HS 30% suomalaisista on niin köyhiä ettei pysty lomailla viikkoa kodin ulkopuolella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla alkoi just neljän viikon loma. Viikonloppuna tultiin mökille. Viikon kuluttua käydään kotona ja sitten lähdetään viikoksi Helsinkiin hotellilomalle (Lintsiä, shoppailua, Korkeasaarta yms.), sitten pyörähdys laivalla. Loppuloma, jos sää pysyy hyvänä vietetään sitten taas mökillä. Syyskuussa töihin ja lapset päiväkotiin. Hyvin riittää kahden työssäkäyvän

tähän. 

Ja sitten kun teidät irtisanotaan niin ette saa toimeentulotukea ruokaan eikä lasten vaatteisiin, kun teillä on tuo mökki eikä silloinkaan saa, jos on asuntolainaa.

No entäpä jos olisi rahaa 250 000 euroa, muttei mökkiä niin sittenkö saisi toimeentulotukea?

No, ei tietenkään saa. Asuntovelkaisetkaan ei saa, koska lainat ei ole laskuja ja asumiskulut jää pieneksi.

Niin. Silti joillain on sen verran yrittäjähenkisyyttä, että uskaltaa tienata rahaa ja ostaa asunnon, mökin tms. eikä vaan yritä pitää rahojaan ja omaisuuttaan minimissä koko ikäänsä ihan siltä varalta, että joutuisi työttömäksi. 

Yrityksiä loppuu paljon seuraavan 10 vuoden aikana, mutta onhan se hetken ilo.

Et ymmärtänyt, että tuossa puhuttiin ihan kotitalouden yrittäjähenkisyydestä. 

No, hiusten leikkaus, täytekakun leipominen, renkaiden vaihto jne. onnistuu kotona, ei tarvita yrittäjien apua, tämä on nyt yleistymässä, kun nuoremmat sukupolvet on köyhempiä, eläkeläiset vielä käyttää palveluja.

Kotona taidot kehittyy koko ajan.

Mielestäni leipomon täytekakku on pieni ja kallis, teen itse, sukulaiset tykkää aina.

Lomailu on huono mittari köyhyydelle. Mitä ihmettä se "lomailu" edes tarkoittaa?

Suomessa varmaan parempi mittari köyhyydelle on se että pystyykö ihan itse kustantamaan elämänsä, eli pystyykö elämään ilman mitään valtion tukia.

Toisaalta, lukemattomat firmat ja jopa rikkaat ihmiset saa tukia valtiolta, joten ilmeisesti melkein kaikki ihmiset Suomessa on ns. "köyhiä". Rikkailla on varaa lomailla, mutta he ovat niin köyhiä että he tarvitsevat yritystensä pyörittämiseen jne. tukia valtiolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on töysin siitä kiinni mihin ne rahat käyttää, vaikka joku saisi millin se olisi viikossa takas luukulla. Valinnnat valinnat.,

On aidosti köyhiä, mutta suuri osa myös niitä elämäntapaköyhiä, joille ei mikään riitä kun taskussa on reikä. Kaik mikä tulee menee samana päivänä.

Yhden tällaisen elämäntapaköyhän tunnen ja monta kertaa hänen juttujaan kuunnellessani totean (hiljaa itsekseni), että minulla, jokseenkin keskituloisella ei ole varaa (tai halua) maksaa noin älyttömän suuria summia jostain "hyödykkeestä".

On toki mahdollista, että tähän 40+ -ikääni mennessä olen saanut riittävästi tuhlata vakituisen työn tuottamia tienestejäni ja sitä kautta huomannut, että kuluttaminen ei tuo samanlaista tyydytystä kuin varallisuuden kartuttaminen. Ehkäpä elämäntapaköyhällä ei vielä ole tullut sitä "kulutuskrapulaa", jonka myötä innostuin enemmän arvo-osuustilin kartuttamisesta kuin vielä puuttuvien tavaroiden hamstrauksesta. Saita en ole, toisille on mukavaa tarjota

Olen itse samanlainen. Nuorena, kun rahaa oli vähän, tuhlasin tyhmiinkin juttuihin, koska en jotenkin nähnyt järkeä säästää epämääräistä tulevaisuutta varten. Sen sijaan valmistumisen jälkeen kun aloin saada töitä - aluksi pätkätöitä - säästämisessä tuntui olevan enemmän järkeä, kun rahaa myös alkoi tulla säännöllisesti; ensin pakollisten kulujen jälkeen jäi vain melko vähän rahaa käteen, mutta sittemmin, kun pääsin pikkuisen paremmin palkattuun työhön, jäi entistä enemmän käteen. Oman asunnon hankkimisen jälkeen syntyi jopa suoranainen säästövimma, kun huomasin, että säästöt ja varallisuus tuo tyydytystä ja turvaa. 

Nyt olen siinä elämäntilanteessa, että perhettä on ja lainaakin vielä on, mutta on myös omaisuutta, ja lainaa olemme maksamassa tasaista tahtia pois. Ensi vuonna olisi tavoitteena saada maksettua loputkin asuntolainasta, ja vapaa-ajan asuntolaina on tavoitteena maksaa noin viiden vuoden kuluessa pois.

Jotenkin mieltäni lämmittää, kun tänä vuonna (5 vuoden aikana kerättyjen) sijoitusteni arvo ohitti asuntolainani jäljellä olevan velkapääoman. Laina-aikaa on vielä 10 vuotta jäljellä, mutta pystyisin siis nyt maksamaan lopun asuntolainan heti pois. Taidan kuitenkin pitää enimmät säästöni pörssissä.

(se 40+ -ikäinen ex-tuhlari)

Pörssi ei ole kovin turvallinen paikka säästöjen säilyttämistä varten.

Se paikka jossa tehdään riskisijoituksia.

Itse maksaisin tuommoisessa tilanteessa lainan pois ja jatkaisin sijoittamista yli jäävällä summalla sekä sillä osalla palkasta mikä tähän asti on mennyt lainan maksamiseen.

Se on miten sen haluaa ajatella. Oma säästöstrategiani on saada säästyneet rahat kasvamaan ja hyvin se on tähän mennessä pörssissä onnistunut: Reilussa 5 vuodessa tuottoja ja arvonnousua kertynyt reilut 100%. Kun asuntolainan kokonaiskorko on alle 0,24%/vuosi, ei mielestäni ole järkevää maksaa loppulainaa pois.

On tämänkertaiseen sijoitusrupeamaan yksi kunnollinen pudotus (koronapaniikki 2020) sekä muutama pienempi (brekshit ja trumpin markkinahäiriköinnit) osunut, eivätkä ne arvonlaskut yöunta vieneet tai saaneet tekemään paniikkimyyntejä. Kurssipudotuksissa olen tankannut lisää osakkeita.

(se 40+ -ikäinen ex-tuhlari)

Vierailija kirjoitti:

Ammattilainen kirjoitti:

Miksi et hanki ammattia ja elä omilla rahoillasi?

Ei ammatin hankkiminen nykypäivänä takaa mitään. Moni nyt työssäkäyvä irtisanotaan seuraavan 10 vuoden aikana. Ei remontteja eikä mitään tehdä asuntoihin, jos ei ole kunnon tes-palkkaa, jolla maksaa remonttiyritykselle. Suomi oppii tämän kantapään kautta 10 vuoden sisällä.

