Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten pitkäaikainen sinkkuna eläminen vaikuttaa ihmiseen?
23.07.2021 |
Miten sinkut itse koette? Miten muut näkevät sinkut?
Minulla ei ole tällaisia ystäviä kuin yksi, mies, mutta hänkin on tällä hetkellä parisuhteessa. Hän on vähän sen tyylinen kuin täältäkin voi bongata eli varallisuutta löytyy, mutta luonteeltaan melkoisen pihi. Muuten sivistynyt ja kiva ihminen kyllä.
Palstan perusteella vaikuttaa siltä, että sinkkuutta ajatellaan aika paljon, etsitään syytä, kehitetään erilaisia teorioita ja selitysmalleja. Naisilla on omat teoriansa myös kuten se, että "miehet eivät pidä liian älykkäistä naisista" eli olen ollut huomaavinani, että naisten kohdalla myös päädytään usein miesten arvostelukyvyn ja älykkyyden aliarvioimiseen aivan niin kuin tasoteoriassakin aliarvioidaan naisten älykkyyttä ja arvostelukykyä.
Jollain tapaa sinkkuuden pohtiminen siis voi johtaa siihen, että vastakkainen sukupuoli koetaan entistä kaukaisemmaksi ja hänet nähdään negatiivisessa ja yksinkertaistavassa valossa. Päädytään sinkkukuplaan, jossa sinkkuus määrittää elämää turhan paljon? Sen sijaan, että keskittyisi muihin tärkeisiin asioihin elämässä?
En sano tätä moittiakseni ja havainto voi olla täysin väärä. Kunhan tässä pohdin. Miksi tämä palsta muuten on niin valtavan negatiivinen? Pidän sarkasmista, kelpo sarkasmia ja hyviä kirjoittajia täällä on paljon, mutta myös turhaa ja vahingollista aggressiota, ilkeilyä.
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteen etsiminen ei tunnu enää niin pakolliselta kun tottuu toistuviin pettymyksiin.
Että samapa se kuoleeko yksin vai ei kun ei vain todistetusti kelpaa kenellekkään parisuhteeseen. Ei vaan annettu mahdollisuutta päästä sinkkuudesta. Pitää vaan hyväksyä tosiasiat niin pääsee katkeruudesta ja masennuksesta. Tosin varmaan vielä yritän silti löytää wifeyn niin kauan kuin on jotain aivotoimintaa vaikka se onkin ollut säälittävää räpellystä tähän mennessä.
Näin koen nämä parisuhdeasiat. Luonnonvalinta karsii lisääntymiskyvyttömät geenit pois, olen sen mahdollisuuden hyväksynyt ettei kukaan nainen tule koskaan haluamaan minua parisuhteeseen, ja vaikka joku olisi halunnutkin niin se halu ei ole realisoitunut todelliseksi missään vaiheessa
Tästä voisi tehdä sen päätelmän, että sinkkuna pitkään eläminen (otsikon kysymys) on vaikuttanut sinuun lannistavasti. Edeltävällä sivulla oli samantyyppinen vastaus naiselta eli kaipuu läheiseen ihmissuhteeseen on ollut osalla koko ajan olemassa ja tunne kelpaamattomuudesta.
Minkä verran siihen vaikuttavat muiden asenteet, kyselyt ja mielipiteet (todelliset tai kuvitellut), että tällaisia ajatuksia kehittyy - lienee yksilöllistä. Ainakin täällä palstalla olen törmännyt tuohon luonnonvalintaselitykseen, mitä on selkeästi käytetty kiusaamisen välikappaleena. Toivottavasti et ole ottanut omaksesi tuota ajatusta muiden ilkeilyn tuloksena. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika moni vastaajista on pyrkinyt rationalisoimaan ja kääntämään ilman parisuhdetta elämisen myönteisiksi taidoiksi. Kelpaamattomuuden tunteita käsitteli vain harva kirjoittaja, mutta sitäkin riipaisevammin. Muutamissa vastauksissa otettiin myös esille, se, että kaipuu parisuhteeseen ei alun perinkään ollut kovin vahva.
