Miten pitkäaikainen sinkkuna eläminen vaikuttaa ihmiseen?

Vierailija kirjoitti:

Tästä palstasta ensin, löysin tämän kun odotin lastani, siitä on jo iäisyys. En katso uutisia vaan luen täältä mitä maailmassa tapahtuu😂 En tiedä miksi täällä ollaan kuin pellossa, palsta pitää osata ottaa huumorilla.

Ja sinkkuudesta, kohta 2 vuotta sinkkuna enkä osaisi kuvitella tähän mitään miestä enää. Myös korona on vaikuttanut, olen ymmärtänyt että viihdyn ja haluan olla rauhassa. Lapseni on samanlainen, arvostamme rauhaa, siistiä kotia, ja mm. sitä että on koko ajan hyvä mieli.

Jatkuvasti mukava ja hyvä olo, se on se mitä parisuhteessa ei ollut. Mies tasaisin väliajoin aloitti jonkun kriisin ja sai kiristettyä ilmapiirin.

En voi ottaa sitä riskiä, että joku täysin vieras ihminen sekoittaisi elämäämme. Näin on hyvä.

Kuulostaa hyvältä, ja moni varmasti voi samaistua näihin kertomiisi asioihin. Äskettäin eronnut ystäväni mainitsee lähes joka kerta kun tapaamme miten tyytyväinen on omaan rauhaan. Remontoi asuntonsa täysin oman mielensä mukaan, sisustaa, nukkuu rauhassa, syö tai on syömättä sitä ruokaa mitä haluaa. Arjen luksusta lisäsi elämäänsä eroamalla. Ap 

Siihen tottuu. Ei kaipaa mitään sählinkiä ja treffeillä juoksemista ja itsensä "likoon laittamista" jonkun vuoksi, jolle olisin vain mies numero 122.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minähän menisin heti tai ainakin pyrkisin saamaan parisuhteen jos minulla olisi joku tarve parisuhteelle. Olenko minä liian hyvä ihminen kun en tarvitse oikein vastakkaista sukupuolta elämääni ja en keksi mitään asiaa mitä en osaisi mitä vastakkainen sukupuoli osaa?

Jos olet nainen, tuskin osaat pissata seisaaltaan pönttöön samalla "pissaelimestä" kiinni pitäen.

Jos ole mies, tuskin osaat asettaa tamponia paikoilleen vessanpöntöllä istuen. 

Tuossa nyt ensin mieleen tulleet "taidot". 

Tämä viesti itseasiassa kertoo nykyisestä ajasta hyvin ja se on varmasti yksi syy miksi sinkkuja on paljon,miksi erotaan paljon ja miksi vaikka nyt lapsia syntyy vähän.

Käytännössä sukupuolet ei tarvitse toista oikeastaan mihinkään koska sukupuolista on tullut melko samanlaisia tasa-arvon myötä. Tämä ehkä johtaa myös ulkonäkökeskeisyyteen koska vastakkaisessa sukupuolessa nähdään vain se ulkonäkö mikä erottaa sukupuolet toisistaan?

Jos ennen ajateltiin että naiset on venuksesta ja miehet marssista niin nykyään ajatellaan että naiset sekä miehet on maapallolta tai että ihmiset on maapallolta. Ehkä vähän huono vertaus mutta toivottavasti tajusitte pointin.

Seka viesti mutta ihan sama, hyvää viikonloppua ihmiset.

Minullakin on sellainen tunne, että ennen oli paremmin. Aivan kuin sukupuolet olisivat toisiaan vastaan nykyisin monessa asiassa tai jopa kaikessa (näen nykyfeminisminkin pitkälti tuosta kulmasta, aika sotaisena ja ei-analyyttisena), kun taas itse muistan nuoruuden aikana, jolloin mulla oli paljon miespuolisia ystäviä, joiden kanssa juteltiin ja seurusteltiin ihan normaalisti harrastuksissa yms. ajattelematta sen kummemmin että miehet ovat eri sukupuolta. Nykyisin sellaista seurustelua on paljon vähemmän tai siltä se ainakin vaikuttaa. Jäädään vieraammiksi toinen toisilleen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Siihen tottuu. Ei kaipaa mitään sählinkiä ja treffeillä juoksemista ja itsensä "likoon laittamista" jonkun vuoksi, jolle olisin vain mies numero 122.

