Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Korkeakouluopiskelijat ovat jaksamisensa äärirajoilla: "Korona tappaa paljon enemmän kuin tiedämmekään – se tappaa naurun, se tappaa hymyn"
https://yle.fi/uutiset/3-12030192
Eikö näitä saakelin koronarajoituksia voida ottaa jo kokonaan pois? Ne tekevät nykyään jo paljon enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Riskiryhmät ja vanhukset on jo rokotettu, joten rajoituksia ei enää tarvita! Vaikka tartuntoja tuleekin nyt paljon, niin tehohoidossa ei silti ole kuin muutama eikä koronakuolemiakaan juuri tule.
Kommentit (1091)
Haluan opiskella etänä. Minua ei kiinnosta lähteä hankkimaan koronaa koulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä jokin suomalainen erityispiirre, että ylpeinä elvistellään kuinka elämän tyhjyys ei tunnu missään ja niistä omankin elämän pikku valopilkuista voisi luopua koska vain, koska tylsiähän ne olivat. Käytte töissä, tiskaatte ja kävelette kierroksen metsässä ja se riittää elämänsisällöksi kymmeniksi vuosiksi? Ja olette tästä vielä ylpeitä?
Voin pahoin. En todellakaan kuulu ankeaan hiirenharmaaseen joukkoonne.
Tämä.
Olen jo vanha, iältäni mutten sielultani. Lähes 1,5 vuotta olen kuunnellut kuinka olen vain heikko ihminen ja nyt pitää nauttia elämän pienistä hetkistä, kuten metsäretkistä ja voi vaikka aloittaa kutomisharrastuksen. Suurimpia rajoitusten tuomia ahdistuksia ei ole se etten pääse baariin/keikoille/matkustamaan/harrastuksiin vaan se että on viety se vapaus tehdä näitä asioita. Elämä on harmaata. Se on sitä että herätään viideltä, mennään töihin (jossa on maskipakko, ei enää yhteisiä lounaita työkavereiden kanssa, yksin syöt missä syöt), sitten kotiin, haet lapset, teet ruokaa, lohdutat lasta kun ei saa mennä harrastuksiin. Vapaapäivät ja lomat ei eroa arjesta, samaa ruoanlaittoa, kaupassa käyntiä ja siivousta kuten aina. Ei ole suunnitelmia elämälle, ei tavoitteita, vain harmaata. En ala pakotettuna elämään kotihiiren elämää vaikka rajoituksista nauttijat niin elävätkin. Minä vihaan metsäretkiä. Eikä siinä mitään jos tämä olisi ollut ainoa vuosi etten saa tehdä asioita joista nautin, mutta kun tässä on takana edelliset neljä vuotta lasten ja lähipiirin terveyden takia sitä harmaata kotielämää, piti viimeinkin olla aika jolloin minäkin saan taas elää ja harrastaa. Tuli universumi vastaan.
Saan suunnattomasti voimaa siitä kun olen ihmisten parissa, missä vaan - matkoilla, ravintolassa, ihmismassassa keikalla. Tapaan ehkä uuden ihmisen, juttelen, nauran, iloitsen. Kyllä, voi sanoa että olen masentunut ja ahdistunut siitä että ne asiat jotka tekee ihmiseksi, vietiin. Samaan aikaanhan ikäihmisiltä ei viety mitään, meidän kaupungissa vain ikäihmisten harrastukset pidettiin käynnissä uimahalleja myöten.
Ja mistään negatiivisista tuntemuksistahan ei ole sallittua puhua, ei tule sympatiaa. ”Kyllä aikuisen pitää ymmärtää”. Joo pitää ymmärtää mutta miten olisi edes hitunen ymmärrystä minulle päin?
En sympatisoi minäkään riskiryhmiä, en ikäihmisiä, en enää ketään. Enkä todellakaan ota itselleni tarpeetonta piikkiä siksi että nämä itsekkäät oman edun tavottelijat saavat elää, eihän minunkaan tunteeni merkanneet teille mitään.
Mutta hei, tänä vuonna päästiin festareille, vielä olisi parit edessä.
Kuole pois.
