Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä järkeä on mahdollistaa opiskelijoiden asuminen Suomen kalleimmilla paikoilla veronmaksajien rahoilla?

Vierailija
28.07.2021 |

Hesari ihastelee, miten opiskelijoilla on nyt mahdollisuus valita asunnoista Helsingissä, kunhan maksaa yli tonnin vuokraa. Helsingin ja Suomen kalleimmilta paikoilta tietysti.

Paitsi että eiväthän nämä opiskelijat sitä yli tonnia itse maksa, vaan me maksamme, veronmaksajat. 400€/kk jokaiselle opiskelijalle. Yli 2 miljardia kokonaisuudessaan vuodessa asuntotukia.

Mitä helvettiä? Miksi ihmeessä muiden pitää maksaa näiden opiskelijoiden asuminen niissä koko maan kalleimmissa neliöissä?

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008139457.html

Kommentit (392)

Vierailija
101/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis täh? Tuossahan on kaksi tyyppiä maksamassa tuon kaksion vuokran, ei Laura sitä yksin maksa "veronmaksajien rahoilla". Kyllä edelleen valtaosa opiskelijoista asuu siellä HOASin soluhuoneessa homeen ja luteiden keskellä kärsimässä metelöivistä kämppiksistä, ei hätää. Ei opiskelijalla ole edes asumistuen kanssa varaa tonnin vuokraan. 

Vierailija
102/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja muualla Suomessa vanhat solukämpät muutetaan yksiöiksi ja kaksioiksi. Ettei lellilapset vaan oppisi yhteisöllisyyttä.

Niinpä. Ja miten tuosta sitten sopeutuu elämään opintojen jälkeen jos tulot eivät olekaan huippuluokkaa? Enää ei voikaan asua siellä kalleimmalla alueella kun omat rahat eivät riitä ja yhteiskunta ei enää maksa.

Harvan opiskelijan tulot lienevät huippuluokkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis täh? Tuossahan on kaksi tyyppiä maksamassa tuon kaksion vuokran, ei Laura sitä yksin maksa "veronmaksajien rahoilla". Kyllä edelleen valtaosa opiskelijoista asuu siellä HOASin soluhuoneessa homeen ja luteiden keskellä kärsimässä metelöivistä kämppiksistä, ei hätää. Ei opiskelijalla ole edes asumistuen kanssa varaa tonnin vuokraan. 

Kumpikaan näistä ei maksa vuokraa omilla rahoillaan.

Vierailija
104/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ja muualla Suomessa vanhat solukämpät muutetaan yksiöiksi ja kaksioiksi. Ettei lellilapset vaan oppisi yhteisöllisyyttä.

Oletko koskaan itse asunut solussa? Tiedätkö mitä se voi pitää sisällään?

Kuvittele, että kotonasi asuu yhtäkkiä ihan vieras ihminen. Tai että itse joudut muutamaan toisen ihmisen kotiin. Tämä toinen ihminen ei koskaan siivoa. Hän huudattaa musiikkia täysillä kaikkina vuorokaudenaikoina. Hänen kavereitaan tunkee kylään kaikkina vuorokaudenaikoina, myös klo 24 yöllä ja klo 6 sunnuntaiaamuna. Hän syö jääkaapista ruokasi ja käyttää kysymättä sinun pesuaineitasi ja kosmetiikkaasi. Kahvinkeittimesi on myös mystisesti hajonnut. Kun jätit kiireessä aamulla kahvikupin pöydälle, hän napisee siitä sinulle kun tulet kotiin. Toisaalta, hän käyttää tuolinkarmeja ja lämpöpattereita pyykkiensä kuivaamiseen.

Yhtäkkiä kämpillänne alkaa hengailla päivittäin tuntematon mies, ja lopulta sinulle paljastuu kyseessä olevan tämän toisen ihmisen poikaystävä, joka tulee asumaan kesän luonanne. Sinulta ei ole tarvinnut kysyä, koska onhan kyseessä tämän toisenkin ihmisen koti.

Ette oikeastaan hengaile yhdessä, mutta sinun täytyy sietää hänen läsnäoloaan joka päivä.

Tämä kaikki on tapahtunut oikeasti, joskin kyseessä oli yhdistelmä muutamasta eri solukämpästä. Muuttaisit varmaan heti?

