Miksi kouluttamaton mies haluaisi akateemisen naisen?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Miten joku jaksaa aina näitä ihmeen akateemikko juttuja? Ei se tee ihmisestä mitenkään sivistyneempää tai älykkäämpää vaikka olisi koulussa vähän pidempään istunut. Tutkikaa hieman niin maailman älykkäimmät ja menestyneimmät on yleensä minimi koulutuksella tai koulut kesken jättäneenä liikenteessä... Ainoa asia jossa "akateemiset" ihmiset ovat parempia yleensä on turha päteminen.
Tutkimuksissa on kylläkin havaittu, että mitä pidempi koulutus, sen korkeampi äo. Joko koulutus kasvattaa älyä tai älykkäämmät opiskelevat pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku jaksaa aina näitä ihmeen akateemikko juttuja? Ei se tee ihmisestä mitenkään sivistyneempää tai älykkäämpää vaikka olisi koulussa vähän pidempään istunut. Tutkikaa hieman niin maailman älykkäimmät ja menestyneimmät on yleensä minimi koulutuksella tai koulut kesken jättäneenä liikenteessä... Ainoa asia jossa "akateemiset" ihmiset ovat parempia yleensä on turha päteminen.
Tutkimuksissa on kylläkin havaittu, että mitä pidempi koulutus, sen korkeampi äo. Joko koulutus kasvattaa älyä tai älykkäämmät opiskelevat pidempään.
Korkea koulutus ei ole mikään tae korkeasta älykkyysosamäärästä. Ns kympin oppilaaksi pääsee jo sillä, että on nopea oppimaan ulkoa asioita. Kirjaviisaus on eri asia kuin älykkyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku jaksaa aina näitä ihmeen akateemikko juttuja? Ei se tee ihmisestä mitenkään sivistyneempää tai älykkäämpää vaikka olisi koulussa vähän pidempään istunut. Tutkikaa hieman niin maailman älykkäimmät ja menestyneimmät on yleensä minimi koulutuksella tai koulut kesken jättäneenä liikenteessä... Ainoa asia jossa "akateemiset" ihmiset ovat parempia yleensä on turha päteminen.
Tutkimuksissa on kylläkin havaittu, että mitä pidempi koulutus, sen korkeampi äo. Joko koulutus kasvattaa älyä tai älykkäämmät opiskelevat pidempään.
Korkea koulutus ei ole mikään tae korkeasta älykkyysosamäärästä. Ns kympin oppilaaksi pääsee jo sillä, että on nopea oppimaan ulkoa asioita. Kirjaviisaus on eri asia kuin älykkyys.
Tae se ei ole. Mutta professoreiden keskimääräinen äo on 120 siinä missä se on väestötasolla 100. Ja jos vielä väännetään rautalangasta, niin keskimääräinen tarkoittaa sitä, että usealla se on huomattavasti korkeampikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku jaksaa aina näitä ihmeen akateemikko juttuja? Ei se tee ihmisestä mitenkään sivistyneempää tai älykkäämpää vaikka olisi koulussa vähän pidempään istunut. Tutkikaa hieman niin maailman älykkäimmät ja menestyneimmät on yleensä minimi koulutuksella tai koulut kesken jättäneenä liikenteessä... Ainoa asia jossa "akateemiset" ihmiset ovat parempia yleensä on turha päteminen.
Tutkimuksissa on kylläkin havaittu, että mitä pidempi koulutus, sen korkeampi äo. Joko koulutus kasvattaa älyä tai älykkäämmät opiskelevat pidempään.
Korkea koulutus ei ole mikään tae korkeasta älykkyysosamäärästä. Ns kympin oppilaaksi pääsee jo sillä, että on nopea oppimaan ulkoa asioita. Kirjaviisaus on eri asia kuin älykkyys.
No yliopistokoulutus ei ole ulkoa oppimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku jaksaa aina näitä ihmeen akateemikko juttuja? Ei se tee ihmisestä mitenkään sivistyneempää tai älykkäämpää vaikka olisi koulussa vähän pidempään istunut. Tutkikaa hieman niin maailman älykkäimmät ja menestyneimmät on yleensä minimi koulutuksella tai koulut kesken jättäneenä liikenteessä... Ainoa asia jossa "akateemiset" ihmiset ovat parempia yleensä on turha päteminen.
Tutkimuksissa on kylläkin havaittu, että mitä pidempi koulutus, sen korkeampi äo. Joko koulutus kasvattaa älyä tai älykkäämmät opiskelevat pidempään.
Korkea koulutus ei ole mikään tae korkeasta älykkyysosamäärästä. Ns kympin oppilaaksi pääsee jo sillä, että on nopea oppimaan ulkoa asioita. Kirjaviisaus on eri asia kuin älykkyys.