Monet tuntuvat kokevan treffailun rasittavana. Olen siis kuullut valitusta asiasta irl eli sen vuoksi monet naiset eivät halua olla tindereissä ym. koska heillä on samanlainen kokemus turhasta effortista ja toistuvista pettymyksistä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen parikymppisenä ollut (tavallaan) parisuhteessa ja siitä syntyi lapsi. Nyt olen lähemmäs 50v. ja sinkkuna siis n. 22 vuotta ja joitain hetken säätöjä ja seksiä ollut viimeksi 10 vuotta sitten. 

Minuun sinkkuna eläminen on vaikuttanut enemmän negatiivisesti. Koen etten ole hyväksytty ja haluttu ja itsetunto on pohjalukemissa. Koen olevani ruma kaikinpuolin ja tunnetta vahvistaa se, ettei kukaan katso, kiinnostu, hymyile hyväksyvästi, vaan olen ilmaa kaikille ja kaikkialla. 

Olen useimmiten ahdistunut, alakuloinen, tylsistynyt ja elämäniloa ei oikein ole. Kun ei ystäviäkään elämään ole siunaantunut (paitsi jonkinlaisia hyvänpäiväntuttuja), niin kaikki aika menee yksin ollessa. Lapsella on jo oma elämä, eikä hän voi tulla viihdyttämään minua, enkä niin vaadikaan. Enkä haluaisi, että lapseni joutuisi minun mielialoistani olemaan vastuussa. 

Toki sinkkuuteen on jo tottunut ja olen tehnyt töitä hyväksyäkseni ajatuksen, etten koskaan tule ketään tapaamaan. Olen yrittänyt aika ajoin eri tavoin etsiä kumppania, mutta kun en kelpaa miehille, niin minkäs sille voi. Ei tässä voi ketään väkisin raahata kotiin kanssani olemaan. 

Yhdyn muiden kommentteihin siinä mielessä, että kyllä tässä itsenäiseksi ja muista riippumattomaksi on tullut ja näin ollen ongelmat ym. asiat tulee ratkottua omin päin. Toki joinakin päivinä ja ajanjaksoina osaan olla tyytyväinen elämääni ja jopa tunnen itseni onnelliseksi ja helpottuneeksi siitä, että voin olla ja tehdä miten haluan ja milloin haluan ...

Mutta lopultahan tämä on karmeaa - olla totaalisen yksin - eikä saa rakkautta, kosketuksia, silittelyjä, halauksia, suukkoja, hellyyttä, olla vaan toisen lähettyvillä, puhua jonkun kanssa, tavoitella yhteisiä unelmia, kokea elämyksiä arjessa ja juhlassa, elää sitä tavallista arkea jonkun kanssa, murehtia ja surra yhdessä, saada tukea vaikeina aikoina, niin ja se seksi, kyllä sitäkin olisi kiva harrastaa, vaikka se näin viimeisenä listalla onkin.

Tämä tuntui hyvin monipuoliselta, henkisesti kypsän ja analyyttisen ihmisen kommentilta. Toivon, että löydät halutunlaisen kumppanin vielä. Se voi tapahtua vaikka huomispäivänä, elämästä ei koskaan tiedä. Ap

Ihan vain sivuhuomautuksena haluan mainita, että aina kun tulee tunne, että -

"Palstan perusteella tuntuu siltä.. ",

kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään kuinka todellisen kuvan ja merkittävän otoksen tämä palsta antaa todellisuudesta. Pätee siis ihan kaikkiin aiheisiin. Jos täällä törmää aiheisiin joissa esim. sinkut pohtii ja jopa ylianalysoi tilannettaan, tai purkaa katkeruuttaan, niin ei siitä voi vielä vetää mitään laajoja johtopäätöksiä siitä miten sinkkuus ihmiseen vaikuttaa.