Todistit kaikki mitä kerroin todeksi. Kuolen kyllä, toivottavasti vedän sinut mukaani.
Mainitsinko muuten millä alalla olen? Ai niin, näitä arvon riskiryhmiä tässä hyysäilen. Mitään eivät ole tehneet pandemialta suojautuakseen. ”Minähän en kauppaan mene aamulla”. ”Kyllä minä saan tavata sukulaisiani ja ystäviäni, miksei ne nuoret nyt pysy kotona”. ”Maskia en taatusti käytä”.
Yksikään tuhansista asiakaskontakteistani ei ole suostunut maskin käyttöön koko aikana. Kyllä minun suojelutalkooni on ohi. Eipä tullut koronalisiä, ne meni toimeentulotukiasiakkaille ja etätöissä oleville verovähennyksinä. Minulta peruttiin viime vuonna laittomasti yksi loma, vähän tapellaan siitä vielä.
No en tiedä millaisia sinun asiakkaasi oikein ovat. Itse en ole omassa asuinpaikassani nähnyt kaupassa ketään paikallista vanhusta ilman maskia. Maskittomia ovat lähinnä keski-ikäiset miehet ja... ta-daa.... nuoret.
Parikymppinen maski naamalla on enemmän minimaalisen prosentin poikkeus kuin sääntö. Näin täälläpäin.
Kotihoito.
Asiakkaat pääosin ulkona liikkuvia, omaiset tietenkin myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Ainakin Tampereen yliopistolla pienryhmäopetusta on kyllä ollut. Samoin tenttejä, ruokalat auki jne.
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.
Kesällä kaikki Helsingin ruokalat eivät koskaan ole olleet auki, ja ovat ne kiinni olleet työpaikkaruokalatkin leviämisvaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun korona alkoi, olin rajoitusten puolella. Nyt kun tilanne vaan jatkuu ja taudista tiedetään enemmän, mielestäni rajoitukset tulisi purkaa nyt.
Itse olemme mieheni kanssa ottaneet rokotteet ja nykytiedolla vaikka rokote ei estä tartuntoja, se estää hyvin tehokkaasti vakavan taudinkuvan. Siihen meidän on mielestäni nyt oltava tyytyväisiä. Harvat koronakuolemat kestän, mutta lähipiiriissä ilmestyviä nuorten mielenterveysongelmia, ahdistuksia ja oman käden kautta lähteviä työikäisiä yrittäjiä, niitä tapauksia en kestä enää yhtäkään. Ne pysyköön kellareissaan loppuelämänsä, jotka haluavat, muille yhteiskunta on avattava välittömästi.Hohhoijaa. Suomessa ei yhteiskunta ole vielä edes ollut suljettuna, joten hankala ymmärtää tätä ulinaa. Ihan vapaasti olette saaneet hakea deltavarianttia ulkomailta ja hävittää siitä festareilla ja ravintoloissa. Mitä muuta vielä pitäisi saada tehdä.
Hohhoijaa itsellesi, ei olla matkusteltu eikä riekuttu tapahtumissa, eikä ne olisi rajoitusten takia olleet mahdollistakaan aiemmin. Jos itse olet omassa omahyväisessä kuplassasi onnistunut elämään koronan aikana ilman suurempia murheita, niin onnea. Omaan lähipiiriini kuuluu matkailu-, ravintola-, ja tapahtuma-alan yrittäjiä ja jälki on ollut todella karua.
Ja voit myös haastatella ihmisiä, jotka asuvat oikeasti kovien rajoitusten maassa, mikä siellä on henkinen tila tällä hetkellä. Esim Britanniassa ei enää ole mahdollista vetää tiukkaa lockdownia, ne kauheudet menevät jopa koronakuolemien edelle. Edelleen, pelkääjät pysykööt jatkossa kellareissaan.