Ihanko tosissasi uskot, että dosentiksi pääsee kuka tahansa, joka jaksaa yrittää? Söpöä.
Ei tässä mitään takeita annettukaan. Kympin oppilaaksi voi päästä hyvällä muistilla. Mutta mikä erottaa älykkään kympin oppilaan tyhmästä? Toinen tajuaa hyödyntää hyvää muistiaan. Toinen jää lorvimaan yhteiskunnan elätiksi.
En minä halua akateemista naista. En myöskään vastusta sitä, että potentiaalinen kumppani on akateeminen.
Eivät nämä ole mitään kynnyskysymyksiä. Etsin sopivaa ihmistä, en tutkintotodistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku jaksaa aina näitä ihmeen akateemikko juttuja? Ei se tee ihmisestä mitenkään sivistyneempää tai älykkäämpää vaikka olisi koulussa vähän pidempään istunut. Tutkikaa hieman niin maailman älykkäimmät ja menestyneimmät on yleensä minimi koulutuksella tai koulut kesken jättäneenä liikenteessä... Ainoa asia jossa "akateemiset" ihmiset ovat parempia yleensä on turha päteminen.
Tutkimuksissa on kylläkin havaittu, että mitä pidempi koulutus, sen korkeampi äo. Joko koulutus kasvattaa älyä tai älykkäämmät opiskelevat pidempään.
Korkea koulutus ei ole mikään tae korkeasta älykkyysosamäärästä. Ns kympin oppilaaksi pääsee jo sillä, että on nopea oppimaan ulkoa asioita. Kirjaviisaus on eri asia kuin älykkyys.
No yliopistokoulutus ei ole ulkoa oppimista.
Pointti oli että yliopistoon päästäkseen riittää usein tarpeeksi hyvä toisen asteen todistus.
Olen akateeminen nainen ja tienaan 7000e+ kuussa. Luulisi että duunari ottaisi ilolla tällaisen emännän. Ei olisi niin stressiä rahasta. Mulle kelpaisi duunari kunhan on älykäs (ja sellaisia on, esim työpaikallani).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku jaksaa aina näitä ihmeen akateemikko juttuja? Ei se tee ihmisestä mitenkään sivistyneempää tai älykkäämpää vaikka olisi koulussa vähän pidempään istunut. Tutkikaa hieman niin maailman älykkäimmät ja menestyneimmät on yleensä minimi koulutuksella tai koulut kesken jättäneenä liikenteessä... Ainoa asia jossa "akateemiset" ihmiset ovat parempia yleensä on turha päteminen.
Tutkimuksissa on kylläkin havaittu, että mitä pidempi koulutus, sen korkeampi äo. Joko koulutus kasvattaa älyä tai älykkäämmät opiskelevat pidempään.
Korkea koulutus ei ole mikään tae korkeasta älykkyysosamäärästä. Ns kympin oppilaaksi pääsee jo sillä, että on nopea oppimaan ulkoa asioita. Kirjaviisaus on eri asia kuin älykkyys.
Tae se ei ole. Mutta professoreiden keskimääräinen äo on 120 siinä missä se on väestötasolla 100. Ja jos vielä väännetään rautalangasta, niin keskimääräinen tarkoittaa sitä, että usealla se on huomattavasti korkeampikin.
Olen akateeminen nainen, äo 139 virallismensatestillä. Olen huomannut että tästä asiasta ei pidä ikinä, koskaan sanoa edes kysyttäessä. Jos joku mies kuulee tästä, se saa ihme kilarit ja alkaa haastamaan ja tivaamaan ja testaamaan. Pahin on vielä jos miehiä on lauma eli useampi.
Osaan piilottaa tämän enkä tee sitä virhettä että kertoisin (paitsi anonyymisti). Tämä on ilmeisesti täysi turn-off naisessa.
En tiedä mistä hevonperseestä olet keksinyt, että akateeminen koulutus tekee ihmisestä älykkään? Älykkyys on pitkälti synnynnäistä ja kiinnostuksen kohteet antavat pohjaa keskustelulle. Jos olet jonkin tieteenalan tuntija, niin ehkä aika harva viitsii siitä viikkotolkulla keskustella. Tule ulos kuplastasi.
Vierailija kirjoitti:
Olen akateeminen nainen ja tienaan 7000e+ kuussa. Luulisi että duunari ottaisi ilolla tällaisen emännän. Ei olisi niin stressiä rahasta. Mulle kelpaisi duunari kunhan on älykäs (ja sellaisia on, esim työpaikallani).
Ei kaikki duunaritkaan ole tyhjätaskuja, eli raha ei ole ratkaisevassa asemassa neitsyttä valittaessa.
mies53v
Vierailija kirjoitti:
Korjataanpa tätä aloitusta AP :
Miksi kukaan mies haluaisi naisen murheikseen ja harmikseen ? ?