Tottakai kaikki ihmiset välillä pohtii omaa tilannettaan, mutta tämä palsta tietysti kerää helposti niitä synkimpiä ja kyynisimpiä ajatuksia, se on ihan selvä. Ei monikaan tule tänne tekemään aloitusta, jossa vain ohimennen toteaa olevansa tyytyväinen elämäänsä sinkkuna ja avoimena kaikelle mitä mahtaa eteen tulla, ilman sen suurempaa tarvetta tilanteensa puimiselle, vaikka näitäkin ihmisiä varmasti on. Täältä palstalta halutaan neuvoja ja vertaistukea ja joskus tämä toimii ihan vain paikkana vuodattaa tunteitaan. Se kannattaa pitää aina mielessä jos alkaa tekemään laajempia johtopäätöksiä tämän palstan aiheiden perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Ihan vain sivuhuomautuksena haluan mainita, että aina kun tulee tunne, että -

"Palstan perusteella tuntuu siltä.. ",

kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään kuinka todellisen kuvan ja merkittävän otoksen tämä palsta antaa todellisuudesta. Pätee siis ihan kaikkiin aiheisiin. Jos täällä törmää aiheisiin joissa esim. sinkut pohtii ja jopa ylianalysoi tilannettaan, tai purkaa katkeruuttaan, niin ei siitä voi vielä vetää mitään laajoja johtopäätöksiä siitä miten sinkkuus ihmiseen vaikuttaa.

Tottakai kaikki ihmiset välillä pohtii omaa tilannettaan, mutta tämä palsta tietysti kerää helposti niitä synkimpiä ja kyynisimpiä ajatuksia, se on ihan selvä. Ei monikaan tule tänne tekemään aloitusta, jossa vain ohimennen toteaa olevansa tyytyväinen elämäänsä sinkkuna ja avoimena kaikelle mitä mahtaa eteen tulla, ilman sen suurempaa tarvetta tilanteensa puimiselle, vaikka näitäkin ihmisiä varmasti on. Täältä palstalta halutaan neuvoja ja vertaistukea ja joskus tämä toimii ihan vain paikkana vuodattaa tunteitaan. Se kannattaa pitää aina mielessä jos alkaa tekemään laajempia johtopäätöksiä tämän palstan aiheiden perusteella.

Mielestäni ketjussa on aika monipuolisesti erilaisia vastauksia, ei vain yhdenlaisia. Kun pyydetään avoimella kysymyksellä vastauksia, niin tällainen palsta voisi hyvin olla yksi paikka mistä vastauksia pyydettäisiin, jos tämä olisi oikea tutkimus. Ne kuitenkin pyydettäisiin lähettämään muualle eikä kirjoittamaan tänne. Eli en ole tästä mitään tutkimusta tekemässä, jos sitä mietit. Muuten vain kiinnosti aihe. Ap

Minusta on ainakin tullut itsekeskeisempi tietyllä tavalla. Olen oppinut, kuinka mukavaa on päättää aivan itse omasta vapaa-ajankäytöstään muita kuuntelematta. Olen huomannut, että niin tehdessäni jaksan töissä paremmin, ja jaksan olla myös parempi ystävä läheisilleni, ja olen itsekin tyytyväisempi. 15 vuotta olin naimisissa, ja siinä oli paljon hyvääkin, mutta en kaipaa takaisin.

Itse en etsi sinkkuudelleni mitään syitä, koska se ei ole mikään tilanne, mistä pyrkisin eroon. Nyt on hyvä näin, jos tilanne joskus muuttuu niin sitten muuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vain sivuhuomautuksena haluan mainita, että aina kun tulee tunne, että -

"Palstan perusteella tuntuu siltä.. ",

kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään kuinka todellisen kuvan ja merkittävän otoksen tämä palsta antaa todellisuudesta. Pätee siis ihan kaikkiin aiheisiin. Jos täällä törmää aiheisiin joissa esim. sinkut pohtii ja jopa ylianalysoi tilannettaan, tai purkaa katkeruuttaan, niin ei siitä voi vielä vetää mitään laajoja johtopäätöksiä siitä miten sinkkuus ihmiseen vaikuttaa.