Vanhemmat tyytyväisiä kun jatkuvaa käsi ojossa anomista sitten "pakollisiin" biletyksiin ja myös niin pakolliset lapin ja etelänlomatkin pitäisi viettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Minustakin tuntuu, että baarien ja ravintoloiden rajoitukset eivät ole olleet ne, mitkä ovat estäneet yhteisöllisyyden. Mutta oikeastiko opiskelija voi kokea yhteisöllisyyttä vain yli 10 hengen porukassa? Eikö pienemmissä ryhmissä kokoontuminen olisi ajanut saman asian? Tai ainakin vähentänyt yksinäisyyden tunnetta?
Tätä ihmettelen myös. Myöskin sitä uusavuttomuutta, että nyt ei voi sitten "harrastaa", kun ohjatut harrastukset suurissa ryhmissä oli kielletty. Eikö oikeasti ihmisillä ollut sen verran omatoimisuutta, että olisivat järjestäneet toimintaa pienissä ryhmissä edes itselleen ja kavereilleen?
Jos et huomannut sinne tynnyriisi niin esim. koko kevään riideltiin siitä ettei yksityisiäkään harrastusryhmiä saa perustaa ja kokoontua. Opiskelijat ei siis voineet kokoontua laillisesti ainakaan. Lisäksi hallitus sulki puoliväkisin likimain joka ainoan sisätilan jossa olisi voinut harrastaa liikuntaa, oli siellä tilaa neliö tai sata neliötä per osallistuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätkäshenkilö 49 vuotta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä maailma nyt ei vaan voi pyöriä bileisiin halajavien parikymppisten ehdoilla.
Mutta kaikenmaailman monisairaitten ja jo terminaalivaiheessa taju kankaalla huulet suuhun sisäänpäin kääntyneinä, hengityskoneen varassa vielä vaivoin elossa olevien, saattohoitolaitoksen sängyn pohjalla makaavien 90-vuotiaitten, sekä toisaalta yli 150-kiloisiksi itsensä paisuttaneiden diabeettisten ylensyömäreitten ja maksa- sekä haimarikkoisten alkkisten ja astmaatikkojen ja kymmenallergikkojen ehdoilla voi?
Näitä riskiryhmäläisiä on tässä nyt pian kaksi vuotta hyysätty ja niiden pillin mukaan tässä on tanssittu. Milloin sitten mielestäsi on meidän kaikkien muiden vuoro? Enkä nyt puhu yksinomaan parikymppisistä, vaan meitä on muitakin, kuten ehkä nimimerkistäkin voi päätellä.
Nämä ns. "riskiryhmät" pilaavat kaikkien elämän. Kuulutko itse johonkin sellaiseen, vai mikä on motiivisi tuollaiseen muita sorsivaan ja itseriittoiseen asenteeseesi?
Olemme sallineet vuosittain 500–2000 influenssaan liittyvää kuolemaa ilman yhteiskunnallisia rajoituksia, ja vain sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten influenssarokotukset ovat olleet kiitettävällä tasolla.
Koronan kohdalla rajoitusten peruste oli alunperin tehohoito- ja sairaalakapasiteetin turvaaminen, minkä uhka on täysin poissa, mutta rajoitukset sen kuin jatkuvat. Kun nyt väestöstä lähes 70% on saanut ensimmäisen annoksen ja riskiryhmät molemmat annokset, ja silti on tarpeen rajoittaa yhteiskunnan toimintaa, niin millä perusteella sama ei toistuisi joka vuosi, kun epidemia tulee?
Mikä ihan oikeasti on suunnitelma jatkossa, kun vuosittain tulee uusi epidemia, uusilla varianteilla ja aina aluksi koko väestö on rokottamaton? Kaikki kiinni, kunnes rokotuskattavuus on riittävä? Entä jos rokotteen teho onkin jonain vuonna huono?
Kerroppas nyt meille kaikille, mitä rajoituksia on voimassa ja miten ne vaikuttaa elämääsi.
Etkö näe mitään muuta kuin nyt hetki?
Uutisethan hehkuttaa minkä kerkee, että millä perusteilla nyt saataisiin tulevia rajoituksia perusteltua. Vasta keksivät, että long covid oireet voisivat olla peruste rajoituksille.
Eli vaikka nyt tällä hetkellä on niin pieniä rajoituksia ettei niitä meinaa edes huomata, niin kohta taas ei ole.
