Puolisoni ja vanhempani eivät täysin ole tajunneet akateemista työttömyyttäni

Luvan täydennysopintoihin yleensä saa aika hyvin. Sen sijaan perustutkinto-opiskelijana on kurjaa. Itse opiskelen toista tutkintoa ja joudun keskeyttämään graduvaiheessa, jotta saan rahaa edes työkkäristä, ellei töitä ala pian löytyä. Kyllä ottaa päähän. Paljon turhaa työtä tehty, jos tutkinto jää saamatta.

[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 12:04"]

Paitsi noissa täydentämisopinnoissa on se ongelma, että tarviit tavallaan työkkäriltä luvan, että voit mennä opiskelemaan tai sulta katkeaa kaikki työttömyysturva. 

T: Tässä pattitilanteessa oleva työttömäksi joutunut opiskelija, joka ei opintojen vuoksi ole oikeutettu työttömyysturvaan vaikka liitoille olen maksanut. Sossusta on käsketty nostamaan vain opintolainaa mutta sitäkään ei saa, jos ei kerry tarpeeksi opintoja. Pelkästä opiskelusta ei puolestaan tule rahaa. Ts. mun on luovutettava opiskelupaikka pois viittä vaille valmiina, että en lennä kadulle ja pystyn ostamaan ruokaa.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 11:28"]

[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 11:12"]

Huhhuh, täytyypä sanoa että olipa poikamme valinta sittenkin oikea. Teki kaksoistutkinnon eli valmistui amiksesta automaatioasentajaksi ja samalla ylioppilaaksi ja sai heti intistä palattuaan vakituisen työpaikan ja jopa oikein hyvällä palkalla aloittelijalle, puolen vuoden ulkomaankomennuskin on jo varmistunut. Poika aikoi olla työssä jonkun vuoden ja säästää jatko-opintoja varten, mutta näinköhän niissä on järkeä? No poika päättää itse ja tekniikan alalla työllistyminen on parempaa kuin humanisteilla joista tässä pääosin on ollut puhe.

[/quote]menkääpäs nyt amispöllöjen äidit muualle kehuskelemaan, tässä puhutaan nyt KORKEASTI KOULUTETTUJEN AKATEEMISTEN asioista eikä mistään pienipalkkaisista höpökoulutuksella hankituista hanttihommista

[/quote]Niin no, kun ei noille KORKEASTI KOULUTETUILLE AKATEEMISILLE tahdo löytyä töitä, eivät kaikki voi olla huippupalkkaisia johtajia tai virastossa istujia ilman mitään oikeaa  tekemistä, sellaisten töiden aika on ohi mihin nämä KORKEASTI KOULUTETUT AKATEEMISET ovat männävuosina sijoittuneet. Ja nyt tietysti monella ottaa koville, kun HÖPÖKOULUTUKSEN SAANEET AMISPÖLLÖT ajavat ohi ja saavat työt. Tosin en ihmettele ettei KORKEASTI KOULUTETTU AKATEEMINEN saa töitä ja putoaa kyydistä jo ensimmäisessä haastattelussa, jos suhtautuu kaikkeen muuhun työvoimaan samalla tavalla kuin yllämainittu. En minäkään ottaisi tuollaista muiden halveksujaa töihin.

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 09:44"]Nyt ap ryhtiä! Sinun pitää yliopistosta valmistuneena tietää nämä käytännöt, miten opintoja voi täydentää! Jos sinulla on perusopinnot kirjallisuustieteestä, niin menet täydennysopiskelijaksi lukemaan aineopinnot. Kurssit maksaa luokkaa 10 Euroa/opintopiste eli opinnoille tulee hinta 350 Euroa. Nyt syksyn ilmottautumisiin alkaa olla kiire, joten äkkiä toimittamaan asiaa tai muuten menee alkuvuoteen ennen kuin pääset aloittamaan. Napsit vaan kaikki mahdolliset kurssit syksylle ja keväälle sitten loput, jonka jälkeen homma on tehty ja haet pedagogisiin. Monissa paikoissa ilmottautuminen on jo päättynyt, joten voi olla myöhäistä jo tälle syksylle!