Tottakai kaikki ihmiset välillä pohtii omaa tilannettaan, mutta tämä palsta tietysti kerää helposti niitä synkimpiä ja kyynisimpiä ajatuksia, se on ihan selvä. Ei monikaan tule tänne tekemään aloitusta, jossa vain ohimennen toteaa olevansa tyytyväinen elämäänsä sinkkuna ja avoimena kaikelle mitä mahtaa eteen tulla, ilman sen suurempaa tarvetta tilanteensa puimiselle, vaikka näitäkin ihmisiä varmasti on. Täältä palstalta halutaan neuvoja ja vertaistukea ja joskus tämä toimii ihan vain paikkana vuodattaa tunteitaan. Se kannattaa pitää aina mielessä jos alkaa tekemään laajempia johtopäätöksiä tämän palstan aiheiden perusteella.

Mielestäni ketjussa on aika monipuolisesti erilaisia vastauksia, ei vain yhdenlaisia. Kun pyydetään avoimella kysymyksellä vastauksia, niin tällainen palsta voisi hyvin olla yksi paikka mistä vastauksia pyydettäisiin, jos tämä olisi oikea tutkimus. Ne kuitenkin pyydettäisiin lähettämään muualle eikä kirjoittamaan tänne. Eli en ole tästä mitään tutkimusta tekemässä, jos sitä mietit. Muuten vain kiinnosti aihe. Ap

Varmasti, eikä tarkoitukseni ollutkaan lytätä ketjua tai tukahduttaa keskustelua. En ole ketjua kokonaan edes lukenut, kommenttini viittasi lähinnä aloitusviestiisi, jossa totesit että palstan perusteella on alkanut tuntua.. ja halusin vain tuoda esille sen, että siinä on riskinsä jos tekee palstan otannan perusteella laajempia johtopäätöksiä jostain ihmisryhmästä. Keskustelun herättäminen on tietysti aina positiivista ja hyvä jos ketjuun on tullut monipuolisesti vastauksia. Täytyy niitä itsekin lueskella kun ehdin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vain sivuhuomautuksena haluan mainita, että aina kun tulee tunne, että -

"Palstan perusteella tuntuu siltä.. ",

kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään kuinka todellisen kuvan ja merkittävän otoksen tämä palsta antaa todellisuudesta. Pätee siis ihan kaikkiin aiheisiin. Jos täällä törmää aiheisiin joissa esim. sinkut pohtii ja jopa ylianalysoi tilannettaan, tai purkaa katkeruuttaan, niin ei siitä voi vielä vetää mitään laajoja johtopäätöksiä siitä miten sinkkuus ihmiseen vaikuttaa.

Tottakai kaikki ihmiset välillä pohtii omaa tilannettaan, mutta tämä palsta tietysti kerää helposti niitä synkimpiä ja kyynisimpiä ajatuksia, se on ihan selvä. Ei monikaan tule tänne tekemään aloitusta, jossa vain ohimennen toteaa olevansa tyytyväinen elämäänsä sinkkuna ja avoimena kaikelle mitä mahtaa eteen tulla, ilman sen suurempaa tarvetta tilanteensa puimiselle, vaikka näitäkin ihmisiä varmasti on. Täältä palstalta halutaan neuvoja ja vertaistukea ja joskus tämä toimii ihan vain paikkana vuodattaa tunteitaan. Se kannattaa pitää aina mielessä jos alkaa tekemään laajempia johtopäätöksiä tämän palstan aiheiden perusteella.

