Miksi matemaattisesti lahjakkaat ihmiset ovat niin auktoriteettiuskoisia?
Taiteellisemmat persoonat taas ovat auktoriteettivastaisia.
Kommentit (96)
Koska matemaattisesti lahjakkaat ovat järjestelmällisiä ja auktoriteetit yleensä edustaa järjestystä.
Humanistisille hampunkasvattajille ja kiljua äitinsä peräkammarissa tissutteleville "taiteilijoille" ja muille laiskiaisille auktoriteetit on vastenmielisiä, koska he muutenkin kammoavat järjestystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin tai näin, mutta suurin osa ihmisistä ei osaa esittää kaikkein tärkeintä kysymystä: Miksi?
Tiede ei tunne käsitettä enemmistön mielipide. Jos auktoriteetti sanoo jotain todeksi ilman todisteita, pitää aina kysyä, miksi ja miten. Tiede on kehittynyt ja jatkaa kehittymistään, kun asioita kyseenalaistetaan. Skeptisyys yleistä mielipidettä kohtaan on kautta historian ollut avain tieteen kehittymiselle ja ihmisen tiedon laajenemiselle.
Jossain määrin tästä asiasta on kehittynyt kieroutunut näkemys salaliittoteorioista, koska pelkkään sanaan auktoriteetin taholta uskotaan sokeasti. On helppoa leimata ihmisiä oman uskon perusteella, mutta jos asiasta ei osaa sanoa mitään muuta, kuin auktoriteetin sanan, ihminen leimaa toisen oman uskon perusteella ja se ei ole loogista. Silloin leimaaja tietää olevansa oikeassa, kun hänellä on osoittaa auktoriteetin sana todisteena. Hän ei ole kysynyt perusteita auktoriteetin sanalle, hän uskoo sen sellaisenaan ja siinä tilanteessa tiede on heitetty roskakoriin ja ihmisen tiedon laajeneminen on pysähtynyt.
Muinoin auktoriteetin kyseenalaistajat, mm. Galilei, heitettiin tyrmään loppuiäkseen, mutta hän oli oikeassa. Haluaako ihmiskunta palata muinaiseen pimeyteen?
Edes tiedeyhteisö itse ei ole keskenään samaa mieltä, vaan asioita kyseenalaistetaan koko ajan. Niinpä tieteen tulokset joutuvat jatkuvasti todistamaan oikeutensa siihen, että niiden totuuteen uskotaan.
Ei olekaan, koska jos se olisi, siitä tulisi enemmistön mielipide, mikä on poliittinen termi. On tärkeätä, että asioita kyseenalaistetaan ja kun tietämys laajenee se saattaa merkittävästi muuttaa aiempaa näkemystä. Tiede kehittyy ja keskustelu pysyy käynnissä uusien näkemysten takia ja kaikkein tärkein, debatti, pysyy käynnissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailmassa vaan on niin paljon erilaisia auktoriteetteja, että väistämättäkin melkoinen osa heistä on yksinkertaisesti tyhmiä, ja matemaattisena ihmisenä minä en voi sietää epäloogisia tyhmyyksiä. Ainakaan ellei siitä makseta minulle riittävästi, tai ellen itse saa tehdä niitä.
Epäloogisesta tyhmyydestä tulikin mieleen. Aikavyöhykkeet. Mitä järkeä? Miksi ei voisi olla vain yksi ja sama kellonaika pitkin maapalloa, puhumattakaan kellonsiirroista maaliskuussa ja lokakuussa. Saman syssyyn voisi kalenteritkin rukata uuteen uskoon ja tuntien ja minuuttien määritelmät (laskennalle sopivampaan formaattiin). Mutta mitä sitä muuttamaan aiheuttaisi varmasti enemmän taloudellista haittaa kuin hyötyä lyhyellä aikavälillä ja todennäköisesti ihmisiä kuolisi epäsuorasti tällaisten uudistusten vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Koska matemaattisesti lahjakkaat ovat järjestelmällisiä ja auktoriteetit yleensä edustaa järjestystä.
Humanistisille hampunkasvattajille ja kiljua äitinsä peräkammarissa tissutteleville "taiteilijoille" ja muille laiskiaisille auktoriteetit on vastenmielisiä, koska he muutenkin kammoavat järjestystä.
Järjestys ja järjestelmällisyys eivät ole synonyymejä.
Jälkimmäinen kappaleesi kuvaa sinun infantiilia mieltäsi.
jokuvain kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailmassa vaan on niin paljon erilaisia auktoriteetteja, että väistämättäkin melkoinen osa heistä on yksinkertaisesti tyhmiä, ja matemaattisena ihmisenä minä en voi sietää epäloogisia tyhmyyksiä. Ainakaan ellei siitä makseta minulle riittävästi, tai ellen itse saa tehdä niitä.
