Äitini asuu luonani ja vie elämänhaluni
Olen kolmekymppinen työtön yksinhuoltaja ja iäkäs äitini asuu luonani kun ei yksinkään pärjäisi ja ei hänestä kukaan muukaan huolehtisi. Elämä on normaalista kaukana.
En saa kasvattaa 10-vuotiasta tytärtäni niin kuin haluan. Mummi antaa lapselle kaiken periksi eikä anna lapsen osallistua kotitöihin kun lapsi tekisi ne kuitenkin väärin vaikka haluaisin hänen oppivan niitä.
Kun ostan lapselle vaatteita on mummilla aina niistä valittamista ja muutenkin hän arvostelee minua (ja yleensäkin ihmisiä) hyvin paljon.
Äitini on AINA kotona eikä käy ikinä missään. Nyt kun olen työtön ja on korona-aika joudun siis kököttämään kotona hänen kanssaan.
Olen ihan loppu ja väsynyt. Lapsi pärjäilee melko hyvin, on kavereita yms.
Palvelutaloa yritettiin muutama vuosi sitten. Ehdotettiin paikkaa joka olisi ollut äidille huonosti soveltuva, ja kun hän sanoi ettei halua sinne niin en raskinut häntä sinne laittaa. Enää en jaksa yrittää mitään.
Tämä tilanne on epäreilu, se kun saa minut inhoamaan itseäni ja äitiäni.
Kommentit (544)
Vierailija kirjoitti:
Inhoat äitiäsi ja itseäsi koska et osaa vetää omia rajojasi. Nyt se äiti palvelutaloon sieltä nurkistasi, tykkäsi tai ei.
Laita hänet pavelutaloon heti .Jos paika ei ole vaadi kunta,kaupunki järjestää asunnon.Sanot äitisi ensin irti asunostasi.Johan alkaa tapahtuu! Olisiko syy otta vanha äiti asumaan kotisi:Maksaa puolet vuokra kuin ravinto puhtaus,sähkö ,kotivakuutus.Taloudelinen puoli,ei niinkään huoli äidistä? Kuin lasten hoitaja ilmanen.Jos hyöty suhdeta ei ollut?,Helpompi pihalle vaan laitaa ja yhteiskunan vastuulle..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla rahaa? Osta yksiö ja laita äitisi siihen vuokralle. Ja siihen kotiin kotipalvelu ja käyt myös itse auttamassa ja kyläilemässä. Hätäranneke käteen, jos kaatuilee tms. Varmasti äitisikin olisi tyytyväinen. Kuvauksesi perusteella hänellä ei ole dementiaa tms. karkailutaipumusta.
Kiitos viestistä. Rahaa ei ole meistä kummallakaan. Karkaile hän ei varmasti. :D Yksin ei pärjäisi, ei ole juuri koskaan elämässään asunut yksin.
Ap.
Äitisi pärjäsi jo ennen syntymääsi, hän on aikuinen ihminen.
Soitto sosiaalitoimistoon ja asia käsittelyyn.
KIITOS VIESTEISTÄ, ne ovat hieman parantaneet mielialaani, lisääkin saa laittaa, kiitos että nämä on pysyneet näin asiallisina. :)
Paljon on viestiä tullut ja yritän vastata mahdollisimman moneen.
Minulla on myös velipuoli, joka asuu kaukana ja joka on ottanut 0% vastuuta äidin hoidosta. Alan olla tästäkin jo hieman katkera.
Töihin pitäisi mennä, tiedän. Töitä on vaikea saada kun CV:ssä on jo pari vuotta tyhjää.
Alallani on paljon vuorotyötä, mutta pelkään että lapsen käytös ja kotitilanne pahenisi jos menisi vuorotyöhön ja lapsi olisi monta iltaa viikossa mummin kanssa. Mummi antaa lapselle kaiken periksi ja lapsi tietää sen. Lisäksi äitini kokisi liian suurena vastuuna sen että joutuisi olemaan lapsen kanssa monta iltaa viikossa kun tulisin ehkä vasta iltayhdeksän jälkeen kotiin.
En missään tapauksessa ole hoitanut tätä täydellisesti, olen vain niin väsynyt.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
KIITOS VIESTEISTÄ, ne ovat hieman parantaneet mielialaani, lisääkin saa laittaa, kiitos että nämä on pysyneet näin asiallisina. :)
Paljon on viestiä tullut ja yritän vastata mahdollisimman moneen.
Minulla on myös velipuoli, joka asuu kaukana ja joka on ottanut 0% vastuuta äidin hoidosta. Alan olla tästäkin jo hieman katkera.
