Äitini asuu luonani ja vie elämänhaluni
Olen kolmekymppinen työtön yksinhuoltaja ja iäkäs äitini asuu luonani kun ei yksinkään pärjäisi ja ei hänestä kukaan muukaan huolehtisi. Elämä on normaalista kaukana.
En saa kasvattaa 10-vuotiasta tytärtäni niin kuin haluan. Mummi antaa lapselle kaiken periksi eikä anna lapsen osallistua kotitöihin kun lapsi tekisi ne kuitenkin väärin vaikka haluaisin hänen oppivan niitä.
Kun ostan lapselle vaatteita on mummilla aina niistä valittamista ja muutenkin hän arvostelee minua (ja yleensäkin ihmisiä) hyvin paljon.
Äitini on AINA kotona eikä käy ikinä missään. Nyt kun olen työtön ja on korona-aika joudun siis kököttämään kotona hänen kanssaan.
Olen ihan loppu ja väsynyt. Lapsi pärjäilee melko hyvin, on kavereita yms.
Palvelutaloa yritettiin muutama vuosi sitten. Ehdotettiin paikkaa joka olisi ollut äidille huonosti soveltuva, ja kun hän sanoi ettei halua sinne niin en raskinut häntä sinne laittaa. Enää en jaksa yrittää mitään.
Tämä tilanne on epäreilu, se kun saa minut inhoamaan itseäni ja äitiäni.
Kommentit (544)
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla rahaa? Osta yksiö ja laita äitisi siihen vuokralle. Ja siihen kotiin kotipalvelu ja käyt myös itse auttamassa ja kyläilemässä. Hätäranneke käteen, jos kaatuilee tms. Varmasti äitisikin olisi tyytyväinen. Kuvauksesi perusteella hänellä ei ole dementiaa tms. karkailutaipumusta.
Kiitos viestistä. Rahaa ei ole meistä kummallakaan. Karkaile hän ei varmasti. :D Yksin ei pärjäisi, ei ole juuri koskaan elämässään asunut yksin.
Ap.
say no to tyranny kirjoitti:
Minä laittaisin mokoman tyrannin kuriin. My way or highway.
Ilmeisesti tässä mummi on dementoitunut. Näitä ei pysty laittamaan kuriin, kun muisti ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoat äitiäsi ja itseäsi koska et osaa vetää omia rajojasi. Nyt se äiti palvelutaloon sieltä nurkistasi, tykkäsi tai ei.
Kyseisessä palveluasunnossa olisi pitänyt kävellä joka päivä ruokailemaan viereiseen rakennukseen. Äidillä on sekä lievää jalkaongelmaa että ongelmaa yleensäkin poistua kotoa (masennusta) joten paikka ei olisi hänelle sopinut.
Viimeksi kun pyysin apua niin tarjottiin vaan kotihoitajia kotiin. Vielä enemmän ärsyttäisi jos joka päivä pyörisi vieraita ihmisiä nurkissa.
Tai sitten masennus olisi alkanut helpottamaan kun olisi pakotettu poistumaan neljän seinän sisältä. Mutta jos kerran äitisi pystyy kotihommiakin tekemään eikä vakavaa muistisairautta ole, ei todennäköisesti kovin helpolla palvelupaikkaa edes saa. Kyllä ne kotiin annettavat palvelut on ensimmäisenä listalla mutta miksi edes tarvitsisi apua? Mutta joka tapauksessa tee tilanteelle jotain ja lopeta vinkuminen.
Kiitos viestistäsi. Puet ongelman sanoiksi, äiti on liian hyväkuntoinen palvelupaikkaan. Samaan aikaan liian huonokuntoinen pärjäämään yksin. Lievää jalkaongelmaa, lievää masennusta, dementian alkua...
Ap.
Ap, nyt mummo tuettuun asumiseen!