Epäloogisesta tyhmyydestä tulikin mieleen. Aikavyöhykkeet. Mitä järkeä? Miksi ei voisi olla vain yksi ja sama kellonaika pitkin maapalloa, puhumattakaan kellonsiirroista maaliskuussa ja lokakuussa. Saman syssyyn voisi kalenteritkin rukata uuteen uskoon ja tuntien ja minuuttien määritelmät (laskennalle sopivampaan formaattiin). Mutta mitä sitä muuttamaan aiheuttaisi varmasti enemmän taloudellista haittaa kuin hyötyä lyhyellä aikavälillä ja todennäköisesti ihmisiä kuolisi epäsuorasti tällaisten uudistusten vuoksi.
Meinasit että klo 09 aamulla vois sit tarkoittaa keskiyötä Japanissa ja aamua Pietarissa, vai?
Kuulostaa joo tosi helpolta systeemiltä 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska matemaattisesti lahjakkaat ovat järjestelmällisiä ja auktoriteetit yleensä edustaa järjestystä.
Humanistisille hampunkasvattajille ja kiljua äitinsä peräkammarissa tissutteleville "taiteilijoille" ja muille laiskiaisille auktoriteetit on vastenmielisiä, koska he muutenkin kammoavat järjestystä.
Järjestys ja järjestelmällisyys eivät ole synonyymejä.
Jälkimmäinen kappaleesi kuvaa sinun infantiilia mieltäsi.
Amen.
Vierailija kirjoitti:
Meinasit että klo 09 aamulla vois sit tarkoittaa keskiyötä Japanissa ja aamua Pietarissa, vai?
Kuulostaa joo tosi helpolta systeemiltä 😂
Kyllä.
Se on kuitenkin hyvin marginaalinen tieto, onko nyt aamu, ilta, päivä vai yö.
Ittse haaveilin aikanaan esim poliisikoulusta/sosiaalityöstä/sairaanhoitajan työöstä koska niinkuin tiedän että numeerinen loogisuus ei ole se minun juttu mutta ehkä enemmän jokin inhimillisempi logiikka voisi olla. Se on tavallaaan löyttää esim tuossa ammatissa ajattelisin ihmisten auttaminen, evidenssin eli todistusaineiston löytäminen kaiken sen informaation pohjalta miten voii niiden haasteiden valossa sellaista inhimillisyyttä rakentaa niin että ihminen pääsisi vaikka omille jaloilleen ja löytäiisi paremman suunnan elämälleen vaikka.
Vierailija kirjoitti:
jokuvain kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailmassa vaan on niin paljon erilaisia auktoriteetteja, että väistämättäkin melkoinen osa heistä on yksinkertaisesti tyhmiä, ja matemaattisena ihmisenä minä en voi sietää epäloogisia tyhmyyksiä. Ainakaan ellei siitä makseta minulle riittävästi, tai ellen itse saa tehdä niitä.
Epäloogisesta tyhmyydestä tulikin mieleen. Aikavyöhykkeet. Mitä järkeä? Miksi ei voisi olla vain yksi ja sama kellonaika pitkin maapalloa, puhumattakaan kellonsiirroista maaliskuussa ja lokakuussa. Saman syssyyn voisi kalenteritkin rukata uuteen uskoon ja tuntien ja minuuttien määritelmät (laskennalle sopivampaan formaattiin). Mutta mitä sitä muuttamaan aiheuttaisi varmasti enemmän taloudellista haittaa kuin hyötyä lyhyellä aikavälillä ja todennäköisesti ihmisiä kuolisi epäsuorasti tällaisten uudistusten vuoksi.
Meinasit että klo 09 aamulla vois sit tarkoittaa keskiyötä Japanissa ja aamua Pietarissa, vai?
Kuulostaa joo tosi helpolta systeemiltä 😂
Ei tämä meidän nykyinenkään aikasysteemi ole mitenkään luonnollinen, vaan jonkun ihmisen keksimä. Tottuminen voisi viedä aikaa, mutta siihen sopeutuisi ennen pitkään.