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 09:35"]

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 09:28"]

Mihin työllistyy pedagogisilla? Ei ap:sta tule pätevää äikän opea lukemalla pedagogisia, ellei löydy kirjallisuutta pitkänä sivuaineena. (tai pääaineena ja suomen kieli pitkänä sivuaineena) Joka tapauksessa lisäopiskeluita on enemmän kuin pelkät pedagogiset.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 16:34"]

Minun mielestäni ongelma on ap:ssa itsessään. Hän on jo alle vuoden valmistumisesta hakenut toisiin oppilaitoksiin, kun ei muka koskaan voi työllistyä omalle alalleen. Ei ole kummoinen yritys vielä takana. Jollei pedagogisia ole suoritettu, niin tee ne. Varmasti työllistyt.

[/quote]

[/quote]

Tämä on totta. Pääaineeni on suomen kieli ja olen lukenut yleisen kirjallisuustieteen perusopinnot, mutta aineopinnot puuttuu. Käsittääkseni kirjallisuustieteen aineopinnot tarvitsee olla opettajan pätevyyteen. Eikö totta? En ole avoimesta löytänyt kirjallisuustieteen aineopintoja. Ap

[/quote]

[/quote]Kyllä. Aineemme nimi on nykyään äidinkieli ja kirjallisuus. Joudut siis lukemaan kirjallisuutta? Opintopistettä. Tarkista yliopiston laitoksilta.

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 09:18"]

Onkohan olemassa mitään akateemisten työttömien tukiryhmää, missä voisi purkaa näitä tunteita yhdessä?
Ap

[/quote]

Liitot järjestävät ainakin tilaisuuksia eri aiheisiin liittyen ja sitten on OTTY ry, johon kuuluu useampi akavalainen liitto. "Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry on yhdistys, jonka kautta kahdeksan akavalaista liittoa on yhdistänyt voimansa tukeakseen työttömiä jäseniään työnhaussa. Toimintamme on tarkoitettu sinulle, joka olet työtön tai jäämässä työttömäksi Uudenmaan alueella asuva korkeasti koulutettu." http://otty.tek.fi/

Näiden kautta olen itse tutustunut muihin työnhakijoihin.

 Helsingissä näkee nykyään enemmän ihan kantasuomalaisen näköisiä keräämässä pulloja. Enää ei ole pelkästään romanialaisten hommaa. Kilpailu on siis kiristynyt jopa näissäkin hommissa.

 Terveisiä todellisuudesta.

[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 11:28"]menkääpäs nyt amispöllöjen äidit muualle kehuskelemaan, tässä puhutaan nyt KORKEASTI KOULUTETTUJEN AKATEEMISTEN asioista eikä mistään pienipalkkaisista höpökoulutuksella hankituista hanttihommista

[/quote]

Mikäs oksennus tämä oli? Siis eikös nykyään ole ihan yleistä, että yo-tutkinnon ohella hankitaan ammattipätevyys, vaikka suunnitelmissa olisi korkeampikin koulutus? Et taida seurata aikaasi?

Tässä ketjussa näkyy muutenkin huuhaa-alojen "akateemisten" ajattelumaailman rajoittuneisuus - yksikään ei ole missään vaiheessa ehdottanut työpaikkaa yksityiseltä sektorilta vaikkapa konsulttina.

[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 15:38"]

Liitot järjestävät ainakin tilaisuuksia eri aiheisiin liittyen ja sitten on OTTY ry, johon kuuluu useampi akavalainen liitto. [/quote]

Turun seudulla vastaava järjestö on ANNY ry.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 18:26"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 18:18"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 17:30"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 16:20"]

Paitsi jos on alalla, jossa näitä työpaikkoja aukeaa koko valtakunnassa vain pari kertaa vuodessa...

[/quote]

Mikähän sellainen ala on, jossa on vain kaksi työpaikkaa vuodessa auki? Taitaa olla kyse jostain tietystä työtehtävästä, ei alasta.

[/quote]

Yliopiston lehtori oppiaineessa, jota opetetaan neljässä maamme yliopistossa.

[/quote]

Eli huuhaa ala. Sinne kun satoja koulutetaan niin suurin osa on työttömänä..

[/quote]

nyt lapset lapset teillä menee puurot ja vellit sekaisin. "Yliopistonlehtori" ei tosiaankaan ole mikään "ala" vaan yksittäinen työtehtävä. "Yliopistonlehtorin "ala sen sijaan on joku tieteenala, jolla yliopistonlehtori on taatusti påtevä tekemään muitakin kuin yliopistonlehtorin tehtäviä, esimerkiksi tutkijantehtäviä, tai sit jotain sellaisia tehtäviä, joihin vaadittava koulutus on ollut se  oman alan pohjakoulutus ennen tohtoriopintoja: tavallisen peruskoulun tai lukion aineenopettajan tehtäviä, tai, jos sattuu olemaan vaikka lääketieteen alalta, lääkärin tehtävi, terveystieteen alalta sairaanhoitajan tai solsionomin tehtäviä, psykologin tehtäviä, kääntäjän tehtäviå, viestintätehtäviä tms. 

