Lue keskustelun säännöt.
Saat sen mistä luovut, voiko joku selittää tämän logiikan?
23.07.2021 |
Minun on todella vaikeaa ymmärtää tätä väitettä. Itselläni on esimerkiksi kipukohtana sosiaalisten suhteiden puute sekä kaikenlainen arvostuksen janoaminen. Koen olevani todella riittämätön ja arvoton ja kaipaisin kipeästi ihmistä, jolle olisin tärkeä. Minulla on tällä hetkellä parisuhde, mutta se vetelee viimeisiään tarvitsevuuteni ja epätoivoni takia. Mitä enemmän pyydän, sitä kauemmas mies haluaa? Ja juu, tämän tietysti ymmärrän, mutta ihan oikeasti en ole pyytänyt mitään aamusta iltaan kädestä pitämistä ja palvomista. Ihan vain normaalia huomioimista ja ystävällisyyttä.
Miten tässä kohtaa logiikka muka toimii? Saan sen parisuhteen takaisin, kun eroan? Saan ystäviä, kun en enää pyydä kavereita minnekään? Vai perustuuko tämä vain siihen, että kun lakkaan haluamasta niitä asioita, se jotenkin lasketaan, että olen "saanut" ne? Miten? Miten minulla on rakastava kumppani, jos eroan? Kokemuksesta tiedän, että ei niitä kumppaneita oven taakse itsestään tule.
Kommentit (563)
Minä käsitän luopumisen niin, että en enää odota muiden tekevän minua onnelliseksi. Jos haluan tehdä jotain, vaikka matkustaa, mutta en löydä kaveria reissuun, lähden yksin. En jätä tekemättä asioita siksi, että joku ei tee asioita kanssani. En myöskään yritä pakottaa ympärillä olevia ihmisiä toimimaan kuten haluan, vaan valitsen ympärilleni ihmisiä, joiden kanssa minulla on samanlainen arvo- ja ajatusmaailma. En anna enää hyväksikäyttää itseäni, luovun surutta niistä ihmisistä, jotka aiheuttavat enemmän pahaa kuin hyvää. Vain sillä tavalla luopumalla voin luoda mahdollisuuden paremmalle. Mitään lupaustahan kukaan ei voi antaa yhtään mistään, esim. siitä että tilalle saisi rutkasti muita, parempia ystäviä. Niin käy tai ei, huonosta parisuhteesta luopuminen ei takaa sitä, että prinssi odottaa kulman takana. Mutta mitä järkeä on tuhlata elämäänsä ihmisten kanssa, jotka ottavat enemmän mitä antavat? Ei ole mitään järkeä uhrautua ja uhriutua, vaan elämä on otettava omin käsiin. Lakata palvelemasta muita, asettaa rajat ja katsoa mihin se johtaa. Tai voihan samaa jatkaa, mutta muita ei vain voi muuttaa. Ainoastaan itseään voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, eli mikä se pointtisi nyt on? Juu, olin hirveän tyhmä. Oletko nyt tyytyväinen? En puhunut tuossa mistään muusta kuin siitä, millä asenteella LÄHDIN siihen suhteeseen.
Ja loma-asiasta en edelleenkään sanonut mitään muuta kuin siitä, millä tavalla otin asian esiin miehen kanssa. En MITÄÄN MUUTA.
Kummastakaan en ole märissyt mitään sen kummempaa enkä edes kertonut, miten tilanteet etenivät. Eli mikä se sinun ongelmasi nyt on, kun väität minun sanoneen jotain, mitä en ole edes sanonut. Nuo olivat esimerkkejä ihan eri aiheisiin, kuin mistä sinä nyt jankutat.