Siinäpä kysymystä kerrakseen.
Korjattu lisää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku jaksaa aina näitä ihmeen akateemikko juttuja? Ei se tee ihmisestä mitenkään sivistyneempää tai älykkäämpää vaikka olisi koulussa vähän pidempään istunut. Tutkikaa hieman niin maailman älykkäimmät ja menestyneimmät on yleensä minimi koulutuksella tai koulut kesken jättäneenä liikenteessä... Ainoa asia jossa "akateemiset" ihmiset ovat parempia yleensä on turha päteminen.
Tutkimuksissa on kylläkin havaittu, että mitä pidempi koulutus, sen korkeampi äo. Joko koulutus kasvattaa älyä tai älykkäämmät opiskelevat pidempään.
Korkea koulutus ei ole mikään tae korkeasta älykkyysosamäärästä. Ns kympin oppilaaksi pääsee jo sillä, että on nopea oppimaan ulkoa asioita. Kirjaviisaus on eri asia kuin älykkyys.
No yliopistokoulutus ei ole ulkoa oppimista.
Tunnen monta lakimiestä jotka sanoo toista.
Toki olen samaa mieltä humanisteista. Niillä yliopistokoulutus ei ole mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku jaksaa aina näitä ihmeen akateemikko juttuja? Ei se tee ihmisestä mitenkään sivistyneempää tai älykkäämpää vaikka olisi koulussa vähän pidempään istunut. Tutkikaa hieman niin maailman älykkäimmät ja menestyneimmät on yleensä minimi koulutuksella tai koulut kesken jättäneenä liikenteessä... Ainoa asia jossa "akateemiset" ihmiset ovat parempia yleensä on turha päteminen.
Tutkimuksissa on kylläkin havaittu, että mitä pidempi koulutus, sen korkeampi äo. Joko koulutus kasvattaa älyä tai älykkäämmät opiskelevat pidempään.
Äly on periytyvä ominaisuus ja se ei lisäänny koulutuksella. Älykäs ihminen tietää, että kyse ei ole koulutus -> lisääntyvä äly - korrelaatiosta. Kaikki "se on miltä näyttää", on helppo oikotie ajatteluun, mutta sen ajattelun pysäyttäminen siihen ei ole älykästä ja älykäs ihminen tietää, että ajatus on vielä kesken.
Onko tutkimuksessa tutkittu oppilaan koko opintokaari? Jos ei ole, tutkimus on havainnut vain sen, että älykäs ihminen opiskelee pitempään. Jos siitä vetää johtopäätöksen, että koulutuksen pituus korreloi älyn lisääntymisen kanssa, kyseessä on väärä tulkinta, eräänlainen oikotie, johon älykäs ihminen ei sorru.
Ilman alkutietoja lapsen älystä ennen koulun alkua, koulun aikana/joka vuosi, opintokaaren loppuun saakka, koulun vaikutusta älyn lisääntymiseen, ei ole mahdollista sanoa toteennäytetyksi. Kyseessä on konjektuuri (olettama) ja edellinen lauseeni olisi testattavissa oleva hypoteesi, asian todistamiseen.
Onko tällainen tutkimus tehty?
Vierailija kirjoitti:
Älykkäämpää keskustelua
No se kyllä jää haaveeksi suuta aukovan ja käsiään heiluttavan helunan kanssa :D
Äly on periytyvä ominaisuus ja se ei lisäänny koulutuksella. Älykäs ihminen tietää, että kyse ei ole koulutus -> lisääntyvä äly - korrelaatiosta. Kaikki "se on miltä näyttää", on helppo oikotie ajatteluun, mutta sen ajattelun pysäyttäminen siihen ei ole älykästä ja älykäs ihminen tietää, että ajatus on vielä kesken.
Onko tutkimuksessa tutkittu oppilaan koko opintokaari? Jos ei ole, tutkimus on havainnut vain sen, että älykäs ihminen opiskelee pitempään. Jos siitä vetää johtopäätöksen, että koulutuksen pituus korreloi älyn lisääntymisen kanssa, kyseessä on väärä tulkinta, eräänlainen oikotie, johon älykäs ihminen ei sorru.
Ilman alkutietoja lapsen älystä ennen koulun alkua, koulun aikana/joka vuosi, opintokaaren loppuun saakka, koulun vaikutusta älyn lisääntymiseen, ei ole mahdollista sanoa toteennäytetyksi. Kyseessä on konjektuuri (olettama) ja edellinen lauseeni olisi testattavissa oleva hypoteesi, asian todistamiseen.