Yliopistonlehtorilla on pätevyysvaatimuksen tohtorikoulutus ja useilla aloilla käytännössä dosentin arvo. Jos ainetta on neljällä laitoksella Suomen yliopistoissta, alalta valmistuu tohtoreita Suomessa vuodessa noin 15-16. Näistä noin puolet tai kolmannes saa jatkossa urallaan edettyään dosentin arvon (vaatii noin toisesn väitöskirjan verran lisää tutkimustyötä ja julkaisuja, sekä vähän opetuskokemusta). Niinpä minkään alan ylopistonlehtoriksi päteviä ei kouluteta "satoja", vaan sormin laskettava määrä.

toisaalta yliopistonlehtori, joka kuvittelee voivansa työllistyä vain yliopistonlehtorin tehtäviin, on kyllä aivan harvinaisn pässi henkilö. Asennevamma on iso.

[/quote]

Tutkija paikkojahan on tunnetusti auki jatkuvasti alalla kuin alalla... Akatemiakin rahoittaa mielellään jokaisen, joka hakemuksen viitsii rustata. Jos henkilö on ollut valmistumisensa jälkeen pätkätöissä yliopistolla 10-15 vuotta alalla, jota ei opeteta peruskouluissa tai lukioissa ja joista hänellä ei näin ollen ole myöskään opettajan pätevyyttä, niin millaisia työtehtäviä luulet hänen löytävän? Toki hän voi hakea myös niitä maisteritason paikkoja yksityiseltä sektorilta, mutta mitkä ovat työllistymisnäkymät, kun työkokemusta löytyy van tutkimus- ja opetuspuolelta?

[/quote]

Onnea alkuperäiselle, toivottavasti töitä löytyy. Minulla on FT ja olen ihan samaa mieltä, että työmarkkinat ovat hyvin haastavat. Mitä tulee opettajan pätevyyteen, niin mm. lukiolaki määrittävää opettajalta vaadittavan pätevyyden. Tärkeintä on saada pätevyys opetettaviin aineisiin lakien mukaan sekä opettajan pedagogiset opinnot 60op (esim. kasvatustieteen perusopinnot 25 op + sopivat aineopinnot 35, joista saa todistuksen opettajan pedagogisista opinnoista). Mutta se siitä. Mitä tulee työkkärin näkemyksiin, niin soitot erilaisiin neuvontalinjoihin ovat turhia. 5 op/ kk tai tuki loppuu, sen mukaan se katsotaan ja ns. epämääräisissä rajaa hipovissa tapauksissa ei osata antaa varmaa vastausta ("katsotaan tapauskohtaisesti"). Nimim. kokemusta on, olen menettänyt tukea liian monen op:n vuoksi. Eli jos ap opiskelee avoimessa, niin lasket tarkasti kurssit siten, että suoritat tarpeeksi vähän per kuukausi. Älä ota riskejä!

Mitä tulee lainaamaani kommenttiin tutkijapaikoista, niin kerronpa pari totuutta. FT ei tuo onnea. Suomessa koulutetaan paljon maistereita ja enenevässä määrin tohtoreita, koska valtiovalta haluaa että näin tapahtuu. Tutkijapestejä on tarjolla vähän, ja ne ovat enimmäkseen määräaikaisia. Tämä pätee ainakin humanistisiin tieteenaloihin joita ap ja itsekin edustamme. Suomen Akatemia ei anna rahaa jokaiselle joka viitsii hakemuksen rustata, vaan rahoitus on kovan kilpailun ja yrittämisen takana, onneakin tarvitaan ja tietysti osaamista. Tämä pätee niin yksilöihin (esim. tutkijatohtorin rahoitus) ja hankkeisiin. Toinen keskeinen tutkimusrahoituksen lähde on erilaiset säätiöt, mutta niissä esimerkiksi tohtoroituneille on todella kova kilpailu apurahoista. Jotain 5% hakeneista saattaa saada rahoituksen, tai harvempi, olisipa hakemus erinomainen, hyvä tai välttävä. Hakijoita on konkreettisesti satoja. Itselläni on tiedossa tutkijan pätkätöitä nyt toviksi, ja lasken itseni onnekkaiden joukkoon. Se onni saattaakin sitten loppua hyvinkin äkisti.