Kaikki leikkaukset nuoremmilta sukupolvilta lähtee yritysten kassasta. Juuri taas loppui 2 vaatekauppaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on töysin siitä kiinni mihin ne rahat käyttää, vaikka joku saisi millin se olisi viikossa takas luukulla. Valinnnat valinnat.,

On aidosti köyhiä, mutta suuri osa myös niitä elämäntapaköyhiä, joille ei mikään riitä kun taskussa on reikä. Kaik mikä tulee menee samana päivänä.

Yhden tällaisen elämäntapaköyhän tunnen ja monta kertaa hänen juttujaan kuunnellessani totean (hiljaa itsekseni), että minulla, jokseenkin keskituloisella ei ole varaa (tai halua) maksaa noin älyttömän suuria summia jostain "hyödykkeestä".

On toki mahdollista, että tähän 40+ -ikääni mennessä olen saanut riittävästi tuhlata vakituisen työn tuottamia tienestejäni ja sitä kautta huomannut, että kuluttaminen ei tuo samanlaista tyydytystä kuin varallisuuden kartuttaminen. Ehkäpä elämäntapaköyhällä ei vielä ole tullut sitä "kulutuskrapulaa", jonka myötä innostuin enemmän arvo-osuustilin kartuttamisesta kuin vielä puuttuvien tavaroiden hamstrauksesta. Saita en ole, toisille on mukavaa tarjota

Olen itse samanlainen. Nuorena, kun rahaa oli vähän, tuhlasin tyhmiinkin juttuihin, koska en jotenkin nähnyt järkeä säästää epämääräistä tulevaisuutta varten. Sen sijaan valmistumisen jälkeen kun aloin saada töitä - aluksi pätkätöitä - säästämisessä tuntui olevan enemmän järkeä, kun rahaa myös alkoi tulla säännöllisesti; ensin pakollisten kulujen jälkeen jäi vain melko vähän rahaa käteen, mutta sittemmin, kun pääsin pikkuisen paremmin palkattuun työhön, jäi entistä enemmän käteen. Oman asunnon hankkimisen jälkeen syntyi jopa suoranainen säästövimma, kun huomasin, että säästöt ja varallisuus tuo tyydytystä ja turvaa. 

Nyt olen siinä elämäntilanteessa, että perhettä on ja lainaakin vielä on, mutta on myös omaisuutta, ja lainaa olemme maksamassa tasaista tahtia pois. Ensi vuonna olisi tavoitteena saada maksettua loputkin asuntolainasta, ja vapaa-ajan asuntolaina on tavoitteena maksaa noin viiden vuoden kuluessa pois.

Jotenkin mieltäni lämmittää, kun tänä vuonna (5 vuoden aikana kerättyjen) sijoitusteni arvo ohitti asuntolainani jäljellä olevan velkapääoman. Laina-aikaa on vielä 10 vuotta jäljellä, mutta pystyisin siis nyt maksamaan lopun asuntolainan heti pois. Taidan kuitenkin pitää enimmät säästöni pörssissä.

(se 40+ -ikäinen ex-tuhlari)

Pörssi ei ole kovin turvallinen paikka säästöjen säilyttämistä varten.

Se paikka jossa tehdään riskisijoituksia.

Itse maksaisin tuommoisessa tilanteessa lainan pois ja jatkaisin sijoittamista yli jäävällä summalla sekä sillä osalla palkasta mikä tähän asti on mennyt lainan maksamiseen.

Se on miten sen haluaa ajatella. Oma säästöstrategiani on saada säästyneet rahat kasvamaan ja hyvin se on tähän mennessä pörssissä onnistunut: Reilussa 5 vuodessa tuottoja ja arvonnousua kertynyt reilut 100%. Kun asuntolainan kokonaiskorko on alle 0,24%/vuosi, ei mielestäni ole järkevää maksaa loppulainaa pois.

On tämänkertaiseen sijoitusrupeamaan yksi kunnollinen pudotus (koronapaniikki 2020) sekä muutama pienempi (brekshit ja trumpin markkinahäiriköinnit) osunut, eivätkä ne arvonlaskut yöunta vieneet tai saaneet tekemään paniikkimyyntejä. Kurssipudotuksissa olen tankannut lisää osakkeita.

(se 40+ -ikäinen ex-tuhlari)

Nuo sijoitusjutut tulee muuttumaan, koska nuorempi sukupolvi käyttää eri asioihin rahaa kuin eläkeläiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, 30%:lla ei ole varaa lomailla... Mitä sitten? Ihmiset elävät syystä ja toisesta hyvin erilaista arkea ja kaikilla ei ole varaa lomailla, tai tehdä jotain muuta arjessaan. Mitäpä tuosta, ei tarvitsekaan. Ei kaikkien tarvitse saada kaikkea. Turha uutinen. Ihme oletus,että kaikkien suomalaisten pitäisi saada lomailla kalliisti tai saada auto/okt/mökki... Miksi pitäisi? Ei joku lomailu ole mikään subjektiivinen oikeus, vaan siihenliittyy mm. ihmisen terveys-ja työtilanne. Ihan pöljäksi on maailman meno mennyt.

Enkö muka ole ihminen minäkin joka tarvitsen lomaa ihan fyysisistä syistä puhumattakaan sosiaalisista ja henkisistä syistä?

Minkähänlaisessa perheessä olet sinäkin kasvanut kun ymmärrystä ja empatiaa ei ole edes tuon vertaa. Huoh.

Kiitos kysymästä, oikein hyvästä ja välittävästä perheestä olen. Minulle on myös opetettu, että töitä tekemällä ja rahaa säästämällä voi hankkia yhtä ja toista, joskus myös lomailla muuallakin, kuin omalla mökillä. Mielestäni esim. hotelli- tai ulkomaanlomat eivät ole ihmisen subjektiivinen oikeus, mikä pitäisi olla kaikilla. Itseäni ei kiinnosta veroina kenenkään laivamatkoja tai Lintsilippuja maksaa. 

Eli vanhemmilta kun perii kaikenlaista omaisuutta kuten mökkejä sun muut, eikä joudu työttömäksi tai vammaudu tai sairastu tai ole työssä matalapalkka-alalla tai pätkätyöalalla tai et ole joutunut yksinhuoltajaksi tai et ole joutunut hoitamaan tai tukemaan sairasta omaistasi tms.  niin ihan "omalla työllä ja säästämisellä" voi hankkia kaikkea. Niinpä.

Yritä kovemmin. Mitä teit silloin kun muut lukivat ylioppilaskirjoituksiin tai yliopiston pääsykokeisiin? Valitsitko ammatin jossa voit menestyä? Teetkö pitkää päivää jotta palkkasi olisi isompi? 

Aivan, koska kukaan yliopistosta valmistunut ei tietenkään koskaan voi joutua työttömäksi, ei joutua matalapalkka-alalle, tai pätkätöihin, ei joudu kärsimään avioerosta, ei vammaudu, ei sairastu, ei ole taustaltaan vähävaraisesta perheestä, ei joudu uhrautumaan lähiomaisten takia, ei joudu yksinhuoltajaksi, jne jne jne....????

Mitä ihmettä oikein höpötät?

