Poikkasin välit äitiini tänään

Viimeinkin vuosien jälkeen sanoin hänelle, miltä musta on hänen käytöksensä tuntunut. Sanoin, että on parempi, etten puhu hänen kanssaan nyt koska olen niin vihainen. Olen pettynyt hänen tyhjiin lupauksiinsa, olen surullinen siitä, etten minä eikä lapseni koskaan ole kelvannut hänelle. Tiedän, että äitini tulee puhumaan kaikille miten kamala olen. En vaan jaksa enää. En jaksa enää odottaa asioita, en jaksa enää pyytää. Olen niin kateellinen kaikille niille, joiden äidit ovat tukeneet ja auttaneet lasten kanssa. Minun äitini on vain kyseenalaistanut kaikki  mitä olen lasten kanssa tehnyt ja nyt hän kysenalaistaa myös kasvatusratkaisuni lasteni kuullen. Itkettää ja tuntuu pahalta, koska en olisi halunnut loukata äitiäni, mutta minun oli pakko sanoa nämä asiat, jotka ovat painaneet minua vuosia.