Vierailija
105/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja muualla Suomessa vanhat solukämpät muutetaan yksiöiksi ja kaksioiksi. Ettei lellilapset vaan oppisi yhteisöllisyyttä.

Niinpä. Ja miten tuosta sitten sopeutuu elämään opintojen jälkeen jos tulot eivät olekaan huippuluokkaa? Enää ei voikaan asua siellä kalleimmalla alueella kun omat rahat eivät riitä ja yhteiskunta ei enää maksa.

Harvan opiskelijan tulot lienevät huippuluokkaa.

Mutta jos ei opiskele lääkäriksi tai juristiksi, niin elintaso helposti tippuu kun valmistuu. Jos käteen jää nettona joku reilu tonni eikä yhteiskunta enää maksa mitään, niin siinä on helposti köyhempi kuin opiskelijana. Tarkoittaisi esimerkiksi tuolla pariskunnalla, että jos valmistuttua saavat yhteensä nettona €2000, niin siitä yli puolet menisi heillä vuokraan. Elämiseen jäisi alle tt-tuen minimin. Samalla pitää lyhentää opintolainaa.

Vierailija
106/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta tuo tonnin vuokrahan jaetaan artikkelin esimerkeissä kumppanin kanssa, eli eihän se sitten ole kuin puolet siitä. Vähän vaikuttaa myös siltä, että jutussa haastatellut henkilöt ovat töissä, ja eihän työssäkäyvälle joku 500 euron vuokra usein liian iso ole.

Opiskelija ei saa sen enempää rahaa, oli asunto yli tonnin tai kohtuuhintainen. Joten ei kalliissa asunnossa asuminen yhteiskunnalle sen enempää maksa kuin halvemmassa asuminen. Aika moni rahoittaakin elämäänsä työnteolla - osittain siksi, ettei haluta nostaa opintolainaa, osittain siksi, että halutaan työkokemusta, ja tietysti moni haluaa tai tarvitsee muutenkin enemmän rahaa kuin vain pienen opintorahan.

Järjen ääni joka tulee jäämään huomiotta koska on niin paljon kivempi pöyristyä. Opiskelen itse Helsingin yliopistossa, enkä tunne ketään joka asuu tonnin kämpässä yksin, noita kimppakämppäviritelmiä sitten on useammallakin. Ja tosiaan, opintotuki on saman suuruinen kaikille, jos yksilö tuon lisäksi käy töissä ja haluaa laittaa rahansa asiaan X, niin en näe tuossa mitään ongelmaa. Ja tulevia veronmaksajia ne opiskelijatkin ovat.

Teille tulee olemaan karmea kokemus siirtyä työelämään kun pitääkin itse maksaa. Jotta voitte pitää saman elintason minkä muut teille kustantavat opiskelijoina, joudutte kaikki ansaitsemaan heti vähintään 4000-5000€ palkkoja. Mikä ei teille kaikille tule toteutumaan. Sitten kun kökötätte siellä jossain Korsossa ja kuljette joka päivä tunnin työmatkan kustantaaksenne uusien opiskelijoiden luksuselämän, voi teitä ehkä lievästi kiukuttaa. Sääliksi käy hölmöjä.

:D Itselläni riitti jo 1800 euron työharjoittelujakson palkka siihen että elintaso nousi suorastaan ruhtinaalliseksi opintotuellä kituutuksen jälkeen. Siihen aikaan jäi vuokran (opiskelija-asunto lähiössä, kaukana keskustasta) jälkeen käteen noin 100 euroa. Yhtäkkiä vuokran ja verojen jälkeen tuosta pikkupalkasta jäi lähes tuhat euroa käteen!

Mistähän nämä uskomukset opiskelijoiden leveästä elämästä tulee? Joku katkera kiukkupussi on nähnyt jonkun hyvätuloisen perheen työssäkäyvän lapsen lifestyleblogin joka sisustaa Vallilalla ja Artekilla opiskelijastatuksesta huolimatta ja vetänyt tästä omat johtopäätöksensä? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistälähtien ruoholahti on ollut suomen kallein paikka. Lisäksi älä nyt järkyty mutta jokunen helsingin yliopiston osakunta omistaa pari taloa siitä mannerheimintien ja rautatieaseman välillä olevasta korttelikokonaisuudesta. Niiden veikkaisin olevan suomen kalleimpiin lukeutuvaa tonttimaata.

