Lue keskustelun säännöt.
Äitini asuu luonani ja vie elämänhaluni
30.07.2021 |
Olen kolmekymppinen työtön yksinhuoltaja ja iäkäs äitini asuu luonani kun ei yksinkään pärjäisi ja ei hänestä kukaan muukaan huolehtisi. Elämä on normaalista kaukana.
En saa kasvattaa 10-vuotiasta tytärtäni niin kuin haluan. Mummi antaa lapselle kaiken periksi eikä anna lapsen osallistua kotitöihin kun lapsi tekisi ne kuitenkin väärin vaikka haluaisin hänen oppivan niitä.
Kun ostan lapselle vaatteita on mummilla aina niistä valittamista ja muutenkin hän arvostelee minua (ja yleensäkin ihmisiä) hyvin paljon.
Äitini on AINA kotona eikä käy ikinä missään. Nyt kun olen työtön ja on korona-aika joudun siis kököttämään kotona hänen kanssaan.
Olen ihan loppu ja väsynyt. Lapsi pärjäilee melko hyvin, on kavereita yms.
Palvelutaloa yritettiin muutama vuosi sitten. Ehdotettiin paikkaa joka olisi ollut äidille huonosti soveltuva, ja kun hän sanoi ettei halua sinne niin en raskinut häntä sinne laittaa. Enää en jaksa yrittää mitään.
Tämä tilanne on epäreilu, se kun saa minut inhoamaan itseäni ja äitiäni.
Kommentit (544)
Vierailija kirjoitti:
Puhu äidillesi: sinun lapsesi, sinun kasvatustapasi. Selitä, että se on tärkeää, kerro miksi se on tärkeää. Sinä määräät milloin ja mitä lapsi syö, ei hän. Voitte sopia, että lapsesi saa viettää vaikka kerran viikossa "mummon lailla" päivän, jos se äitiäsi helpottaa sopeutumaan, jolloin mummo saa viettää aikaa lapsenlapsensa kanssa siten kuin parhaaksi näkee.
Voit myös puhua lapsellesi, että vaikka mummo lupaa tehdä jotain, niin jos lupaa ei ole sinulta, silloin ei saa tehdä. 10-vuotias on riittävän iso ymmärtämään asian ja toimimaan sääntöjesi mukaan.
Voittehan tehdä myös niin, että äidillesi jsotain joku halpa vuokrayksiö ja sinne kotihoito käymään pari kertaa päivässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et taida rehellisesti kertoa ihan kaikkea. Asuuko äitisi siellä pimeästi ja nostat kelasta työttömänä kaikki tuet. Hyödytkö äitisi eläkkeestä ja kustantaako hän elämääsi. Ei kenenkään tarvitse iäkästä omaista ottaa kotiinsa asumaan nykyään. Kuinka vanha hän on. Palvelutaloon tai vanhainkotiin ovat kaikki päässeet vaikka olisi kymmenen lasta niin en tiedä yhtäkään tapausta että kukaan olisi kotiin ottanut asumaan ellei ole sitten ihan virallisesti alkanut omaishoitajaksi. Ei meille tulisi vanhemmat tai toinen niistä asumaan ellei kustanna erillisen lisäsiiven tekemistä tähän taloon ja se olisi helposti toteutettavissa jos rahaa löytyy. Lähekkäin voi asua mutta omaa rauhaa pitää kummallakin olla. En ymmärrä tuollaista äitiä joka tunkee tyttärelle asumaan. Onko hän ollut vielä kunnossaan läheisriippuvainen ihminen. Onko ollut mitään muuta elämää kuin oma tytär jota sitten raihnaisena käyttää hyväkseen. Ihan sairasta jos ei mitään harrasta ja kököttää kotona aina. Muutkin eläkeläiset palveluautolla kulkee pitkin poikin tuolla eikä niitä kukaan ole taluttamssa.
Saan Kelan työttömyystukea ja äitini saa pientä eläkettä, lisäksi asumistuet ym. Ja Kela kyllä tietää miten asumme. Rahaa on vähän.
Palveluyksiö jota hänelle ehdotettiin muutama vuosi sitten oli hänelle sopimaton. Olisi pitänyt itse kävellä toiseen taloon syömään päivittäin ja tiedän ettei siitä olisi tullut mitään.
Siinä osuit oikeaan että äitini on läheisriippuvainen. Ei ole montaa vuotta elämästään asunut yksin.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on iäkäs? Onko äitisi muistisairas? Onko sinulle jotain taloudellista hyötyä tilanteesta kun olet tehnyt tällaiset asumisjärjestelyt? Kumpi teistä asuu "toisen nurikissa"?
Rahaa ei ole meistä kummallakaan. Äiti on n. 75 vuotta. Asumisjärjestely ei ole minun valintani vaan äiti päätyi minulle kun erosi isästäni.
