Introvertti, mikä ihmisissä väsyttää/ärsyttää?

https://hidastaelamaa.fi/2020/02/uusissa-tilanteissa-seka-keho-etta-mie…

Vierailija kirjoitti:

Entäs työpaikan "virkistyspäivä" tai ilta, jossa on kymmenittäin ihmisiä paikalla. Joka puolella tapahtuu, ihmiset ottavat alkoholia, puheäänet kovenee, naurua riittää, kaikki tuntuu pälättävän jonkun kanssa ja huutavan toistensa päälle. Itselle alkaa nousta tuskahiki otsalle ja pakokauhu, että pitää päästä pois täältä. Alkoholin avulla pystyy sinnittelemään siellä mukana.

Toihan on just paras paikka olla mukana, mutta sivussa. Iso joukko ihmisiä keskittyy toisiinsa ja minä voin etsiytyä johonkin reunaan yksikseni tai toisen kaltaiseni kanssa. Vähän aikaa siinä alussa joutuu olemaan osa ohjelmaa, mutta melko äkkiä porukka jakautuu omiin porukoihinsa eikä kukaan huomaa introverttiä. Tuollaisen päivän tai illan jälkeen voi taas olla omissa oloissa kotona, metsässä, töissä... Ja ladata akkuja.

Vierailija kirjoitti:

Ei mua mitenkään erityisesti ärsytä mikään ihmisissä introverttiyteni takia. On toki väsyttäviä ja ärsyttäviä ihmisiä, mutta ne olisivat sitä vaikka olisin ekstrovertti.

Olen hyvin mielelläni ihmisseurassa, mutta sen ihmisseuran jälkeen olen todella väsynyt ja tarvitsen aikaa palautumiseen. Se sosiaalisena oleminen on se mikä väsyttää.

En siis mitenkään kaipaa ihmisseuraa. Voin olla pitkiä aikoja yksin. Mutta sitten kun on seuraa niin se on ihan ok. Sitten voin taas vetäytyä omiin oloihin.

Sama, ei ihmisissä mikään väsytä tai ärsytä sinällään. Sosiaaliset tilanteet vievät vain paljon energiaa. Lisätään tähän vielä se että ei minulla siis ole mitään ihmisten seuraa vastaan, ja monesti pidän myös siitä, mutta se vain vie voimia. Vähän niinkuin urheilu. Tykkään uida, mutta vain noin tunnin kerrallaan ja sitten tarvitsen lepoa ja palautumista. En kuntoilu montaa kertaa päivässä, enkä joka päivä. 

Väärinkäsitykset, kun pidetään ylpeänä, luulaan että on olevinaan jotakin, kun ei avaudu lähemmin omista yksityisistä asioista. Ei vaan ole mitään tarvetta sellaiseen. Joutuu usein piikittelyn kohteeksi, kun vastapuoli tekee omia johtopäätöksiöän introvertin asioista.

Toinen asia omalla kohdalla, en jaksa osallistua kaikkiin tapahtumiin, juhliin, koska tarvitsee omaa aikaa enemmän. Väsyn muuten. Tästäkin vedetään herneet nenään.

Mua väsyttää se, että joutuu olemaan huomion kohteena. On vaikeaa olla jos huomio siirtyy itseeni. Ihmisten seurassa tuntuu että on epäkohteliasta jos ei halua puhua omista asioistaan.

Kun joku pommittaa viesteillä, eikä huomaa vihjeitä, että harventaisi viestittelyä ja että olen kyllästynyt someen, kun vastaan vain joka 5. viestiin. Hänen takiaan pidän messengerin pois päältä. Tällaisia viestejä: huhuu? kukkuluuruu? jne. Yli viisi selfietä Facebookissa kuten kuinkin päivittäin. Se huomionhakuisuus ja oman seuran sekä kuvien tuputtaminen ahdistaa. Puhelinkin on mulla usein äänettömällä hänen takiaan. Joskun kiroilen, kun puhelin soi, en siis puhelimeen vaan itsekseni.

Lisäksi ahdistaa hössöttäminen (tyypillistä vanhemmilla naisihmisillä ja sanovat sitä huolehtimiseksi, mutta mut saattaa ärsyttää raivarin partaalle, en näytä kyllä ulospäin. Olen itsekin keski-ikäinen nainen.) Toisten asioista juoruilu väsyttää.

Eräs liikaa puhuva mies sanoi mulle, että jos sanomisensa pitää miettiä, juttu ei ole aitoa! No sieltä suusta sitten tulikin sellaista piilovittuilua, että oksat pois. Ekstrovertit saattavat olla itsekkäitä, minä minä ja mun asiat. 

Pahimmat on jääneet sille pikkulapsi-tasolle joka vaatii huomiota  kaupassa:

ÄITI-ÄITI-ÄITI-ÄITI-ÄITI.....

Ylipäänsä se, että pitää yrittää skarppina kuunnella toista ja keksiä sanottavaa. Siis ihan normaali kanssakäyminen, rakastan sitä, mutta se myös imee energiat. Palaudun, kun saan omissa oloissani uppoutua omiin ajatuksiini ja puuhata omia juttujani ilman häiriöitä.

Se, että olen todella huono teeskentelemään. Se, että esitän että mua kiinnostaa jokin asia, tuntuu minusta valehtelulta ja siitä tulee sisäinen ristiriita.

Jos joudun puhumaan asioista jotka eivät minua kiinnosta, sama juttu kuin edellä.

Nojoo. Lapsi on saamassa autismikirjon häiriön diagnoosia, lienee minulta peritty.

