Lue keskustelun säännöt.
Korkeakouluopiskelijat ovat jaksamisensa äärirajoilla: "Korona tappaa paljon enemmän kuin tiedämmekään – se tappaa naurun, se tappaa hymyn"
https://yle.fi/uutiset/3-12030192
Eikö näitä saakelin koronarajoituksia voida ottaa jo kokonaan pois? Ne tekevät nykyään jo paljon enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Riskiryhmät ja vanhukset on jo rokotettu, joten rajoituksia ei enää tarvita! Vaikka tartuntoja tuleekin nyt paljon, niin tehohoidossa ei silti ole kuin muutama eikä koronakuolemiakaan juuri tule.
Kommentit (1091)
Lukiossa on yhteiskuntaoppi aineena ja lue tarkasti ,lähti opiskelemaan yhteiskuntaoppia eli tarkoittanee yhteiskuntatieteelliseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Ainakin Tampereen yliopistolla pienryhmäopetusta on kyllä ollut. Samoin tenttejä, ruokalat auki jne.
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.
Ai että yliopisto kemianlabrat ja Viikin navetta laitettiin säppiin? Höpöhöpö.
En opiskele Viikissä vaan keskustakampuksella. Siellä oli kaikki kiinni. Minun piti suorittaa eräs kurssi, johon olisin tarvinnut atk-luokkaa. Kurssi jäi kesken, kun tilat meni kiinni. Mitään poikkeuksia ei sallittu.
Yksi kurssi? No suoritat sen sitten myöhemmin. Missä se valtava ongelma on?
Rajallinen opiskeluaika. Rajallinen opintotukiaika. Muita kysymyksiä?
.eriheppu
Vierailija kirjoitti:
Olisin enemmän huolissani perheistä, jotka jättävät nuoret yksin. Jotain vikaa yhteiskunnassa, jossa opiskelijoiden bileet ja luennot on ainoa tuki ja turva 2-kymppisen elämässä.
No kyllä ne ovat suuri tuki ja turva, sillä luennoilla ja tapahtumissa luodaan ystävyyssuhteita ja saadaan tukea ja turvaa. Itse opiskelin tänä vuonna ensimmäistä vuottani ulkomaalaisessa oppilaitoksessa ja voin sanoa, että mielenterveys kärsi, sillä en tunne KETÄÄN yliopistoltani. Kaikki luentokaverit ovat vain numeroita WhatsApp-keskustelussa ja ympäri ämpäri maailmaa, niin ei heitä päässyt edes tapaamaan. Unohtamatta lähes koko vuoden kestävää lockdownia. Perheeni tietysti kaikki Suomessa muutaman tuhannen kilometrin päässä.
Eikä tämä koske vain suomalaisia ulkomaanopiskelijoita. Ystäväni opiskeli Suomessa kansainvälisellä linjalla ja yli puolet luokasta eivät edes päässeet Suomeen. Hänen perheensä ja suurin osa ystävistä asuvat toisella puolella Suomea, joten hänenkin lähin tukiverkko on kanssaopiskelijat.
Joten kyllä luennot ja opiskelijatapahtumat ovat tärkeitä opiskelijoille, joiden tukijoukot ovat muualla tai joilla ei ole tukijoukkoja ollenkaan…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Ainakin Tampereen yliopistolla pienryhmäopetusta on kyllä ollut. Samoin tenttejä, ruokalat auki jne.
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.
Ai että yliopisto kemianlabrat ja Viikin navetta laitettiin säppiin? Höpöhöpö.
En opiskele Viikissä vaan keskustakampuksella. Siellä oli kaikki kiinni. Minun piti suorittaa eräs kurssi, johon olisin tarvinnut atk-luokkaa. Kurssi jäi kesken, kun tilat meni kiinni. Mitään poikkeuksia ei sallittu.
Yksi kurssi? No suoritat sen sitten myöhemmin. Missä se valtava ongelma on?
Eihän se sinulle olekaan ongelma. Tuon yhden kurssin puuttuminen aiheutti etenemisesteen, joka esti tietyille pakollisille kursseille osallistumisen. Näitä kursseja järjestetään kerran vuodessa, joten opintoni viivästyivät. Tämän vuoksi kela voi periä minulta opintotukikuukausia ja voin menettää opintolainahyvityksen (mikä olisi useita tuhansia euroja). Minulle tuo rahanmenetys on aika iso ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin enemmän huolissani perheistä, jotka jättävät nuoret yksin. Jotain vikaa yhteiskunnassa, jossa opiskelijoiden bileet ja luennot on ainoa tuki ja turva 2-kymppisen elämässä.
