muuten teen käsitöitä ihan omaksi ilokseni ja tarpeikseni.
Myyntiin ei kannata käsitöitä laittaa, jollei niissä ole jotain erikoista taitoa vaativaa/ yksilöllistä juttua, josta joku olisi potentiaalisesti valmis maksamaan...
Olisin kiinnostunut ostamaan, ja maksamaankin ihan kunnolla, jos joku tekisi tyylikkäitä, ajattomia ja kestäviä neuletakkeja ja -puseroita ostajan mittojen mukaan. Esim hihan pituus olisi asiakkaalle räätälöity. Villasukkia en ole kiinnostunut ostamaan. Niitä saan melkein joka vuosi joululahjaksi. Ja tosiaan, niin kiva kuin onkin, että sukulaiset viitsii kutoa minulle villasukkia, niin kertyyhän niitä kyllä liikaa kaappiin lojumaan, kun ei oikein poiskaan raaskisi laittaa.