Olisi tosiaankin mielenkiintoista analysoida näitä vastauksia hiukan paremmin, paremmalla ajalla. Ap
Tästä palstasta ensin, löysin tämän kun odotin lastani, siitä on jo iäisyys. En katso uutisia vaan luen täältä mitä maailmassa tapahtuu😂 En tiedä miksi täällä ollaan kuin pellossa, palsta pitää osata ottaa huumorilla.
Ja sinkkuudesta, kohta 2 vuotta sinkkuna enkä osaisi kuvitella tähän mitään miestä enää. Myös korona on vaikuttanut, olen ymmärtänyt että viihdyn ja haluan olla rauhassa. Lapseni on samanlainen, arvostamme rauhaa, siistiä kotia, ja mm. sitä että on koko ajan hyvä mieli.
Jatkuvasti mukava ja hyvä olo, se on se mitä parisuhteessa ei ollut. Mies tasaisin väliajoin aloitti jonkun kriisin ja sai kiristettyä ilmapiirin.
En voi ottaa sitä riskiä, että joku täysin vieras ihminen sekoittaisi elämäämme. Näin on hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella mielenkiintoista, 98 kommenttia tähän mennessä, eikä yhdessäkään otettu puheeksi fyysisen läheisyyden puuttumista (en tarkoita tällä se*siä). Itselleni juurikin siitä on tuskainen pula, kaikesta muusta selviän itse, myös se*sistä.
Mä en ole koskaan saanut fyysistä läheisyyttä keneltäkään, en tiedä miltä se tuntuu enkä varmaan siksi osaa sitä edes kaivata.
Mua panetti jo vuosia ennenkuin meni neitsyys.
Vierailija kirjoitti:
Välillä tuntuu, että parisuhteet on lähinnä läheisriippuvaisten juttu nykyään. Mulla on ollut lähellä noita naisia, jotka hylkäävät ystävänsä heti, kun on taas uusi ukko kiikarissa ja suhteessa. Sitten KUN erotaan, alkaa jatkuva pommitus ja pitäisi olla seuraneitinä tyyliin 24/7 heille. Ihan aikuisiässäkin siis. Sit kyllä taas sen ikisinkunkin seura kelpaisi näille. Sinkkuja syrjitään ja halveksutaankin yhä, ja kaikki on ihan helvetin kallista yksineläjälle todellakin! Joku eduskuntapuoluekin voisi joskus kerrankinpuolustaa ja tukea yksineläviäkin.
Mitenköhän kuluja sitten oikein tasoitettaisiin yksineläjien hyväksi? Hinnoista ja vuokrista puolet pois sinkuilla? Ei oikein tule mitään järkevää konstia mieleen. 2 ihmistä kun asuu yhdessä niin kaikki nyt vaan on halvempaa kun yhdessä ostetaan ja maksetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omien kokemusten mukaan tosi monet ikisinkut ei uskalla koskaan avautua mistään ja vaikuttavat sellaisilta, jotka ei osaa tai uskalla päästää ihmisiä lähelleen. Osalla saattaa paljon kavereita, mutta ovat näistäkin jollain tapaa etäisiä. Ihan kuin näillä ihmisillä olisi jotain salattavaa elämässään.
Minua juuri epäiltiin valehtelusta ja salailusta, kun koen vaikeuksia päästää ihmisiä sisään elämääni, jota olen tottunut pyörittämään yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän keskustelun johtomotiivi naisten kohdalla on tähän mennessä ollut positiivisten asioiden korostaminen, itsenäisyys, pärjäävyys, turhista hommista säästymisen ilo jne. Miehet eivät juutikaan ole tähän vastanneet, miksi?
Naiset ovat tavoitteellisempia ja motivoituneempia pärjäämään elämässä kuin nykypäivän miehet. Naiset näkee oman sinkkuutensa vahvuutena ja heillä on kova tahto kehittyä ihmisenä ja käyttää sinkkuuden tuoma vapaus hyödyksi.
Sinkkumiehet tuntuu olevan tällaisia "ei kiinnosta mikään" ihmisiä, jotka näkee pitkäaikaisen sinkkuutensa elämässä epäonnistumisena. Sinkkuuden vapauden hyödyntämisen ja itsensä kehittämisen sijaan nämä miehet lannistuvat ja syrjäytyvät.
