Lue keskustelun säännöt.
Pienet lapset kassajonossa ARGH!
31.07.2014 |
Äidit ja isät siis vaikka se on todella kivaa että lapsi opetetaan osallistumaan arkiaskareisiin niin onko ihan pakko ruuhka-aikaan kun kaupan kassalla on kymmenien ihmisten jono antaa se kaksivuotias taapero latoa tavarat kauppahihnalle? Sen voi tehdä silloin kun ei ole muita ihmisiä takana odottamassa vuoroansa. Minullakin on neljä lasta ja kaikki niistä on myöskin ollut siinä iässä milloin se on tärkeää olla äidille ja isille avuksi, olen silti ollut niin kohtelias että en ole viitsinyt lapsineni jäädä maleksimaan muiden ihmisten edessä. Siis silloin kun kaupassa on ruuhkaa jokainen voisi yrittää ottaa muut huomioon ja välttää toimintaa mikä hidastaa koko jonon etenemistä.
Kommentit (195)
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 19:59"]Kerran tuo paapominen otti niin paljon päähän, että ryhdyin ojentamaan mukanani olleelle 14v teinille (186 cm) yksi kerrallaan tavaroita selittäen, että "tässä on sokeri, laitetaan sitä aamulla puuroon" ja "tässä on herkkuherkkujuusto, siitä saadaan leivälle, laita varovasti hihnalle" jne. Ja joka hemmetin tavaran kanssa tehtiin sama, minkä juuri äsken oli isi ja äiti tehneet 2v Leevin kanssa. Siinä katsoi Leevin isä tavaroita pakatessaan suu auki, miten typerältä se heidän oma touhunsa vaikuttaa siinä vaiheessa, kun lapsi on äitiä pitempi ja yhä vaan yhdessä mietitään, onko kaksi kurkkua enemmän kuin yksi ja välillä kehutaan, miten hie-nos-ti lapsi laittaa tavarat hihnalle.
Meillä on onneksi huumorintajuinen teini. Tosin hän suuttui ihan vähän, kun en suostunut siihen, että saisi nousta seisomaan ostoskärryihin, kuten muut lapset tekivät.
[/quote]
Tuollainen yliampuminen vasta typerää onkin. Käykää illalla kaupassa jos lasten opettaminen elämään ärsyttää noin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osui ja upposi. Annan myös lapseni 2, 5v auttaa latomalla ostoksia hihnalle. Emme tosin käy joka ostosta läpi ja laitan itsekin tavaraa hihnalle niin on joutuisampaa. Käyn opetustukiot sitten kun puretaan ostoksia kotona.
Jos lapsi ei saa auttaa, vaihtoehdot ovat nämä:
-kiusaa/läpsii pikkusisartaan/isosisaruksiaan
- saa itkupotkuraivarit jos ei saa auttaa, ja se meteli on melkoinen
-juoksee toisessa päässä kauppaa
-jne.
Koen kaikkia helpottavaksi että meidän pikku-Aamos auttaa hetken äitiä. Isommat pakkaa vähän ostoksia ja pikkusisko 1v kujertaa kärryissä. Tavaroiden latominen hihnalle venähtää n. minuutin, pari.
Jos joku ehdottaa, että kasvattaisin lasta, niin no worries, neuvolan perhetyö änki jo apuun.
T. Neljän lapsen leski-äiti
Ymmärrän jos lapsen annetaan yksitellen laittaa jokaisen tavaran hihalle. Meillä lapset aina kaupassa ollessaan auttavas ostosten latomisessa hihnalle. Auttavat sitä mukaa, miten itse saavat kärryistä tavaraa otettua samaan aikaan kun itsekin ladon ostoksia kärryille. Toimii parhaiten, koska muuten tosiaan tappelisivat tai juoksisivat ties missä kuten yo. 32 jo mainitsikin. Annan samasta syystä myös yhden lapsen kerrallaan auttaa pakkaamisessa samalla kun itse pakkaan.
33 korjaa eli ymmärrän jos ärsyttää se, että lapsi yksitellen laittaa jokaisen tavaran hihnalle. Mielestäni niin ei toki tulisi toimia, sillä se hidastaa paljon.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 19:59"]Kerran tuo paapominen otti niin paljon päähän, että ryhdyin ojentamaan mukanani olleelle 14v teinille (186 cm) yksi kerrallaan tavaroita selittäen, että "tässä on sokeri, laitetaan sitä aamulla puuroon" ja "tässä on herkkuherkkujuusto, siitä saadaan leivälle, laita varovasti hihnalle" jne. Ja joka hemmetin tavaran kanssa tehtiin sama, minkä juuri äsken oli isi ja äiti tehneet 2v Leevin kanssa. Siinä katsoi Leevin isä tavaroita pakatessaan suu auki, miten typerältä se heidän oma touhunsa vaikuttaa siinä vaiheessa, kun lapsi on äitiä pitempi ja yhä vaan yhdessä mietitään, onko kaksi kurkkua enemmän kuin yksi ja välillä kehutaan, miten hie-nos-ti lapsi laittaa tavarat hihnalle.
Meillä on onneksi huumorintajuinen teini. Tosin hän suuttui ihan vähän, kun en suostunut siihen, että saisi nousta seisomaan ostoskärryihin, kuten muut lapset tekivät.