Mielestäni ketjussa on aika monipuolisesti erilaisia vastauksia, ei vain yhdenlaisia. Kun pyydetään avoimella kysymyksellä vastauksia, niin tällainen palsta voisi hyvin olla yksi paikka mistä vastauksia pyydettäisiin, jos tämä olisi oikea tutkimus. Ne kuitenkin pyydettäisiin lähettämään muualle eikä kirjoittamaan tänne. Eli en ole tästä mitään tutkimusta tekemässä, jos sitä mietit. Muuten vain kiinnosti aihe. Ap

Varmasti, eikä tarkoitukseni ollutkaan lytätä ketjua tai tukahduttaa keskustelua. En ole ketjua kokonaan edes lukenut, kommenttini viittasi lähinnä aloitusviestiisi, jossa totesit että palstan perusteella on alkanut tuntua.. ja halusin vain tuoda esille sen, että siinä on riskinsä jos tekee palstan otannan perusteella laajempia johtopäätöksiä jostain ihmisryhmästä. Keskustelun herättäminen on tietysti aina positiivista ja hyvä jos ketjuun on tullut monipuolisesti vastauksia. Täytyy niitä itsekin lueskella kun ehdin.

Olin jo unohtanut mitä kirjoitin aloitukseen (käytän tätä kuten keskustelua eli en palaa enää aloitukseen ja vanhoihin kommentteihin), niin piti kerrata :)  Hyvä kun laitoit kommentin! Huomasin nimittäin, ettei noille aloituksessa esittämilleni ajatuksilleni tullut mitään tukea itse ketjusta, siis vastauksista. Jännä, koska täällä kuitenkin on otsikoissa ja deittailua käsittelevissä ketjuissa hyvin paljon tasoteoriaa ja yleistyksiä vastakkaisesta sukupuolesta. Ollaan ikään kuin "sotajalalla", mutta näissä vastauksissa ei sellaista ollut. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä tuntuu, että parisuhteet on lähinnä läheisriippuvaisten juttu nykyään. Mulla on ollut lähellä noita naisia, jotka hylkäävät ystävänsä heti, kun on taas uusi ukko kiikarissa ja suhteessa. Sitten KUN erotaan, alkaa jatkuva pommitus ja pitäisi olla seuraneitinä tyyliin 24/7 heille. Ihan aikuisiässäkin siis. Sit kyllä taas sen ikisinkunkin seura kelpaisi näille. Sinkkuja syrjitään ja halveksutaankin yhä, ja kaikki on ihan helvetin kallista yksineläjälle todellakin! Joku eduskuntapuoluekin voisi joskus kerrankinpuolustaa ja tukea yksineläviäkin.

Mitenköhän kuluja sitten oikein tasoitettaisiin yksineläjien hyväksi? Hinnoista ja vuokrista puolet pois sinkuilla? Ei oikein tule mitään järkevää konstia mieleen. 2 ihmistä kun asuu yhdessä niin kaikki nyt vaan on halvempaa kun yhdessä ostetaan ja maksetaan.

Yksi esimerkki olisi kotitalousvähennyksen muuttaminen talouskohtaiseksi. Nyt yhdessä asuvan pariskunnan on mahdollista saada tuplavähennys sinkkuun verrattuna, vaikka olisi kyseessä ihan samanlainen remontti.

Vierailija kirjoitti:

Aika moni vastaajista on pyrkinyt rationalisoimaan ja kääntämään ilman parisuhdetta elämisen myönteisiksi taidoiksi. Kelpaamattomuuden tunteita käsitteli vain harva kirjoittaja, mutta sitäkin riipaisevammin.  Muutamissa vastauksissa otettiin myös esille, se, että kaipuu parisuhteeseen ei alun perinkään ollut kovin vahva. 

Olisi tosiaankin mielenkiintoista analysoida näitä vastauksia hiukan paremmin, paremmalla ajalla. Ap

Sanavalintasi antaa ymmärtää, että sinkkuuden hyvistä puolista kertominen on vain rationalisointia.

Että miehiä tarvitsee vaan seksiin eikä mihinkää muuhun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on tullut:

Hurjan itsenäinen

Hurjan pystyvä

Itsevarma

Peloton

Pärjäävä

Tyytyväinen

Onnellinen

Energinen

Ei ole mitään, mitä en ratkoisi tai selvittäisi tai hoitaisi. Pystyn kaikkeen itse. Menen minne vaan ja pärjään missä vaan.

Kumppanin otan vasta sitten, kun joku tietty ihminen osuu tunteisiin oikealla tavalla. Jonka seura on parempaa kuin pelkkä oma seurani (tai ystävieni seura). Mihinkään muuhun en sitä tarvitse.