Töihin pitäisi mennä, tiedän. Töitä on vaikea saada kun CV:ssä on jo pari vuotta tyhjää.
Alallani on paljon vuorotyötä, mutta pelkään että lapsen käytös ja kotitilanne pahenisi jos menisi vuorotyöhön ja lapsi olisi monta iltaa viikossa mummin kanssa. Mummi antaa lapselle kaiken periksi ja lapsi tietää sen. Lisäksi äitini kokisi liian suurena vastuuna sen että joutuisi olemaan lapsen kanssa monta iltaa viikossa kun tulisin ehkä vasta iltayhdeksän jälkeen kotiin.
En missään tapauksessa ole hoitanut tätä täydellisesti, olen vain niin väsynyt.
Ap.
Veljelle ei kannata katkeroitua. Kenelläkään ei ole velvollisuutta hoitaa omia vanhempiaan, varsinkaan ilkeitä sellaisia. Miksi ajattelet, että sinulla tällainen velvollisuus olisi? Miksi haluat uhrata elämäsi ja tyttäresi elämän mielisairaalle ihmiselle ja pilata lapsesi? Pitäisikö sitä vähän miettiä, onhan tuo aika vahingollinen ajatuskulku, ja sanon tämän rakkaudella, olen itse ollut samassa suossa vuosikaudet, mutta sieltä myös noussut.
Vierailija kirjoitti:
KIITOS VIESTEISTÄ, ne ovat hieman parantaneet mielialaani, lisääkin saa laittaa, kiitos että nämä on pysyneet näin asiallisina. :)
Paljon on viestiä tullut ja yritän vastata mahdollisimman moneen.
Minulla on myös velipuoli, joka asuu kaukana ja joka on ottanut 0% vastuuta äidin hoidosta. Alan olla tästäkin jo hieman katkera.
Töihin pitäisi mennä, tiedän. Töitä on vaikea saada kun CV:ssä on jo pari vuotta tyhjää.
Alallani on paljon vuorotyötä, mutta pelkään että lapsen käytös ja kotitilanne pahenisi jos menisi vuorotyöhön ja lapsi olisi monta iltaa viikossa mummin kanssa. Mummi antaa lapselle kaiken periksi ja lapsi tietää sen. Lisäksi äitini kokisi liian suurena vastuuna sen että joutuisi olemaan lapsen kanssa monta iltaa viikossa kun tulisin ehkä vasta iltayhdeksän jälkeen kotiin.
En missään tapauksessa ole hoitanut tätä täydellisesti, olen vain niin väsynyt.
Ap.
Yritä nyt käsittää että sinä tai velipuolesi ei ole vanhemmistaan vastuussa. Eikä ainakaan tuollaisesta ripustautujasta.
Mistä ihmeestä sinulle on tullut käsitys että sitä äitiäsi pitää teidän hilata ja se että hän nyt ei muka pärjäisi palvelutalossa. Ongan siellä herra paratkoon pyörätuolissakin porukkaa! Lievä liikuntaongelma paranee kun LIIKKUU.
Tarvitsette apua. Sinä et jaksa töitä hakea, jos äitisi on siinä viemässä elämänvoimasi. Tarvitset muutakin kuin kotipiirin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KIITOS VIESTEISTÄ, ne ovat hieman parantaneet mielialaani, lisääkin saa laittaa, kiitos että nämä on pysyneet näin asiallisina. :)
Paljon on viestiä tullut ja yritän vastata mahdollisimman moneen.
Minulla on myös velipuoli, joka asuu kaukana ja joka on ottanut 0% vastuuta äidin hoidosta. Alan olla tästäkin jo hieman katkera.
Töihin pitäisi mennä, tiedän. Töitä on vaikea saada kun CV:ssä on jo pari vuotta tyhjää.
Alallani on paljon vuorotyötä, mutta pelkään että lapsen käytös ja kotitilanne pahenisi jos menisi vuorotyöhön ja lapsi olisi monta iltaa viikossa mummin kanssa. Mummi antaa lapselle kaiken periksi ja lapsi tietää sen. Lisäksi äitini kokisi liian suurena vastuuna sen että joutuisi olemaan lapsen kanssa monta iltaa viikossa kun tulisin ehkä vasta iltayhdeksän jälkeen kotiin.
En missään tapauksessa ole hoitanut tätä täydellisesti, olen vain niin väsynyt.
Ap.