[/quote]
Olen rauhallisuuden perikuva, eikä minulla useinkaan ole pahaa sanottavaa, mutta tuo tekstisi sai minut ajattelemaan: "vittu mikä kusipää". Myötähäpeä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viittaan pariin äskeiseen kommenttiin ja kerron, että Espoossa Omenan Citymarketissa on, paitsi pikakassa max. 5 ostoksen tekijöille, myös hidaskassa vanhuksille ja muille jotka haluavat asioida kiirehtimättä. Ei kai mikään todellakaan estäisi perustamasta joko lapsivapaita kassoja tai sitten kassoja pelkästään "lapsellisille".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 12:56"]Ranskassa (jossa asuimme aiemmin kolmessa eri kaupungissa ja jossa lomailemme edelleen pari kertaa vuodessa) vanhemmat eivät ota lapsia edes mukaan ruokakauppaan ainakaan työpäivän päätteeksi, ja jos lapselle ei löydä kaitsijaa siksi aikaa niin toinen vanhemmista käy tekemässä ostokset. Jos joku sattuu viemään lapsen kauppaan ja se alkaa vielä huutamaan siinä niin voi olla varma että saa niin vihaiset katseet niskaansa ettei tosikaan, ja joku voi vielä tulla sanomaan sinulle miten lapsesi tulisi kasvattaa. Kun palasimme Suomeen niin jatkoimme kaupassa käyntiä aikuisten kesken, ja sain migreenin lähes joka kerta koska jonkun lapsi alkoi aina huutamaan kuin syötävä. Kuten ranskalaiset tuttavat sanoivat että lapset kauppaan vasta sitten kun osaavat olla ihmisiksi eli kouluikäisinä, koska ei se ole mikään käytöskoulu. Eikä puhettakaan että lapset määräisivät Ranskassa mitä koko perhe tekee ruuaksi, Suomessa se näyttää olevan aika yleistä että lapset päättävät mitä syödään?
[/quote]
Missäspäin Ranskaa asuit? Itsekin asuin siellä etelässäpäin sekä Espanjassa lähemmäs 10 vuotta ja koko yhteiskunta toimii eri tavalla että sikäli asioita ei oikein voi verrata.Provencen pikkukylässä esim.ostokset tehdään apulaisen tai kotiäidin toimesta aamupäivisin erikoiskaupoista ja toreilta ruokakauppa meni kiinni kello 19.00.Monet vanhemmat tekevät lyhennettyä työaikaa ja isovanhemmat auttavat lastenhoidossa.Suomessa ja pohjoismaissa pääosin hoidetaan lapset itse.
Minulle on yhdentekevää kihiseekö joku takanani kiukusta kuka missäkin tilanteessa.Säälittää ja nauratraa kun Suomessa ei uskalleta sanoa asioista suoraan vaan kaikki tunteet piilotetaan.
On teillä murheet...
Surullista luettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitä muist välittäs, ei täälläkää muut sua ajattel. Ihan sama
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 11:53"]
Musta on suloista, kun lapset osallistuvat tuolla tavalla kaupassa käyntiin. Ei mua haittaa, jos tuossa menee pari ylimääräistä minuuttia. Kiljuvat ja riehuvat kakarat ärsyttävät sitten.
[/quote]
Joojoo, ootpa suloinen ite vittu. Mulla on aikatauluja ja elämääkin, en mä jouda jonottamaan tuntikausia turhien kakaroiden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne tavaroita kassalle heittelevät rumat kakarat vituttaa sitä kassaneitiäkin..turhauttavaa odotella että se pentu sais yks kerrallaan ne tavarat siihen hihnalle ja jono kasvaa.
T.kassatyöläinen
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 14:28"]
Kyllä ne tavaroita kassalle heittelevät rumat kakarat vituttaa sitä kassaneitiäkin..turhauttavaa odotella että se pentu sais yks kerrallaan ne tavarat siihen hihnalle ja jono kasvaa.
T.kassatyöläinen
[/quote]
No vittu hurraa. Ei ihme, että olet vain kassalla töissä. Mihinkään fiksumpaan hommaan ei näköjään ole rahkeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä ikinä muista hermostuneeni vastaavankaltaisessa tilanteessa. Eihän noita todellisuudessa kyllä tulekaan vastaan kuin erittäin harvoin.
Mikäli parin minuutin ylimääräinen odottelu (tai "kiire") ahdistaa noin voimakkaasti, kyse on puhtaasti elämänhallinnan ja stressinsietokyvyn puutteesta. Kuinkahan tällaiset ihmiset suoriutuvat suuremmassa paineessa?
Lapsia kasvatetaan ottamalla ne arkisiin toimiin mukaan. Näin lapset oppivat paikkansa ja tehtävänsä, ovat osa laumaa ja tärkeitä yksilöitä, jotka toimivat odotusten mukaan. Jos lasta estetään osallistumasta ja passivoidaan (istu tässä kärryssä ja katsele purkkapakettia, me tehdään isin kanssa kun osataan ja ollaan tehokkaita), lapsi alkaa pitää itseään arvottomana, laumansa tehtäviin kelpaamattomana yksilönä. Tällaisesta kasvaa se kaupassa kiukutteleva, huomiota vaativa rasittava pentu. Lapsen täytyy saada tuntea itsensä tärkeäksi, ja kyllä, se on psykologisesti tärkeää, niin tärkeää, että ohittaa tärkeydessään aikuisen ihmisen kiireen. Kiireen, joka on keinotekoista ja aikuisen huonosta arjenhallinnasta johtuvaa.
Me ollaan kaikki yhteiskunnan jäseniä, joilla on oikeus asioida kaupassa, ikään katsomatta. Vauva, taapero, leikki-ikäinen, teini, aikuinen tai vanhus. Meidän täytyy hyväksyä muut ympärillä.