ap
Tähän sanon vielä että olet aiemmissa viesteissä viitannut näihin asioihin seuraavasti:
En mielestäni ole niin tehnytkään. Olen vilpittömästi auttanut ihmisiä ja ainoa, mitä olen odottanut on se, että luomani ihmissuhteet ovat pysyviä. En siis niitä palveluksia ole (=vaatimus toista kohtaan että kun autat vilpittömästi toisia niin heidän on siitä hinnasta pysyttävä elämässäsi)
Esimerkiksi ensimmäinen poikaystäväni petti minua mennen tullen. ( tässä vahvistat nimenomaan sen että vaikka TIESIT poikaystäväsi pettävän sinua, jäit suhteeseen silti. Pointtini on että jos itse annat sinua kohdella niin niin vastuu on sinun. Kuten sanottu, kynnysmattona saa kyllä olla, päältäkävelijöitä riittää)
Ja siihen loma-asiaan. Voitko todella olla vihainen miehellesi että kun sinä ehdotat viikonloppulomaa ja hän ei saa vapaata töistä?? Eihän se sen miehen vika ole. Aina ei vain saa vapaata töistä.
En jaksa enää jankuttaa kanssasi koska kierrät ja kaarrat koko ajan asioiden ympärillä etkä edes halua tajuta. Terapiassa tälläiset ap:n kaltaiset fiksut sanojen pyörittäjät on kaikista raskaimpia asiakkaita. Jankutetaan vaan että miksi sininen ei muutu vihreäksi ja esitetään kymmeniä teorioita miksi ei. Mutta ei tuu mieleenkään että ehkä ihan itse se pitäisi värittää. Samanlaista jankkausta tämäkin, kavereiden ja miesystävän pitäisi vain soitella ja välittää ja ap voisi jatkaa uhriutumista ja negailua.
Keskustelu päättyy minun osalta tähän.
Siis käykö ap. töissä? Jos et, opiskele lähihoitajan tutkinto. - Voit työskennellä kaiket päivät ihmisten kanssa, jotka aivan varmasti pitävät seuraasi arvokkaana. Hankit samalla rahaa, jolla varmasti saatte jonkin lomamatkan miehesi kanssa tehtyä. Kun teet töitä, et ole niin läheisyydenkipeä iltaisin ja vapaa-aikoina.
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos olet vailla seuraa, mitä olet tehnyt asialle käytännössä? Uusia ystäviä voi hakea vaikka netistä, moni ihminen kipuilee saman asian kanssa. Ihmiset kasvavat ja muuttuvat, eikä nykyiset ihmiset välttämättä ikinä tule antamaan sitä, mitä haluat tai tarvitset. Luopumalla tämän märehtimisestä, voit käyttää ajan tilanteen korjaamiseen. Silti mitään takeita ei ole, että onnistut,tekemättä mitään et kuitenkaan ainakaan onnistu.
Lisäksi asian työstäminen tosiaan kannattaa, että et siirrä malleja lapsiisi. Totta on se, että toiset ihmiset vaikuttavat saavan asioita helposti ja toiset ei millään. Siellä terassilla voi kavereidensa seurassa olla vaikka kuinka monta, jotka haluaisivat lapsen, mutta eivät ikinä saa. Vaihtaisivat kaverinsa lapseen, milloin tahansa. Tällä pyrin vaan sanomaan sitä, että ei me koskaan tiedetä, mitä suruja kelläkin on. Silloin, kun näkee jollain toisella sitä, mikä itselle on se suurin haava, se satuttaa ja sitä on lupa surra ja kaivata.
T:Alalla
No siis, ihan olen pitänyt yhteyttä niihin vanhoihin ystäviin ja etsinyt aikanaan nykyisen parisuhteen tapaamalla useita deittikumppaneita. Ennen tätä suhdetta kävin mm yksin risteilyllä, konserteissa, parilla kansalaisopiston kurssilla, hakeuduin lasten kautta harrastusporukoihin. Pari vuotta sitten hankin salikortin ja aloin käydä kolme kertaa viikossa kuntosalilla. Olen liittynyt pariin fb-ryhmään ja niiden whatsapp-rinkeihin. Ja myös työn puolesta olen hakeutunut sellaiseen täydennyskoulutukseen, jossa verkostoidutaan saman alan ihmisten kanssa. Tällä hetkellä energiaa ei hirveästi ole muuhun.
ap
Vierailija kirjoitti:
Siis käykö ap. töissä? Jos et, opiskele lähihoitajan tutkinto. - Voit työskennellä kaiket päivät ihmisten kanssa, jotka aivan varmasti pitävät seuraasi arvokkaana. Hankit samalla rahaa, jolla varmasti saatte jonkin lomamatkan miehesi kanssa tehtyä. Kun teet töitä, et ole niin läheisyydenkipeä iltaisin ja vapaa-aikoina.
