Lue keskustelun säännöt.
Karmea ylipaino itkettää! Tänäänkin näin langanlaihoja +45v naisia ja mietin että miten?? Itse päälle 30v ja BMI 40
31.07.2021 |
Ahdistaa ja itkettää. Miksi en koskaan onnistu laihdutuksessa? :(
Olen varmaan 200kg kun olen itse 45v.
Mistä ihmiset saa itsekuria olla syömättä?
Kommentit (382)
Vierailija kirjoitti:
Jättäydy toimeentulotuelle. Laihtuu varmasti.
En tiiä mistä johtuu, mutta minun tuntemat toimeentulotukea saavat ovat kaikki ylipainoisia. Siis ihan kaikki! Pitää siitä jäädä ruokaan aika iso osuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on peräisin harhaluulo, että pitää olla syömättä pysyäkseen laihana???
Liikkukaa! Itse syön ihan tasan aina just mitä tekee mieli. Perusruokavalio on toki terveellinen (täysjyväviljat, kasvikset, marjat, pähkinät, vähärasvaiset liha- ja maitotuotteet) mutta lisäksi menee keksejä, sipsejä, jätskiä tms päivittäin. Käyn kahdesti päivässä kävelyllä koiran kanssa, juoksu/pyöräily keskimäärin 10 h/vko, lisäksi koti- ja pihatyöt, marjastus ym. Eli fyysisesti aktiivinen elämä, siihen on ihminen luotu. Painoa 50 kg, ikää se 45 v ja päivittäinen energiankulutus sekä saanti keskimäärin 3400 kcal. Siihen saa syödä aika paljon 👌
Niin varmasti.
Mulla tulee 10 000 askelta päivä, käyn uimassa kerran viikkoon 1h,pyöräilen päivittäin 1h. Syön 3000 kaloria päivä ja paino vaan nousee!
ApJotta pysyn noin 70kg normaalipainossani syön noin 1800kcl/vrk. Liikuntaa harrastaan 1-3 tuntia päivässä rasvanpolttosykkeellä. Että tuota... Miksi syöt noin paljon?
Laihduttessa syön 1800kcal. Tuo 3000 on pahimmilta päiviltä.. En tarkoituksella syö noin paljon, mutta turhan usein se siihen lipsuu. Varsinkin surullisena tai vihaisena. Eli tosi usein
SamaJa iloisena eli aina syödään liikaa. Se on sitä tunnesyömistä, riippuvuus ruokaan.
Ei ole tarvetta syödä, jos olen iloinen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäydy toimeentulotuelle. Laihtuu varmasti.
En tiiä mistä johtuu, mutta minun tuntemat toimeentulotukea saavat ovat kaikki ylipainoisia. Siis ihan kaikki! Pitää siitä jäädä ruokaan aika iso osuus.
Allekirjoitan täysin. Kun olin toimeentulotuella, lihoin 10 kg. Kyllä siitä summasta jäi ihan kivasti ruokaan ja herkkuihin. Töihin päästyäni sain lähes kaikki pois. Työmatkakävelyä tunti päivässä, eikä töissä voi napostella. Tulot kyllä eivät hirveästi nousseet, koska olen pienipalkkaisella alalla, mutta terveys säilyy :)
Keto-ruokavalio. Ei ole yhtään nälkä väliaikoina, kun saa tarpeeksi rasvaa. Itse en syö rasva yhtä paljon, kuin ohjeissa lukee, mutta laihdun. Nyt lähtenyt 21kg. Lataa YAZIO puhelimeesi, niin voit seurata syömisiäsi. Itse olen huomannut tämän olevan hauska ”harrastus”. Täytyy keksiä muuta tekemistä vahingollisen napostelun tilalle. Elintavat muuttuvat vain niitä väkisin muuttamalla, mutta siitä muutoksesta pitää tehdä hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on peräisin harhaluulo, että pitää olla syömättä pysyäkseen laihana???
Liikkukaa! Itse syön ihan tasan aina just mitä tekee mieli. Perusruokavalio on toki terveellinen (täysjyväviljat, kasvikset, marjat, pähkinät, vähärasvaiset liha- ja maitotuotteet) mutta lisäksi menee keksejä, sipsejä, jätskiä tms päivittäin. Käyn kahdesti päivässä kävelyllä koiran kanssa, juoksu/pyöräily keskimäärin 10 h/vko, lisäksi koti- ja pihatyöt, marjastus ym. Eli fyysisesti aktiivinen elämä, siihen on ihminen luotu. Painoa 50 kg, ikää se 45 v ja päivittäinen energiankulutus sekä saanti keskimäärin 3400 kcal. Siihen saa syödä aika paljon 👌
Niin varmasti.