Kuulostaa siltä, että tuo tunne tuo aika paljon tyydytystä. Onko sinulla lapsia tai haluatko lapsia? Palstan perusteella tyytyväisempiä sinkkuuteen naisista ovat ne, joilla on jo ollut perhe ja ne, jotka eivät ole koskaan lapsia halunneetkaan. Ap

Ei ole lapsia, enkä ole koskaan niitä halunnutkaan. Ei siis ole perhe suunnitelmissa nytkään.

Olen ollut vain yhdessä ihmissuhteessa elämäni aikana, muutimme eksän kanssa lapsuudenkodeista suoraan yhteen lukion jälkeen ja erosimme vuosikymmenen päästä tästä. Siitä on nyt seitsemän vuotta, koko ajan olen ollut sinkkuna ja kasvattanut itseäni ihmisenä. Koen vasta nyt olevani oikeasti omillani, kun ei tarvitse huolehtia kuin omat asiat ja kaiken saa vihdoinkin tehdä täysin kuten just minä haluan.

En ole koskaan ollut näin onnellinen.

Ei tuo seitsemän vuotta mielestäni ihan hirveän pitkä aika ole, suuremman osan elämästäsihän olet ollut parisuhteessa sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vain sivuhuomautuksena haluan mainita, että aina kun tulee tunne, että -

"Palstan perusteella tuntuu siltä.. ",

kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään kuinka todellisen kuvan ja merkittävän otoksen tämä palsta antaa todellisuudesta. Pätee siis ihan kaikkiin aiheisiin. Jos täällä törmää aiheisiin joissa esim. sinkut pohtii ja jopa ylianalysoi tilannettaan, tai purkaa katkeruuttaan, niin ei siitä voi vielä vetää mitään laajoja johtopäätöksiä siitä miten sinkkuus ihmiseen vaikuttaa.

Tottakai kaikki ihmiset välillä pohtii omaa tilannettaan, mutta tämä palsta tietysti kerää helposti niitä synkimpiä ja kyynisimpiä ajatuksia, se on ihan selvä. Ei monikaan tule tänne tekemään aloitusta, jossa vain ohimennen toteaa olevansa tyytyväinen elämäänsä sinkkuna ja avoimena kaikelle mitä mahtaa eteen tulla, ilman sen suurempaa tarvetta tilanteensa puimiselle, vaikka näitäkin ihmisiä varmasti on. Täältä palstalta halutaan neuvoja ja vertaistukea ja joskus tämä toimii ihan vain paikkana vuodattaa tunteitaan. Se kannattaa pitää aina mielessä jos alkaa tekemään laajempia johtopäätöksiä tämän palstan aiheiden perusteella.

Mielestäni ketjussa on aika monipuolisesti erilaisia vastauksia, ei vain yhdenlaisia. Kun pyydetään avoimella kysymyksellä vastauksia, niin tällainen palsta voisi hyvin olla yksi paikka mistä vastauksia pyydettäisiin, jos tämä olisi oikea tutkimus. Ne kuitenkin pyydettäisiin lähettämään muualle eikä kirjoittamaan tänne. Eli en ole tästä mitään tutkimusta tekemässä, jos sitä mietit. Muuten vain kiinnosti aihe. Ap

Varmasti, eikä tarkoitukseni ollutkaan lytätä ketjua tai tukahduttaa keskustelua. En ole ketjua kokonaan edes lukenut, kommenttini viittasi lähinnä aloitusviestiisi, jossa totesit että palstan perusteella on alkanut tuntua.. ja halusin vain tuoda esille sen, että siinä on riskinsä jos tekee palstan otannan perusteella laajempia johtopäätöksiä jostain ihmisryhmästä. Keskustelun herättäminen on tietysti aina positiivista ja hyvä jos ketjuun on tullut monipuolisesti vastauksia. Täytyy niitä itsekin lueskella kun ehdin.