Naiset on löytäneet oman voimaantumisensa, miehet elää edelleen perinteisten tapojen mukaan että eukko ja kakarat pitäisi olla pirtissä tai muuten elämä on epäonnistunut ja edessä vain kossupullo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa niin, että elämänlaatu on huikean hyvä, saa nukkua rauhassa, ei ole ylimääräistä stressiä, elämä on todella upeaa.
Mukavuuden haluinen. En kyllä enää halua yhteen muuttaa kenenkään kanssa.
Tapailla voi, jos kumpikin asuu omissa asunnoissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän keskustelun johtomotiivi naisten kohdalla on tähän mennessä ollut positiivisten asioiden korostaminen, itsenäisyys, pärjäävyys, turhista hommista säästymisen ilo jne. Miehet eivät juutikaan ole tähän vastanneet, miksi?
Naiset ovat tavoitteellisempia ja motivoituneempia pärjäämään elämässä kuin nykypäivän miehet. Naiset näkee oman sinkkuutensa vahvuutena ja heillä on kova tahto kehittyä ihmisenä ja käyttää sinkkuuden tuoma vapaus hyödyksi.
Sinkkumiehet tuntuu olevan tällaisia "ei kiinnosta mikään" ihmisiä, jotka näkee pitkäaikaisen sinkkuutensa elämässä epäonnistumisena. Sinkkuuden vapauden hyödyntämisen ja itsensä kehittämisen sijaan nämä miehet lannistuvat ja syrjäytyvät.
Naiset on löytäneet oman voimaantumisensa, miehet elää edelleen perinteisten tapojen mukaan että eukko ja kakarat pitäisi olla pirtissä tai muuten elämä on epäonnistunut ja edessä vain kossupullo.
Onhan se kova paikka ukolle kun ukolle kun talossa ei ole palvelijaa ja piikaa joka auliisti imee ja antaa reikää kun ukkoa sattuu huvittamaan. Että joutuisi omat kalsarinsa keräämään lattialta ja kokkaamaan ruokaa? Elämään nyrkki-kyllikin kanssa? Ei siinä kuule auta edes kossu. :D
Vierailija kirjoitti:
Idiosynkraattinen. Asiat pitää aina tapahtua oman tahdon mukaan eikä muiden ihmisten tunteita oteta huomioon. Ei kannata alkaa seurustelemaan ihmisen kanssa, joka on ollut pitkään sinkkuna. Ei niitä saa enää koulutettua ihmisten tavoille.
Tarkoitatko ehkä, että tapailemasi nainen ei suostunut sinun marionetiksesi, vaan piti oman päänsä? Hyvä niin!
Väittämäsi on muutenkin puutaheinää. Joustamattomat päsmärit ovat usein parisuhteessa - tohvelin kanssa. Voi olla mies tai nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masentaaaaaa. En voi olla vertaamatta itse muihin joilla seuraa tulee ovista ja ikkunoista. Tunnen itseni epäonnnistuneeksi hylkiöksi.
129 kirjoitti hyvin.
Kavereita nähdessä hävettää aina vastata kyselyihin tapailuista ettei ole ollut mitään.
Olen sinkku, koska miehet eivät pidä minusta. Ja se on ihan tervettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elin kauan (30 vuotiaaksi saakka) sinkkuna, mutta nykyisin jo muutaman vuoden parisuhteessa.
Se, mitä sinkkuus minulle antoi oli tunteen siitä, että pärjään kyllä, enkä pelkää olla yksin. Osaan korjata vuotavan pöntön, korjata pyykinpesukoneen jämähtäneen rummun (pinni jumi kiinni 😋) sekä hoidan edelleen meillä ns. putkien ja viemärin puhdistustyöt.
Puolisoni tekee meillä erinomaista ruokaa, joten meillä on keskustellen jaettu kotityöt sen mukaan, mistä toinen pitää tai en missään tapauksessa oikein haluaisi tehdä.
Se, mitä parisuhde löysi minusta on herkkyys ja lempeys. En ole enää niin suorituskeskeinen vaan osaan nauttia pelkästä olemisesta ja antaa aikaa myös hyvälle seuralle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Romuttanut itsetunnon ja luottamuksen miehiin (lopullisesti). Kelpaan muutamaan seksikertaan, jos jollekin itseäni tarjoan, vapaaehtoisesti kiinnostuneita ei ole. En haluaisi enää olla sinkku.