Siis eihän meillä raha ole lomamatkan esteenä, vaan vapaa-ajan puute. Ja olen siis yrittäjä, joten en tästä nyt yhtäkkiä voi hypätä uuteen työhön.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, eli mikä se pointtisi nyt on? Juu, olin hirveän tyhmä. Oletko nyt tyytyväinen? En puhunut tuossa mistään muusta kuin siitä, millä asenteella LÄHDIN siihen suhteeseen.
Ja loma-asiasta en edelleenkään sanonut mitään muuta kuin siitä, millä tavalla otin asian esiin miehen kanssa. En MITÄÄN MUUTA.
Kummastakaan en ole märissyt mitään sen kummempaa enkä edes kertonut, miten tilanteet etenivät. Eli mikä se sinun ongelmasi nyt on, kun väität minun sanoneen jotain, mitä en ole edes sanonut. Nuo olivat esimerkkejä ihan eri aiheisiin, kuin mistä sinä nyt jankutat.
ap
Tähän sanon vielä että olet aiemmissa viesteissä viitannut näihin asioihin seuraavasti:
En mielestäni ole niin tehnytkään. Olen vilpittömästi auttanut ihmisiä ja ainoa, mitä olen odottanut on se, että luomani ihmissuhteet ovat pysyviä. En siis niitä palveluksia ole (=vaatimus toista kohtaan että kun autat vilpittömästi toisia niin heidän on siitä hinnasta pysyttävä elämässäsi)
Esimerkiksi ensimmäinen poikaystäväni petti minua mennen tullen. ( tässä vahvistat nimenomaan sen että vaikka TIESIT poikaystäväsi pettävän sinua, jäit suhteeseen silti. Pointtini on että jos itse annat sinua kohdella niin niin vastuu on sinun. Kuten sanottu, kynnysmattona saa kyllä olla, päältäkävelijöitä riittää)
Ja siihen loma-asiaan. Voitko todella olla vihainen miehellesi että kun sinä ehdotat viikonloppulomaa ja hän ei saa vapaata töistä?? Eihän se sen miehen vika ole. Aina ei vain saa vapaata töistä.
En jaksa enää jankuttaa kanssasi koska kierrät ja kaarrat koko ajan asioiden ympärillä etkä edes halua tajuta. Terapiassa tälläiset ap:n kaltaiset fiksut sanojen pyörittäjät on kaikista raskaimpia asiakkaita. Jankutetaan vaan että miksi sininen ei muutu vihreäksi ja esitetään kymmeniä teorioita miksi ei. Mutta ei tuu mieleenkään että ehkä ihan itse se pitäisi värittää. Samanlaista jankkausta tämäkin, kavereiden ja miesystävän pitäisi vain soitella ja välittää ja ap voisi jatkaa uhriutumista ja negailua.
Keskustelu päättyy minun osalta tähän.
Edelleenkään, kun puhuin pettävästä poikaystävästä, en puhunut mistään muusta kuin siitä, miten häneen suhteen alkaessa suhtauduin. En sanonut yhtään mitään siitä, miten suhtauduin pettämiseen ja oliko se mielestäni järkevää.
Ja totta, ei ole hänen syytään, ettei hän saa lomaa töistä. SEhän nimenomaan oli esimerkki siitä, kun itse myönsin, että usein ilmaisen asioita liian negatiiviseksi.