Olet inisevä luuseri. Tuolla asenteelle et pääse ikinä lomamatkalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, 30%:lla ei ole varaa lomailla... Mitä sitten? Ihmiset elävät syystä ja toisesta hyvin erilaista arkea ja kaikilla ei ole varaa lomailla, tai tehdä jotain muuta arjessaan. Mitäpä tuosta, ei tarvitsekaan. Ei kaikkien tarvitse saada kaikkea. Turha uutinen. Ihme oletus,että kaikkien suomalaisten pitäisi saada lomailla kalliisti tai saada auto/okt/mökki... Miksi pitäisi? Ei joku lomailu ole mikään subjektiivinen oikeus, vaan siihenliittyy mm. ihmisen terveys-ja työtilanne. Ihan pöljäksi on maailman meno mennyt.

Enkö muka ole ihminen minäkin joka tarvitsen lomaa ihan fyysisistä syistä puhumattakaan sosiaalisista ja henkisistä syistä?

Minkähänlaisessa perheessä olet sinäkin kasvanut kun ymmärrystä ja empatiaa ei ole edes tuon vertaa. Huoh.

Kiitos kysymästä, oikein hyvästä ja välittävästä perheestä olen. Minulle on myös opetettu, että töitä tekemällä ja rahaa säästämällä voi hankkia yhtä ja toista, joskus myös lomailla muuallakin, kuin omalla mökillä. Mielestäni esim. hotelli- tai ulkomaanlomat eivät ole ihmisen subjektiivinen oikeus, mikä pitäisi olla kaikilla. Itseäni ei kiinnosta veroina kenenkään laivamatkoja tai Lintsilippuja maksaa. 

Eli vanhemmilta kun perii kaikenlaista omaisuutta kuten mökkejä sun muut, eikä joudu työttömäksi tai vammaudu tai sairastu tai ole työssä matalapalkka-alalla tai pätkätyöalalla tai et ole joutunut yksinhuoltajaksi tai et ole joutunut hoitamaan tai tukemaan sairasta omaistasi tms.  niin ihan "omalla työllä ja säästämisellä" voi hankkia kaikkea. Niinpä.

Yritä kovemmin. Mitä teit silloin kun muut lukivat ylioppilaskirjoituksiin tai yliopiston pääsykokeisiin? Valitsitko ammatin jossa voit menestyä? Teetkö pitkää päivää jotta palkkasi olisi isompi? 

Aivan, koska kukaan yliopistosta valmistunut ei tietenkään koskaan voi joutua työttömäksi, ei joutua matalapalkka-alalle, tai pätkätöihin, ei joudu kärsimään avioerosta, ei vammaudu, ei sairastu, ei ole taustaltaan vähävaraisesta perheestä, ei joudu uhrautumaan lähiomaisten takia, ei joudu yksinhuoltajaksi, jne jne jne....????

Mitä ihmettä oikein höpötät?

Olet inisevä luuseri. Tuolla asenteelle et pääse ikinä lomamatkalle.

10 vuoden sisällä tulee loppumaan paljon hotelleja ja ravintoloita Suomesta, kun eläkeläisiä ei käy enää niin paljon kuin ennen, sitten ei yrittäjiä enää nuorempien työmarkkinatukityöt naurata eikä muut halpatyöt.

Elämäniloa kirjoitti:

Luulin, että meitä, kenellä ei ole varaa lomaan, olisi enemmin kuin 30%.

Minusta asuminen on liian kallista. Pitäisi rakentaa pieniä edullisia, matala energia taloja/ asuntoja, jotta rahaa jäisi ruokaan riittävästi.

Joukkoliikenne on liian kallista. Polkupyöriä saa kuulemma odottaa jo kaksi vuotta.

Kesämajoja ja siirtolapuutarhoja pitäisi olla hyvin paljon enemmin vähävaraisille.

Kivoja ajatuksia, eipä siinä mitään. Vaan kerropa, miten nuo sinänsä kauniit teesisi toteutetaan ja rahoitetaan?

Miten vähävaraisille saataisiin kesämajat ja siirtolapuutarhapalstat lähelle asuntoja ja mistä se maapohjja niiden kesäpaikkojen alle otettaisiin? Saisiko kunta hankkia raakamaan noille palstoille lunastusmenettelyllä 3€/m2 vai maksaa kuntaveroista kerätyillä varoilla 50-100€/m2 keskustan tuntumassa olevista pelloista? Paljonko kuntaveroa saa korottaa, vai otetaanko kiinteistöverolla puuttuvat miljoonat?

Joukkoliikenneliput maksavat jotain, ei siitä maksutontakaan saa ilman suuria veronkorotuksia. Polkupyörissä jonoa on työsuhdepyöräilyyn soveltuvista malleista, muita polkupyöriä on tarjolla ihan normaalisti.

Asuminen tuntuu kalliilta siksi, että osa ihmisistä haluaa asua tulotasoonsa nähden liian kalliilla paikalla. Itsekin voi asumisensa hintaan vaikuttaa muuttamalla syrjäseuduille: Iso tontti asumiskelpoisine taloineen heltiää muutamalla tuhannella eurolla. Ja kaupan päälle tulee oma rauha ja se viljelypalstakin. Taajaman kaikki palvelut eivät sitten löydykään ihan nurkan takaa, mutta onpahan halpaa asumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, 30%:lla ei ole varaa lomailla... Mitä sitten? Ihmiset elävät syystä ja toisesta hyvin erilaista arkea ja kaikilla ei ole varaa lomailla, tai tehdä jotain muuta arjessaan. Mitäpä tuosta, ei tarvitsekaan. Ei kaikkien tarvitse saada kaikkea. Turha uutinen. Ihme oletus,että kaikkien suomalaisten pitäisi saada lomailla kalliisti tai saada auto/okt/mökki... Miksi pitäisi? Ei joku lomailu ole mikään subjektiivinen oikeus, vaan siihenliittyy mm. ihmisen terveys-ja työtilanne. Ihan pöljäksi on maailman meno mennyt.

Enkö muka ole ihminen minäkin joka tarvitsen lomaa ihan fyysisistä syistä puhumattakaan sosiaalisista ja henkisistä syistä?

Minkähänlaisessa perheessä olet sinäkin kasvanut kun ymmärrystä ja empatiaa ei ole edes tuon vertaa. Huoh.

Kiitos kysymästä, oikein hyvästä ja välittävästä perheestä olen. Minulle on myös opetettu, että töitä tekemällä ja rahaa säästämällä voi hankkia yhtä ja toista, joskus myös lomailla muuallakin, kuin omalla mökillä. Mielestäni esim. hotelli- tai ulkomaanlomat eivät ole ihmisen subjektiivinen oikeus, mikä pitäisi olla kaikilla. Itseäni ei kiinnosta veroina kenenkään laivamatkoja tai Lintsilippuja maksaa. 

Eli vanhemmilta kun perii kaikenlaista omaisuutta kuten mökkejä sun muut, eikä joudu työttömäksi tai vammaudu tai sairastu tai ole työssä matalapalkka-alalla tai pätkätyöalalla tai et ole joutunut yksinhuoltajaksi tai et ole joutunut hoitamaan tai tukemaan sairasta omaistasi tms.  niin ihan "omalla työllä ja säästämisellä" voi hankkia kaikkea. Niinpä.

Yritä kovemmin. Mitä teit silloin kun muut lukivat ylioppilaskirjoituksiin tai yliopiston pääsykokeisiin? Valitsitko ammatin jossa voit menestyä? Teetkö pitkää päivää jotta palkkasi olisi isompi? 

Aivan, koska kukaan yliopistosta valmistunut ei tietenkään koskaan voi joutua työttömäksi, ei joutua matalapalkka-alalle, tai pätkätöihin, ei joudu kärsimään avioerosta, ei vammaudu, ei sairastu, ei ole taustaltaan vähävaraisesta perheestä, ei joudu uhrautumaan lähiomaisten takia, ei joudu yksinhuoltajaksi, jne jne jne....????

