Yksilapsiset: miksi teillä on vaan yksi lapsi?

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 21:13"]Minusta on typerä perustelu tuo että "niistä on sitten toisilleen seuraa".

Meillä (ja tiedän monta muutakin perhettä) ei sisarukseni kanssa ole mitään yhteistä. Välit katkesivat lopullisesti perunkirjoituksessa ja tiedän ettemme ole enää koskaan missään tekemissä. Ei kaikki sisarussuhteet ole auvoa ja ikuista yhdessäoloa &  ymmärrystä.

[/quote]Mutta niin voi perustella jos kerran niin on käynyt. Niinkuin meidän pojille kävi että saavat toisistaan leikkiseuraa. Ei kaikki tietenkään ole läheisiä.

Synnytyksen jälkeinen kaavinta vahingoitti kohtua niin ettei ole toivoakaan muusta kuin yhdestä lapsesta. Lääkäri sanoi "onneksi ei ollut keskenmenon jälkeinen kaavinta". Enemmän lapsia olisin halunnut, mutta olen onnellinen tästä yhdestä.

En tarkoita mitenkään kritisoida, mutta hieman ihmettelen miten usein ei haluta lisää lapsia siksi, että kuvitellaan sen olevan jotenkin väärin esikoista kohtaan tai häneltä pois. Ja kuvitellaan että esikoista kohtaan tunnettu rakkaus pitäisi jotenkin jakaa. Eihän se niin mene, rakkaus moninkertaistuu:-) . Mutta toki siis jokaisella oikeus omiin valintoihin ja syytkin ovat ihan yhtä " hyviä" olivat sitten mitä tahansa... t: 4:n äiti

[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 11:39"][quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:43"]Mummo sanoi että tee kaksi lasta. Jos on vaan yksi ja sille käy jotain.

[/quote]

Tätä mä pelkään. Voisin hyvin tyytyä yhteen lapseen, mutta varmasti olisin neuroottinen ettei sille vaan kävis mitään. Kahden kanssa vois olla ehkä huolettomampaa.

T. Tällä hetkellä lapseton

[/quote] Valitettavasti taitaa olla luonnekysymys, minulla on neljä lasta ja pidän itseäni aika neuroottisena... Ei lasten määrästä ole apua, pelkään silti heidän puolestaan joka hetki...

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 12:23"][quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:40"]

Koska tämä yksi on juuri täydellinen meille. On helppo matkustaa ja tulee halvemmaksi. Hänen ei tarvitse tapella aikanaan perinnöstä kenenkään kanssa (omassa suvussani hirveät perintöriidat ja katkeruudet ja välit poikki sisaruksiin). Hänelle pystytään antamaan kaikki, mitä hän tarvitsee: laadukkaat vaatteet, harrastusmahdollisuudet, aikanaan voimme ostaa hänelle ensiasunnon. Eli pystymme antamaan hänelle hyvät taloudelliset lähtökohdat rakkauden lisäksi.

[/quote]

Kyllä siihen "kaikki mitä tarvitsee" kuuluu mielestäni muutakin kuin materia. Kuten nyt se sisarus. Sitten kun teistä aika jättää, on lapsenne ihan yksin. 

Minulla on kaksi sisarusta ja täytyy kyllä sanoa, että lapsuuteni, nuoruuteni ja nykyisyyteni olisi ollut todella tyhjää ilman heitä. 

[/quote]

Voi, voi. Jos tätä elämää elää kuolemaa miettien ja siihen varautuen, niin ankeaa on. Kukaan meistä ei tiedä lähtöjärjestystä, ja hyvä niin.

Miksi ei?

36 kyllä sisaruksetkin voivat kuolla ennen aikojaan.

En ennättänyt saamaan enään koska olin 44 v saadessani ekan. Kiitos, olen tyytyväinen. 

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:48"]

Halusin vain yhden. Yksinkertaista :) Miksi aloitaa alusta kun tuo on jo täydellinen?

[/quote]

Täydellisen lähipiirillä tulee olemaan vaikeaa. Täydelliset kun eivät siedä epätäydellisyyttä muilta.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 21:21"]En tarkoita mitenkään kritisoida, mutta hieman ihmettelen miten usein ei haluta lisää lapsia siksi, että kuvitellaan sen olevan jotenkin väärin esikoista kohtaan tai häneltä pois. Ja kuvitellaan että esikoista kohtaan tunnettu rakkaus pitäisi jotenkin jakaa. Eihän se niin mene, rakkaus moninkertaistuu:-) . Mutta toki siis jokaisella oikeus omiin valintoihin ja syytkin ovat ihan yhtä " hyviä" olivat sitten mitä tahansa... t: 4:n äiti

[/quote]

En ole ikinä kuullut tällaisesta. Meillä on vain yksi, koska ei ole rahaa, jaksamista eikä aikaa toiselle. Toinen(ja kolmas) sitten kun opinnot on ohi, loppusuoralla tai oltu jokunen vuosi töissä. Ottaisin toisen koska vaan ja harmittaa, että ikäerosta tulee suuri 7-9 vuotta, mutta järki sanoo nyt muuta.

Opin kerrasta, ettei toista kannata tehdä. Oli sen verran rankkaan tuo raskausaika ja synnyttäminen ensimmäisistä vuosista puhumattakaan.. Sama toistamiseen? Joo ei kiitos, yks riitää! Välillä tuntuu että olis voinu jättää kokonaan tekemättä.. Mutta tehtyä ei saa tekemättömäks.. Valitusta ja alapeukkuaodotellessa.. Kaikki ei vaan ole niitä pullantuoksusia av-mammoja jotka haluaa ison perheen.. 

Yksiperheiset lapset...miksi teillä on vain yksi perhe?