Mulla tulee 10 000 askelta päivä, käyn uimassa kerran viikkoon 1h,pyöräilen päivittäin 1h. Syön 3000 kaloria päivä ja paino vaan nousee!
ApJotta pysyn noin 70kg normaalipainossani syön noin 1800kcl/vrk. Liikuntaa harrastaan 1-3 tuntia päivässä rasvanpolttosykkeellä. Että tuota... Miksi syöt noin paljon?
Laihduttessa syön 1800kcal. Tuo 3000 on pahimmilta päiviltä.. En tarkoituksella syö noin paljon, mutta turhan usein se siihen lipsuu. Varsinkin surullisena tai vihaisena. Eli tosi usein
SamaJa iloisena eli aina syödään liikaa. Se on sitä tunnesyömistä, riippuvuus ruokaan.
Ei ole tarvetta syödä, jos olen iloinen. Ap
Auttaisiko mielialalääkitys? Tai terapia? Kun suru/vihasyömisestä on tullut kierre.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla myös säännöllinen päivätyö auttoi laihduttamaan. Hoitovapaalla lihoin, mutta töihin päästyäni aloin pyöräilemään työmatkat ja muutenkin rytmi säilyi elämässä. En edes yrittänyt laihduttaa. Viikonloppuna herkuttelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile ap opetella arkeen aktiivisuutta. Tee kivoja juttuja joissa menee aikaa, kaikki se on pois jääkaapilta. Ja kun elämässä on tekemistä ja pientä kiirettä, ruokailut järkeistyy kummasti.
Ota nyt taukoa noista mietteistä ja lähde etsimään itsellesi hyvää oloa muuta kautta. Voin luvata ettet ole yhtään onnellisempi laihanakaan jos nyt hampaat irvessä ruoskit itsesi siihen kuntoon eikä tulokset pysy. Laihduttaminen on itseasiassa jopa helppoa verrattuna siihen mitä tuloksissa pysyminen.
Mieti elämääsi vaikka 3 vuoden päähän ja aseta matkalle hyvin pieniä tavotteita. Lupaan että kiität itseäsi kun annat mielelle ja keholle aikaa muutokseen.
Ota ensimmäiseksi tavoitteeksi vaikka se että opettelet juomaan vettä. Tai että ulkoilet joka päivä hieman. Asiat joista saat hyvän olon saa sinut toistamaan sen tekemisen. Tuo veden juominen tekee olosta kivan fressin eikä turvotusta tule. Pieni ulkoilu tekee saman.
Itse pääsin hyvin maltillisella aloituksella eroon melkein 60 kilosta ja tulokset on pysyneet yli 15 vuotta. Tein hyvin pieniä muutoksia mutta ne oli pysyviä. Opettelin juomaan, syömään ja liikkumaan kaikessa rauhassa, yhtä asiaa kerrallaan.
Haluan tuloksia nopeasti, enkä kolmen vuoden päästä.
Mikä sitten on nopeasti? Olen tuon kirjoittaja ja 60 kilon pudotukseen meni 1,5 vuotta ja minusta se oli nopeasti! Ensimmäisen 4 kuukauden aikana lähti 20 kiloa. Kaikki meni paljon nopeammin kuin tavoite edes oli. Oma tavoite oli ensin oppia juomaan vettä ja sen jälkeen syödä lautasmallin mukaan. Vasta kun 50 kiloa oli lähtenyt innostuin lenkkeilemään. Jälkeenpäin mietittynä tuo oli hurjaa vauhtia. Herkuista en tuolloin osannut päästä eroon, pidin siis herkkupäivän viikottain, maltillisesti. Nykyään herkkujen himo on hävinnyt, ehkä ikä jo tekee.
Ei sinulla ikävä kyllä taida olla oikeaa motivaatiota, ei ylipaino yksinkertaisesti lähde yhdessä yössä ja vaikka lähtisikin, uuden elämäntavan sisäistämättä jättäminen saa sinut takaisin ennalleen. Toivon että löydät vielä joskus motivaatiosi ja pääset tavoitteeseesi. Ikävä kyllä se on kovaa työtä, jatkuvia valintoja, pitkäjänteisyyttä, turhautumista. Mutta myös onnistumisia, hyvää oloa ja energian saamista.