Eihän voi olla niin, että sinä ahdistut ja masennut moisesta - mieti vähän mitä se tekee sun 10-vuotiaalle, että on masentunut pitkäaikaistyötön äiti, joka vihaa äitiään. Ja se samainen mummo siellä pienessä taloudessa, joka tuskin tulee lasta hänen murrosiässä ymmärtämään ja hyväksymään !
Ja äitisi tila tuosta vain huononee, ja muuttohalukkuus vähenee - eikä luntakaan pidä kiirettä löytääkseen hänelle paikkaa, kun halvin ja vaivattomin ratkaisu on se että sinä, työtön lapsi hoivaat hänet, omaishoitajana ilman korvausta.
Se, että ohjaat hänet palveluasumiseen, (sanot ettette enää pärjää hänen kanssaan, hän karkailee tmv) on myös osoitus rakkaudesta. Hänen ei voi olla hyvä teillä jos sinä ja kohtsm yös lapsi vihaatte häntä.
Vierailija kirjoitti:
say no to tyranny kirjoitti:
Minä laittaisin mokoman tyrannin kuriin. My way or highway.
Ilmeisesti tässä mummi on dementoitunut. Näitä ei pysty laittamaan kuriin, kun muisti ei toimi.
Tämä. Dementian alkua mutta pisteet eivät täytä dementian kriteereitä kuitenkaan. Hankala luonne ollut aina. (En nyt itse väitä olevani helppo luonne, mutta olen paljon yrittänyt...)
Ap.
Ap menee nyt vaan töihin. Kyllä se kymmenvuotias jo pärjää. Tulee sitä rahaa ja pää lakkaa kiertämästä kehää.
Ja mummolle välttää ihan hyvin palvelutalo jossa pitää osata käydä ruokalassa syömässä.
Tuo koko tilanne on kaikkein vahingollisin sille lapselle. Täysin toksinen kasvuympäristö ja kamalat aikuisen mallit.
Tässä on kyllä niin paljon epäjohdonmukaisuuksia, että kaikkea ei nyt kerrota rehellisesti. Masennus ei ole mikään este sille, etteikö ihminen pääsisi palvelutaloon. Kyllä se pikemminkin on toisinpäin - kaikki diagnoosit/ avuntarve ovat nimenomaan perusteena saada se paikka jostain. Aloittajalla tuntuu itsellään olevan tekosyy joka ikiseen asiaan.
Lähe gambiaan, siinä ratkaisu. . .
Vierailija kirjoitti:
Inhoat äitiäsi ja itseäsi koska et osaa vetää omia rajojasi. Nyt se äiti palvelutaloon sieltä nurkistasi, tykkäsi tai ei.
Rumaa puhetta. Hyi.
Vaihda lukot oveen. Problem solved.
Et taida rehellisesti kertoa ihan kaikkea. Asuuko äitisi siellä pimeästi ja nostat kelasta työttömänä kaikki tuet. Hyödytkö äitisi eläkkeestä ja kustantaako hän elämääsi. Ei kenenkään tarvitse iäkästä omaista ottaa kotiinsa asumaan nykyään. Kuinka vanha hän on. Palvelutaloon tai vanhainkotiin ovat kaikki päässeet vaikka olisi kymmenen lasta niin en tiedä yhtäkään tapausta että kukaan olisi kotiin ottanut asumaan ellei ole sitten ihan virallisesti alkanut omaishoitajaksi. Ei meille tulisi vanhemmat tai toinen niistä asumaan ellei kustanna erillisen lisäsiiven tekemistä tähän taloon ja se olisi helposti toteutettavissa jos rahaa löytyy. Lähekkäin voi asua mutta omaa rauhaa pitää kummallakin olla. En ymmärrä tuollaista äitiä joka tunkee tyttärelle asumaan. Onko hän ollut vielä kunnossaan läheisriippuvainen ihminen. Onko ollut mitään muuta elämää kuin oma tytär jota sitten raihnaisena käyttää hyväkseen. Ihan sairasta jos ei mitään harrasta ja kököttää kotona aina. Muutkin eläkeläiset palveluautolla kulkee pitkin poikin tuolla eikä niitä kukaan ole taluttamssa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on iäkäs? Onko äitisi muistisairas? Onko sinulle jotain taloudellista hyötyä tilanteesta kun olet tehnyt tällaiset asumisjärjestelyt? Kumpi teistä asuu "toisen nurikissa"?