No kyllä ne ovat suuri tuki ja turva, sillä luennoilla ja tapahtumissa luodaan ystävyyssuhteita ja saadaan tukea ja turvaa. Itse opiskelin tänä vuonna ensimmäistä vuottani ulkomaalaisessa oppilaitoksessa ja voin sanoa, että mielenterveys kärsi, sillä en tunne KETÄÄN yliopistoltani. Kaikki luentokaverit ovat vain numeroita WhatsApp-keskustelussa ja ympäri ämpäri maailmaa, niin ei heitä päässyt edes tapaamaan. Unohtamatta lähes koko vuoden kestävää lockdownia. Perheeni tietysti kaikki Suomessa muutaman tuhannen kilometrin päässä.
Eikä tämä koske vain suomalaisia ulkomaanopiskelijoita. Ystäväni opiskeli Suomessa kansainvälisellä linjalla ja yli puolet luokasta eivät edes päässeet Suomeen. Hänen perheensä ja suurin osa ystävistä asuvat toisella puolella Suomea, joten hänenkin lähin tukiverkko on kanssaopiskelijat.
Joten kyllä luennot ja opiskelijatapahtumat ovat tärkeitä opiskelijoille, joiden tukijoukot ovat muualla tai joilla ei ole tukijoukkoja ollenkaan…
Eikö tämän sukupolven pitänyt olla niitä diginatiiveja, joiden elämä on siellä netissä? Ja nyt ei selvitä muutamasta etäluennosta ja peruuntuneesta/siirtyneestä bileestä, mielenterveys murenaa.
Heikkoa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hellanlettas tätä lellittyä lumihiutalesukupolvea. Miten nämä pystyvät pärjäämään normaalissa opintojen jälkeisessä arkielämässäänkään jos nyt on niin vaikeaa.
Tämä lause voisi olla miltä tahansa ajalta. Mistään ei jatkossa tule mitään, kun nuoret on niin veteliä häiriköitä.
Nääs nääs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Ainakin Tampereen yliopistolla pienryhmäopetusta on kyllä ollut. Samoin tenttejä, ruokalat auki jne.
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.
Ai että yliopisto kemianlabrat ja Viikin navetta laitettiin säppiin? Höpöhöpö.
En opiskele Viikissä vaan keskustakampuksella. Siellä oli kaikki kiinni. Minun piti suorittaa eräs kurssi, johon olisin tarvinnut atk-luokkaa. Kurssi jäi kesken, kun tilat meni kiinni. Mitään poikkeuksia ei sallittu.
Yksi kurssi? No suoritat sen sitten myöhemmin. Missä se valtava ongelma on?
Rajallinen opiskeluaika. Rajallinen opintotukiaika. Muita kysymyksiä?
.eriheppu
Kyllä on aika heikkoa opinnoissa menestyminen jos niitä ei saa 10 vuodessa valmiiksi. Opintotukeakin saa 48 kuukaudeksi. Tuskin yhden kurssin suorittamiseksi tarvitsee myöhemmin kokopäiväinen opiskelija olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Ainakin Tampereen yliopistolla pienryhmäopetusta on kyllä ollut. Samoin tenttejä, ruokalat auki jne.
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.
Ai että yliopisto kemianlabrat ja Viikin navetta laitettiin säppiin? Höpöhöpö.
En opiskele Viikissä vaan keskustakampuksella. Siellä oli kaikki kiinni. Minun piti suorittaa eräs kurssi, johon olisin tarvinnut atk-luokkaa. Kurssi jäi kesken, kun tilat meni kiinni. Mitään poikkeuksia ei sallittu.
Yksi kurssi? No suoritat sen sitten myöhemmin. Missä se valtava ongelma on?
Eihän se sinulle olekaan ongelma. Tuon yhden kurssin puuttuminen aiheutti etenemisesteen, joka esti tietyille pakollisille kursseille osallistumisen. Näitä kursseja järjestetään kerran vuodessa, joten opintoni viivästyivät. Tämän vuoksi kela voi periä minulta opintotukikuukausia ja voin menettää opintolainahyvityksen (mikä olisi useita tuhansia euroja). Minulle tuo rahanmenetys on aika iso ongelma.
Koskaan ennen ei ole ollut siis missään sellaista ongelmaa, että tenttimahdollisuutta ei ole kyllin usein, tai että kursseja on päällekkäin?
Tuota se on ollut aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin enemmän huolissani perheistä, jotka jättävät nuoret yksin. Jotain vikaa yhteiskunnassa, jossa opiskelijoiden bileet ja luennot on ainoa tuki ja turva 2-kymppisen elämässä.