Teeskentely ja omien sosiaalisten taitojen puutteiden peittely vie suurimmat voimat. Ei ehkä niinkään ne ihmiset vaan sanattomat vaatimukset.

Sellaiset energiasyöpöt ihmiset ovat rasittavia. Ovat koko ajan äänessä eivätkä ole yhtään kiinnostuneita keskustelukumppanistaan. Muuten kyllä puheliaankin ihmisen kanssa on ihan mukava jutella, jos hän ottaa muut huomioon. 

Se jatkuva valitus, kitinä, v*ttuilu ja märehtiminen.

On elämäsi on pelkkää peetä, niin tee asialle jotain, äläkä pilaa minunkin päivääni!

Se, että kaikki pitäisi selittää auki, muuten aina tehdään vääriä ja yksinkertaisia tulkintoja ja luokitteluja.

Se, että ihmiset ovat sokeita omille typeryyksilleen, vai eikö heitä vain haittaa käyttäytyä typerästi ja omahyväiset tarkoitusperät ilmiselvinä loistaen?

Jotkut ihmiset luulevat, että me kaikki halutaan elää niin kuin tämä olisi jokin kilpailu. Mä en ole koskaan ilmoittautunut mihinkään skaboihin.

Vierailija kirjoitti:

Eräs liikaa puhuva mies sanoi mulle, että jos sanomisensa pitää miettiä, juttu ei ole aitoa! . 

Tämä on muuten älytöntä!

Periaatteessahan tuo tarkoittaa että pälättäjät lähinnä sanovat mitä sylki suuhun tuo.

Tajunnanvirtaa.

Voihan se aitoakin toki olla, mutta jotkut on niin sujuvia palturinpuhujia että sekin tulee enempiä miettimättä ulos suusta.

Ja koska sitä juttua riittää, seuraavana päivänä eivät välttämättä edes muista sanoneensa moista.

Voikohan tuollaisen ihmisen kanssa käydä mitään syvällistä keskustelua?

Pahimmat ekstrovertit eivät osaa tehdä mitään itsekseen. Ostoksille, syömään, kahville, kävelylle, juoksulenkille pitää saada kaveri mukaan. Vessaankaan eivät osaa mennä ilman seuraneitiä. Ostoksille mennään neitirouva ekstrovertin ostoslistan mukaan, hän valitsee ruokapaikan, kahvilan, kävelyreitin ja juoksunopeuden.

Mieluummin menen yksin ostoksille, kävelylle ja juoksemaan. Kahville tai syömään voin lähteä kaveriksi. Vessaan en tarvitse kaveria.

Se ärsyttää kun naapurit kerrostalossa alkavat juttelemaan small talkkia ja en keksi mitään sanottavaa. Kiusallista ja pilaa yleensä koko seuraavan tunnin kun mietin kuinka nolo tilanne se oli kun en keksinyt mitään sanomista.

Tuntuu myös, että en voi rentoutua ihmisten ilmoilla. Voin olla täysin oma itseni vain ja ainoastaan kun olen yksin, en tiedä mistä johtuu.

Se, että ihmiset hakevat jatkuvasti puoliksi tiedostamattaankin jonkinlaista hierarkiaa tai ylempää asemaa toiseen nähden, pahimmassa tapauksessa hyväksikäyttöä ja manipulointia johonkin päämäärään - melko vähäisiinkin.

Se että näet ihmisten silmissä niin paljon vastenmielisiä asioita, joita he ajattelevat ja tuntevat. 

Jatkuva puhuminen ja tyhjännauraminen, melu ja hälinä. Yksitellen ihmiset on ihan kivoja, mutta joukossa epämiellyttävyys tiivistyy, en vaan jaksa.

Uteliaat. Mun asiat kelleen kuulu, oon töissä tekemässä töitä enkä avautumassa kenellekkään.

Ihmisissä väsyttää minä-keskeisyys ja kovaäänisyys. Töissä on pakko kestää tuollaisia työkavereita. Jos aloitan puhumaan vaikka kohta koittavasta lounaasta, en pääse alkua pidemmälle, kun "joo, mulla on kyllä niin paha närästys ja mun lapsella on allergia, mies ei tykkää siitä ruuasta eikä koiralle voi antaa sitä... kerran tein homejuustoruokaa eikä kukaan syönyt enkä ymmärrä kuinka joku tykkää...eikä meillä käytetä servettejä, mutta me syödään joka perjantai pizzaa...Ja kyllä se on niin, että miehen pitää ensin tyydyttää nainen ja sitten jatketaan siitä. Mulla on kyllä tosi usein hiivatulehdus..." jne. Niin että tämmöistä kun kuuntelee töissä, ei jaksa vapaa-ajalla välttämättä yhtään kenenkään kanssa filofosoida.

Vaikka syvällisistä keskusteluista pidänkin.

Ekstrovertit imee multa voimat.

Vierailija kirjoitti:

Ja jälleen introversio ymmärretään väärin. Ihmisissä ei ärsytä mikään, eikä kyse ole pelkästään ihmisistä, vaan ärsykkeistä ylipäätään. Introvertti ylivirittyy ärsykkeistä, ja ihmiset tuottavat niitä. Siinä missä ekstrovertti helposti alivirittyy ja siksi hakee ärsykkeitä, introvertti toimii päinvastoin. Introvertin ja ekstrovertin aivot toimivat eri tavalla.

Kiitos juuri näin. Introvertti voi hyvinkin olla supersosiaalinen ja se "pälättäjä". Ero on siinä, että hän välillä haluaa olla yksin ja ns. ladata akkuja.