Ap.
Isäsi siis katselee sivusta (100 kilometrien päässä) kun sinä siivoat heidän avioeronsa sotkuja?
Hae nyt ainakin omaishoitajuutta niin saat vähän enemmän rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita niitä hakemuksia hoitokoteihin vaan. niissä on jonot aikaa menee kuitenkin ennenkuin pääsee
Ei muuten pääse hoitokotiin, kun ikäähän tuolla mummilla on max 75-vuotta, kun tytär on 30. Ja kuntokin on aika hyvä.
Juuri näin. Kun noiden kotikunta on kerran saanut mummon hoidon tyttären kontolle, mummo ei tule saamaan palveluasumisen paikkaa ikinä. Kustannukset minimaaliset verrattuna siihen mitä hoitopaikan kustannukset on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhu äidillesi: sinun lapsesi, sinun kasvatustapasi. Selitä, että se on tärkeää, kerro miksi se on tärkeää. Sinä määräät milloin ja mitä lapsi syö, ei hän. Voitte sopia, että lapsesi saa viettää vaikka kerran viikossa "mummon lailla" päivän, jos se äitiäsi helpottaa sopeutumaan, jolloin mummo saa viettää aikaa lapsenlapsensa kanssa siten kuin parhaaksi näkee.
Voit myös puhua lapsellesi, että vaikka mummo lupaa tehdä jotain, niin jos lupaa ei ole sinulta, silloin ei saa tehdä. 10-vuotias on riittävän iso ymmärtämään asian ja toimimaan sääntöjesi mukaan.
Puhut kuin ap ja äitinsä olisi normaaleja järki-ihmisiä.
Eivät ole.
Monella tapaa läheisriippuvaisia ja vinksahtaneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on iäkäs? Onko äitisi muistisairas? Onko sinulle jotain taloudellista hyötyä tilanteesta kun olet tehnyt tällaiset asumisjärjestelyt? Kumpi teistä asuu "toisen nurikissa"?
Rahaa ei ole meistä kummallakaan. Äiti on n. 75 vuotta. Asumisjärjestely ei ole minun valintani vaan äiti päätyi minulle kun erosi isästäni.
Ap.
Anteeksi nyt vaan, mutta olen vahvasti eri mieltä.
Ei kai se nyt ole mitenkään mahdollista, että joku muu kuin sinä itse ottaa äitisi asumaan sinun luoksesi???
Ps Kuulostaa hirveältä "äiti päätyi minulle kun erosi isästäni" - jonkunhan ne akvaariokalat oli pakko riesakseen ottaa 🤷
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et taida rehellisesti kertoa ihan kaikkea. Asuuko äitisi siellä pimeästi ja nostat kelasta työttömänä kaikki tuet. Hyödytkö äitisi eläkkeestä ja kustantaako hän elämääsi. Ei kenenkään tarvitse iäkästä omaista ottaa kotiinsa asumaan nykyään. Kuinka vanha hän on. Palvelutaloon tai vanhainkotiin ovat kaikki päässeet vaikka olisi kymmenen lasta niin en tiedä yhtäkään tapausta että kukaan olisi kotiin ottanut asumaan ellei ole sitten ihan virallisesti alkanut omaishoitajaksi. Ei meille tulisi vanhemmat tai toinen niistä asumaan ellei kustanna erillisen lisäsiiven tekemistä tähän taloon ja se olisi helposti toteutettavissa jos rahaa löytyy. Lähekkäin voi asua mutta omaa rauhaa pitää kummallakin olla. En ymmärrä tuollaista äitiä joka tunkee tyttärelle asumaan. Onko hän ollut vielä kunnossaan läheisriippuvainen ihminen. Onko ollut mitään muuta elämää kuin oma tytär jota sitten raihnaisena käyttää hyväkseen. Ihan sairasta jos ei mitään harrasta ja kököttää kotona aina. Muutkin eläkeläiset palveluautolla kulkee pitkin poikin tuolla eikä niitä kukaan ole taluttamssa.
Saan Kelan työttömyystukea ja äitini saa pientä eläkettä, lisäksi asumistuet ym. Ja Kela kyllä tietää miten asumme. Rahaa on vähän.
Palveluyksiö jota hänelle ehdotettiin muutama vuosi sitten oli hänelle sopimaton. Olisi pitänyt itse kävellä toiseen taloon syömään päivittäin ja tiedän ettei siitä olisi tullut mitään.
Siinä osuit oikeaan että äitini on läheisriippuvainen. Ei ole montaa vuotta elämästään asunut yksin.
Ap.