Jostain syystä yrität nyt väittää, että olen jossain väittänyt toisin, vaikka en ole. Olen puhunut vain eri asiasta kuin sinä. Minulle ei tarvitse kertoa, että on tyhmää jatkaa suhdetta pettäjän kanssa. Tiedän sen, enkä ole tyhmä. Minulle ei myöskään tarvitse kertoa, että mies ei voi työvuorojaan noin vain muuttaa. Tiedän senkin. Eli edelleen ihmettelen, mitä sinä yritit sanoa.
Enkä missään myöskään sanonut, että miesystävän ja ystävien pitäisi jatkuvasti soitella. Sanoin, että olisi kiva, että se soittelija en olisi aina minä, vaan aloitetta tulisi myös toisesta suunnasta. Ja sekään ei ole mikään vaatimus. Tiedän senkin, että en voi pakottaa. Sanon vain, että se tuntuu pahalta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun esimerkissä tämä on helppoa. Kun luovut vaatimuksista ja tarvitsuvuudesta, saat rakkautta ja läheisyyttä.
Niin se vaan menee.
Eli mistä minä sen sitten yhtäkkiä saan? Parisuhteessani oli tilanne, että mies pyysi enemmän tilaa ja minä annoin. Nyt tuntuu, että hän on vain entistä kauempana enkä saa enää senkään vertaa kuin aiemmin. Sama juttu kavereiden kanssa. Ei ole puhelin soinut kertaakaan, kun olen itse lopettanut yhteydenotot.
ap
Mä myös aina olin se joka otti kavereihin yhteyttä. En halunnut että asia on niin, en halunnut olla aina se joka ottaa yhteyttä. Niinpä lopetin yhteydenoton itse, ja sain sen minkä halusinkin, eli etten ole enää se joka ottaa yhteyttä :D Tosin näitä kaveereita minulla ei nyt sitten enää ole :p
Niin, eli nyt sait sitten sen, että ei ole niitä kavereita. Ja mitä teet nyt tällä saamallasi asialla? Minä ainakin valitsen kaverittomuuden tilalle mieluummin ne ystävät, vaikka sitten joutusinkin olemaan se, joka ottaa yhteyttä. Ei se silti tarkoita, että en toivoisi asian olevan paremmin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miten, ap., haluaisit Hellstenin vaikuttavan elämässäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue se Hellstenin kirja. Siinä se selitetään. Ei kukaan sitä sulle jaksa tänne referoida.
Olen lukenut, mutta en ymmärrä. Paitsi juuri noin, että kun lakkaa haluamasta, se jotenkin lasketaan saamiseksi.
ap
Jos haluat eteenpäin elämässä, sinun täytyy kohdata kipupisteesi. Lopeta ulkoisiin tekijöihin turvautuminen ja käänny pohtimaan elämääsi ja mieti miksi toimit niin kuin toimit.
Pohdin elämääsi lapsuudesta aikuisuuteen rehellisesti, traumat jne.
Ammattilaisterapia on hyvä keino jos ei yksin pääse eteenpäin.Terapiassa olen käynyt vuoden. Kun elämä ja sisin vain kumisee tyhjyyttään, ei vain tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä.
ap
Ai sun elämä ei kumisisi, jos sulla olis joku ukko ja jotain taviskavereita? Mitä jos menisit siäänpän, hankit harrastuksia, lisäät liikutaa, uppoudut lukemiseen, opiskelet, askartelet, teet käsitöitä, kokkaat, perustat blogin jostain väsäyksistäsi, solmeilet narukudelmia seinille ja myyt niitä. - Hanki sisältöä elämääsi! Toinen ihminen ei voi sinuun mitään mättää.