No kyllä ne ovat suuri tuki ja turva, sillä luennoilla ja tapahtumissa luodaan ystävyyssuhteita ja saadaan tukea ja turvaa. Itse opiskelin tänä vuonna ensimmäistä vuottani ulkomaalaisessa oppilaitoksessa ja voin sanoa, että mielenterveys kärsi, sillä en tunne KETÄÄN yliopistoltani. Kaikki luentokaverit ovat vain numeroita WhatsApp-keskustelussa ja ympäri ämpäri maailmaa, niin ei heitä päässyt edes tapaamaan. Unohtamatta lähes koko vuoden kestävää lockdownia. Perheeni tietysti kaikki Suomessa muutaman tuhannen kilometrin päässä.
Eikä tämä koske vain suomalaisia ulkomaanopiskelijoita. Ystäväni opiskeli Suomessa kansainvälisellä linjalla ja yli puolet luokasta eivät edes päässeet Suomeen. Hänen perheensä ja suurin osa ystävistä asuvat toisella puolella Suomea, joten hänenkin lähin tukiverkko on kanssaopiskelijat.
Joten kyllä luennot ja opiskelijatapahtumat ovat tärkeitä opiskelijoille, joiden tukijoukot ovat muualla tai joilla ei ole tukijoukkoja ollenkaan…
Eikö tämän sukupolven pitänyt olla niitä diginatiiveja, joiden elämä on siellä netissä? Ja nyt ei selvitä muutamasta etäluennosta ja peruuntuneesta/siirtyneestä bileestä, mielenterveys murenaa.
Heikkoa on.
Oletko ajatellut että olet osa ongelmaa ja asenteesi tekee muiden elämästä raskasta? Ilman pöyristymistäsi kaikkien muiden elämä on helpompaa mutta sinä saat nautintosi juuri siitä että kirjoittelet tuohtuneena nettiin tyhmää tylyä tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helppohan joidenkin täällä on sanoa, kun ovat voineet viettää nuoruutensa ilman rajoituksia! Kävi säkä, ettei korona juuri osunut vaikka kolme vuotta sitten omaan opiskelijaelämään. Kyllä se opiskeluelämä on mieleen jäävä vaihe ja moni haluaa sen kokea omalla tavallaan. En itsekään baareista välittänyt, mutta ihmisten ajanvietosta monen kanssa kyllä eikä tarvinnut stressata, onko nyt tartuttanut tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Ainakin Tampereen yliopistolla pienryhmäopetusta on kyllä ollut. Samoin tenttejä, ruokalat auki jne.
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.
Ai että yliopisto kemianlabrat ja Viikin navetta laitettiin säppiin? Höpöhöpö.
En opiskele Viikissä vaan keskustakampuksella. Siellä oli kaikki kiinni. Minun piti suorittaa eräs kurssi, johon olisin tarvinnut atk-luokkaa. Kurssi jäi kesken, kun tilat meni kiinni. Mitään poikkeuksia ei sallittu.
Yksi kurssi? No suoritat sen sitten myöhemmin. Missä se valtava ongelma on?
Eihän se sinulle olekaan ongelma. Tuon yhden kurssin puuttuminen aiheutti etenemisesteen, joka esti tietyille pakollisille kursseille osallistumisen. Näitä kursseja järjestetään kerran vuodessa, joten opintoni viivästyivät. Tämän vuoksi kela voi periä minulta opintotukikuukausia ja voin menettää opintolainahyvityksen (mikä olisi useita tuhansia euroja). Minulle tuo rahanmenetys on aika iso ongelma.
En usko, että näinä aikoina ei joustettaisi vaatimuksista. Ei taida olla ihan totta tuo tarinasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Ainakin Tampereen yliopistolla pienryhmäopetusta on kyllä ollut. Samoin tenttejä, ruokalat auki jne.
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.
Ai että yliopisto kemianlabrat ja Viikin navetta laitettiin säppiin? Höpöhöpö.
En opiskele Viikissä vaan keskustakampuksella. Siellä oli kaikki kiinni. Minun piti suorittaa eräs kurssi, johon olisin tarvinnut atk-luokkaa. Kurssi jäi kesken, kun tilat meni kiinni. Mitään poikkeuksia ei sallittu.
Yksi kurssi? No suoritat sen sitten myöhemmin. Missä se valtava ongelma on?