Ei se olisi ollut hänelle millään tavoin sopimaton. Hänelle on vain sopivampaa jumittaa luonasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla rahaa? Osta yksiö ja laita äitisi siihen vuokralle. Ja siihen kotiin kotipalvelu ja käyt myös itse auttamassa ja kyläilemässä. Hätäranneke käteen, jos kaatuilee tms. Varmasti äitisikin olisi tyytyväinen. Kuvauksesi perusteella hänellä ei ole dementiaa tms. karkailutaipumusta.
Kiitos viestistä. Rahaa ei ole meistä kummallakaan. Karkaile hän ei varmasti. :D Yksin ei pärjäisi, ei ole juuri koskaan elämässään asunut yksin.
Ap.
Tämä kuulostaa omituiselle, äitisi on kuitenkin aikuinen ihminen, miten niin pärjää? Sekä äitini että anoppini asuvat yksin, kotihoito piipahtaa kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hae nyt ainakin omaishoitajuutta niin saat vähän enemmän rahaa.
Nimen omaan heti hakemaan omaishoidon tukea. Oletan, että saat ainakin sen vähimmäissumman. Oliko se jotain 400e?
Minulla on tuollainen äiti. Ripustautuja.
Ja sitten on ripustautumisen mahdollistaja. Eli siskoni.
Sairaalla tavalla kiinni toisissaan, eikä kumpikaan kykene elämään itsenäistä elämää.
En tiedä mikä siinä vinksottaa ja milloin se noin pahaksi meni, mtuta äitini on narsistinen ja rajaton eli on vain pikkuhiljaa venyttänyt siskoltani rajat olemattomiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on iäkäs? Onko äitisi muistisairas? Onko sinulle jotain taloudellista hyötyä tilanteesta kun olet tehnyt tällaiset asumisjärjestelyt? Kumpi teistä asuu "toisen nurikissa"?
Rahaa ei ole meistä kummallakaan. Äiti on n. 75 vuotta. Asumisjärjestely ei ole minun valintani vaan äiti päätyi minulle kun erosi isästäni.
Ap.
Anteeksi nyt vaan, mutta olen vahvasti eri mieltä.
Ei kai se nyt ole mitenkään mahdollista, että joku muu kuin sinä itse ottaa äitisi asumaan sinun luoksesi???Ps Kuulostaa hirveältä "äiti päätyi minulle kun erosi isästäni" - jonkunhan ne akvaariokalat oli pakko riesakseen ottaa 🤷
Aikuinen ihminen asuu yleensä omassa asunnossa, mihin se isä muutti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae nyt ainakin omaishoitajuutta niin saat vähän enemmän rahaa.
Nimen omaan heti hakemaan omaishoidon tukea. Oletan, että saat ainakin sen vähimmäissumman. Oliko se jotain 400e?
Ja sitten menettää sen työttömyyskorvauksen. Ei mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, nyt mummo tuettuun asumiseen!
Eihän voi olla niin, että sinä ahdistut ja masennut moisesta - mieti vähän mitä se tekee sun 10-vuotiaalle, että on masentunut pitkäaikaistyötön äiti, joka vihaa äitiään. Ja se samainen mummo siellä pienessä taloudessa, joka tuskin tulee lasta hänen murrosiässä ymmärtämään ja hyväksymään !
Ja äitisi tila tuosta vain huononee, ja muuttohalukkuus vähenee - eikä luntakaan pidä kiirettä löytääkseen hänelle paikkaa, kun halvin ja vaivattomin ratkaisu on se että sinä, työtön lapsi hoivaat hänet, omaishoitajana ilman korvausta.
Se, että ohjaat hänet palveluasumiseen, (sanot ettette enää pärjää hänen kanssaan, hän karkailee tmv) on myös osoitus rakkaudesta. Hänen ei voi olla hyvä teillä jos sinä ja kohtsm yös lapsi vihaatte häntä.
Kiitos viestistä. Lapsi on pärjännyt suhteellisen hyvin. Apuna ovat olleet sekä ihan mahtava opettaja että isäni, joka vain valitettavasti asuu kaukana sekä toki lapsen kaverit.
Äiti ei karkaile, ei poistu kotoa. Viimeksi kun pyysin apua, ehdotettiin kotihoitajia kotiin.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on iäkäs? Onko äitisi muistisairas? Onko sinulle jotain taloudellista hyötyä tilanteesta kun olet tehnyt tällaiset asumisjärjestelyt? Kumpi teistä asuu "toisen nurikissa"?
Rahaa ei ole meistä kummallakaan. Äiti on n. 75 vuotta. Asumisjärjestely ei ole minun valintani vaan äiti päätyi minulle kun erosi isästäni.
Ap.
Anteeksi nyt vaan, mutta olen vahvasti eri mieltä.