Itselle oli paras palkinto kaiken sen muun hyvän päälle kun heitin koon 58 vaatteet keräykseen ja myyjä toi sovituskoppiin upean kotelomekon kokoa 36 ja olin siinä upea. Silloin tajusin että olen tehnyt hurjan työn ja nyt näytän siltä miltä sovituskopissa aina haaveilin näyttäväni. Paras palkinto on kuitenkin se että selätin ylipainon lopullisesti.
Olen esimerkiksi yrittänyt nyt 2kk laihduttaa, olen lihonut kilon tai 2. Multa puuttuu se itsekuri, mitä sulta taas löytyy.
Ap
Ei se ollut itsekuria vaan motivaatiota. Se tuli vähitellen. Ne tuhannet itkut sovituskopissa, ilkeät huutelut nuorilta, hengästyminen vain sohvalta noustessa, jatkuva syömisen miettiminen, itsensä häpeäminen, asioiden tekemättä jättäminen koska lihava. Se motivaatio yllätti vähän itsenikin, en päättänyt mitään päivää enkä edes tapaa. Olin jotenkin täysin siinä mielentilassa että nyt riittää, se tuntui jopa vihalta omaa oloa kohtaan. Aloin oikeasti vain juomaan vettä, parissa päivässä lähti nesteet liikkumaan ja iho kirkastui. Jo veden juonti täytti mahaa ja aloin miettimään että nyt voin pienentää annoskokoa.
Mietin miltä näyttää täydellinen annos ruokaa. Otin lautasen ja täytin toisen puolen salaateilla, toisen puolen ruoalla. Söin tavallaan myös silmillä ja join sitä vettä. Jo tuolla lähti se 20 kiloa 4 kuukaudessa. Söin puuroa tai leipää aamulla, jogurttia ja hedelmiä illalla koska ajattelin sen vähentävän iltaista makeanhimoa.
En ikinä miettinyt mitä saa syödä ja mitä ei, päätin että voin syödä kuitenkin mitä vain mutta aina tuolla lautasmallilla ja vain yhden lautasen. Ja kun huolehdin ruokaväleistä, nälkä ei ollut ikinä.
Turhauttaa kun harva ymmärtää ettei laihdutus tarkoita mitään rääkkiä tai tiettyjä ruokavalioita. Minä tein ihan tavallisia kotiruokia mitä muukin perhe söi. Kasvisten määrä ja käyttö oli ratkaiseva, sitä ei voi kieltää. Mies laihtui 20 kiloa ihan sillä kun tarjolla oli salaatteja ruoan kanssa, ne täyttää oikeasti lautasta ja vatsaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä on peräisin harhaluulo, että pitää olla syömättä pysyäkseen laihana???
Liikkukaa! Itse syön ihan tasan aina just mitä tekee mieli. Perusruokavalio on toki terveellinen (täysjyväviljat, kasvikset, marjat, pähkinät, vähärasvaiset liha- ja maitotuotteet) mutta lisäksi menee keksejä, sipsejä, jätskiä tms päivittäin. Käyn kahdesti päivässä kävelyllä koiran kanssa, juoksu/pyöräily keskimäärin 10 h/vko, lisäksi koti- ja pihatyöt, marjastus ym. Eli fyysisesti aktiivinen elämä, siihen on ihminen luotu. Painoa 50 kg, ikää se 45 v ja päivittäinen energiankulutus sekä saanti keskimäärin 3400 kcal. Siihen saa syödä aika paljon 👌
Liikkuminen ja naposteluiden/epäterveellisten iltapalojen poistaminen on itselläni auttanut painonhallintaan. Ja enimmäkseen syödään terveellisesti, joskus kyllä hampurilaisia yms.
3400 kcal noin pienelle naiselle on tosi paljon! Olet varmaan koko ajan liikkeessä? Itse olen 178 cm ja liikkuvina päivinä menee 2500-3000 kcal laskureiden mukaan. Juoksu kyllä kuluttaa tehokkaasti, itse en niin lenkkeile. Teen myös tietokonetyötä, niin se ei kuluta.
Mutta siis täysin samaa mieltä! Paljon mielekkäämpää liikkua paljon ja saada syödä suht vapaasti, kuin elää mahdollisimman pienellä energialla.