Mitä ihmettä oikein höpötät?

Olet inisevä luuseri. Tuolla asenteelle et pääse ikinä lomamatkalle.

Tulikos nyt hyvä mieli kun sait tuon sylkäistyä?

Ihana aito kommentti, kiitos sinulle kirjoittaja.

Vierailija kirjoitti:

Elämäniloa kirjoitti:

Luulin, että meitä, kenellä ei ole varaa lomaan, olisi enemmin kuin 30%.

Minusta asuminen on liian kallista. Pitäisi rakentaa pieniä edullisia, matala energia taloja/ asuntoja, jotta rahaa jäisi ruokaan riittävästi.

Joukkoliikenne on liian kallista. Polkupyöriä saa kuulemma odottaa jo kaksi vuotta.

Kesämajoja ja siirtolapuutarhoja pitäisi olla hyvin paljon enemmin vähävaraisille.

Kivoja ajatuksia, eipä siinä mitään. Vaan kerropa, miten nuo sinänsä kauniit teesisi toteutetaan ja rahoitetaan?

Miten vähävaraisille saataisiin kesämajat ja siirtolapuutarhapalstat lähelle asuntoja ja mistä se maapohjja niiden kesäpaikkojen alle otettaisiin? Saisiko kunta hankkia raakamaan noille palstoille lunastusmenettelyllä 3€/m2 vai maksaa kuntaveroista kerätyillä varoilla 50-100€/m2 keskustan tuntumassa olevista pelloista? Paljonko kuntaveroa saa korottaa, vai otetaanko kiinteistöverolla puuttuvat miljoonat?

Joukkoliikenneliput maksavat jotain, ei siitä maksutontakaan saa ilman suuria veronkorotuksia. Polkupyörissä jonoa on työsuhdepyöräilyyn soveltuvista malleista, muita polkupyöriä on tarjolla ihan normaalisti.

Asuminen tuntuu kalliilta siksi, että osa ihmisistä haluaa asua tulotasoonsa nähden liian kalliilla paikalla. Itsekin voi asumisensa hintaan vaikuttaa muuttamalla syrjäseuduille: Iso tontti asumiskelpoisine taloineen heltiää muutamalla tuhannella eurolla. Ja kaupan päälle tulee oma rauha ja se viljelypalstakin. Taajaman kaikki palvelut eivät sitten löydykään ihan nurkan takaa, mutta onpahan halpaa asumista.

Jos työt loppuu niin kela ei maksa auton kuluja, jos työkkäri määrää työmarkkinatukityöhön eikä mene niin tulee karenssi, jonka perään voi tulla toinen karenssi eli työttömyyskorvaus pois. Eli maaseudulla on huono jos irtisanotaan ja joutuu työttömäksi.

Polkupyöristä sen verran, että meiltä on varastettu jo 2 pyörää eikä vanhemmista pyöristä saa mitään korvausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on töysin siitä kiinni mihin ne rahat käyttää, vaikka joku saisi millin se olisi viikossa takas luukulla. Valinnnat valinnat.,

On aidosti köyhiä, mutta suuri osa myös niitä elämäntapaköyhiä, joille ei mikään riitä kun taskussa on reikä. Kaik mikä tulee menee samana päivänä.

Yhden tällaisen elämäntapaköyhän tunnen ja monta kertaa hänen juttujaan kuunnellessani totean (hiljaa itsekseni), että minulla, jokseenkin keskituloisella ei ole varaa (tai halua) maksaa noin älyttömän suuria summia jostain "hyödykkeestä".

On toki mahdollista, että tähän 40+ -ikääni mennessä olen saanut riittävästi tuhlata vakituisen työn tuottamia tienestejäni ja sitä kautta huomannut, että kuluttaminen ei tuo samanlaista tyydytystä kuin varallisuuden kartuttaminen. Ehkäpä elämäntapaköyhällä ei vielä ole tullut sitä "kulutuskrapulaa", jonka myötä innostuin enemmän arvo-osuustilin kartuttamisesta kuin vielä puuttuvien tavaroiden hamstrauksesta. Saita en ole, toisille on mukavaa tarjota

Olen itse samanlainen. Nuorena, kun rahaa oli vähän, tuhlasin tyhmiinkin juttuihin, koska en jotenkin nähnyt järkeä säästää epämääräistä tulevaisuutta varten. Sen sijaan valmistumisen jälkeen kun aloin saada töitä - aluksi pätkätöitä - säästämisessä tuntui olevan enemmän järkeä, kun rahaa myös alkoi tulla säännöllisesti; ensin pakollisten kulujen jälkeen jäi vain melko vähän rahaa käteen, mutta sittemmin, kun pääsin pikkuisen paremmin palkattuun työhön, jäi entistä enemmän käteen. Oman asunnon hankkimisen jälkeen syntyi jopa suoranainen säästövimma, kun huomasin, että säästöt ja varallisuus tuo tyydytystä ja turvaa. 

Nyt olen siinä elämäntilanteessa, että perhettä on ja lainaakin vielä on, mutta on myös omaisuutta, ja lainaa olemme maksamassa tasaista tahtia pois. Ensi vuonna olisi tavoitteena saada maksettua loputkin asuntolainasta, ja vapaa-ajan asuntolaina on tavoitteena maksaa noin viiden vuoden kuluessa pois.

Jotenkin mieltäni lämmittää, kun tänä vuonna (5 vuoden aikana kerättyjen) sijoitusteni arvo ohitti asuntolainani jäljellä olevan velkapääoman. Laina-aikaa on vielä 10 vuotta jäljellä, mutta pystyisin siis nyt maksamaan lopun asuntolainan heti pois. Taidan kuitenkin pitää enimmät säästöni pörssissä.

(se 40+ -ikäinen ex-tuhlari)

Pörssi ei ole kovin turvallinen paikka säästöjen säilyttämistä varten.

Se paikka jossa tehdään riskisijoituksia.

Itse maksaisin tuommoisessa tilanteessa lainan pois ja jatkaisin sijoittamista yli jäävällä summalla sekä sillä osalla palkasta mikä tähän asti on mennyt lainan maksamiseen.

Se on miten sen haluaa ajatella. Oma säästöstrategiani on saada säästyneet rahat kasvamaan ja hyvin se on tähän mennessä pörssissä onnistunut: Reilussa 5 vuodessa tuottoja ja arvonnousua kertynyt reilut 100%. Kun asuntolainan kokonaiskorko on alle 0,24%/vuosi, ei mielestäni ole järkevää maksaa loppulainaa pois.

On tämänkertaiseen sijoitusrupeamaan yksi kunnollinen pudotus (koronapaniikki 2020) sekä muutama pienempi (brekshit ja trumpin markkinahäiriköinnit) osunut, eivätkä ne arvonlaskut yöunta vieneet tai saaneet tekemään paniikkimyyntejä. Kurssipudotuksissa olen tankannut lisää osakkeita.

(se 40+ -ikäinen ex-tuhlari)

Nuo sijoitusjutut tulee muuttumaan, koska nuorempi sukupolvi käyttää eri asioihin rahaa kuin eläkeläiset.