Vierailija
108/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis wot…? Ap ihan hakoteillä eikä ole oikeaa tietoa opiskelijoiden tukiasioista?? Mä asuin opiskeluaikana niin halvalla kuin vain pystyi, Hoasin soluasunnossa vantaalaisessa ongelmalähiössä. Sain sinne maksimiasumistuen ja jokunen kymppi vuokrasta jäi vielä itselle maksettavaksi. Sen saman maksimin olisin saanut 1000e vuokra-asunnossa Hki keskustassa eli olisi vaan jäänyt satoja satoja euroja itelle maksettavaksi! Eli jos joku haluaa asua Hki keskustassa 1000e vuokrakämpässä ja pystyy esim. osa-aikatyötulosta maksamaan maksimiasumistuen ylittävän satojen eurojen osuuden itse niin siitä vaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta tuo tonnin vuokrahan jaetaan artikkelin esimerkeissä kumppanin kanssa, eli eihän se sitten ole kuin puolet siitä. Vähän vaikuttaa myös siltä, että jutussa haastatellut henkilöt ovat töissä, ja eihän työssäkäyvälle joku 500 euron vuokra usein liian iso ole.

Opiskelija ei saa sen enempää rahaa, oli asunto yli tonnin tai kohtuuhintainen. Joten ei kalliissa asunnossa asuminen yhteiskunnalle sen enempää maksa kuin halvemmassa asuminen. Aika moni rahoittaakin elämäänsä työnteolla - osittain siksi, ettei haluta nostaa opintolainaa, osittain siksi, että halutaan työkokemusta, ja tietysti moni haluaa tai tarvitsee muutenkin enemmän rahaa kuin vain pienen opintorahan.

Järjen ääni joka tulee jäämään huomiotta koska on niin paljon kivempi pöyristyä. Opiskelen itse Helsingin yliopistossa, enkä tunne ketään joka asuu tonnin kämpässä yksin, noita kimppakämppäviritelmiä sitten on useammallakin. Ja tosiaan, opintotuki on saman suuruinen kaikille, jos yksilö tuon lisäksi käy töissä ja haluaa laittaa rahansa asiaan X, niin en näe tuossa mitään ongelmaa. Ja tulevia veronmaksajia ne opiskelijatkin ovat.

Teille tulee olemaan karmea kokemus siirtyä työelämään kun pitääkin itse maksaa. Jotta voitte pitää saman elintason minkä muut teille kustantavat opiskelijoina, joudutte kaikki ansaitsemaan heti vähintään 4000-5000€ palkkoja. Mikä ei teille kaikille tule toteutumaan. Sitten kun kökötätte siellä jossain Korsossa ja kuljette joka päivä tunnin työmatkan kustantaaksenne uusien opiskelijoiden luksuselämän, voi teitä ehkä lievästi kiukuttaa. Sääliksi käy hölmöjä.

:D Itselläni riitti jo 1800 euron työharjoittelujakson palkka siihen että elintaso nousi suorastaan ruhtinaalliseksi opintotuellä kituutuksen jälkeen. Siihen aikaan jäi vuokran (opiskelija-asunto lähiössä, kaukana keskustasta) jälkeen käteen noin 100 euroa. Yhtäkkiä vuokran ja verojen jälkeen tuosta pikkupalkasta jäi lähes tuhat euroa käteen!

Mistähän nämä uskomukset opiskelijoiden leveästä elämästä tulee? Joku katkera kiukkupussi on nähnyt jonkun hyvätuloisen perheen työssäkäyvän lapsen lifestyleblogin joka sisustaa Vallilalla ja Artekilla opiskelijastatuksesta huolimatta ja vetänyt tästä omat johtopäätöksensä? 

Keskeiset sanat: "Siihen aikaan". Tämä on ihan yksinkertaista matematiikkaa. Nykyään opiskelijat ovat yleisen asumistuen piirissä, eli saavat paljon enemmän rahaa asumiseen kuin "siihen aikaan". Joten elintaso on sellainen, ettå kun se yli tonnin vuokra pitäisikin maksaa 100% itse niin siihen ei välttämättä ole rahaa.