Jos uutiset hehkuttaisivat, että terveydenhuollon kantokyky vaikuttaa olevan turvassa, rajoituksille ei tarvetta. Ei täälläkään varmaan juteltaisi rajoituksista.. Vai ajatellaanko jotenkin todella eri tavalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä on kuitenkin se, että alkonarkit pääsevät käyttämään niitä aineitaan ryhmässä ja välittäjä saa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Ainakin Tampereen yliopistolla pienryhmäopetusta on kyllä ollut. Samoin tenttejä, ruokalat auki jne.
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.
Ai että yliopisto kemianlabrat ja Viikin navetta laitettiin säppiin? Höpöhöpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Ainakin Tampereen yliopistolla pienryhmäopetusta on kyllä ollut. Samoin tenttejä, ruokalat auki jne.
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.
Yliopistossa on hyvin eri ikäisiä ja eri elämänvaiheessa olevia opiskelijoita. Miksi siis mentäisiin vain yhden ryhmittymän toiveiden mukaan?
Miksi ei voi olla variaatioita kuinka opintonsa suorittaa ja jokainen voi valita mieleisensä?
Nytkin neuvottelut ja palaverit työelämässä voi tehdä niin, että osa on paikalla ja osa osallistuu etänä. Luennot ja kurssit onnistuu samoin, kun vain halua tämän järjestämiseen löytyy (ja järjestäminenhän ei ole edes vaikeaa). Siinäpähän oppivat opiskelijat jo valmiiksi näitä työelämän taitoja mitä tulevat tarvitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat vielä niin lapsia, että heitä pitää suojella heiltä itseltään. (Tämä nuoriso-osasto).
Lukemattomat ihmiset ovat joutuneet käymään töissä koronakriisin aikaan ilman mahdollisuutta etätöihin ja näinollen altistamaan itsensä ja perheensä potentiaalisesti tappavalle yleisvaaralliselle kulkutaudille. [... ...]
Tämä Korona vaikuttaa vain teidän pelkääjien korvien välisissä illuusioissa. Se ei ole mikään "tappava yleisvaarallinen tauti" kuten esim. ebola tai tuberkuloosi.
Covid 19 saattaa olla "teknisesti ottaen" kuolinsyy ehkä 1 / 100 000 ihmisestä, joilla on useita muita - todellisia ja oikeita - henkeä uhkaavia sairauksia. Korona itsessään ei tee kenellekään terveelle mitään.
Ne, jotka ovat jo niin vanhoja taikka synnynnäisesti hauraita ja vaivaisia, että kuolevat nimenomaan "teknisesti ottaen" koronaan, joutavat mainiosti karsiutuakin (ts. että korona kirjataan kuolinsyyksi vaikka ihmisen todellinen kuolinsyy on lukuisten vaikeden sairauksien aiheuttama yleiskunnon ja immuunivasteen heikkous, ja hänelle sitten vain lisäksi on tullut vielä tämä Iso - K:kin).
Koko meitä muuta väestöä pitäisi iästä ja sukupolvesta riippumatta suojella teiltä pelkääjiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Ainakin Tampereen yliopistolla pienryhmäopetusta on kyllä ollut. Samoin tenttejä, ruokalat auki jne.
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.
Ai että yliopisto kemianlabrat ja Viikin navetta laitettiin säppiin? Höpöhöpö.
Mitäs noissa on opiskelijoita yhteensä satakunta, kun helsingin yliopistossa muistaakseni yli 20 000 (en jaksa tarkistaa). Eli ihan sama asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se korona tapa vaan koronarajoitukset ja pelonlietsonta ovat ne jotka aiheuttavat 95+% ongelmista.
Mitenkä selität ne miljoonat tilastoidut kuolleet? Salaliittoko .... jälleen?
Ne liittyvät Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoratojen alla oleviin salaisiin maanalaisiin käytäviin koska koronahuijaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätkäshenkilö 49 vuotta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat vielä niin lapsia, että heitä pitää suojella heiltä itseltään. (Tämä nuoriso-osasto).