Voi olla, mutta nuortenkin kulutuskäyttäytyminen tarvitsee toteutuakseen investointiteollisuutta, kemianteollisuutta, rakentamisen tuotteita, päivittäistavaroiden tuotantoa, informaatioteknologiaa ja tiedonsiirtopalveluja. Tylsää, mutta voittoa tuottavaa toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäniloa kirjoitti:

Luulin, että meitä, kenellä ei ole varaa lomaan, olisi enemmin kuin 30%.

Minusta asuminen on liian kallista. Pitäisi rakentaa pieniä edullisia, matala energia taloja/ asuntoja, jotta rahaa jäisi ruokaan riittävästi.

Joukkoliikenne on liian kallista. Polkupyöriä saa kuulemma odottaa jo kaksi vuotta.

Kesämajoja ja siirtolapuutarhoja pitäisi olla hyvin paljon enemmin vähävaraisille.

Kivoja ajatuksia, eipä siinä mitään. Vaan kerropa, miten nuo sinänsä kauniit teesisi toteutetaan ja rahoitetaan?

Miten vähävaraisille saataisiin kesämajat ja siirtolapuutarhapalstat lähelle asuntoja ja mistä se maapohjja niiden kesäpaikkojen alle otettaisiin? Saisiko kunta hankkia raakamaan noille palstoille lunastusmenettelyllä 3€/m2 vai maksaa kuntaveroista kerätyillä varoilla 50-100€/m2 keskustan tuntumassa olevista pelloista? Paljonko kuntaveroa saa korottaa, vai otetaanko kiinteistöverolla puuttuvat miljoonat?

Joukkoliikenneliput maksavat jotain, ei siitä maksutontakaan saa ilman suuria veronkorotuksia. Polkupyörissä jonoa on työsuhdepyöräilyyn soveltuvista malleista, muita polkupyöriä on tarjolla ihan normaalisti.

Asuminen tuntuu kalliilta siksi, että osa ihmisistä haluaa asua tulotasoonsa nähden liian kalliilla paikalla. Itsekin voi asumisensa hintaan vaikuttaa muuttamalla syrjäseuduille: Iso tontti asumiskelpoisine taloineen heltiää muutamalla tuhannella eurolla. Ja kaupan päälle tulee oma rauha ja se viljelypalstakin. Taajaman kaikki palvelut eivät sitten löydykään ihan nurkan takaa, mutta onpahan halpaa asumista.

Jos työt loppuu niin kela ei maksa auton kuluja, jos työkkäri määrää työmarkkinatukityöhön eikä mene niin tulee karenssi, jonka perään voi tulla toinen karenssi eli työttömyyskorvaus pois. Eli maaseudulla on huono jos irtisanotaan ja joutuu työttömäksi.

Polkupyöristä sen verran, että meiltä on varastettu jo 2 pyörää eikä vanhemmista pyöristä saa mitään korvausta.

Työttömiä ei voi asuttaa maaseudulle, koska työttömyyskorvaus on vastikkeellinen.

Eläkeläiset voivat muuttaa maalle, he voivat olla kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäniloa kirjoitti:

Luulin, että meitä, kenellä ei ole varaa lomaan, olisi enemmin kuin 30%.

Minusta asuminen on liian kallista. Pitäisi rakentaa pieniä edullisia, matala energia taloja/ asuntoja, jotta rahaa jäisi ruokaan riittävästi.

Joukkoliikenne on liian kallista. Polkupyöriä saa kuulemma odottaa jo kaksi vuotta.

Kesämajoja ja siirtolapuutarhoja pitäisi olla hyvin paljon enemmin vähävaraisille.

Kivoja ajatuksia, eipä siinä mitään. Vaan kerropa, miten nuo sinänsä kauniit teesisi toteutetaan ja rahoitetaan?

Miten vähävaraisille saataisiin kesämajat ja siirtolapuutarhapalstat lähelle asuntoja ja mistä se maapohjja niiden kesäpaikkojen alle otettaisiin? Saisiko kunta hankkia raakamaan noille palstoille lunastusmenettelyllä 3€/m2 vai maksaa kuntaveroista kerätyillä varoilla 50-100€/m2 keskustan tuntumassa olevista pelloista? Paljonko kuntaveroa saa korottaa, vai otetaanko kiinteistöverolla puuttuvat miljoonat?

Joukkoliikenneliput maksavat jotain, ei siitä maksutontakaan saa ilman suuria veronkorotuksia. Polkupyörissä jonoa on työsuhdepyöräilyyn soveltuvista malleista, muita polkupyöriä on tarjolla ihan normaalisti.

Asuminen tuntuu kalliilta siksi, että osa ihmisistä haluaa asua tulotasoonsa nähden liian kalliilla paikalla. Itsekin voi asumisensa hintaan vaikuttaa muuttamalla syrjäseuduille: Iso tontti asumiskelpoisine taloineen heltiää muutamalla tuhannella eurolla. Ja kaupan päälle tulee oma rauha ja se viljelypalstakin. Taajaman kaikki palvelut eivät sitten löydykään ihan nurkan takaa, mutta onpahan halpaa asumista.

Jos työt loppuu niin kela ei maksa auton kuluja, jos työkkäri määrää työmarkkinatukityöhön eikä mene niin tulee karenssi, jonka perään voi tulla toinen karenssi eli työttömyyskorvaus pois. Eli maaseudulla on huono jos irtisanotaan ja joutuu työttömäksi.

Polkupyöristä sen verran, että meiltä on varastettu jo 2 pyörää eikä vanhemmista pyöristä saa mitään korvausta.

Miksi maaseudulla asuva haluaisi mennä vieraalle töihin, kun omassakin pihapiirissä on tilaa ja mahdollisuuksia tuottaa myytävää ja syötävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on töysin siitä kiinni mihin ne rahat käyttää, vaikka joku saisi millin se olisi viikossa takas luukulla. Valinnnat valinnat.,

On aidosti köyhiä, mutta suuri osa myös niitä elämäntapaköyhiä, joille ei mikään riitä kun taskussa on reikä. Kaik mikä tulee menee samana päivänä.

Yhden tällaisen elämäntapaköyhän tunnen ja monta kertaa hänen juttujaan kuunnellessani totean (hiljaa itsekseni), että minulla, jokseenkin keskituloisella ei ole varaa (tai halua) maksaa noin älyttömän suuria summia jostain "hyödykkeestä".

On toki mahdollista, että tähän 40+ -ikääni mennessä olen saanut riittävästi tuhlata vakituisen työn tuottamia tienestejäni ja sitä kautta huomannut, että kuluttaminen ei tuo samanlaista tyydytystä kuin varallisuuden kartuttaminen. Ehkäpä elämäntapaköyhällä ei vielä ole tullut sitä "kulutuskrapulaa", jonka myötä innostuin enemmän arvo-osuustilin kartuttamisesta kuin vielä puuttuvien tavaroiden hamstrauksesta. Saita en ole, toisille on mukavaa tarjota

Olen itse samanlainen. Nuorena, kun rahaa oli vähän, tuhlasin tyhmiinkin juttuihin, koska en jotenkin nähnyt järkeä säästää epämääräistä tulevaisuutta varten. Sen sijaan valmistumisen jälkeen kun aloin saada töitä - aluksi pätkätöitä - säästämisessä tuntui olevan enemmän järkeä, kun rahaa myös alkoi tulla säännöllisesti; ensin pakollisten kulujen jälkeen jäi vain melko vähän rahaa käteen, mutta sittemmin, kun pääsin pikkuisen paremmin palkattuun työhön, jäi entistä enemmän käteen. Oman asunnon hankkimisen jälkeen syntyi jopa suoranainen säästövimma, kun huomasin, että säästöt ja varallisuus tuo tyydytystä ja turvaa. 