N39
Kenen ajatus se on, että kelpasit vain seksiin? Jostain myrkyllisestä lähteestä nämä ajatukset tulevat. Pidä aina itsesi puolia ja ole itse paras ystäväsi ja rakastajattaresi. Seksiinhän ei tarvita toista ihmistä ollenkaan. Ei ehkä kannata harrastaa seksiä ennen kuin olet pyristellyt eroon siitä ajatuksesta, että seksissä toisen ihmisen kanssa olisi kyse kelpaavuudestasi. Ap
Ei ole ajatus vaan kokemus. Jos olen todella sinnikäs niin voin saada sellaisen "suhteen" muuttumaan parisuhteeksi, mutta nämä kaikki ovat päättyneet siihen, että mies pettää löytäessään jonkun mieluisamman.
N39
Puhutko aivan viimeaikaisista vuosista vai onko näin ollut aina, koko elämäsi ajan?
Tarkoitan kysymykselläni sitä, että monesti kun on hieman alavireinen tai suorastaan masentunut, niin on vaikeampi hahmottaa koko elämänkaarta ja kokonaisuutta, missä on erilaisia vaiheita ja niputtaa kaiken pieneen nippuun johtuen masennuksesta. Masennuksen diagnostinen piirre on perspektiivin kapeutuminen ja lyheneminen niin, että asiat näyttävät hyvin yksiselitteisiltä ja yksinkertaisilta, synkiltä ja itsearvostus on alhaisella tasolla, samaten usko muihin ihmisiin.En siis epäile kokemustasi, vaan viittaan siihen, että kyse on ajatuksestasi, jossa kuultaa läpi monenlaista, ei siitä miten moniulotteisia kokemuksesi ja niiden vaikutukset sinuun ovat. Sen takia muiden kanssa asiasta keskustelu olisi hyväksi, ettet jäisi yksinkertaistusten vangiksi. Vähän monimutkaisesti ilmaistu, mutta ehkä toivottavasti sait kiinni mitä tällä haen. Ap
”En epäile kokemustasi, mutta kyseenalaistan todellisuutesi ja kerron sinulle miten elämäsi oikeasti on.”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Romuttanut itsetunnon ja luottamuksen miehiin (lopullisesti). Kelpaan muutamaan seksikertaan, jos jollekin itseäni tarjoan, vapaaehtoisesti kiinnostuneita ei ole. En haluaisi enää olla sinkku.
N39
Kenen ajatus se on, että kelpasit vain seksiin? Jostain myrkyllisestä lähteestä nämä ajatukset tulevat. Pidä aina itsesi puolia ja ole itse paras ystäväsi ja rakastajattaresi. Seksiinhän ei tarvita toista ihmistä ollenkaan. Ei ehkä kannata harrastaa seksiä ennen kuin olet pyristellyt eroon siitä ajatuksesta, että seksissä toisen ihmisen kanssa olisi kyse kelpaavuudestasi. Ap
Ei ole ajatus vaan kokemus. Jos olen todella sinnikäs niin voin saada sellaisen "suhteen" muuttumaan parisuhteeksi, mutta nämä kaikki ovat päättyneet siihen, että mies pettää löytäessään jonkun mieluisamman.
N39
Puhutko aivan viimeaikaisista vuosista vai onko näin ollut aina, koko elämäsi ajan?
Tarkoitan kysymykselläni sitä, että monesti kun on hieman alavireinen tai suorastaan masentunut, niin on vaikeampi hahmottaa koko elämänkaarta ja kokonaisuutta, missä on erilaisia vaiheita ja niputtaa kaiken pieneen nippuun johtuen masennuksesta. Masennuksen diagnostinen piirre on perspektiivin kapeutuminen ja lyheneminen niin, että asiat näyttävät hyvin yksiselitteisiltä ja yksinkertaisilta, synkiltä ja itsearvostus on alhaisella tasolla, samaten usko muihin ihmisiin.En siis epäile kokemustasi, vaan viittaan siihen, että kyse on ajatuksestasi, jossa kuultaa läpi monenlaista, ei siitä miten moniulotteisia kokemuksesi ja niiden vaikutukset sinuun ovat. Sen takia muiden kanssa asiasta keskustelu olisi hyväksi, ettet jäisi yksinkertaistusten vangiksi. Vähän monimutkaisesti ilmaistu, mutta ehkä toivottavasti sait kiinni mitä tällä haen. Ap
”En epäile kokemustasi, mutta kyseenalaistan todellisuutesi ja kerron sinulle miten elämäsi oikeasti on.”