Veljelle ei kannata katkeroitua. Kenelläkään ei ole velvollisuutta hoitaa omia vanhempiaan, varsinkaan ilkeitä sellaisia. Miksi ajattelet, että sinulla tällainen velvollisuus olisi? Miksi haluat uhrata elämäsi ja tyttäresi elämän mielisairaalle ihmiselle ja pilata lapsesi? Pitäisikö sitä vähän miettiä, onhan tuo aika vahingollinen ajatuskulku, ja sanon tämän rakkaudella, olen itse ollut samassa suossa vuosikaudet, mutta sieltä myös noussut.
Kiitos viestistä, haluatko tarkentaa miten olet noussut? Tässä väsymyksen ja työttömyyden myötä alkaa tulla vahingollisia ajatuskulkuja...
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsette apua. Sinä et jaksa töitä hakea, jos äitisi on siinä viemässä elämänvoimasi. Tarvitset muutakin kuin kotipiirin.
Ap voisi myls katsoa peiliin, eikä syytellä sinne tänne ja keksiä tekosyitä.
Kannattaa googlata läheisriippuvuus ja uhrautumisen tunnelukko. Ota mallia veljestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et taida rehellisesti kertoa ihan kaikkea. Asuuko äitisi siellä pimeästi ja nostat kelasta työttömänä kaikki tuet. Hyödytkö äitisi eläkkeestä ja kustantaako hän elämääsi. Ei kenenkään tarvitse iäkästä omaista ottaa kotiinsa asumaan nykyään. Kuinka vanha hän on. Palvelutaloon tai vanhainkotiin ovat kaikki päässeet vaikka olisi kymmenen lasta niin en tiedä yhtäkään tapausta että kukaan olisi kotiin ottanut asumaan ellei ole sitten ihan virallisesti alkanut omaishoitajaksi. Ei meille tulisi vanhemmat tai toinen niistä asumaan ellei kustanna erillisen lisäsiiven tekemistä tähän taloon ja se olisi helposti toteutettavissa jos rahaa löytyy. Lähekkäin voi asua mutta omaa rauhaa pitää kummallakin olla. En ymmärrä tuollaista äitiä joka tunkee tyttärelle asumaan. Onko hän ollut vielä kunnossaan läheisriippuvainen ihminen. Onko ollut mitään muuta elämää kuin oma tytär jota sitten raihnaisena käyttää hyväkseen. Ihan sairasta jos ei mitään harrasta ja kököttää kotona aina. Muutkin eläkeläiset palveluautolla kulkee pitkin poikin tuolla eikä niitä kukaan ole taluttamssa.
Saan Kelan työttömyystukea ja äitini saa pientä eläkettä, lisäksi asumistuet ym. Ja Kela kyllä tietää miten asumme. Rahaa on vähän.
Palveluyksiö jota hänelle ehdotettiin muutama vuosi sitten oli hänelle sopimaton. Olisi pitänyt itse kävellä toiseen taloon syömään päivittäin ja tiedän ettei siitä olisi tullut mitään.
Siinä osuit oikeaan että äitini on läheisriippuvainen. Ei ole montaa vuotta elämästään asunut yksin.
Ap.
Ap:lla on siis kelan työmarkkinatuki/ tuet 10-vuotiaasta (lapsilisät/elatustuet)/ asumistuki
Ap :n äidillä on pieni eläke.
Epäilemättä rahaa on enemmän käytössä kun taloudessa on isoäidin eläke. Jos isoäiti muuttaa pois, ap:n käytössä olevat tulot pienevät. Raha on siis tässä se syy, miksi mummo on nurkissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on iäkäs? Onko äitisi muistisairas? Onko sinulle jotain taloudellista hyötyä tilanteesta kun olet tehnyt tällaiset asumisjärjestelyt? Kumpi teistä asuu "toisen nurikissa"?
Rahaa ei ole meistä kummallakaan. Äiti on n. 75 vuotta. Asumisjärjestely ei ole minun valintani vaan äiti päätyi minulle kun erosi isästäni.
Ap.
Otat omasta elämästäsi vastuuta eikä äitiä olisi pitänyt ottaa alunperinkään asumaan luoksesi vaan hänellä on vastuu hakea eron jälkeen oma asunto tai asuinpaikka. Mitenkä noin vai voi päätyä sillä sanoisin että tänne et tule asumaan. Ei niin voi erota ettei anneta toiselle mahdollisuutta ja aikaa hakea oma asunto. Ei ketään voida heittää kuusenjuurelle yhtäkkiä. Kaikille rahattomille sitä järjestyy vuokra-asunto ja erossa niin kauan ei voida heittää pihalle ennen kuin sellainen on toiselle järjestynyt. Olen itsekkin työttömänä hakenut ja saanut vuokra-asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Hae nyt ainakin omaishoitajuutta niin saat vähän enemmän rahaa.