Eli ei voi vertailla mennyttä aikaa nykytilanteeseen.

Vertailuna vielä. Meidän talossamme, kalliilla alueella Helsingin kantakaupungissa, on yksi asunto vuokralla. Ensin siinä asui opiskelijapariskunta. Kun he muuttivat pois, tilalle muutti kokonainen intialaisen IT-alan huippuosaajan perhe, 2 aikuista ja 3 lasta. Eli tämä intialainen perhe, 5 henkilöä, asui paljon vaatimattomammin kuin 2 suomalaista opiskelijaa, vaikka kyseessä oli erittäin hyvin ansaitseva pelialan huippuosaaja joita Suomeen kipeästi kaivataan. Kuinka moni suomalainen opiskelija kelpaa koskaan sellaiseen duuniin? Ei moni. Ja silti siinäkin duunissa elintaso oli vaatimattomampi kuin kahdella opiskelijalla! Siinä sitä realismia.

Vierailija
110/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis wot…? Ap ihan hakoteillä eikä ole oikeaa tietoa opiskelijoiden tukiasioista?? Mä asuin opiskeluaikana niin halvalla kuin vain pystyi, Hoasin soluasunnossa vantaalaisessa ongelmalähiössä. Sain sinne maksimiasumistuen ja jokunen kymppi vuokrasta jäi vielä itselle maksettavaksi. Sen saman maksimin olisin saanut 1000e vuokra-asunnossa Hki keskustassa eli olisi vaan jäänyt satoja satoja euroja itelle maksettavaksi! Eli jos joku haluaa asua Hki keskustassa 1000e vuokrakämpässä ja pystyy esim. osa-aikatyötulosta maksamaan maksimiasumistuen ylittävän satojen eurojen osuuden itse niin siitä vaan!

Huoh ... Opiskelijoiden asumistuki on muuttunut sinun ajoiltasi. Ennen se oli melko vaatimaton opiskelijoiden asumislisä. 2018 opiskelijat siirettiin yleisen asumistuen piiriin, eli nykyään voivat saada reilu 400€/kk Helsingissä pelkästään asumiseen. Joo, ei kata koko vuokraa mutta on hemmetin iso subventio.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mistälähtien ruoholahti on ollut suomen kallein paikka. Lisäksi älä nyt järkyty mutta jokunen helsingin yliopiston osakunta omistaa pari taloa siitä mannerheimintien ja rautatieaseman välillä olevasta korttelikokonaisuudesta. Niiden veikkaisin olevan suomen kalleimpiin lukeutuvaa tonttimaata.

Ruoholahti lukeutuu Suomen kalleimpiin asuinalueisiin neliöhinnaltaan.

Sillä taas mitä ylioppilaskunta omistaa ei ole mikään tekemistä yksittäisen opiskelijan asumisen kanssa, mikä aivopieru tämä oli?

Vierailija
112/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis wot…? Ap ihan hakoteillä eikä ole oikeaa tietoa opiskelijoiden tukiasioista?? Mä asuin opiskeluaikana niin halvalla kuin vain pystyi, Hoasin soluasunnossa vantaalaisessa ongelmalähiössä. Sain sinne maksimiasumistuen ja jokunen kymppi vuokrasta jäi vielä itselle maksettavaksi. Sen saman maksimin olisin saanut 1000e vuokra-asunnossa Hki keskustassa eli olisi vaan jäänyt satoja satoja euroja itelle maksettavaksi! Eli jos joku haluaa asua Hki keskustassa 1000e vuokrakämpässä ja pystyy esim. osa-aikatyötulosta maksamaan maksimiasumistuen ylittävän satojen eurojen osuuden itse niin siitä vaan!

Näinhän se toimii. Jostain syystä noi kuvittelee että tonnin asunnossa asumistuki on vuokrasta 80% eli 800 vaikka maksimi taitaa olla yksinasuvalta noin 500 - 20% eli 400, oli vuokra miten paljon yli 500 tahansa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta tuo tonnin vuokrahan jaetaan artikkelin esimerkeissä kumppanin kanssa, eli eihän se sitten ole kuin puolet siitä. Vähän vaikuttaa myös siltä, että jutussa haastatellut henkilöt ovat töissä, ja eihän työssäkäyvälle joku 500 euron vuokra usein liian iso ole.

