Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ketä ärsyttää lasten kaverit? Eivät osaa käyttäytyä kylässä.
27.08.2006 |
Meillä käy aika paljon kavereita kylässä lapsilla, koska meille saa lähes aina tulla, mutta nyt on käynyt ärsyttämään, kun monet eivät osaa käyttäytyä.
Eniten on ruvennut ärsyttämään se, että ottavat ilman lupaa kaikkea, mitä vaan voi syödä. Meillä jää joskus sipsipussi keittiöön työpöydälle. Omat lapset eivät ota niitä ilman lupaa, mutta naapurin lapset tulevat keittiöön ja napsivat sipsejä minkä ehtivät. Samoin karkkien ja keksien laita. Eivät ole mitenkään tarjolla, mutta jääneet johonkin pöydälle, niin lapsen kaveri käy joka välissä hakemassa, jos ei ehdi niitä piilottamaan.
No joitain muitakin juttuja on, mitkä ärsyttää, mutta joku sanoo kuitenkin, että älä pyydä enää kavereita, niin en niistä nyt mainitse. Ihmettelen vain, että onko tapana, että kaikki, mikä on näkyvillä, on myös tarjolla?
Kommentit (39)
Vierailija:
kouluikäinen tai vähän alle. En ainakaan itse päästä edes sitä nuorempia yksin kyselemään. Ja senikäiseltä voi jo vaatia jonkinlaista käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki osaavat tervehtiä, kiittää, sanoa jo ovella asiansa ja hyvästellä lähtiessään. Ja viedä kylässä ollessaan esimerkiksi jätskiroskat roskikseen. Tämä on minimitaso. Jos ei sitä osaa, tietenkin meille pääsisi leikkimään ihan niinkuin muutkin, mutta kyllä se vähän ihmetystä herättäisi, eikä perheestäkään kovin kummoista kuvaa jäisi.
Oma kuopukseni on vasta 4,5-vuotias ja hänkin osaa nuo jo.
Itse olen kyllä sitä mieltä, että juuri ujoille/aroille lapsille pitäisi käytöstavat opettaa ja rohkaista avaamaan se suunsa. Ja itse vanhemmat ovat tähän paras malli.
Miten ujon lapsen vanhempana itse käyttäydyt? Ottaako lapsi sinun käytöksestäsi mallia? Pitäisikö miettiä omaa roolia mallin antamiselle?
En todella tarkoita, etteikö lapsi (tai aikuinen) saa olla ujo oma itsensä, mutta kyse oliki hyvien käytöstapojen opettamisesta.
Väitän, että helpottaa lapsen elämää tulevaisuudessakin jos oppii sen suunsa aukaisemaan ja kertomaan asiansa.
Ja todellakin, jos on jo sen ikäinen, että uskaltaa yksin kotoaan lähteä kaverin luo, pitäisi olla myös sen verran selviytymistaitoja että pystyy asiansa ilmaisemaan. Eipä paapota lapsia pilalle...
Vierailija:
Kaikki osaavat tervehtiä, kiittää, sanoa jo ovella asiansa ja hyvästellä lähtiessään. Ja viedä kylässä ollessaan esimerkiksi jätskiroskat roskikseen. Tämä on minimitaso. Jos ei sitä osaa, tietenkin meille pääsisi leikkimään ihan niinkuin muutkin, mutta kyllä se vähän ihmetystä herättäisi, eikä perheestäkään kovin kummoista kuvaa jäisi.Oma kuopukseni on vasta 4,5-vuotias ja hänkin osaa nuo jo.
kertovat jotain perheestä ja lapsen vanhemmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tainnut yksikään suoriutua täydellisesti tuosta. Moni kätteli väärällä kädellä, tuskin kukaan katsoi opettajaa silmiin, pari poikaa ei ottanut lippistä päästä ja tervehdyksetkin olivat jotain epämääräistä muminaa. Kaikki siis olivat vähäpätöisistä perheistä? Vai ovatko ne kenties vasta siinä iässä että opettelevat niitä käytöstapoja? Moni tuon ikäinen ne toki osaa jo ainakin teoriassa, mutta kun jännittää tms. niin käytännön toteutus on mitä on ja mä en sen perusteella lähde arvostelemaan kenenkään perhettä.
tilanne kuin jonkun kaverin kotona käyminen joka päivä.
Täällä meilläpäin tuo on muuten asia, jota treenaavat päivittäin kerhossa. Aloittavat 3-vuotiaina ja 6-vuotiaina kaikki osaavat jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
kertovat jotain perheestä ja lapsen vanhemmista.
Itse olin lapsena TODELLA ujo, mutta veljeni taas oli paljon rohkeampi ja sosiaalisempi. Minä en lapsena uskaltanut puhua aikuisille yhtään mitään, jos suoraan jotain kysyttiin niin silloin lyhyesti jotain vastasin eikä toivoakaan että olisin uskaltanut katsoa silmiin vastatessa (pelotti vaan kovasti jostain syystä!). Veljeni taas oli ihan toisenlainen; jutteli aikuisille ihan mitä tahansa ja todella reippaasti.