Ei taida saada enemmän vaan menee jopa vähemmäksi.
Jos vuokrasopimuksessa lukee sun nimi , se tarkoittaa SUN SÄÄNNÖT. Olet antanut tilanteen mennä liian pitkälle , äiti ei tule luopumaan eduistaan jos panet hälle kampoihin. Oletko liian kiltti? Kun äiti on kaiket päivät kotona anna hänen kokata , siivota , pyykätä. Sinä voit lähteä lenkille tai kirjastoon , minne haluat. Palveluasunto olisi ratkaisu , mutta vanha ihminen joka osaa pomottaa on vaikea sinne saada.
Jos mummeli on 75v, niin hänhän saattaa elää vielä 20 vuotta. Kuinka kauan sinä jaksat nykyisenkaltaista elämää?
Jaa ettei kymmenvuotiaan lapsen vuoksi voi ottaa vuorotyötä, huh huh. Jos menet yövuoroon, eikös mummo ole kymmenvuotiaan kanssa nukkumassa. Tarjottu kotihoito olisi tullut mummon kotiin, ei aloittajan.
Et ole elatusvelvollinen äitisi suhteen.
Ja kyllä hän pärjää, älä kuuntele tekosyitä.
Niin sinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Inhoat äitiäsi ja itseäsi koska et osaa vetää omia rajojasi. Nyt se äiti palvelutaloon sieltä nurkistasi, tykkäsi tai ei.
Mieluummin omaan asuntoon vaikka samaan taloon (jos kerrostalo). Väkisin palvelutaloon vienti ei hyvä eikä taida olla tarpeeksi huonokuntoinen siihen. Vsnhuksellakin on itsemääräämisoikeus!
Ap voi avustaa voimiensa mukaan omasta asunnostaan käsin. Kasvatus ei kuulu mummolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et taida rehellisesti kertoa ihan kaikkea. Asuuko äitisi siellä pimeästi ja nostat kelasta työttömänä kaikki tuet. Hyödytkö äitisi eläkkeestä ja kustantaako hän elämääsi. Ei kenenkään tarvitse iäkästä omaista ottaa kotiinsa asumaan nykyään. Kuinka vanha hän on. Palvelutaloon tai vanhainkotiin ovat kaikki päässeet vaikka olisi kymmenen lasta niin en tiedä yhtäkään tapausta että kukaan olisi kotiin ottanut asumaan ellei ole sitten ihan virallisesti alkanut omaishoitajaksi. Ei meille tulisi vanhemmat tai toinen niistä asumaan ellei kustanna erillisen lisäsiiven tekemistä tähän taloon ja se olisi helposti toteutettavissa jos rahaa löytyy. Lähekkäin voi asua mutta omaa rauhaa pitää kummallakin olla. En ymmärrä tuollaista äitiä joka tunkee tyttärelle asumaan. Onko hän ollut vielä kunnossaan läheisriippuvainen ihminen. Onko ollut mitään muuta elämää kuin oma tytär jota sitten raihnaisena käyttää hyväkseen. Ihan sairasta jos ei mitään harrasta ja kököttää kotona aina. Muutkin eläkeläiset palveluautolla kulkee pitkin poikin tuolla eikä niitä kukaan ole taluttamssa.
Saan Kelan työttömyystukea ja äitini saa pientä eläkettä, lisäksi asumistuet ym. Ja Kela kyllä tietää miten asumme. Rahaa on vähän.
Palveluyksiö jota hänelle ehdotettiin muutama vuosi sitten oli hänelle sopimaton. Olisi pitänyt itse kävellä toiseen taloon syömään päivittäin ja tiedän ettei siitä olisi tullut mitään.
Siinä osuit oikeaan että äitini on läheisriippuvainen. Ei ole montaa vuotta elämästään asunut yksin.
Ap.
Ap:lla on siis kelan työmarkkinatuki/ tuet 10-vuotiaasta (lapsilisät/elatustuet)/ asumistuki
Ap :n äidillä on pieni eläke.
Epäilemättä rahaa on enemmän käytössä kun taloudessa on isoäidin eläke. Jos isoäiti muuttaa pois, ap:n käytössä olevat tulot pienevät. Raha on siis tässä se syy, miksi mummo on nurkissa.
Sekä minulla että äidilläni on pienet tulot. Jos asuisin kahdestaan tyttäreni kanssa saisimme enemmän tukia ja rahatilanne ei juuri muuttuisi.
Ap.
Seuraavaksi et pyydä apua, vaan kerrot että haluat äitisi muuttavan omaan vuokra-asuntoon ja kotihoidon sinne. Sanot, että nykyinen kotitilanne mahdoton