Opiskelija ei saa sen enempää rahaa, oli asunto yli tonnin tai kohtuuhintainen. Joten ei kalliissa asunnossa asuminen yhteiskunnalle sen enempää maksa kuin halvemmassa asuminen. Aika moni rahoittaakin elämäänsä työnteolla - osittain siksi, ettei haluta nostaa opintolainaa, osittain siksi, että halutaan työkokemusta, ja tietysti moni haluaa tai tarvitsee muutenkin enemmän rahaa kuin vain pienen opintorahan.

Järjen ääni joka tulee jäämään huomiotta koska on niin paljon kivempi pöyristyä. Opiskelen itse Helsingin yliopistossa, enkä tunne ketään joka asuu tonnin kämpässä yksin, noita kimppakämppäviritelmiä sitten on useammallakin. Ja tosiaan, opintotuki on saman suuruinen kaikille, jos yksilö tuon lisäksi käy töissä ja haluaa laittaa rahansa asiaan X, niin en näe tuossa mitään ongelmaa. Ja tulevia veronmaksajia ne opiskelijatkin ovat.

Teille tulee olemaan karmea kokemus siirtyä työelämään kun pitääkin itse maksaa. Jotta voitte pitää saman elintason minkä muut teille kustantavat opiskelijoina, joudutte kaikki ansaitsemaan heti vähintään 4000-5000€ palkkoja. Mikä ei teille kaikille tule toteutumaan. Sitten kun kökötätte siellä jossain Korsossa ja kuljette joka päivä tunnin työmatkan kustantaaksenne uusien opiskelijoiden luksuselämän, voi teitä ehkä lievästi kiukuttaa. Sääliksi käy hölmöjä.

:D Itselläni riitti jo 1800 euron työharjoittelujakson palkka siihen että elintaso nousi suorastaan ruhtinaalliseksi opintotuellä kituutuksen jälkeen. Siihen aikaan jäi vuokran (opiskelija-asunto lähiössä, kaukana keskustasta) jälkeen käteen noin 100 euroa. Yhtäkkiä vuokran ja verojen jälkeen tuosta pikkupalkasta jäi lähes tuhat euroa käteen!

Mistähän nämä uskomukset opiskelijoiden leveästä elämästä tulee? Joku katkera kiukkupussi on nähnyt jonkun hyvätuloisen perheen työssäkäyvän lapsen lifestyleblogin joka sisustaa Vallilalla ja Artekilla opiskelijastatuksesta huolimatta ja vetänyt tästä omat johtopäätöksensä? 

Keskeiset sanat: "Siihen aikaan". Tämä on ihan yksinkertaista matematiikkaa. Nykyään opiskelijat ovat yleisen asumistuen piirissä, eli saavat paljon enemmän rahaa asumiseen kuin "siihen aikaan". Joten elintaso on sellainen, ettå kun se yli tonnin vuokra pitäisikin maksaa 100% itse niin siihen ei välttämättä ole rahaa.

Eli ei voi vertailla mennyttä aikaa nykytilanteeseen.

Vertailuna vielä. Meidän talossamme, kalliilla alueella Helsingin kantakaupungissa, on yksi asunto vuokralla. Ensin siinä asui opiskelijapariskunta. Kun he muuttivat pois, tilalle muutti kokonainen intialaisen IT-alan huippuosaajan perhe, 2 aikuista ja 3 lasta. Eli tämä intialainen perhe, 5 henkilöä, asui paljon vaatimattomammin kuin 2 suomalaista opiskelijaa, vaikka kyseessä oli erittäin hyvin ansaitseva pelialan huippuosaaja joita Suomeen kipeästi kaivataan. Kuinka moni suomalainen opiskelija kelpaa koskaan sellaiseen duuniin? Ei moni. Ja silti siinäkin duunissa elintaso oli vaatimattomampi kuin kahdella opiskelijalla! Siinä sitä realismia.

Ja arvatkaa kummasta oli enemmän hyötyä Suomen taloudelle? Kahdesta vetelästä opiskelijasta, jotka jättivät roskansa käytävään, vai intialaisesta harvinaisia, hyödyllisiä taitoja omaavasta huippuosaajasta? Tottakai jälkimmäisestä, silti hän maksoi asumisensa kokonaan itse kun taas vetelille opiskelijoille yhteiskunta maksoi heidän puolestaan asumistukea joka kuukausi.