Eihän se sinulle olekaan ongelma. Tuon yhden kurssin puuttuminen aiheutti etenemisesteen, joka esti tietyille pakollisille kursseille osallistumisen. Näitä kursseja järjestetään kerran vuodessa, joten opintoni viivästyivät. Tämän vuoksi kela voi periä minulta opintotukikuukausia ja voin menettää opintolainahyvityksen (mikä olisi useita tuhansia euroja). Minulle tuo rahanmenetys on aika iso ongelma.
Eikös koronan vuoksi Kela lieventänyt suoritus- vaatimuksiaan. Kaikillahan tuo on sitten sama ongelma kursseille pääsemisessä, siis mikäli et vaan ole jättänyt ko esivastimuskurssia suorittamatta silloin kun se oli aikataulutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Ainakin Tampereen yliopistolla pienryhmäopetusta on kyllä ollut. Samoin tenttejä, ruokalat auki jne.
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.
Ai että yliopisto kemianlabrat ja Viikin navetta laitettiin säppiin? Höpöhöpö.
En opiskele Viikissä vaan keskustakampuksella. Siellä oli kaikki kiinni. Minun piti suorittaa eräs kurssi, johon olisin tarvinnut atk-luokkaa. Kurssi jäi kesken, kun tilat meni kiinni. Mitään poikkeuksia ei sallittu.
Yksi kurssi? No suoritat sen sitten myöhemmin. Missä se valtava ongelma on?
Eihän se sinulle olekaan ongelma. Tuon yhden kurssin puuttuminen aiheutti etenemisesteen, joka esti tietyille pakollisille kursseille osallistumisen. Näitä kursseja järjestetään kerran vuodessa, joten opintoni viivästyivät. Tämän vuoksi kela voi periä minulta opintotukikuukausia ja voin menettää opintolainahyvityksen (mikä olisi useita tuhansia euroja). Minulle tuo rahanmenetys on aika iso ongelma.
En usko, että näinä aikoina ei joustettaisi vaatimuksista. Ei taida olla ihan totta tuo tarinasi.
Jaa että kela joustaisi? Rofl. Miten pihalla mahdat olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helppohan joidenkin täällä on sanoa, kun ovat voineet viettää nuoruutensa ilman rajoituksia! Kävi säkä, ettei korona juuri osunut vaikka kolme vuotta sitten omaan opiskelijaelämään. Kyllä se opiskeluelämä on mieleen jäävä vaihe ja moni haluaa sen kokea omalla tavallaan. En itsekään baareista välittänyt, mutta ihmisten ajanvietosta monen kanssa kyllä eikä tarvinnut stressata, onko nyt tartuttanut tai jotain.
Opiskelun tarkoituksena on hankkia tutkinto tai ammatti, onko se unohtunut? Luulisi, että distraktioiden puuttuminen vain tehostaa opiskelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mietin omaa lukio- ja opiskeluaikaani +-20 vuotta sitten, tulee oikein paha olo jos kuvittelen että kaikki tärkeät kokemukset sieltä olisi napsittu pois koronan vuoksi. Fuksiaiset, penkkarit, vanhat, ekat viikot yliopistossa vieraassa kaupungissa kun olet vähän hukassa ja saat turvaa opiskelukavereista jotka samassa tilanteessa. Suurin osa vanhuksista tuskin huomasi muutosta arjessaan koronan myötä, ainakaan omassa lähipiirissä 75-95 vuotiaat eivät pitäneet minään eristystä. Minulle nelikymppisenä lapsiperheellisenä tämä on ollut epämiellyttävää ja vähän raskastakin mutta todelliset kärsijät ovat nuoret. Nuorena tapahtuu ”kaikki”. Ei niitä vuosia saa takaisin mitenkään takautuvasti.
Jep näinpä, mutta tässä ketjussa vastaileekin pääosin syrjäytyneet, jotka muistelee omaa amis aikaansa, jonka olis voinut yhtä hyvin jättää käymättäkin, niin hyödyllinen se oli. Siksi empatiaa ei löydy, kun oikeestaan ollaan vähän katkeria siitä, ettei itse koskaan edes päässyt näihin merkityksellisiin juttuihin.
Mä kyllä periaatteessa ymmärrän (tai ainakin yritän ymmärtää), mutta samaistumaan en pysty, kun oma persoona ja omat kokemukset niin erilaiset. Olen käynyt iltalukion, ei ollut vanhojen tansseja eikä penkkareita, ja olin itseasiassa tosi huojentunut, että ei ollut. Ihan ylimääräistä ja turhaa sähläämistä. Ylioppilasjuhlatkin olivat välttämätön paha, jonka olisin mieluusti jättänyt väliin. Olen aina inhonnut kaikkia (suku)juhlia ja kissanristisiä.