Onko tällainen tutkimus tehty?[/quote]
Kyllä tutkimusten mukaan lisääntyy. Äly periytyy vain osittain, osa siitä riippuu ympäristöstä ja stimulaatiosta. Äly on siis todellakin sellainen ominaisuus, jota voi kehittää, myös opiskelulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku jaksaa aina näitä ihmeen akateemikko juttuja? Ei se tee ihmisestä mitenkään sivistyneempää tai älykkäämpää vaikka olisi koulussa vähän pidempään istunut. Tutkikaa hieman niin maailman älykkäimmät ja menestyneimmät on yleensä minimi koulutuksella tai koulut kesken jättäneenä liikenteessä... Ainoa asia jossa "akateemiset" ihmiset ovat parempia yleensä on turha päteminen.
Tutkimuksissa on kylläkin havaittu, että mitä pidempi koulutus, sen korkeampi äo. Joko koulutus kasvattaa älyä tai älykkäämmät opiskelevat pidempään.
Äly on periytyvä ominaisuus ja se ei lisäänny koulutuksella. Älykäs ihminen tietää, että kyse ei ole koulutus -> lisääntyvä äly - korrelaatiosta. Kaikki "se on miltä näyttää", on helppo oikotie ajatteluun, mutta sen ajattelun pysäyttäminen siihen ei ole älykästä ja älykäs ihminen tietää, että ajatus on vielä kesken.
Onko tutkimuksessa tutkittu oppilaan koko opintokaari? Jos ei ole, tutkimus on havainnut vain sen, että älykäs ihminen opiskelee pitempään. Jos siitä vetää johtopäätöksen, että koulutuksen pituus korreloi älyn lisääntymisen kanssa, kyseessä on väärä tulkinta, eräänlainen oikotie, johon älykäs ihminen ei sorru.
Ilman alkutietoja lapsen älystä ennen koulun alkua, koulun aikana/joka vuosi, opintokaaren loppuun saakka, koulun vaikutusta älyn lisääntymiseen, ei ole mahdollista sanoa toteennäytetyksi. Kyseessä on konjektuuri (olettama) ja edellinen lauseeni olisi testattavissa oleva hypoteesi, asian todistamiseen.
Onko tällainen tutkimus tehty?
Jos luit, niin siinä annettiin kaksi mahdollisuutta: joko koulutus lisää älykkyyttä tai älykkäämmät opiskelevat pidempään. Joka tapauksessa koulutuksen keston ja äo:n on havaittu korreloivan keskenään positiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku jaksaa aina näitä ihmeen akateemikko juttuja? Ei se tee ihmisestä mitenkään sivistyneempää tai älykkäämpää vaikka olisi koulussa vähän pidempään istunut. Tutkikaa hieman niin maailman älykkäimmät ja menestyneimmät on yleensä minimi koulutuksella tai koulut kesken jättäneenä liikenteessä... Ainoa asia jossa "akateemiset" ihmiset ovat parempia yleensä on turha päteminen.
Tutkimuksissa on kylläkin havaittu, että mitä pidempi koulutus, sen korkeampi äo. Joko koulutus kasvattaa älyä tai älykkäämmät opiskelevat pidempään.
Äly on periytyvä ominaisuus ja se ei lisäänny koulutuksella. Älykäs ihminen tietää, että kyse ei ole koulutus -> lisääntyvä äly - korrelaatiosta. Kaikki "se on miltä näyttää", on helppo oikotie ajatteluun, mutta sen ajattelun pysäyttäminen siihen ei ole älykästä ja älykäs ihminen tietää, että ajatus on vielä kesken.
Onko tutkimuksessa tutkittu oppilaan koko opintokaari? Jos ei ole, tutkimus on havainnut vain sen, että älykäs ihminen opiskelee pitempään. Jos siitä vetää johtopäätöksen, että koulutuksen pituus korreloi älyn lisääntymisen kanssa, kyseessä on väärä tulkinta, eräänlainen oikotie, johon älykäs ihminen ei sorru.
Ilman alkutietoja lapsen älystä ennen koulun alkua, koulun aikana/joka vuosi, opintokaaren loppuun saakka, koulun vaikutusta älyn lisääntymiseen, ei ole mahdollista sanoa toteennäytetyksi. Kyseessä on konjektuuri (olettama) ja edellinen lauseeni olisi testattavissa oleva hypoteesi, asian todistamiseen.
Onko tällainen tutkimus tehty?
Jos luit, niin siinä annettiin kaksi mahdollisuutta: joko koulutus lisää älykkyyttä tai älykkäämmät opiskelevat pidempään. Joka tapauksessa koulutuksen keston ja äo:n on havaittu korreloivan keskenään positiivisesti.
Miten sen kouluttamattoman älykkyyttä pystyisi edes todentamaan? Jos ei ole ÄO -testiä ei mitään.
Politiikka ei ole kiinnostavaa?