Olin jo unohtanut mitä kirjoitin aloitukseen (käytän tätä kuten keskustelua eli en palaa enää aloitukseen ja vanhoihin kommentteihin), niin piti kerrata :)  Hyvä kun laitoit kommentin! Huomasin nimittäin, ettei noille aloituksessa esittämilleni ajatuksilleni tullut mitään tukea itse ketjusta, siis vastauksista. Jännä, koska täällä kuitenkin on otsikoissa ja deittailua käsittelevissä ketjuissa hyvin paljon tasoteoriaa ja yleistyksiä vastakkaisesta sukupuolesta. Ollaan ikään kuin "sotajalalla", mutta näissä vastauksissa ei sellaista ollut. Ap

Hyvä juttu, asiallista keskustelua tämä palsta kaipaakin, eikä kärjistelyä ja yleistystä ja negatiivisuutta. Uskon että yksi syy sille miksi keskustelu usein ajautuu negatiiviseksi täällä on se, että trolleille annetaan liikaa tilaa ja uskotaan provoja ja se vastakkainasettelu ja kiukku viedään sitten alitajuisesti aina uusiin ketjuihin mukaan, vaikka kaikki keskustelut tulisi aloittaa aina puhtaalta pöydältä.

Vierailija kirjoitti:

Itsetunto miesten suhteen on laskenut pakkaslukemille, kun mikään juttu ei koskaan onnistu. Olen muutenkin luonteeltani tosi varovainen näissä asioissa enkä todellakaan hötkyile, mutta se, että kukaan ei koskaan ihastu minuun tai osoita mielenkiintoa, on saanut kyllä itsetunnon ihan pohjalukemiin. En uskalla edes kuvitella enää mitään, saatika, että lähtisin oikein toimimaan. Olen kyllä suht normaaleilla sosiaalisilla taidoilla muuten varustettu nainen ja muu elämä kutakuinkin kunnossa, mutta miesten suhteen olen ihan pihalla. Mutta itsenäiseksi tässä on kyllä oppinut, kun ei ole ketään kehen turvautua tai ketään, joka hoitaisin yhtään mitään asiaa mun puolesta. Ja tämän miehet todella lukee miinukseksi, näin minulle on ihan suoraan kerrottu, että olen pelottavan itsenäinen. Niin en oikein tiedä mitä muuta voisin olla, pakkohan ne kaiken maailman asiat elämässä on hoitaa itse kun kerran sinkku olen. Jep hukassa olen asian kanssa ja silti se ihana parisuhde, mies ja rakkaus on se mitä eniten enää elämältä toivon. 

Ei se näennäinen ihastus tai mielenkiintokaan mitään takaa. Kun vastaan voi tulla niitä sekoboltsejakin jotka osoittaa noita juttuja ihan muun kuin sinun itsesi takia. Joku voi hakea pelkkää serotoniiniboostia sillä ihastumistunteellaan, kohteena voi olla ihan kuka vaan jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni vastaajista on pyrkinyt rationalisoimaan ja kääntämään ilman parisuhdetta elämisen myönteisiksi taidoiksi. Kelpaamattomuuden tunteita käsitteli vain harva kirjoittaja, mutta sitäkin riipaisevammin.  Muutamissa vastauksissa otettiin myös esille, se, että kaipuu parisuhteeseen ei alun perinkään ollut kovin vahva. 

Olisi tosiaankin mielenkiintoista analysoida näitä vastauksia hiukan paremmin, paremmalla ajalla. Ap

Sanavalintasi antaa ymmärtää, että sinkkuuden hyvistä puolista kertominen on vain rationalisointia.

Olet oikeassa, käsitän rationalisoinnin taidoksi kääntää asiat edullisiksi ja hyödyllisiksi oman järkensä avulla. Googlasin sanaa, se voidaan käsittää myös negatiivisesti itselleen valehtelemiseksi, mutta sellaista en kommentillani tarkoittanut tai muutenkaan esittää, että sinkkuus olisi "vain" jotakin. Lähden siitä, että se on monia, yksilöllisesti määräytyviä asioita ja merkitys vaihtelee eri elämänvaihdeiden mukana aivan niin kuin missä tahansa muussakin asiassa (kuten siinä millaisena näkee oman avioliittonsa tms.).