Yliopistossa kävin opiskelijabileissä tasan kerran, se riitti. En ylipäätään enää siinä iässä (olin 21 kun aloitin yliopistossa) jaksanut bilettää. Murrosikä oli aika kuohuva ja silloin sai "sekoilla" ihan riittävästi ja baareissakin oli saanut käydä jo muutaman vuoden. Ihan tarpeeksi mulle. Keskityin opiskeluun, harrastuksiin ja ajan viettämiseen "vanhojen" ystävien kanssa. Yliopistossa en syvällisemmin tutustunut kehenkään (eli en ole pitänyt yhteyttä opiskelujen jälkeen), mutta ei haitannut sekään mitenkään.
Minulle siis mitkään noista edellä mainituista asioista eivät ole olleet mitenkään merkityksellisiä. Ymmärrän kyllä, että joillekin ovat, mutta mielestäni on huolestuttavaa, jos noiden missaaminen aiheuttaa pahoja mielenterveysongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Voi hellanlettas tätä lellittyä lumihiutalesukupolvea. Miten nämä pystyvät pärjäämään normaalissa opintojen jälkeisessä arkielämässäänkään jos nyt on niin vaikeaa.
Ehkä heistä pitäisi tulla katkeria ja vihaisia niin kuin sinusta että pärjäisivät sinua tyydyttävällä tasolla.
Ihan asiaa se mimmi puhui! Nuorille tämä on kaikkein vaikeinta, ikävintä ja raskainta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Ainakin Tampereen yliopistolla pienryhmäopetusta on kyllä ollut. Samoin tenttejä, ruokalat auki jne.
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.
Ai että yliopisto kemianlabrat ja Viikin navetta laitettiin säppiin? Höpöhöpö.
En opiskele Viikissä vaan keskustakampuksella. Siellä oli kaikki kiinni. Minun piti suorittaa eräs kurssi, johon olisin tarvinnut atk-luokkaa. Kurssi jäi kesken, kun tilat meni kiinni. Mitään poikkeuksia ei sallittu.
Yksi kurssi? No suoritat sen sitten myöhemmin. Missä se valtava ongelma on?
Rajallinen opiskeluaika. Rajallinen opintotukiaika. Muita kysymyksiä?
.eriheppu
Kyllä on aika heikkoa opinnoissa menestyminen jos niitä ei saa 10 vuodessa valmiiksi. Opintotukeakin saa 48 kuukaudeksi. Tuskin yhden kurssin suorittamiseksi tarvitsee myöhemmin kokopäiväinen opiskelija olla.
Tuskin. Ehkä. Kaipa. Eli varsinainen asiantuntijakommentti taas kerran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Ainakin Tampereen yliopistolla pienryhmäopetusta on kyllä ollut. Samoin tenttejä, ruokalat auki jne.
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.
Ai että yliopisto kemianlabrat ja Viikin navetta laitettiin säppiin? Höpöhöpö.
En opiskele Viikissä vaan keskustakampuksella. Siellä oli kaikki kiinni. Minun piti suorittaa eräs kurssi, johon olisin tarvinnut atk-luokkaa. Kurssi jäi kesken, kun tilat meni kiinni. Mitään poikkeuksia ei sallittu.
Yksi kurssi? No suoritat sen sitten myöhemmin. Missä se valtava ongelma on?
Eihän se sinulle olekaan ongelma. Tuon yhden kurssin puuttuminen aiheutti etenemisesteen, joka esti tietyille pakollisille kursseille osallistumisen. Näitä kursseja järjestetään kerran vuodessa, joten opintoni viivästyivät. Tämän vuoksi kela voi periä minulta opintotukikuukausia ja voin menettää opintolainahyvityksen (mikä olisi useita tuhansia euroja). Minulle tuo rahanmenetys on aika iso ongelma.
En usko, että näinä aikoina ei joustettaisi vaatimuksista. Ei taida olla ihan totta tuo tarinasi.
Voi ollakin, ei aina voi joustaa.
Mitä eri variaatioita, kun AINOA vaihtoehto on olla etänä?
saatte alakpeukuttaa niin paljon kuin haluatte, mutta edelleen kannatan opiskelijoille mahdollisuutta tavata myös lähiopetuksessa. Opiskeluaikana luodaan usein myös pitkäikäisiä ystävyyssuhteita. Missä näitä luodaan nyt, kun missään ei tavata? Kaikkea ei voi siirtää zoomiin. Ennen koronaa monista viestintäkanavista tuli jatkuvasti infoa milloin mistäkin. Koronan jälkeen iso osa tiedotuksesta on liittynyt koronaan.