Lukemattomat ihmiset ovat joutuneet käymään töissä koronakriisin aikaan ilman mahdollisuutta etätöihin ja näinollen altistamaan itsensä ja perheensä potentiaalisesti tappavalle yleisvaaralliselle kulkutaudille. [... ...]Tämä Korona vaikuttaa vain teidän pelkääjien korvien välisissä illuusioissa. Se ei ole mikään "tappava yleisvaarallinen tauti" kuten esim. ebola tai tuberkuloosi.
Covid 19 saattaa olla "teknisesti ottaen" kuolinsyy ehkä 1 / 100 000 ihmisestä, joilla on useita muita - todellisia ja oikeita - henkeä uhkaavia sairauksia. Korona itsessään ei tee kenellekään terveelle mitään.
Ne, jotka ovat jo niin vanhoja taikka synnynnäisesti hauraita ja vaivaisia, että kuolevat nimenomaan "teknisesti ottaen" koronaan, joutavat mainiosti karsiutuakin (ts. että korona kirjataan kuolinsyyksi vaikka ihmisen todellinen kuolinsyy on lukuisten vaikeden sairauksien aiheuttama yleiskunnon ja immuunivasteen heikkous, ja hänelle sitten vain lisäksi on tullut vielä tämä Iso - K:kin).
Koko meitä muuta väestöä pitäisi iästä ja sukupolvesta riippumatta suojella teiltä pelkääjiltä.
Mee vi...n siitä sössöttämästä valeitasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätkäshenkilö 49 vuotta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä maailma nyt ei vaan voi pyöriä bileisiin halajavien parikymppisten ehdoilla.
Mutta kaikenmaailman monisairaitten ja jo terminaalivaiheessa taju kankaalla huulet suuhun sisäänpäin kääntyneinä, hengityskoneen varassa vielä vaivoin elossa olevien, saattohoitolaitoksen sängyn pohjalla makaavien 90-vuotiaitten, sekä toisaalta yli 150-kiloisiksi itsensä paisuttaneiden diabeettisten ylensyömäreitten ja maksa- sekä haimarikkoisten alkkisten ja astmaatikkojen ja kymmenallergikkojen ehdoilla voi?
Näitä riskiryhmäläisiä on tässä nyt pian kaksi vuotta hyysätty ja niiden pillin mukaan tässä on tanssittu. Milloin sitten mielestäsi on meidän kaikkien muiden vuoro? Enkä nyt puhu yksinomaan parikymppisistä, vaan meitä on muitakin, kuten ehkä nimimerkistäkin voi päätellä.
Nämä ns. "riskiryhmät" pilaavat kaikkien elämän. Kuulutko itse johonkin sellaiseen, vai mikä on motiivisi tuollaiseen muita sorsivaan ja itseriittoiseen asenteeseesi?
Olemme sallineet vuosittain 500–2000 influenssaan liittyvää kuolemaa ilman yhteiskunnallisia rajoituksia, ja vain sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten influenssarokotukset ovat olleet kiitettävällä tasolla.
Koronan kohdalla rajoitusten peruste oli alunperin tehohoito- ja sairaalakapasiteetin turvaaminen, minkä uhka on täysin poissa, mutta rajoitukset sen kuin jatkuvat. Kun nyt väestöstä lähes 70% on saanut ensimmäisen annoksen ja riskiryhmät molemmat annokset, ja silti on tarpeen rajoittaa yhteiskunnan toimintaa, niin millä perusteella sama ei toistuisi joka vuosi, kun epidemia tulee?
Mikä ihan oikeasti on suunnitelma jatkossa, kun vuosittain tulee uusi epidemia, uusilla varianteilla ja aina aluksi koko väestö on rokottamaton? Kaikki kiinni, kunnes rokotuskattavuus on riittävä? Entä jos rokotteen teho onkin jonain vuonna huono?
Moskovasta päivää. Katso ulos ikkunastasi niin näet mitä tapahtuu kun kansa ei noudata rajoituksia eikä ota rokotteita. Ainakin krematoriot pyörii kolmivuorotyössä teilläpäin joten talous on todella "kuuma"?