Mainitsin jo, että itselleni palstalle kirjoittaminen on kuin keskustelua, spontaania, jolloin mieleen juolahtanut ja pikaisesti ilmoille naputeltu ajatus voi vahingossa loukata. Niin tietysti keskustelussakin esitetty ajatus, mutta ehkä kirjoitettu sana on kuitenkin vahvempi mm. siksi, että toisen ilmeitä ja eleitä tai äänensävyä ei näe. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä tuntuu, että parisuhteet on lähinnä läheisriippuvaisten juttu nykyään. Mulla on ollut lähellä noita naisia, jotka hylkäävät ystävänsä heti, kun on taas uusi ukko kiikarissa ja suhteessa. Sitten KUN erotaan, alkaa jatkuva pommitus ja pitäisi olla seuraneitinä tyyliin 24/7 heille. Ihan aikuisiässäkin siis. Sit kyllä taas sen ikisinkunkin seura kelpaisi näille. Sinkkuja syrjitään ja halveksutaankin yhä, ja kaikki on ihan helvetin kallista yksineläjälle todellakin! Joku eduskuntapuoluekin voisi joskus kerrankinpuolustaa ja tukea yksineläviäkin.

Mitenköhän kuluja sitten oikein tasoitettaisiin yksineläjien hyväksi? Hinnoista ja vuokrista puolet pois sinkuilla? Ei oikein tule mitään järkevää konstia mieleen. 2 ihmistä kun asuu yhdessä niin kaikki nyt vaan on halvempaa kun yhdessä ostetaan ja maksetaan.

Yksi esimerkki olisi kotitalousvähennyksen muuttaminen talouskohtaiseksi. Nyt yhdessä asuvan pariskunnan on mahdollista saada tuplavähennys sinkkuun verrattuna, vaikka olisi kyseessä ihan samanlainen remontti.

Tuo on selkeä epäkohta. Kyllä jonkun pitäisi sinkkujen asioita ajaa politiikassa, se on varsin iso ihmisryhmä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni vastaajista on pyrkinyt rationalisoimaan ja kääntämään ilman parisuhdetta elämisen myönteisiksi taidoiksi. Kelpaamattomuuden tunteita käsitteli vain harva kirjoittaja, mutta sitäkin riipaisevammin.  Muutamissa vastauksissa otettiin myös esille, se, että kaipuu parisuhteeseen ei alun perinkään ollut kovin vahva. 

Olisi tosiaankin mielenkiintoista analysoida näitä vastauksia hiukan paremmin, paremmalla ajalla. Ap

Sanavalintasi antaa ymmärtää, että sinkkuuden hyvistä puolista kertominen on vain rationalisointia.

Olet oikeassa, käsitän rationalisoinnin taidoksi kääntää asiat edullisiksi ja hyödyllisiksi oman järkensä avulla. Googlasin sanaa, se voidaan käsittää myös negatiivisesti itselleen valehtelemiseksi, mutta sellaista en kommentillani tarkoittanut tai muutenkaan esittää, että sinkkuus olisi "vain" jotakin. Lähden siitä, että se on monia, yksilöllisesti määräytyviä asioita ja merkitys vaihtelee eri elämänvaihdeiden mukana aivan niin kuin missä tahansa muussakin asiassa (kuten siinä millaisena näkee oman avioliittonsa tms.).

Mainitsin jo, että itselleni palstalle kirjoittaminen on kuin keskustelua, spontaania, jolloin mieleen juolahtanut ja pikaisesti ilmoille naputeltu ajatus voi vahingossa loukata. Niin tietysti keskustelussakin esitetty ajatus, mutta ehkä kirjoitettu sana on kuitenkin vahvempi mm. siksi, että toisen ilmeitä ja eleitä tai äänensävyä ei näe. Ap

Kääntää asiat edullisiksi = olettamus siitä, että ne ovat lähtökohtaisesti epäedullisia. Jahas.

Miehistä ei ole mitään muuta kuin vaivaa. Parempi elellä vain yksin.