Ap. Ajattele aina, onko vatsasi tyhjä. Sitten ajattelet, sitä tunnetta, johon syöt. Sitten etsit ihmisen, jolle soitat ja puhut tunteesta. Syöminen ja tunteet ovat eri asioita eikä paha tunne poistu syömällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ruualla tihrustaminen ja kitkuttelu ole ainoa ratkaisu. Itse laihana olen sivusta seuranneena huomannut, että lähes aina ylipainoiset ovat erittäin nk. laiskaliikkeisiä ja kaikenlainen perusliikkuminen mitä voisi tehdä vältellään poikkeuksetta mm. lähikauppaan autolla, työmatkaa 1-2km autolla, rappuset korvataan hissillä jne.
Näiden ihmisten ei koskaan näe kiiruhtavan mihinkään - ei koskaan. He ovat hyvin, hyvin rauhallisia liikkeissään. Tuttua?
Sen sijaan ne joilla nk. askel nousee ovat aina hoikkia tai erittäin hoikkia.Kaikki liikkuminen tehdään kuin hidastetussa filmissä. Rivakuutta ei löydy. Onko tuokin opittua vai niissä lihavuusgeeneissä?
Sekä että.
Pojan tyttöystävä on pienenpieni siro ja urheilullinen, mutta hän tekee kaiken superverkkaisesti (minun mielestäni)
Mutta toisaalta joo. Sen reilu 15kg laihduttaneena, juuri tuossa kesällä soittelin jotain multasäkkejä ja tuumailin sitä, miten edellisvuonna tuo 12kg kulki koko ajan mukanani ja jouduin kaiken liikunnan tekemään (huonommalla lihaskunnolla) ja tuolla ekstrapainolla. Kokellepa, tuskin itsekään jaksat mitään maratonia multasäkin kanssa juosta.
Mutta joo, jatka vaan läskien mollaamista, mitä seuraavaksi? Käyttävät usein crocseja vaikka niitten kanssa ei edes pysty juoksemaan?
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on määrät ihan pielessä. En vaan osaa syödä tarpeeksi vähän. Olen koittanut laihduttaa puoli vuotta syömällä 5 terveellistä ateriaa/päivä, mutta paino ei ole tippunut. Nyt olen siksi entisestään keventänyt jättämällä päivällisen pois ja syömällä sen sijaan ruokaisamman välipalan. Tässä päivittäiset ateriani:
Aamiainen:
- 2 juustoleipää (juusto 5% rasvaa) , tomaatti
- 170 g jogurttia, maustamatonta, 100 g marjaa
- 2 mukia maitokahviaLounas:
- lämmin ruoka, 0,5 lautasellista kasviksia
- leipä, jos lämmin ruoka on keitto
- hedelmäVälipala:
-proteiinirahka
- 1-2 leipää tai hedelmä, jos on kiljuva nälkäIltapala:
- kaurapuuro keitettynä puoliksi veteen, puoliksi rasvattomaan maitoon
- reilusti marjoja
- omenaRuokajuomana vesi. Alkoa en käytä. Kerran viikossa 100 g karkkia/suklaata
Liikuntaa väh. 10000 askelta /pvä, pari kertaa viikossa väh. 16000 askelta
Tällä valiolla toivon vaakalukeman jo lähtevän laskuun. Myönnän, että tällä ruokavaliolla paino ei ole tullut, mutta haluan oppia terveet elämäntavat, joiden myötä myös paino laskisi. Vituttaa, että olen joutunut tähän jamaan, mutta nyt sille ei vaan voi enää mitään vaan yritettävä eteenpäin. Tsemppiä ja sitkeyttä ap!
T: 107 kg/158 cm
Jestas mikä määrä ruokaa ja sokeria. Ellei laakean ruokalautasen koko ole 16 cm halkaisijaltaan ja puurokippo ole niitä parin desin kippoja? Mulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja saan todella tarkkaan katsoa, että paino pysyy edes tässä 65 kg. En todellakan voi vetää tuota määrää hedelmiä päivässä tai jos puuroa pystyisin syömään tai maitoa käyttämään niin keitellä sitä maitoon.
Jo kahdesta leivästä tulee ihminen täyteen kun oikeasti keskittyy syömiseen. Eli syö hitaasti ja nauttii siitä leivästä. Aamupalan kohdalla siis joko tai. 100 g marjojakin sisältää jo aika paljon kaloreita.