Ilmiannoin vainoharhaisen viestisi. Sinun kannattaisi tutustua Venäjän agendaan ihan pikkuisen tarkemmin, lainaamasi kirjoittajan tuotos ei ollut sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Minustakin tuntuu, että baarien ja ravintoloiden rajoitukset eivät ole olleet ne, mitkä ovat estäneet yhteisöllisyyden. Mutta oikeastiko opiskelija voi kokea yhteisöllisyyttä vain yli 10 hengen porukassa? Eikö pienemmissä ryhmissä kokoontuminen olisi ajanut saman asian? Tai ainakin vähentänyt yksinäisyyden tunnetta?
Tätä ihmettelen myös. Myöskin sitä uusavuttomuutta, että nyt ei voi sitten "harrastaa", kun ohjatut harrastukset suurissa ryhmissä oli kielletty. Eikö oikeasti ihmisillä ollut sen verran omatoimisuutta, että olisivat järjestäneet toimintaa pienissä ryhmissä edes itselleen ja kavereilleen?
Jos et huomannut sinne tynnyriisi niin esim. koko kevään riideltiin siitä ettei yksityisiäkään harrastusryhmiä saa perustaa ja kokoontua. Opiskelijat ei siis voineet kokoontua laillisesti ainakaan. Lisäksi hallitus sulki puoliväkisin likimain joka ainoan sisätilan jossa olisi voinut harrastaa liikuntaa, oli siellä tilaa neliö tai sata neliötä per osallistuja.
Alle 6 hengen ryhmissä on saanut kokoajan kokoontua. Suomessa on myös runsaasti ulkotilaa, jossa on saanut kokoajan harrastaa liikuntaa sydämensä kyllyydestä. Toki eihän kermaperseet muutenkaan viitsi, kunhan vaan nyt valitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Muuta vaikka Meksikoon tai Brasiliaan favelakseen. Tai ihan vaikka Yhdysvaltoihin tekemään 2-3 duunia yhtä aikaa tienataksesi juuri ja juuri rahat leipään ja kattoon pään päällä. Ei olisi aikaa miettiä hiirenharmaata arkea, kun joka sekunti valveillaolosta kuluisi pohtimiseen, miten selviän seuraavaan päivään.
Tai Kiinaan, jossa kymmenet miljoonat asuvat keskitysleirejä muistuttavissa komplekseissa ja käyvät tehtaissa töissä, että sinulla olisi se iPad, millä suollat pahoinvointiasi maailmalle, kun et kestä normaalia arkea.
Ongelmasi on ihan puhdasta 1st world problems-kategoriaa. Luulet, että maailmankaikkeus on sinulle velkaa pelkkää juhlaa ja iloa, ilman tiskejä ja metsälenkkejä.
Ja ajattelepa, että oikeisto haluaa tällaista Suomeenkin. Että ihmisen pitää tehdä orjatyötä minimipalkalla jos ei muita töitä löydy. Ja niitähän ei Suomessa löydy ja jos tuet otetaan pois tai pienennetään niin pieniksi, että niillä ei voi elää, niin varmaan 20-30% työikäisistä joutuu orjatöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt pari juttua monilta ymmärtämättä.
Ensinnäkin, yliopistot on olleet paljon enemmän kiinni kuin muu yhteiskunta. Siellä on ihan oikeasti ollut rakennuksia sillä tavalla suljettuna, että kukaan millään syyllä ei voi siellä käydä, ja ihan kaikki on etänä. Pienryhmämeininkejäkään ei ole välttämättä koettu voitavan järjestää. Jossain vaiheessa oli muistaakseni jopa sellaista uutisointia, että vain lääkisläisille järjestettiin käytännön kursseja lähiopetuksena - muiden alojen labrat sun muut käytännön kurssit jäivät ilmeisesti pitämättä. Tosi harvan ihmisen työpaikka on ollut näin massiivisten rajoitusten alla.
