Lukion aloitus, onko ensimmäinen jakso rankka?

Lukio on rankkaa nykyään.

Ekan jakson sisältöhän riippuu jo siitä kuka sen laatii.

Mun lasten ekat jaksot on laatinut lukio ja siinä on ollut mm liikka, opo ja musa, jolloin sisältö kevenee.

Osassa aineita tulee ekoilla kursseilla kertausta, osassa ei.

On

Asiasisällöt on paljolti peruskoulun kertausta, mutta eihän ne silti kaikilla ole hallussa. Työskentelytavat taas saattaa olla erilaisia ja tahti on hyvinkin erilainen. Alku onkin monessa aineessa sellaista lukion työskentelytapojen opiskelua enemmän kuin varsinaisesti uuden asian opiskelua. Ellei sitten heti ekassa jaksossa ole joku uusi aine, vaikka psyka tai filosofia. Sinänsä mitään tyhjäkäyntiä ei lukiossa voi olla missään vaiheessa, vaan alusta asti painetaan kyllä sata lasissa, että ehditään.

Mitä korkeamman keskiarvorajan lukio, sitä tehokkaampi startti. 

Lukion kakkonen oli työllistävä, 40-tuntinen viikko ja läksyt ja esitelmät päälle. En ole tehnyt moista yliopistossa enkä työelämässä.

Riippuu lukiosta. Joissain tulee lukujärjestykset valmiina, jossain opiskelija itse tekee lukkarinsa ja voi siis tehdä siitä ekasta jaksosta niin rankan kuin haluaa.

Usein ekaan jaksoon tulee opinto-ohjauksen kurssi, jolloin se vähän keventää lukkaria. Mutta esim. omalla nuorellani taisi olla eka jakso heti melko täysi jakso (valmiiksi annettu lukkari) ja tähän päälle aamutreenit (urheilulukiolainen), niin oli aika täydet päivät heti alkuun. Pystyi keventämään sitten tokasta jaksosta lähtien.

Riippuu kyllä paljon lukiosta. Minä kävin lukion, jossa jaksot ja lukujärjestykset opiskelijat suunnittelivat itse jolloin esimerkiksi ensimmäisestä jaksosta pystyi tekemään vähän helpomman.

Pitkä matematiikka teettää töitä.

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka teettää töitä.

Mutta ekassa jaksossa ehtii olla korkeintaan vain se kaikille yhteinen matematiikan kurssi. Vasta tämän ekan kurssin jälkeen valitaan pitkä tai lyhyt matikka, ja ekasta jaksosta AP kyseli.

Pitkäkin lukiomatikka tuntuu minusta tyyliltään hyvin samanlaiselta kuin peruskoulumatikka, ainakin kursseista suurimman osan kohdalla. Sama pätee esim. historiaan ja yhteiskuntaoppiin, kemiaan, englantiin, ruotsiin ja myös joihinkin äidinkielen, biologian ja fysiikan kursseihin. Eli ainakin nuo aiheet tuntuvat mielestäni hyvin peruskoulutyylisiltä. Silläkin riskillä, että annan mieltymysteni näkyä, niin sanoisin, että psykologia ja filosofia ovat ehkä hieman avoimempia ja pohdiskelevampia aiheita, ja ehkä siinä mielessä saattavat poiketa peruskouluopetuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä korkeamman keskiarvorajan lukio, sitä tehokkaampi startti. 

En itse ainakaan muista, että lukioni, joka joinain vuosina on ollut keskiarvorajojen kärjessäkin (ja nimenomaan ylä- eikä alakärjessä!), olisi ollut mitenkään erityinen tahdiltaan tai opetuksen sisällöltä.