Ei kai se nyt ole mitenkään mahdollista, että joku muu kuin sinä itse ottaa äitisi asumaan sinun luoksesi???Ps Kuulostaa hirveältä "äiti päätyi minulle kun erosi isästäni" - jonkunhan ne akvaariokalat oli pakko riesakseen ottaa 🤷
Päätyminen huono sana, halusin vain korostaa sitä ettei ollut oma ideani eikä valintani. En varmasti ole itsekään hoitanut kaikkea hyvin, en ole jaksanut.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoat äitiäsi ja itseäsi koska et osaa vetää omia rajojasi. Nyt se äiti palvelutaloon sieltä nurkistasi, tykkäsi tai ei.
Kyseisessä palveluasunnossa olisi pitänyt kävellä joka päivä ruokailemaan viereiseen rakennukseen. Äidillä on sekä lievää jalkaongelmaa että ongelmaa yleensäkin poistua kotoa (masennusta) joten paikka ei olisi hänelle sopinut.
Viimeksi kun pyysin apua niin tarjottiin vaan kotihoitajia kotiin. Vielä enemmän ärsyttäisi jos joka päivä pyörisi vieraita ihmisiä nurkissa.
Tuohan oli ihan tekosyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae nyt ainakin omaishoitajuutta niin saat vähän enemmän rahaa.
Nimen omaan heti hakemaan omaishoidon tukea. Oletan, että saat ainakin sen vähimmäissumman. Oliko se jotain 400e?
No jos äiti on katsottu terveytensä puolesta liian hyväkuntoiseksi palvelutaloon, miten siitä maksettaisiin omaishoidontukea? Pitäähän sillekin olla jonkinlaiset perusteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on iäkäs? Onko äitisi muistisairas? Onko sinulle jotain taloudellista hyötyä tilanteesta kun olet tehnyt tällaiset asumisjärjestelyt? Kumpi teistä asuu "toisen nurikissa"?
Rahaa ei ole meistä kummallakaan. Äiti on n. 75 vuotta. Asumisjärjestely ei ole minun valintani vaan äiti päätyi minulle kun erosi isästäni.
Ap.
Anteeksi nyt vaan, mutta olen vahvasti eri mieltä.
Ei kai se nyt ole mitenkään mahdollista, että joku muu kuin sinä itse ottaa äitisi asumaan sinun luoksesi???Ps Kuulostaa hirveältä "äiti päätyi minulle kun erosi isästäni" - jonkunhan ne akvaariokalat oli pakko riesakseen ottaa 🤷
Päätyminen huono sana, halusin vain korostaa sitä ettei ollut oma ideani eikä valintani. En varmasti ole itsekään hoitanut kaikkea hyvin, en ole jaksanut.
Ap.
Anteeksi nyt mutta millä ihmeen tavalla se ei muka ole nimenomaan sinun valintasi että joku muuttaa perheesi kotiin?
Sosiaalitoimistosta saa apua. Sossuna neuvon järeän keinon, jos puhe ei auta. Eli vuokraat itsellesi ja tyttärellesi oman asunnon. Irtisanot vanhan ja ilmoitat kunnan sosiaalitoimeen, että tänne jää asumaan sairas vanhus, joka ei pärjää omillaan. Sinä keräät tavaranne ja lähdette uuteen kotiin ilman mummoa. Häädön tullessa mummolle järjestyy viimeistään paikka jostain. Joskus tarvitaan kovuutta, että hommat alkaa rullata. Sinulla ja tyttärelläsi on oikeus voida hyvin ja olla onnellisia. Sinulle se on lisäksi velvollisuus, sillä sun tulee pystyä olemaan äiti lapsellesi, jos tämä jatkuu, jatkuu passiivisuutenne ja masentuneisuutenne seuraavaan sukupolveen saakka, eli tyttäreen. Voi hyvin olla, että hän oireilee jo. Kunnissa ollaan rahan kuvat silmissä, ei ne ymmärrä inhimillistä tuskaa tai edes ylisukupolvisen syrjäytymisen mekanismeja, alkeitakaan. Nyt sinun täytyy olla kova, tee päätöksiä, niin elämänne on jo vuoden päästä aivan eri sävyistä.
Nyt kummallekin oma asunto ja äidille sitten siihen omaan asuntoon kotipalvelut.jos,äitisi ei suostu muuttamaan niin hae itsellesi ja tyttärelle asuntoa.Molemmat saa asuntotuen asuntoihin jos olette vähätuloisia ja äitisi hoitotukea, jos kerran tarvitsee apua.
Äitisi tietty vastustaa, mutta tiukasti vaan hoidat asian kuntoon.Ja äidille kuntoutusta jos ei jaksa kävellä tai apuvälineeksi rollaattori, jossa voi istua penkillä välillä.Jaksaa,sitten kävellä vaikka lähelle ruokailemaan.Näitä saa kunnan apuvälinelainamoosta lainaan ilmaiseksi.