Lounaalla hedelmä? Miksi ihmeessä? Eihän tuosta annoksesta voi jäädä nälkä kun olet siihen taas kerran keskittynyt ja syöt rauhassa. Onko tuo hedelmä joku tapa lounaan jälkeen? Jos on niin hankkiudu eroon.
Välipala nyt on muutenkin turha. Olet siihen opetellut. Mutta jos haluat tämän pitää niin mielummin ottaisit tässä kohtaa ne päivän kaikki marjat/hedelmät esimerkiksi smoothien muodossa. Ja kaikki tarjoitan esimerkiksi yksi persikka, puolikas banaani ja vettä sekaan. Tai kurkku, pinaatti ja ananas vedellä sekaisin.
Iltapala ei ole mitään muuta kuin sokeria. Marjoja ja hedelmiä.
Eikö sinua ala jo etomaan tuo sokerinen elämäsi? Syöt ehkä näennäisesti terveellisesti, mutta ruokailut sisältävät sokeria, sokeria ja viljoja. Ihme kun oletkin lihava. Lisää ruokaasi vihanneksia (enkä puhu nyt aterialle 500 g kukkakaalia tmv.) ja opettele syömään hitaasti sekä keskittymään ruokaasi. Katso lautastasi ja kuuntele kehoasi. Käytä ruokaasi vaikka puoli tuntia ja nauti siitä . Lautaskokoa en tiedä, mutta voisin veikkaa ettei sekään ole pieni. Sen maksimissaan 1 dl puuroa voi keittää myös veteen. Lisää vettä ja nestettä myös paljon elämääsi. Jos välipalalla on kiljuva nälkä kokeile juoda 5 dl vettä ja tee sen jälkeen jotain. Jos on kiljuva nälkä vielä puolen tunnin päästä niin sitten haukkaa jotain, esimerkiksi kurkkua 5 cm pätkä tai syö kukkakaalia keskittyen syömiseen.
Olen itse huomannut, että lihavat eivät keskity syömiseen tai sitten ruoka ahdetaan napaan kuin olisi todella kiire ja näin tulee ähky. Toisinaan saattaa ollakin kiire, mutta jotain on elämässä pielessä jos joka aterialla on kiire.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:n ongelma on pään sisässä ja hän oksentelee sekä ahmii. Täällä ehdotetaan pussikeittoja ja paastoamista. Suosittelen terapiaa ja vähintäänin lääkärikäyntiä.
Syömättä viikon vain vettä . Siksi että siinä ajassa nälän tunne lähtee pois. Sitten on jo helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 168 cm ja jos painoindeksini olisi 40, niin minun pitäisi painaa 113 kg! Painan 62 kg eli 51 kg vähemmän!
Itse lähinnä ihmettelen, että mitä ihmettä ja kuinka paljon pitää mättää sitä ruokaa joka päivä jos on sairaalloisen ylipainoinen?!
Syötkö niin kuin 24/7?
No kyllä. Mulla on vain aikaa...
Ap
Syöminen on kuin huumetta. Sillä vakavuudella pitää suhtautua ja alkaa vastustaa mielihaluja.
Vierailija kirjoitti:
Sama homma. Kesä pahinta aikaa. Näkee hoikkia vanhoja yli nelikymppisiä naisia, ja itsellä paino alkaa ykkösellä.. Epäonnistunut olo ihmisenä.
Kesähän on just helpointa aikaa: tuoreita vihanneksia ja marjoja tyrkyllä kaikkialla ja lomalla ruokailuajat just silleen kun itse tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile ap opetella arkeen aktiivisuutta. Tee kivoja juttuja joissa menee aikaa, kaikki se on pois jääkaapilta. Ja kun elämässä on tekemistä ja pientä kiirettä, ruokailut järkeistyy kummasti.
Ota nyt taukoa noista mietteistä ja lähde etsimään itsellesi hyvää oloa muuta kautta. Voin luvata ettet ole yhtään onnellisempi laihanakaan jos nyt hampaat irvessä ruoskit itsesi siihen kuntoon eikä tulokset pysy. Laihduttaminen on itseasiassa jopa helppoa verrattuna siihen mitä tuloksissa pysyminen.
Mieti elämääsi vaikka 3 vuoden päähän ja aseta matkalle hyvin pieniä tavotteita. Lupaan että kiität itseäsi kun annat mielelle ja keholle aikaa muutokseen.