olen mielestäni tässä kertonut, että minulla olisi paljonkin asioita, joita haluaisin tehdä, mutta ne nyt eivät vain tunnu yksin tehtynä oikein miltään, vaan ne sosiaaliset kontaktit ovat olennainen osa sitä hauskuutta. Miksi sinä ajattelet, että ihmiset käyvät baareissa, tapahtumissa, kavereiden luona, illanistujaisissa, juhlissa jne, jos sosiaalisuudesta ei saisi saada mitään iloa vaan kaikki pitää syntyä sisätlä omassa yksinäisyydessä? Maailmassa tapahtuu hirveästi kivoja ja mielenkiintoisia asioita, joissa pointti on nimenomaan, että osallistujia on useampi kuin yksi. Mieti, onko eroa katsoa konserttia yksin kotona kuin jossain stadionilla? Kyllä niissä vain eri tunnelma ja henki on, vaikka periaatteessa sisältö on täysin sama.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No miten, ap., haluaisit Hellstenin vaikuttavan elämässäsi?
Mitä tarkoitat? No esimerkiksi siten, että hän antaisi konkereettisia avaimia jonkinlaisiin oivalluksiin. Se kai self-help -kirjoilla yleensä on tarkoitus.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue se Hellstenin kirja. Siinä se selitetään. Ei kukaan sitä sulle jaksa tänne referoida.
Olen lukenut, mutta en ymmärrä. Paitsi juuri noin, että kun lakkaa haluamasta, se jotenkin lasketaan saamiseksi.
ap
Jos haluat eteenpäin elämässä, sinun täytyy kohdata kipupisteesi. Lopeta ulkoisiin tekijöihin turvautuminen ja käänny pohtimaan elämääsi ja mieti miksi toimit niin kuin toimit.
Pohdin elämääsi lapsuudesta aikuisuuteen rehellisesti, traumat jne.
Ammattilaisterapia on hyvä keino jos ei yksin pääse eteenpäin.Terapiassa olen käynyt vuoden. Kun elämä ja sisin vain kumisee tyhjyyttään, ei vain tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä.
ap
Ai sun elämä ei kumisisi, jos sulla olis joku ukko ja jotain taviskavereita? Mitä jos menisit siäänpän, hankit harrastuksia, lisäät liikutaa, uppoudut lukemiseen, opiskelet, askartelet, teet käsitöitä, kokkaat, perustat blogin jostain väsäyksistäsi, solmeilet narukudelmia seinille ja myyt niitä. - Hanki sisältöä elämääsi! Toinen ihminen ei voi sinuun mitään mättää.
olen mielestäni tässä kertonut, että minulla olisi paljonkin asioita, joita haluaisin tehdä, mutta ne nyt eivät vain tunnu yksin tehtynä oikein miltään, vaan ne sosiaaliset kontaktit ovat olennainen osa sitä hauskuutta. Miksi sinä ajattelet, että ihmiset käyvät baareissa, tapahtumissa, kavereiden luona, illanistujaisissa, juhlissa jne, jos sosiaalisuudesta ei saisi saada mitään iloa vaan kaikki pitää syntyä sisätlä omassa yksinäisyydessä? Maailmassa tapahtuu hirveästi kivoja ja mielenkiintoisia asioita, joissa pointti on nimenomaan, että osallistujia on useampi kuin yksi. Mieti, onko eroa katsoa konserttia yksin kotona kuin jossain stadionilla? Kyllä niissä vain eri tunnelma ja henki on, vaikka periaatteessa sisältö on täysin sama.
ap
On eroa. Itse en viihtyisi sekuntiakaan missään joukkotapahtumissa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten, ap., haluaisit Hellstenin vaikuttavan elämässäsi?
Mitä tarkoitat? No esimerkiksi siten, että hän antaisi konkereettisia avaimia jonkinlaisiin oivalluksiin. Se kai self-help -kirjoilla yleensä on tarkoitus.
ap
Mutta jos Hellsten ei ole niin konkreettinen kuin sinä? Tai jos sinun ei ole mahdollista saada oivalluksia Hellsteniltä. Miksi hänen kirjoituksillaan pitäisi olla jotakin tekemistä juuri sinun elämäsi kanssa?
Ja siis minähän kyllä ihan itse myönnän, että olen äärimmäisen raskas ja negatiivinen ihminen. Sitä ei minulle tarvitse tässä kertoa. Siitä yritän jotenkin räpiköidä pois, mutta en vain tiedä miten.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten, ap., haluaisit Hellstenin vaikuttavan elämässäsi?