Nyt olen siinä elämäntilanteessa, että perhettä on ja lainaakin vielä on, mutta on myös omaisuutta, ja lainaa olemme maksamassa tasaista tahtia pois. Ensi vuonna olisi tavoitteena saada maksettua loputkin asuntolainasta, ja vapaa-ajan asuntolaina on tavoitteena maksaa noin viiden vuoden kuluessa pois.

Jotenkin mieltäni lämmittää, kun tänä vuonna (5 vuoden aikana kerättyjen) sijoitusteni arvo ohitti asuntolainani jäljellä olevan velkapääoman. Laina-aikaa on vielä 10 vuotta jäljellä, mutta pystyisin siis nyt maksamaan lopun asuntolainan heti pois. Taidan kuitenkin pitää enimmät säästöni pörssissä.

(se 40+ -ikäinen ex-tuhlari)

Pörssi ei ole kovin turvallinen paikka säästöjen säilyttämistä varten.

Se paikka jossa tehdään riskisijoituksia.

Itse maksaisin tuommoisessa tilanteessa lainan pois ja jatkaisin sijoittamista yli jäävällä summalla sekä sillä osalla palkasta mikä tähän asti on mennyt lainan maksamiseen.

Se on miten sen haluaa ajatella. Oma säästöstrategiani on saada säästyneet rahat kasvamaan ja hyvin se on tähän mennessä pörssissä onnistunut: Reilussa 5 vuodessa tuottoja ja arvonnousua kertynyt reilut 100%. Kun asuntolainan kokonaiskorko on alle 0,24%/vuosi, ei mielestäni ole järkevää maksaa loppulainaa pois.

On tämänkertaiseen sijoitusrupeamaan yksi kunnollinen pudotus (koronapaniikki 2020) sekä muutama pienempi (brekshit ja trumpin markkinahäiriköinnit) osunut, eivätkä ne arvonlaskut yöunta vieneet tai saaneet tekemään paniikkimyyntejä. Kurssipudotuksissa olen tankannut lisää osakkeita.

(se 40+ -ikäinen ex-tuhlari)

Nuo sijoitusjutut tulee muuttumaan, koska nuorempi sukupolvi käyttää eri asioihin rahaa kuin eläkeläiset.

Voi olla, mutta nuortenkin kulutuskäyttäytyminen tarvitsee toteutuakseen investointiteollisuutta, kemianteollisuutta, rakentamisen tuotteita, päivittäistavaroiden tuotantoa, informaatioteknologiaa ja tiedonsiirtopalveluja. Tylsää, mutta voittoa tuottavaa toimintaa.

Kyllä, mutta halpatuotteita esim. 5 euron paitoja.

Tukevaisuudessa kaiken kalliin myynti vähenee kuten asuntovaunut, veneet, moottoripyörät. Kirpputorimyynti lisääntyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäniloa kirjoitti:

Luulin, että meitä, kenellä ei ole varaa lomaan, olisi enemmin kuin 30%.

Minusta asuminen on liian kallista. Pitäisi rakentaa pieniä edullisia, matala energia taloja/ asuntoja, jotta rahaa jäisi ruokaan riittävästi.

Joukkoliikenne on liian kallista. Polkupyöriä saa kuulemma odottaa jo kaksi vuotta.

Kesämajoja ja siirtolapuutarhoja pitäisi olla hyvin paljon enemmin vähävaraisille.

Kivoja ajatuksia, eipä siinä mitään. Vaan kerropa, miten nuo sinänsä kauniit teesisi toteutetaan ja rahoitetaan?

Miten vähävaraisille saataisiin kesämajat ja siirtolapuutarhapalstat lähelle asuntoja ja mistä se maapohjja niiden kesäpaikkojen alle otettaisiin? Saisiko kunta hankkia raakamaan noille palstoille lunastusmenettelyllä 3€/m2 vai maksaa kuntaveroista kerätyillä varoilla 50-100€/m2 keskustan tuntumassa olevista pelloista? Paljonko kuntaveroa saa korottaa, vai otetaanko kiinteistöverolla puuttuvat miljoonat?

Joukkoliikenneliput maksavat jotain, ei siitä maksutontakaan saa ilman suuria veronkorotuksia. Polkupyörissä jonoa on työsuhdepyöräilyyn soveltuvista malleista, muita polkupyöriä on tarjolla ihan normaalisti.

Asuminen tuntuu kalliilta siksi, että osa ihmisistä haluaa asua tulotasoonsa nähden liian kalliilla paikalla. Itsekin voi asumisensa hintaan vaikuttaa muuttamalla syrjäseuduille: Iso tontti asumiskelpoisine taloineen heltiää muutamalla tuhannella eurolla. Ja kaupan päälle tulee oma rauha ja se viljelypalstakin. Taajaman kaikki palvelut eivät sitten löydykään ihan nurkan takaa, mutta onpahan halpaa asumista.

Jos työt loppuu niin kela ei maksa auton kuluja, jos työkkäri määrää työmarkkinatukityöhön eikä mene niin tulee karenssi, jonka perään voi tulla toinen karenssi eli työttömyyskorvaus pois. Eli maaseudulla on huono jos irtisanotaan ja joutuu työttömäksi.

Polkupyöristä sen verran, että meiltä on varastettu jo 2 pyörää eikä vanhemmista pyöristä saa mitään korvausta.

Miksi maaseudulla asuva haluaisi mennä vieraalle töihin, kun omassakin pihapiirissä on tilaa ja mahdollisuuksia tuottaa myytävää ja syötävää?

Eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa, ei ruoan tuottajia tarvita tulevaisuudessa niin paljon kuin nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on töysin siitä kiinni mihin ne rahat käyttää, vaikka joku saisi millin se olisi viikossa takas luukulla. Valinnnat valinnat.,

On aidosti köyhiä, mutta suuri osa myös niitä elämäntapaköyhiä, joille ei mikään riitä kun taskussa on reikä. Kaik mikä tulee menee samana päivänä.

Yhden tällaisen elämäntapaköyhän tunnen ja monta kertaa hänen juttujaan kuunnellessani totean (hiljaa itsekseni), että minulla, jokseenkin keskituloisella ei ole varaa (tai halua) maksaa noin älyttömän suuria summia jostain "hyödykkeestä".

On toki mahdollista, että tähän 40+ -ikääni mennessä olen saanut riittävästi tuhlata vakituisen työn tuottamia tienestejäni ja sitä kautta huomannut, että kuluttaminen ei tuo samanlaista tyydytystä kuin varallisuuden kartuttaminen. Ehkäpä elämäntapaköyhällä ei vielä ole tullut sitä "kulutuskrapulaa", jonka myötä innostuin enemmän arvo-osuustilin kartuttamisesta kuin vielä puuttuvien tavaroiden hamstrauksesta. Saita en ole, toisille on mukavaa tarjota

Olen itse samanlainen. Nuorena, kun rahaa oli vähän, tuhlasin tyhmiinkin juttuihin, koska en jotenkin nähnyt järkeä säästää epämääräistä tulevaisuutta varten. Sen sijaan valmistumisen jälkeen kun aloin saada töitä - aluksi pätkätöitä - säästämisessä tuntui olevan enemmän järkeä, kun rahaa myös alkoi tulla säännöllisesti; ensin pakollisten kulujen jälkeen jäi vain melko vähän rahaa käteen, mutta sittemmin, kun pääsin pikkuisen paremmin palkattuun työhön, jäi entistä enemmän käteen. Oman asunnon hankkimisen jälkeen syntyi jopa suoranainen säästövimma, kun huomasin, että säästöt ja varallisuus tuo tyydytystä ja turvaa. 