Rahaa ei ole meistä kummallakaan. Äiti on n. 75 vuotta. Asumisjärjestely ei ole minun valintani vaan äiti päätyi minulle kun erosi isästäni.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Laita niitä hakemuksia hoitokoteihin vaan. niissä on jonot aikaa menee kuitenkin ennenkuin pääsee
Ei muuten pääse hoitokotiin, kun ikäähän tuolla mummilla on max 75-vuotta, kun tytär on 30. Ja kuntokin on aika hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoat äitiäsi ja itseäsi koska et osaa vetää omia rajojasi. Nyt se äiti palvelutaloon sieltä nurkistasi, tykkäsi tai ei.
Kyseisessä palveluasunnossa olisi pitänyt kävellä joka päivä ruokailemaan viereiseen rakennukseen. Äidillä on sekä lievää jalkaongelmaa että ongelmaa yleensäkin poistua kotoa (masennusta) joten paikka ei olisi hänelle sopinut.
Viimeksi kun pyysin apua niin tarjottiin vaan kotihoitajia kotiin. Vielä enemmän ärsyttäisi jos joka päivä pyörisi vieraita ihmisiä nurkissa.
Pieni liikunta tekisi äidillesi ihan hyvää. Vanhuksen ei ole hyväksi passivoitua noin.
Kuinka joku 30-vuotias ihminen elää äitinsä kanssa samassa taloudessa? Vielä on omaakin jälkikasvua?
Äiti laitokseen tai palvelutaloon. Ei oo sun asiasi elättää äitiäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on iäkäs? Onko äitisi muistisairas? Onko sinulle jotain taloudellista hyötyä tilanteesta kun olet tehnyt tällaiset asumisjärjestelyt? Kumpi teistä asuu "toisen nurikissa"?
Rahaa ei ole meistä kummallakaan. Äiti on n. 75 vuotta. Asumisjärjestely ei ole minun valintani vaan äiti päätyi minulle kun erosi isästäni.
Ap.
Totta helvetissä se on sinun valintasi, keitä kotiisi muuttaa. Mitä ihmettä sinä sönkötät?
Puhu äidillesi: sinun lapsesi, sinun kasvatustapasi. Selitä, että se on tärkeää, kerro miksi se on tärkeää. Sinä määräät milloin ja mitä lapsi syö, ei hän. Voitte sopia, että lapsesi saa viettää vaikka kerran viikossa "mummon lailla" päivän, jos se äitiäsi helpottaa sopeutumaan, jolloin mummo saa viettää aikaa lapsenlapsensa kanssa siten kuin parhaaksi näkee.
Voit myös puhua lapsellesi, että vaikka mummo lupaa tehdä jotain, niin jos lupaa ei ole sinulta, silloin ei saa tehdä. 10-vuotias on riittävän iso ymmärtämään asian ja toimimaan sääntöjesi mukaan.
Tai sitten masennus olisi alkanut helpottamaan kun olisi pakotettu poistumaan neljän seinän sisältä. Mutta jos kerran äitisi pystyy kotihommiakin tekemään eikä vakavaa muistisairautta ole, ei todennäköisesti kovin helpolla palvelupaikkaa edes saa. Kyllä ne kotiin annettavat palvelut on ensimmäisenä listalla mutta miksi edes tarvitsisi apua? Mutta joka tapauksessa tee tilanteelle jotain ja lopeta vinkuminen.