Mitä tarkoitat? No esimerkiksi siten, että hän antaisi konkereettisia avaimia jonkinlaisiin oivalluksiin. Se kai self-help -kirjoilla yleensä on tarkoitus.
ap
Mutta jos Hellsten ei ole niin konkreettinen kuin sinä? Tai jos sinun ei ole mahdollista saada oivalluksia Hellsteniltä. Miksi hänen kirjoituksillaan pitäisi olla jotakin tekemistä juuri sinun elämäsi kanssa?
No ei tietysti pidäkään. Mistähän näin edes päättelit. Siinä tapauksessa sitten vain totean, että hänen viisautensa eivät päteneet minuun ja etsin vastauksia jostain muualta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, eli mikä se pointtisi nyt on? Juu, olin hirveän tyhmä. Oletko nyt tyytyväinen? En puhunut tuossa mistään muusta kuin siitä, millä asenteella LÄHDIN siihen suhteeseen.
Ja loma-asiasta en edelleenkään sanonut mitään muuta kuin siitä, millä tavalla otin asian esiin miehen kanssa. En MITÄÄN MUUTA.
Kummastakaan en ole märissyt mitään sen kummempaa enkä edes kertonut, miten tilanteet etenivät. Eli mikä se sinun ongelmasi nyt on, kun väität minun sanoneen jotain, mitä en ole edes sanonut. Nuo olivat esimerkkejä ihan eri aiheisiin, kuin mistä sinä nyt jankutat.
ap
Tähän sanon vielä että olet aiemmissa viesteissä viitannut näihin asioihin seuraavasti:
En mielestäni ole niin tehnytkään. Olen vilpittömästi auttanut ihmisiä ja ainoa, mitä olen odottanut on se, että luomani ihmissuhteet ovat pysyviä. En siis niitä palveluksia ole (=vaatimus toista kohtaan että kun autat vilpittömästi toisia niin heidän on siitä hinnasta pysyttävä elämässäsi)
Esimerkiksi ensimmäinen poikaystäväni petti minua mennen tullen. ( tässä vahvistat nimenomaan sen että vaikka TIESIT poikaystäväsi pettävän sinua, jäit suhteeseen silti. Pointtini on että jos itse annat sinua kohdella niin niin vastuu on sinun. Kuten sanottu, kynnysmattona saa kyllä olla, päältäkävelijöitä riittää)
Ja siihen loma-asiaan. Voitko todella olla vihainen miehellesi että kun sinä ehdotat viikonloppulomaa ja hän ei saa vapaata töistä?? Eihän se sen miehen vika ole. Aina ei vain saa vapaata töistä.
En jaksa enää jankuttaa kanssasi koska kierrät ja kaarrat koko ajan asioiden ympärillä etkä edes halua tajuta. Terapiassa tälläiset ap:n kaltaiset fiksut sanojen pyörittäjät on kaikista raskaimpia asiakkaita. Jankutetaan vaan että miksi sininen ei muutu vihreäksi ja esitetään kymmeniä teorioita miksi ei. Mutta ei tuu mieleenkään että ehkä ihan itse se pitäisi värittää. Samanlaista jankkausta tämäkin, kavereiden ja miesystävän pitäisi vain soitella ja välittää ja ap voisi jatkaa uhriutumista ja negailua.
Keskustelu päättyy minun osalta tähän.
Edelleenkään, kun puhuin pettävästä poikaystävästä, en puhunut mistään muusta kuin siitä, miten häneen suhteen alkaessa suhtauduin. En sanonut yhtään mitään siitä, miten suhtauduin pettämiseen ja oliko se mielestäni järkevää.
Ja totta, ei ole hänen syytään, ettei hän saa lomaa töistä. SEhän nimenomaan oli esimerkki siitä, kun itse myönsin, että usein ilmaisen asioita liian negatiiviseksi.