Toisekseen, opiskelijoiden kaipuu yhteisöllisyyteen ja hauskoihin kaveritapaamisiin ei aina tarkoita kännäämistä. Alkoholin käyttöhän on nyt nuorilla ikäluokilla vähäisempää kuin se on monilla aiemmilla yliopistosukupolvilla ollut. Alkoholitonta toimintaa järjestetään, silloin kun ei ole koronaa, nykyään aika paljon. Eikä ainejärjestöbileissä ördääminen ole koskaan ollut ainoa opiskelijoiden sosiaalisuuden muoto - itse vietin opiskelijarientoni pitkälti kristillisessä toiminnassa, ja se oli erittäin sosiaalista, spontaania ja hauskaa, vaikka alkoholia ei käytettykään. Ja nämä jutut ovat nyt ihan yhtä lailla olleet koronatauolla, etänä ja pienryhmissä kuin muutkin.
Minustakin tuntuu, että baarien ja ravintoloiden rajoitukset eivät ole olleet ne, mitkä ovat estäneet yhteisöllisyyden. Mutta oikeastiko opiskelija voi kokea yhteisöllisyyttä vain yli 10 hengen porukassa? Eikö pienemmissä ryhmissä kokoontuminen olisi ajanut saman asian? Tai ainakin vähentänyt yksinäisyyden tunnetta?
Tätä ihmettelen myös. Myöskin sitä uusavuttomuutta, että nyt ei voi sitten "harrastaa", kun ohjatut harrastukset suurissa ryhmissä oli kielletty. Eikö oikeasti ihmisillä ollut sen verran omatoimisuutta, että olisivat järjestäneet toimintaa pienissä ryhmissä edes itselleen ja kavereilleen?
Jos et huomannut sinne tynnyriisi niin esim. koko kevään riideltiin siitä ettei yksityisiäkään harrastusryhmiä saa perustaa ja kokoontua. Opiskelijat ei siis voineet kokoontua laillisesti ainakaan. Lisäksi hallitus sulki puoliväkisin likimain joka ainoan sisätilan jossa olisi voinut harrastaa liikuntaa, oli siellä tilaa neliö tai sata neliötä per osallistuja.
Multa vietiin viime talvena niin sukset, monot kuin luistimetkin. Niin ja tytär kävi hakemassa kotoa vielä vanhan pulkkansakin. Hiihtäminen ei ole koskaan ollut tytön top 100 harrastusten joukossa, mutta kun kaveriporukalla keksivät yhteistä tekemistä ja tänne pääkaupunkiseudullekin saatiin valtava määrä lunta, kummasti alkoi hiihtäminenkin kavereiden kanssa kiinnostaa. Ja luistelu ja pulkkamäki. Omatoimisuudella varmaan tarkoitettiinkin sitä, että jos asiaa A ei voinut tehdä, mutta asiaa B voitiin, sitten tehtiin kavereiden kanssa asiaa B.
- eri -
Näin se vain on!
Pois, pois turhat maskit, rajoitukset ja rokotukset!
Nyt on jo aika keskittyä hyvään oloon, inhimilliseen lämpöön ja sen levittämiseen lähellesi iloisin mielin, avoimin hymyin ja halauksin!
Spread the Love!
Alue: Aihe vapaa
Helsingin yliopistolla ei ole ollut. Taitaa koko alueella olla vain yksi opiskelijaravintola auki.
Mielestäni tuossa lainatussa tekstissä on paljon perää. Opiskelijat solmivat tärkeitä sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsevät uraan ja työelämään kiinni. Paljon tietoa kulkee esimerkiksi opiskelijaporukan lounailla ja muita epävirallisia reittejä pitkin. Kaverin kaverin avulla liikkuvat työpaikkatiedot ja harjoitteluvinkit. Ei mistään mol.fi:stä löydy niitä tietoja mitä opiskelijakavereilta kuulee! Graduun voi saada merkittävästi potkua, kun sattuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, esimerkiksi sitseillä. Kaikki tuollainen on jäänyt koronan myötä pois. Kyse ei ole kännäilystä vaan jostain ihan muusta. Ilmeisesti moni on täällä niin vanha, ettei omat opiskeluajat tunnu merkityksellisiltä tai jos opiskelevat niin ovat jo tukevasti työelämässä eivätkä tarvitse sellaisia "sattumia" mitä nuoret ja uransa alkuvaiheilla olevat tarvitsevat.