Nyt olen siinä elämäntilanteessa, että perhettä on ja lainaakin vielä on, mutta on myös omaisuutta, ja lainaa olemme maksamassa tasaista tahtia pois. Ensi vuonna olisi tavoitteena saada maksettua loputkin asuntolainasta, ja vapaa-ajan asuntolaina on tavoitteena maksaa noin viiden vuoden kuluessa pois.

Jotenkin mieltäni lämmittää, kun tänä vuonna (5 vuoden aikana kerättyjen) sijoitusteni arvo ohitti asuntolainani jäljellä olevan velkapääoman. Laina-aikaa on vielä 10 vuotta jäljellä, mutta pystyisin siis nyt maksamaan lopun asuntolainan heti pois. Taidan kuitenkin pitää enimmät säästöni pörssissä.

(se 40+ -ikäinen ex-tuhlari)

Pörssi ei ole kovin turvallinen paikka säästöjen säilyttämistä varten.

Se paikka jossa tehdään riskisijoituksia.

Itse maksaisin tuommoisessa tilanteessa lainan pois ja jatkaisin sijoittamista yli jäävällä summalla sekä sillä osalla palkasta mikä tähän asti on mennyt lainan maksamiseen.

Se on miten sen haluaa ajatella. Oma säästöstrategiani on saada säästyneet rahat kasvamaan ja hyvin se on tähän mennessä pörssissä onnistunut: Reilussa 5 vuodessa tuottoja ja arvonnousua kertynyt reilut 100%. Kun asuntolainan kokonaiskorko on alle 0,24%/vuosi, ei mielestäni ole järkevää maksaa loppulainaa pois.

On tämänkertaiseen sijoitusrupeamaan yksi kunnollinen pudotus (koronapaniikki 2020) sekä muutama pienempi (brekshit ja trumpin markkinahäiriköinnit) osunut, eivätkä ne arvonlaskut yöunta vieneet tai saaneet tekemään paniikkimyyntejä. Kurssipudotuksissa olen tankannut lisää osakkeita.

(se 40+ -ikäinen ex-tuhlari)

Nuo sijoitusjutut tulee muuttumaan, koska nuorempi sukupolvi käyttää eri asioihin rahaa kuin eläkeläiset.

Voi olla, mutta nuortenkin kulutuskäyttäytyminen tarvitsee toteutuakseen investointiteollisuutta, kemianteollisuutta, rakentamisen tuotteita, päivittäistavaroiden tuotantoa, informaatioteknologiaa ja tiedonsiirtopalveluja. Tylsää, mutta voittoa tuottavaa toimintaa.

Kyllä, mutta halpatuotteita esim. 5 euron paitoja.

Tukevaisuudessa kaiken kalliin myynti vähenee kuten asuntovaunut, veneet, moottoripyörät. Kirpputorimyynti lisääntyy.

Moni keski-ikäinen meinaa luopua autosta kun lapset muuttaa pois kotoa. Sukulaisnuoret ei aja edes ajokorttia. Ja eläkeläisten autoilu vähenee heidän ikääntyessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäniloa kirjoitti:

Luulin, että meitä, kenellä ei ole varaa lomaan, olisi enemmin kuin 30%.

Minusta asuminen on liian kallista. Pitäisi rakentaa pieniä edullisia, matala energia taloja/ asuntoja, jotta rahaa jäisi ruokaan riittävästi.

Joukkoliikenne on liian kallista. Polkupyöriä saa kuulemma odottaa jo kaksi vuotta.

Kesämajoja ja siirtolapuutarhoja pitäisi olla hyvin paljon enemmin vähävaraisille.

Kivoja ajatuksia, eipä siinä mitään. Vaan kerropa, miten nuo sinänsä kauniit teesisi toteutetaan ja rahoitetaan?

Miten vähävaraisille saataisiin kesämajat ja siirtolapuutarhapalstat lähelle asuntoja ja mistä se maapohjja niiden kesäpaikkojen alle otettaisiin? Saisiko kunta hankkia raakamaan noille palstoille lunastusmenettelyllä 3€/m2 vai maksaa kuntaveroista kerätyillä varoilla 50-100€/m2 keskustan tuntumassa olevista pelloista? Paljonko kuntaveroa saa korottaa, vai otetaanko kiinteistöverolla puuttuvat miljoonat?

Joukkoliikenneliput maksavat jotain, ei siitä maksutontakaan saa ilman suuria veronkorotuksia. Polkupyörissä jonoa on työsuhdepyöräilyyn soveltuvista malleista, muita polkupyöriä on tarjolla ihan normaalisti.

Asuminen tuntuu kalliilta siksi, että osa ihmisistä haluaa asua tulotasoonsa nähden liian kalliilla paikalla. Itsekin voi asumisensa hintaan vaikuttaa muuttamalla syrjäseuduille: Iso tontti asumiskelpoisine taloineen heltiää muutamalla tuhannella eurolla. Ja kaupan päälle tulee oma rauha ja se viljelypalstakin. Taajaman kaikki palvelut eivät sitten löydykään ihan nurkan takaa, mutta onpahan halpaa asumista.

Jos työt loppuu niin kela ei maksa auton kuluja, jos työkkäri määrää työmarkkinatukityöhön eikä mene niin tulee karenssi, jonka perään voi tulla toinen karenssi eli työttömyyskorvaus pois. Eli maaseudulla on huono jos irtisanotaan ja joutuu työttömäksi.

Polkupyöristä sen verran, että meiltä on varastettu jo 2 pyörää eikä vanhemmista pyöristä saa mitään korvausta.

Työttömiä ei voi asuttaa maaseudulle, koska työttömyyskorvaus on vastikkeellinen.

Eläkeläiset voivat muuttaa maalle, he voivat olla kotona.

Työtähän se maataloustyökin on. Siinä maallemuuton mahdollisuutta työttömille tarjottaessa tulisi samalla kertaa sekä halpa, tilava asunto että tuottavaa työtä tehtäväksi. Eihän työttömät lopun ikäänsä halua olla työtä vailla pelkkien korvausten armoilla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on töysin siitä kiinni mihin ne rahat käyttää, vaikka joku saisi millin se olisi viikossa takas luukulla. Valinnnat valinnat.,

On aidosti köyhiä, mutta suuri osa myös niitä elämäntapaköyhiä, joille ei mikään riitä kun taskussa on reikä. Kaik mikä tulee menee samana päivänä.

Yhden tällaisen elämäntapaköyhän tunnen ja monta kertaa hänen juttujaan kuunnellessani totean (hiljaa itsekseni), että minulla, jokseenkin keskituloisella ei ole varaa (tai halua) maksaa noin älyttömän suuria summia jostain "hyödykkeestä".