Ota ensimmäiseksi tavoitteeksi vaikka se että opettelet juomaan vettä. Tai että ulkoilet joka päivä hieman. Asiat joista saat hyvän olon saa sinut toistamaan sen tekemisen. Tuo veden juominen tekee olosta kivan fressin eikä turvotusta tule. Pieni ulkoilu tekee saman.
Itse pääsin hyvin maltillisella aloituksella eroon melkein 60 kilosta ja tulokset on pysyneet yli 15 vuotta. Tein hyvin pieniä muutoksia mutta ne oli pysyviä. Opettelin juomaan, syömään ja liikkumaan kaikessa rauhassa, yhtä asiaa kerrallaan.
Haluan tuloksia nopeasti, enkä kolmen vuoden päästä.
Mikä sitten on nopeasti? Olen tuon kirjoittaja ja 60 kilon pudotukseen meni 1,5 vuotta ja minusta se oli nopeasti! Ensimmäisen 4 kuukauden aikana lähti 20 kiloa. Kaikki meni paljon nopeammin kuin tavoite edes oli. Oma tavoite oli ensin oppia juomaan vettä ja sen jälkeen syödä lautasmallin mukaan. Vasta kun 50 kiloa oli lähtenyt innostuin lenkkeilemään. Jälkeenpäin mietittynä tuo oli hurjaa vauhtia. Herkuista en tuolloin osannut päästä eroon, pidin siis herkkupäivän viikottain, maltillisesti. Nykyään herkkujen himo on hävinnyt, ehkä ikä jo tekee.
Ei sinulla ikävä kyllä taida olla oikeaa motivaatiota, ei ylipaino yksinkertaisesti lähde yhdessä yössä ja vaikka lähtisikin, uuden elämäntavan sisäistämättä jättäminen saa sinut takaisin ennalleen. Toivon että löydät vielä joskus motivaatiosi ja pääset tavoitteeseesi. Ikävä kyllä se on kovaa työtä, jatkuvia valintoja, pitkäjänteisyyttä, turhautumista. Mutta myös onnistumisia, hyvää oloa ja energian saamista.
Itselle oli paras palkinto kaiken sen muun hyvän päälle kun heitin koon 58 vaatteet keräykseen ja myyjä toi sovituskoppiin upean kotelomekon kokoa 36 ja olin siinä upea. Silloin tajusin että olen tehnyt hurjan työn ja nyt näytän siltä miltä sovituskopissa aina haaveilin näyttäväni. Paras palkinto on kuitenkin se että selätin ylipainon lopullisesti.
Olen esimerkiksi yrittänyt nyt 2kk laihduttaa, olen lihonut kilon tai 2. Multa puuttuu se itsekuri, mitä sulta taas löytyy.
Ap
Kerroit syöväsi 3000 kaloria päivässä, joten ei ihme, jos lihot!
Vähennä kalorit alle 2000, riippuen kuinka paljon ja millä tehoilla liikut. Seuraa tilannetta muutama viikko. Jos paino ei edelleenkään laske, vähennä edelleen kaloreita. Kun käyt kaupassa, älä osta mitään herkkuja vaan pelkästään terveellisiä aineksia, joista voit valmistaa terveellisiä ja vähäkalorisia aterioita. Kun kotona ei ole herkkuja, et voi niitä myöskään mättää heikolla hetkellä.
Älä katso niitä todella laihoja naisia. Se on geeneissä, eli et ikinä tul olemaan niin laiha. Kannattaa tehdä cardiota paljon joka päivä ja syödä terveellisesti.
kuka sitä ruokaa suuhusi tunkee ja kuka sitä leukaa liikuttaa? eli älä tule tänne valittamaan. ei ole muiden syy, emmekä jaksa kuunnella valitusta asiasta, joka on ainoastaan sinun oma syysi.
Vierailija kirjoitti:
Älä katso niitä todella laihoja naisia. Se on geeneissä, eli et ikinä tul olemaan niin laiha. Kannattaa tehdä cardiota paljon joka päivä ja syödä terveellisesti.
on se kumma kun geenit ovat muutamassa kymmenessä vuodessa muuttuneet niin paljon, että läskejä on nyt joka puolella. tällä vauhdilla ihminen olisi kehittynyt ameebasta tuhannessa vuodessa.
Ja iloisena eli aina syödään liikaa. Se on sitä tunnesyömistä, riippuvuus ruokaan.