Vierailija
114/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistälähtien ruoholahti on ollut suomen kallein paikka. Lisäksi älä nyt järkyty mutta jokunen helsingin yliopiston osakunta omistaa pari taloa siitä mannerheimintien ja rautatieaseman välillä olevasta korttelikokonaisuudesta. Niiden veikkaisin olevan suomen kalleimpiin lukeutuvaa tonttimaata.

Ruoholahti lukeutuu Suomen kalleimpiin asuinalueisiin neliöhinnaltaan.

Sillä taas mitä ylioppilaskunta omistaa ei ole mikään tekemistä yksittäisen opiskelijan asumisen kanssa, mikä aivopieru tämä oli?

Eikö? Teekkareista asuu ayy:n taloissa siinä missä hoas:in tai sitten vapailla markkinoilla. Mihis luulet että noi osakunnat tuon keräämänsä rahapotin käyttää? Tuskin noi pystyy koko summaa vuodessa juomaan osakuntajuhlissa kun pitäisi opiskellakin välillä ettei lennä pihalle.

Ruoholahti on aika kaukana helsingin kalleimmista tonteista tai neliöistä. Sori vaan jos ostit sieltä jonkun betonikuution ja luulit sillä nostavasi statuksesi yläluokkaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis wot…? Ap ihan hakoteillä eikä ole oikeaa tietoa opiskelijoiden tukiasioista?? Mä asuin opiskeluaikana niin halvalla kuin vain pystyi, Hoasin soluasunnossa vantaalaisessa ongelmalähiössä. Sain sinne maksimiasumistuen ja jokunen kymppi vuokrasta jäi vielä itselle maksettavaksi. Sen saman maksimin olisin saanut 1000e vuokra-asunnossa Hki keskustassa eli olisi vaan jäänyt satoja satoja euroja itelle maksettavaksi! Eli jos joku haluaa asua Hki keskustassa 1000e vuokrakämpässä ja pystyy esim. osa-aikatyötulosta maksamaan maksimiasumistuen ylittävän satojen eurojen osuuden itse niin siitä vaan!

Näinhän se toimii. Jostain syystä noi kuvittelee että tonnin asunnossa asumistuki on vuokrasta 80% eli 800 vaikka maksimi taitaa olla yksinasuvalta noin 500 - 20% eli 400, oli vuokra miten paljon yli 500 tahansa. 

Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa edes se 400€, kun samaan asuntoon voi saada intialaisen huippuosaajan joka maksaa koko vuokran itse, ei tarvitse tukia, maksaa verot yhteiskunnalle ja tuo tänne tärkeitä taitoja? Ja ne opiskelijat voisivat asua solussa Korsossa kunnes voivat itse maksaa elämisensä.

Vierailija
116/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistälähtien ruoholahti on ollut suomen kallein paikka. Lisäksi älä nyt järkyty mutta jokunen helsingin yliopiston osakunta omistaa pari taloa siitä mannerheimintien ja rautatieaseman välillä olevasta korttelikokonaisuudesta. Niiden veikkaisin olevan suomen kalleimpiin lukeutuvaa tonttimaata.

Ruoholahti lukeutuu Suomen kalleimpiin asuinalueisiin neliöhinnaltaan.

Sillä taas mitä ylioppilaskunta omistaa ei ole mikään tekemistä yksittäisen opiskelijan asumisen kanssa, mikä aivopieru tämä oli?

Eikö? Teekkareista asuu ayy:n taloissa siinä missä hoas:in tai sitten vapailla markkinoilla. Mihis luulet että noi osakunnat tuon keräämänsä rahapotin käyttää? Tuskin noi pystyy koko summaa vuodessa juomaan osakuntajuhlissa kun pitäisi opiskellakin välillä ettei lennä pihalle.

Ruoholahti on aika kaukana helsingin kalleimmista tonteista tai neliöistä. Sori vaan jos ostit sieltä jonkun betonikuution ja luulit sillä nostavasi statuksesi yläluokkaan. 