Jostain syystä yrität nyt väittää, että olen jossain väittänyt toisin, vaikka en ole. Olen puhunut vain eri asiasta kuin sinä. Minulle ei tarvitse kertoa, että on tyhmää jatkaa suhdetta pettäjän kanssa. Tiedän sen, enkä ole tyhmä. Minulle ei myöskään tarvitse kertoa, että mies ei voi työvuorojaan noin vain muuttaa. Tiedän senkin. Eli edelleen ihmettelen, mitä sinä yritit sanoa.
Enkä missään myöskään sanonut, että miesystävän ja ystävien pitäisi jatkuvasti soitella. Sanoin, että olisi kiva, että se soittelija en olisi aina minä, vaan aloitetta tulisi myös toisesta suunnasta. Ja sekään ei ole mikään vaatimus. Tiedän senkin, että en voi pakottaa. Sanon vain, että se tuntuu pahalta.
ap
Ja tähän nyt siis vielä jatkan, jos tämä nyt jäi vielä epäselväksi: Kyllä, tiesin pettämisestä ja jäin suhteeseen ja näin ollen myös syy oli minun ja annoin kohdella itseäni kynnysmattona. Kyllä. Tämä kaikki on totta. En ole mitään muuta väittänytkään. Siksi en nyt ymmärrä, miksi koit tarpeelliseksi tätä minulle selittää, kun ihan aloitusviestistä lähtien olen itse kertonut, että olen sairaalloisen takertuva.
ap
Vierailija kirjoitti:
Tässä kun keskustellaan kukin omalla laitteellaan ja netillään, en vetäisi tähän nälkää näkeviä ihmisiä. Eiköhän jokainen ymmärrä, ettei asenne auta tilanteessa, jossa ei ole muuta toivoa kuin ulkopuolinen apu. Tai masennus, sehän on sairaus, miten siihen auttaisi asennemuutos. Ei mitenkään.
Ap ei taida olla nälkää näkevä. Mutta masentunut voi olla. Oletko?
Juu, tämän kerroinkin jo tuolla aiemmin. Eli on todettu masennus ja lääkitys ja terapia ollut käynnissä vuoden verran.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten, ap., haluaisit Hellstenin vaikuttavan elämässäsi?
Mitä tarkoitat? No esimerkiksi siten, että hän antaisi konkereettisia avaimia jonkinlaisiin oivalluksiin. Se kai self-help -kirjoilla yleensä on tarkoitus.
ap
Mutta jos Hellsten ei ole niin konkreettinen kuin sinä? Tai jos sinun ei ole mahdollista saada oivalluksia Hellsteniltä. Miksi hänen kirjoituksillaan pitäisi olla jotakin tekemistä juuri sinun elämäsi kanssa?
No ei tietysti pidäkään. Mistähän näin edes päättelit. Siinä tapauksessa sitten vain totean, että hänen viisautensa eivät päteneet minuun ja etsin vastauksia jostain muualta.
ap
Otsikosta, jonka sinä kirjoitit. - Sitä paitsi kerroit, ettet tajunnut Hellstenin pointtia etkä että ne eivät päteneet sinuun. P.S. Et ole peukuttanut saamiasi kommentteja.
People with fear of rejection seeks connection with those who has rejecting nature. People with fear of criticism seeks disconnection with people who belittle them.
Ei AP tuo kuvailemasi pidäkään paikkaansa. Se on vain turhaa sanan helinä self-help paskaa. Yksisarvisiin ja kaikkeen energia/kristalli huuhaa uskovaisiin tuo sonta uppoaa. Onneksi olet tajunut kyseenalaistaa tuon humpuukin.
Mä myös aina olin se joka otti kavereihin yhteyttä. En halunnut että asia on niin, en halunnut olla aina se joka ottaa yhteyttä. Niinpä lopetin yhteydenoton itse, ja sain sen minkä halusinkin, eli etten ole enää se joka ottaa yhteyttä :D Tosin näitä kaveereita minulla ei nyt sitten enää ole :p