Vierailija kirjoitti:
kai se joku autismin ja matematiikan järjestelmällisyyden juttu on
Koittakaahan elää ilman järjestelmällisyyttä. Kaikki anarkioissaan. Jokunen menee siinä sivussa jos on hyväksyttäviä ideoita. Ap ei kyllä täsmentänyt mitä auktoriteettja hän tarkoitti. Anarkistitkin järjestyvät. Tämä varmaan tappoi ilottelun aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Ittse haaveilin aikanaan esim poliisikoulusta/sosiaalityöstä/sairaanhoitajan työöstä koska niinkuin tiedän että numeerinen loogisuus ei ole se minun juttu mutta ehkä enemmän jokin inhimillisempi logiikka voisi olla. Se on tavallaaan löyttää esim tuossa ammatissa ajattelisin ihmisten auttaminen, evidenssin eli todistusaineiston löytäminen kaiken sen informaation pohjalta miten voii niiden haasteiden valossa sellaista inhimillisyyttä rakentaa niin että ihminen pääsisi vaikka omille jaloilleen ja löytäiisi paremman suunnan elämälleen vaikka.
Se on ihmisen järjesssä se että miten hyvin kykenee sen kanssa toimimaaan ja tavallaan kokee sen informaaation omaksi että se istuu parhaiten itselleen esiim omiin arvoihin ja omaan ajattelun kulkuuun. Itse taiteellisista lähtökohdista niiin varmaan justiin että vaikka tunteeet niin että ihmisestä näkyy se herkin ja aidoin puoli läsnä hetkessä ja on läsnä ja kommunikaaatio on sujuvaa.
jokuvain kirjoitti:
Se on kuitenkin hyvin marginaalinen tieto, onko nyt aamu, ilta, päivä vai yö.
”Marginaalinen tieto”...facepalm. Oot oppinut uuden sanan, ja nyt sovellat sen merkityksen reunamia vähän miten sattuu?
Sanoisin, että ottaen huomioon ihmisen päivärytmin - joka liittyy valoisan ja pimeän vaihteluihin - ja jolle on olemassa vakiintunut termistö, tuo planeetan jakaminen aikavyöhykkeisiin aamun illan päivän yön mukaan on kaikkea muuta kuin triviaali juttu.
Välttämätön se ei tietty ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ittse haaveilin aikanaan esim poliisikoulusta/sosiaalityöstä/sairaanhoitajan työöstä koska niinkuin tiedän että numeerinen loogisuus ei ole se minun juttu mutta ehkä enemmän jokin inhimillisempi logiikka voisi olla. Se on tavallaaan löyttää esim tuossa ammatissa ajattelisin ihmisten auttaminen, evidenssin eli todistusaineiston löytäminen kaiken sen informaation pohjalta miten voii niiden haasteiden valossa sellaista inhimillisyyttä rakentaa niin että ihminen pääsisi vaikka omille jaloilleen ja löytäiisi paremman suunnan elämälleen vaikka.
Se on ihmisen järjesssä se että miten hyvin kykenee sen kanssa toimimaaan ja tavallaan kokee sen informaaation omaksi että se istuu parhaiten itselleen esiim omiin arvoihin ja omaan ajattelun kulkuuun. Itse taiteellisista lähtökohdista niiin varmaan justiin että vaikka tunteeet niin että ihmisestä näkyy se herkin ja aidoin puoli läsnä hetkessä ja on läsnä ja kommunikaaatio on sujuvaa.
Ja kaiikkea sosiaalipuolenjuttua miettinyt suomessa kuten alueellinen jakautuminen, harrastustoiminta, samanhenkinen seura harrastusten kautta, positiiviset ja onnistumisen kokemukset ihhmisen elämässä, kaiikki sellainen rakentava toiminta mikä tekee ihmisen elämästä elämisen arvoiista.
Vierailija kirjoitti:
Koska matemaattisesti lahjakkaat ovat järjestelmällisiä ja auktoriteetit yleensä edustaa järjestystä.
Humanistisille hampunkasvattajille ja kiljua äitinsä peräkammarissa tissutteleville "taiteilijoille" ja muille laiskiaisille auktoriteetit on vastenmielisiä, koska he muutenkin kammoavat järjestystä.
Järjestyksen ja järjestelmällisyyden oikeutuksen ymmärtäminen ja siihen soputuminen vaatii jotain.
Vierailija kirjoitti:
Niin tai näin, mutta suurin osa ihmisistä ei osaa esittää kaikkein tärkeintä kysymystä: Miksi?
Tiede ei tunne käsitettä enemmistön mielipide. Jos auktoriteetti sanoo jotain todeksi ilman todisteita, pitää aina kysyä, miksi ja miten. Tiede on kehittynyt ja jatkaa kehittymistään, kun asioita kyseenalaistetaan. Skeptisyys yleistä mielipidettä kohtaan on kautta historian ollut avain tieteen kehittymiselle ja ihmisen tiedon laajenemiselle.