Manskun kiinteistöissä siinä Vanhan ja Uuden ylioppilastalon kiinteistöissä ei kyllä asu ketään. Newsflash.

Vierailija
117/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistälähtien ruoholahti on ollut suomen kallein paikka. Lisäksi älä nyt järkyty mutta jokunen helsingin yliopiston osakunta omistaa pari taloa siitä mannerheimintien ja rautatieaseman välillä olevasta korttelikokonaisuudesta. Niiden veikkaisin olevan suomen kalleimpiin lukeutuvaa tonttimaata.

Ruoholahti lukeutuu Suomen kalleimpiin asuinalueisiin neliöhinnaltaan.

Sillä taas mitä ylioppilaskunta omistaa ei ole mikään tekemistä yksittäisen opiskelijan asumisen kanssa, mikä aivopieru tämä oli?

Eikö? Teekkareista asuu ayy:n taloissa siinä missä hoas:in tai sitten vapailla markkinoilla. Mihis luulet että noi osakunnat tuon keräämänsä rahapotin käyttää? Tuskin noi pystyy koko summaa vuodessa juomaan osakuntajuhlissa kun pitäisi opiskellakin välillä ettei lennä pihalle.

Ruoholahti on aika kaukana helsingin kalleimmista tonteista tai neliöistä. Sori vaan jos ostit sieltä jonkun betonikuution ja luulit sillä nostavasi statuksesi yläluokkaan. 

Manskun kiinteistöissä siinä Vanhan ja Uuden ylioppilastalon kiinteistöissä ei kyllä asu ketään. Newsflash.

Ja ylioppilaskunnat hallinnoivat omaisuuttaan kasvattaen sen arvoa, ei sitä hassata juomiseen.

Vierailija
118/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta tuo tonnin vuokrahan jaetaan artikkelin esimerkeissä kumppanin kanssa, eli eihän se sitten ole kuin puolet siitä. Vähän vaikuttaa myös siltä, että jutussa haastatellut henkilöt ovat töissä, ja eihän työssäkäyvälle joku 500 euron vuokra usein liian iso ole.

Opiskelija ei saa sen enempää rahaa, oli asunto yli tonnin tai kohtuuhintainen. Joten ei kalliissa asunnossa asuminen yhteiskunnalle sen enempää maksa kuin halvemmassa asuminen. Aika moni rahoittaakin elämäänsä työnteolla - osittain siksi, ettei haluta nostaa opintolainaa, osittain siksi, että halutaan työkokemusta, ja tietysti moni haluaa tai tarvitsee muutenkin enemmän rahaa kuin vain pienen opintorahan.

Järjen ääni joka tulee jäämään huomiotta koska on niin paljon kivempi pöyristyä. Opiskelen itse Helsingin yliopistossa, enkä tunne ketään joka asuu tonnin kämpässä yksin, noita kimppakämppäviritelmiä sitten on useammallakin. Ja tosiaan, opintotuki on saman suuruinen kaikille, jos yksilö tuon lisäksi käy töissä ja haluaa laittaa rahansa asiaan X, niin en näe tuossa mitään ongelmaa. Ja tulevia veronmaksajia ne opiskelijatkin ovat.

Teille tulee olemaan karmea kokemus siirtyä työelämään kun pitääkin itse maksaa. Jotta voitte pitää saman elintason minkä muut teille kustantavat opiskelijoina, joudutte kaikki ansaitsemaan heti vähintään 4000-5000€ palkkoja. Mikä ei teille kaikille tule toteutumaan. Sitten kun kökötätte siellä jossain Korsossa ja kuljette joka päivä tunnin työmatkan kustantaaksenne uusien opiskelijoiden luksuselämän, voi teitä ehkä lievästi kiukuttaa. Sääliksi käy hölmöjä.

:D Itselläni riitti jo 1800 euron työharjoittelujakson palkka siihen että elintaso nousi suorastaan ruhtinaalliseksi opintotuellä kituutuksen jälkeen. Siihen aikaan jäi vuokran (opiskelija-asunto lähiössä, kaukana keskustasta) jälkeen käteen noin 100 euroa. Yhtäkkiä vuokran ja verojen jälkeen tuosta pikkupalkasta jäi lähes tuhat euroa käteen!