On toki mahdollista, että tähän 40+ -ikääni mennessä olen saanut riittävästi tuhlata vakituisen työn tuottamia tienestejäni ja sitä kautta huomannut, että kuluttaminen ei tuo samanlaista tyydytystä kuin varallisuuden kartuttaminen. Ehkäpä elämäntapaköyhällä ei vielä ole tullut sitä "kulutuskrapulaa", jonka myötä innostuin enemmän arvo-osuustilin kartuttamisesta kuin vielä puuttuvien tavaroiden hamstrauksesta. Saita en ole, toisille on mukavaa tarjota

Olen itse samanlainen. Nuorena, kun rahaa oli vähän, tuhlasin tyhmiinkin juttuihin, koska en jotenkin nähnyt järkeä säästää epämääräistä tulevaisuutta varten. Sen sijaan valmistumisen jälkeen kun aloin saada töitä - aluksi pätkätöitä - säästämisessä tuntui olevan enemmän järkeä, kun rahaa myös alkoi tulla säännöllisesti; ensin pakollisten kulujen jälkeen jäi vain melko vähän rahaa käteen, mutta sittemmin, kun pääsin pikkuisen paremmin palkattuun työhön, jäi entistä enemmän käteen. Oman asunnon hankkimisen jälkeen syntyi jopa suoranainen säästövimma, kun huomasin, että säästöt ja varallisuus tuo tyydytystä ja turvaa. 

Nyt olen siinä elämäntilanteessa, että perhettä on ja lainaakin vielä on, mutta on myös omaisuutta, ja lainaa olemme maksamassa tasaista tahtia pois. Ensi vuonna olisi tavoitteena saada maksettua loputkin asuntolainasta, ja vapaa-ajan asuntolaina on tavoitteena maksaa noin viiden vuoden kuluessa pois.

Jotenkin mieltäni lämmittää, kun tänä vuonna (5 vuoden aikana kerättyjen) sijoitusteni arvo ohitti asuntolainani jäljellä olevan velkapääoman. Laina-aikaa on vielä 10 vuotta jäljellä, mutta pystyisin siis nyt maksamaan lopun asuntolainan heti pois. Taidan kuitenkin pitää enimmät säästöni pörssissä.

(se 40+ -ikäinen ex-tuhlari)

Pörssi ei ole kovin turvallinen paikka säästöjen säilyttämistä varten.

Se paikka jossa tehdään riskisijoituksia.

Itse maksaisin tuommoisessa tilanteessa lainan pois ja jatkaisin sijoittamista yli jäävällä summalla sekä sillä osalla palkasta mikä tähän asti on mennyt lainan maksamiseen.

Se on miten sen haluaa ajatella. Oma säästöstrategiani on saada säästyneet rahat kasvamaan ja hyvin se on tähän mennessä pörssissä onnistunut: Reilussa 5 vuodessa tuottoja ja arvonnousua kertynyt reilut 100%. Kun asuntolainan kokonaiskorko on alle 0,24%/vuosi, ei mielestäni ole järkevää maksaa loppulainaa pois.

On tämänkertaiseen sijoitusrupeamaan yksi kunnollinen pudotus (koronapaniikki 2020) sekä muutama pienempi (brekshit ja trumpin markkinahäiriköinnit) osunut, eivätkä ne arvonlaskut yöunta vieneet tai saaneet tekemään paniikkimyyntejä. Kurssipudotuksissa olen tankannut lisää osakkeita.

(se 40+ -ikäinen ex-tuhlari)

Nuo sijoitusjutut tulee muuttumaan, koska nuorempi sukupolvi käyttää eri asioihin rahaa kuin eläkeläiset.

Voi olla, mutta nuortenkin kulutuskäyttäytyminen tarvitsee toteutuakseen investointiteollisuutta, kemianteollisuutta, rakentamisen tuotteita, päivittäistavaroiden tuotantoa, informaatioteknologiaa ja tiedonsiirtopalveluja. Tylsää, mutta voittoa tuottavaa toimintaa.

Kyllä, mutta halpatuotteita esim. 5 euron paitoja.

Tukevaisuudessa kaiken kalliin myynti vähenee kuten asuntovaunut, veneet, moottoripyörät. Kirpputorimyynti lisääntyy.

Moni keski-ikäinen meinaa luopua autosta kun lapset muuttaa pois kotoa. Sukulaisnuoret ei aja edes ajokorttia. Ja eläkeläisten autoilu vähenee heidän ikääntyessä.

Vuokra-asunto keskustasta läheltä työmarkkinatukityöpaikkoja, halpaa itse tehtyä ruokaa ja kirpputoreja. Aikaa vietetään porukalla jonkun kotona, ravintolat liian kalliita. Ei autoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäniloa kirjoitti:

Luulin, että meitä, kenellä ei ole varaa lomaan, olisi enemmin kuin 30%.

Minusta asuminen on liian kallista. Pitäisi rakentaa pieniä edullisia, matala energia taloja/ asuntoja, jotta rahaa jäisi ruokaan riittävästi.

Joukkoliikenne on liian kallista. Polkupyöriä saa kuulemma odottaa jo kaksi vuotta.

Kesämajoja ja siirtolapuutarhoja pitäisi olla hyvin paljon enemmin vähävaraisille.

Kivoja ajatuksia, eipä siinä mitään. Vaan kerropa, miten nuo sinänsä kauniit teesisi toteutetaan ja rahoitetaan?

Miten vähävaraisille saataisiin kesämajat ja siirtolapuutarhapalstat lähelle asuntoja ja mistä se maapohjja niiden kesäpaikkojen alle otettaisiin? Saisiko kunta hankkia raakamaan noille palstoille lunastusmenettelyllä 3€/m2 vai maksaa kuntaveroista kerätyillä varoilla 50-100€/m2 keskustan tuntumassa olevista pelloista? Paljonko kuntaveroa saa korottaa, vai otetaanko kiinteistöverolla puuttuvat miljoonat?

Joukkoliikenneliput maksavat jotain, ei siitä maksutontakaan saa ilman suuria veronkorotuksia. Polkupyörissä jonoa on työsuhdepyöräilyyn soveltuvista malleista, muita polkupyöriä on tarjolla ihan normaalisti.

Asuminen tuntuu kalliilta siksi, että osa ihmisistä haluaa asua tulotasoonsa nähden liian kalliilla paikalla. Itsekin voi asumisensa hintaan vaikuttaa muuttamalla syrjäseuduille: Iso tontti asumiskelpoisine taloineen heltiää muutamalla tuhannella eurolla. Ja kaupan päälle tulee oma rauha ja se viljelypalstakin. Taajaman kaikki palvelut eivät sitten löydykään ihan nurkan takaa, mutta onpahan halpaa asumista.

Jos työt loppuu niin kela ei maksa auton kuluja, jos työkkäri määrää työmarkkinatukityöhön eikä mene niin tulee karenssi, jonka perään voi tulla toinen karenssi eli työttömyyskorvaus pois. Eli maaseudulla on huono jos irtisanotaan ja joutuu työttömäksi.

Polkupyöristä sen verran, että meiltä on varastettu jo 2 pyörää eikä vanhemmista pyöristä saa mitään korvausta.

Työttömiä ei voi asuttaa maaseudulle, koska työttömyyskorvaus on vastikkeellinen.

Eläkeläiset voivat muuttaa maalle, he voivat olla kotona.

Työtähän se maataloustyökin on. Siinä maallemuuton mahdollisuutta työttömille tarjottaessa tulisi samalla kertaa sekä halpa, tilava asunto että tuottavaa työtä tehtäväksi. Eihän työttömät lopun ikäänsä halua olla työtä vailla pelkkien korvausten armoilla!

Liikaa riskejä eikä työtön saa asuntolainaa, ei edes jos puoliso tienaa 2400 brutto.