Ja kuitenkin samat vanhemmat oli molemmilla!
perheessä on sit ilmeisesti jotain vialla?
No ainakin se että mun melestä hyvät käytöstavat eivät ole kaikki kaikessa. Eli esim. jos kylässä ollessa kehotan lasta sanomaan kiitos kun saa keksin, mutta kääntää vaan ujona päänsä pois ja mumisee kiitoksen en tee siitä isoa numeroa.
Vierailija:
Itse olen kyllä sitä mieltä, että juuri ujoille/aroille lapsille pitäisi käytöstavat opettaa ja rohkaista avaamaan se suunsa. Ja itse vanhemmat ovat tähän paras malli.
Miten ujon lapsen vanhempana itse käyttäydyt? Ottaako lapsi sinun käytöksestäsi mallia? Pitäisikö miettiä omaa roolia mallin antamiselle?
En todella tarkoita, etteikö lapsi (tai aikuinen) saa olla ujo oma itsensä, mutta kyse oliki hyvien käytöstapojen opettamisesta.Väitän, että helpottaa lapsen elämää tulevaisuudessakin jos oppii sen suunsa aukaisemaan ja kertomaan asiansa.
Ja todellakin, jos on jo sen ikäinen, että uskaltaa yksin kotoaan lähteä kaverin luo, pitäisi olla myös sen verran selviytymistaitoja että pystyy asiansa ilmaisemaan. Eipä paapota lapsia pilalle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
tilanne kuin jonkun kaverin kotona käyminen joka päivä.Täällä meilläpäin tuo on muuten asia, jota treenaavat päivittäin kerhossa. Aloittavat 3-vuotiaina ja 6-vuotiaina kaikki osaavat jo.
koska minä osaan sitten taas käyttäytyä sen verran hyvin, että ei se lapsi tajua, mitä mieltä siitä olen. Kas kun sekin on niitä käytöstapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin luettuani tämän ketjun, että en kyllä itsekään tiedä, miten meidän 7-vuotias käyttäytyy kylässä. Kukaan ei ole valittanut, mutta mistä sen voi tietää, jos se siellä kerjää karkkia? Kotona ei pyytele, kun tietää ettei saa. Mutta toisaalta ovat tottuneet siihen, että kun menee kylään, usein tarjotaan herkkuja. Lapset on kuitenkin vain lapsia.
Itseä joskus ärsyttää, kun ovesta lappaa ventovieraita lapsia, jotka eivät tervehdi. Ja naapurin muuten hyväkäytöksiset sisarukset supattavat aina meidän lapsille, että pyydä teidän äidiltä jätskiä/purkkaa... Sanon tästä kyllä heille, mutta muisti on lyhyt.
Vierailija:
Mietin luettuani tämän ketjun, että en kyllä itsekään tiedä, miten meidän 7-vuotias käyttäytyy kylässä. Kukaan ei ole valittanut, mutta mistä sen voi tietää, jos se siellä kerjää karkkia? Kotona ei pyytele, kun tietää ettei saa. Mutta toisaalta ovat tottuneet siihen, että kun menee kylään, usein tarjotaan herkkuja. Lapset on kuitenkin vain lapsia.Itseä joskus ärsyttää, kun ovesta lappaa ventovieraita lapsia, jotka eivät tervehdi. Ja naapurin muuten hyväkäytöksiset sisarukset supattavat aina meidän lapsille, että pyydä teidän äidiltä jätskiä/purkkaa... Sanon tästä kyllä heille, mutta muisti on lyhyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
koska minä osaan sitten taas käyttäytyä sen verran hyvin, että ei se lapsi tajua, mitä mieltä siitä olen. Kas kun sekin on niitä käytöstapoja.
Ja yhtä kaikki minusta olisi fiksumpaa opettaa lapset yhteiskunnan tavoille, eikä luottaa lasten " vaistokäyttäytymiseen" .
Vierailija:
koska minä osaan sitten taas käyttäytyä sen verran hyvin, että ei se lapsi tajua, mitä mieltä siitä olen. Kas kun sekin on niitä käytöstapoja.
Et kyllä varmasti osaa peittää inhoasi, vaan kyllä se näkyy vähintään katseesta jos ei muuten.
...
Vierailija:
Ja yhtä kaikki minusta olisi fiksumpaa opettaa lapset yhteiskunnan tavoille, eikä luottaa lasten " vaistokäyttäytymiseen" .
että tivaan ovella??
Jos ovelle tulisi joku lapsi, joka ei osaisi sanoa asiaansa, kysyisin vaan, että onko hän tän tai tän lapseni kavereita, riippuen siitä kenen ikäiseltä vaikuttaa. Ja päästäisin sisään, jos on oikeassa paikassa. Yleensä yritän vielä jutella siinä jotakin, että oudompi tai ujompi lapsi sulaa.
Alue: Aihe vapaa
kouluikäinen tai vähän alle. En ainakaan itse päästä edes sitä nuorempia yksin kyselemään. Ja senikäiseltä voi jo vaatia jonkinlaista käytöstä.