Mistähän nämä uskomukset opiskelijoiden leveästä elämästä tulee? Joku katkera kiukkupussi on nähnyt jonkun hyvätuloisen perheen työssäkäyvän lapsen lifestyleblogin joka sisustaa Vallilalla ja Artekilla opiskelijastatuksesta huolimatta ja vetänyt tästä omat johtopäätöksensä? 

Keskeiset sanat: "Siihen aikaan". Tämä on ihan yksinkertaista matematiikkaa. Nykyään opiskelijat ovat yleisen asumistuen piirissä, eli saavat paljon enemmän rahaa asumiseen kuin "siihen aikaan". Joten elintaso on sellainen, ettå kun se yli tonnin vuokra pitäisikin maksaa 100% itse niin siihen ei välttämättä ole rahaa.

Eli ei voi vertailla mennyttä aikaa nykytilanteeseen.

Vertailuna vielä. Meidän talossamme, kalliilla alueella Helsingin kantakaupungissa, on yksi asunto vuokralla. Ensin siinä asui opiskelijapariskunta. Kun he muuttivat pois, tilalle muutti kokonainen intialaisen IT-alan huippuosaajan perhe, 2 aikuista ja 3 lasta. Eli tämä intialainen perhe, 5 henkilöä, asui paljon vaatimattomammin kuin 2 suomalaista opiskelijaa, vaikka kyseessä oli erittäin hyvin ansaitseva pelialan huippuosaaja joita Suomeen kipeästi kaivataan. Kuinka moni suomalainen opiskelija kelpaa koskaan sellaiseen duuniin? Ei moni. Ja silti siinäkin duunissa elintaso oli vaatimattomampi kuin kahdella opiskelijalla! Siinä sitä realismia.

Ja arvatkaa kummasta oli enemmän hyötyä Suomen taloudelle? Kahdesta vetelästä opiskelijasta, jotka jättivät roskansa käytävään, vai intialaisesta harvinaisia, hyödyllisiä taitoja omaavasta huippuosaajasta? Tottakai jälkimmäisestä, silti hän maksoi asumisensa kokonaan itse kun taas vetelille opiskelijoille yhteiskunta maksoi heidän puolestaan asumistukea joka kuukausi.

Ja alapeukuttajalle: Arvaa kumpi halutaan työmarkkinoille, se tiukassa kilpailussa timantiksi jalostunut intialainen huippuosaaja, jolla on elåmän realiteetit hallussaan, vai vinkuva, kyvytön, lellitty suomalainen joka kuvittelee että on muiden ihmisten tehtävä pitää hänestä huolta ja maksaa hänen elämänsä.

Vierailija
119/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan itse asunut solussa? Tiedätkö mitä se voi pitää sisällään?

Kuvittele, että kotonasi asuu yhtäkkiä ihan vieras ihminen.

Jos se on niin kamalaa, niin miksi sitten amerikkalaisissa eliittyliopistoissa on soluasuminen? Harvard on yksi maailman parhaita ellei paras yliopistoja ja siellä opiskelijat ovat valikoitua eliittiä, usein rikkaista perheistä ja siellä aloitetaan soluasumisella. "First-year students live in dorms with shared suites adjacent to Harvard Yard and eat the majority of meals in Annenberg Hall." https://college.harvard.edu/life-at-harvard/residential-life Silti Harvardista on valmistunut 24 nobelistia. On se soluasuminen ihan hirveän tuhoisaa!

Vierailija
120/392 |
28.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan itse asunut solussa? Tiedätkö mitä se voi pitää sisällään?

Kuvittele, että kotonasi asuu yhtäkkiä ihan vieras ihminen.

Jos se on niin kamalaa, niin miksi sitten amerikkalaisissa eliittyliopistoissa on soluasuminen? Harvard on yksi maailman parhaita ellei paras yliopistoja ja siellä opiskelijat ovat valikoitua eliittiä, usein rikkaista perheistä ja siellä aloitetaan soluasumisella. "First-year students live in dorms with shared suites adjacent to Harvard Yard and eat the majority of meals in Annenberg Hall." https://college.harvard.edu/life-at-harvard/residential-life Silti Harvardista on valmistunut 24 nobelistia. On se soluasuminen ihan hirveän tuhoisaa!

Niinpä ...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kahdeksan seitsemän