Jossain määrin tästä asiasta on kehittynyt kieroutunut näkemys salaliittoteorioista, koska pelkkään sanaan auktoriteetin taholta uskotaan sokeasti. On helppoa leimata ihmisiä oman uskon perusteella, mutta jos asiasta ei osaa sanoa mitään muuta, kuin auktoriteetin sanan, ihminen leimaa toisen oman uskon perusteella ja se ei ole loogista. Silloin leimaaja tietää olevansa oikeassa, kun hänellä on osoittaa auktoriteetin sana todisteena. Hän ei ole kysynyt perusteita auktoriteetin sanalle, hän uskoo sen sellaisenaan ja siinä tilanteessa tiede on heitetty roskakoriin ja ihmisen tiedon laajeneminen on pysähtynyt.
Muinoin auktoriteetin kyseenalaistajat, mm. Galilei, heitettiin tyrmään loppuiäkseen, mutta hän oli oikeassa. Haluaako ihmiskunta palata muinaiseen pimeyteen?
Nythän me olemme pimeyteen luisumassa kun auktoriteetteja heittää sivuun ihmiset, joilla ei ole muuta annettavaa kuin auktoriteettivastaisuus. Auktoriteetit ovat kulttuurievoluutiota. Mikä ei poista sitä etteikö niitä väärin käytettäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin tai näin, mutta suurin osa ihmisistä ei osaa esittää kaikkein tärkeintä kysymystä: Miksi?
Tiede ei tunne käsitettä enemmistön mielipide. Jos auktoriteetti sanoo jotain todeksi ilman todisteita, pitää aina kysyä, miksi ja miten. Tiede on kehittynyt ja jatkaa kehittymistään, kun asioita kyseenalaistetaan. Skeptisyys yleistä mielipidettä kohtaan on kautta historian ollut avain tieteen kehittymiselle ja ihmisen tiedon laajenemiselle.
Jossain määrin tästä asiasta on kehittynyt kieroutunut näkemys salaliittoteorioista, koska pelkkään sanaan auktoriteetin taholta uskotaan sokeasti. On helppoa leimata ihmisiä oman uskon perusteella, mutta jos asiasta ei osaa sanoa mitään muuta, kuin auktoriteetin sanan, ihminen leimaa toisen oman uskon perusteella ja se ei ole loogista. Silloin leimaaja tietää olevansa oikeassa, kun hänellä on osoittaa auktoriteetin sana todisteena. Hän ei ole kysynyt perusteita auktoriteetin sanalle, hän uskoo sen sellaisenaan ja siinä tilanteessa tiede on heitetty roskakoriin ja ihmisen tiedon laajeneminen on pysähtynyt.
Muinoin auktoriteetin kyseenalaistajat, mm. Galilei, heitettiin tyrmään loppuiäkseen, mutta hän oli oikeassa. Haluaako ihmiskunta palata muinaiseen pimeyteen?
Edes tiedeyhteisö itse ei ole keskenään samaa mieltä, vaan asioita kyseenalaistetaan koko ajan. Niinpä tieteen tulokset joutuvat jatkuvasti todistamaan oikeutensa siihen, että niiden totuuteen uskotaan.
Näin pitäisi olla, vaan ei ole, ainakaan sn jälkeen kun asioita politisoidaan.
Esimerkkejä löytyy lähihistoriasta, korona + rokotteet, kasvihuoneilmiö jne. En kyseenalaista asiallisia tutkimustuloksia, mutta kun haluaa muutakin kuin "uskonnollista" höpinää, leimataan kysyjä, milloin mitenkin.
Jatkuvasti myös törmää ajatteluun/väitteisiin, että löyhät hypoteesit ovatkin muuttuneet faktoiksi, joita ei saa kyseenalaistaa tai edes kevyesti vihjata, että nuo ovat hypoteeseja, jotka perustuvat erittäin vähäiseen informaatioon tai vain kyseenalaisiin matemaattisiin malleihin, joiden perusteet ovat kaikkea muuta kuin todistettua "faktaa".
Ihmiset eivät enää osaa keskustella tai väitellä asiallisin argumentein.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein auktoriteettiuskoisimmat tapaamani ihmiset ovat kyllä olleet terveydenhoitoalalla.
Onneksemme.
Tiede nykyään myöntää sen, että se ei tiedä mitään. Mikro/makro maailman ilmiöt ovat toisensa poissulkevia, silti kummatkin ovat todellisia.
(kvanttifysiikkaa vs suhteellisuusteoria) lopputulema on että emme tiedä yhtään mitään mistään. Monet tiedemiehet masentuvat kun perehtyivät kvanttifysiikkaa, monet jopa pelästyivät ja sanovat että toivovat etteivät koskaan olisi perehtyneet siihen ollenkaan.
Mitenköhän sä ”matemaattisena ihmisenä” kykenet noista lähtökohdista johtamaan lopputuleman ”vika ei kuitenkaan ole minussa”...