Jos olet alkuperäisen kommentin kirjoittaja, niin pyydän anteeksi. Vetäisin sanani takaisin jos pystyisin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Masentaaaaaa. En voi olla vertaamatta itse muihin joilla seuraa tulee ovista ja ikkunoista. Tunnen itseni epäonnnistuneeksi hylkiöksi.
129 kirjoitti hyvin.
Kavereita nähdessä hävettää aina vastata kyselyihin tapailuista ettei ole ollut mitään.
En meinaa uskaltaa kommentoida mitään, kun vahingossa tulee loukanneeksi niin helposti, mutta tuollainen kysely on kyllä tökeröä. Minusta sinkkuudessa ei ole mitään hävettävää, ja monet kertovat tässä ketjussa hyvistä jutuista siihen liittyen kuten itsenäisyydestä ja monenlaisista taidoista. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa niin, että elämänlaatu on huikean hyvä, saa nukkua rauhassa, ei ole ylimääräistä stressiä, elämä on todella upeaa.
Loistavaa! Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä tuntuu, että parisuhteet on lähinnä läheisriippuvaisten juttu nykyään. Mulla on ollut lähellä noita naisia, jotka hylkäävät ystävänsä heti, kun on taas uusi ukko kiikarissa ja suhteessa. Sitten KUN erotaan, alkaa jatkuva pommitus ja pitäisi olla seuraneitinä tyyliin 24/7 heille. Ihan aikuisiässäkin siis. Sit kyllä taas sen ikisinkunkin seura kelpaisi näille. Sinkkuja syrjitään ja halveksutaankin yhä, ja kaikki on ihan helvetin kallista yksineläjälle todellakin! Joku eduskuntapuoluekin voisi joskus kerrankinpuolustaa ja tukea yksineläviäkin.
Mitenköhän kuluja sitten oikein tasoitettaisiin yksineläjien hyväksi? Hinnoista ja vuokrista puolet pois sinkuilla? Ei oikein tule mitään järkevää konstia mieleen. 2 ihmistä kun asuu yhdessä niin kaikki nyt vaan on halvempaa kun yhdessä ostetaan ja maksetaan.
Verotus on varmaankin tehokkain ja helpoin keino kulujen tasoittamiseen. Mikään puolue ei näytä olevan kiinnostunut sinkkujen etujen ajamisesta, vaikka sille olisi kysyntää ja potentiaalisia äänestäjiä paljon. Tämä ihmetyttää minua. Muissakaan länsimaissa ei ole sinkkujen asioita ajavaa puoluetta tietääkseni. Vai tietääkö joku onko? Ap
Alue: Aihe vapaa
Parisuhteen etsiminen ei tunnu enää niin pakolliselta kun tottuu toistuviin pettymyksiin.
Että samapa se kuoleeko yksin vai ei kun ei vain todistetusti kelpaa kenellekkään parisuhteeseen. Ei vaan annettu mahdollisuutta päästä sinkkuudesta. Pitää vaan hyväksyä tosiasiat niin pääsee katkeruudesta ja masennuksesta. Tosin varmaan vielä yritän silti löytää wifeyn niin kauan kuin on jotain aivotoimintaa vaikka se onkin ollut säälittävää räpellystä tähän mennessä.
Näin koen nämä parisuhdeasiat. Luonnonvalinta karsii lisääntymiskyvyttömät geenit pois, olen sen mahdollisuuden hyväksynyt ettei kukaan nainen tule koskaan haluamaan minua parisuhteeseen, ja vaikka joku olisi halunnutkin niin se halu ei ole realisoitunut todelliseksi missään vaiheessa