Johtuuko sinkkuutesi luonteestasi?

Johtuu, ehdottomasti. Olen niin tunnevammainen, etten pysty päästämään ketään lähelleni.

Mistäpä muustakaan johtuisi? Olen hankala ihminen, joka vaatii paljon muilta ja itseltään vielä enemmän.

Ei. Ulkonäöstä. Vituttaa olla ruma.

Johtuu siitä etten osaa puhua kunnolla/keskustella.

Ei. Mulla se johtuu parista traumaattisesta suhteesta narskujen kanssa menneisyydessä. Silloin päätin, ettei koskaan enää. Minun on hyvin vaikea luottaa miehiin. Mutta jos joku ihana mies voittaisi luottamukseni... toki hänet pitäisi ensin päästää lähelle. Vaikeaa on.

Mä luulen myös että johtuu luongestani, en vain jaksa kiinnostua kenestäkään ja keksin miehistä aina huonoj puolia. Kaikki ovat myös mielestäni tylsiä ja olen aika epäsosiaalinen.

-ap

Tietenkin johtuu, mistä muusta se johtuisi?

Teen työtä, jossa olen 8h toisten ihmisten vaatimusten kohteena, kotona haluan olla rauhassa, yksin, ilman että kukaan haluaa edes puhua kanssani, saati mitään muita vaatimuksia. 

Siitä etten halua sitoutua. Viihdyn sinkkuna

Kyllä. Nuorena olin niin alemmuudentuntoinen ja itsekriittinen, etten kokenut olevani tarpeeksi hyvä kenellekään, ja nyt iän myötä olen alkanut vaatia yhtä paljon myös muilta. Vaikeammaksi vain menee...

Ei. En kertakaikkiaan ole tavannut oikeaa ihmistä. En vaadi hirveästi, mutten suostu tyytymäänkään. Osaan kyllä rakastaa ja olla rakastettavana. Olen 22-vuotias.

Välillisesti kyllä. En ole suosittu joten en pysty menestymään. Luuserit eivät saa naisia.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 23:00"]Ei. En kertakaikkiaan ole tavannut oikeaa ihmistä. En vaadi hirveästi, mutten suostu tyytymäänkään. Osaan kyllä rakastaa ja olla rakastettavana. Olen 22-vuotias.

[/quote]

Minäkin periaatteessa ajattelen näin, mutta iän lisääntyessä olen alkanut kyllä harkita sitä tyytymistä, mutta voi olla, etten siihen ahdistukseltani pystyisi.

-ap

Kai se luonteesta johtuu, olen ollut lapsesta asti todella itsenäinen luonne ja minua karmaisee ajatuskin, että olisin vain pariskunnan toinen puolisko enkä oma itseni.

Ei. Ex-mieheni jälkeen vaan päätin että olen loppuelämäni lasten vuoksi yksin. Parisuhteissa on liikaa riskejä, enkä enää halua ottaa niitä enempää, yksi epäonnistuminen riitti. Satunnaisia suhteita, tai satunnaista seksiä en voisi harrastaa. Elän siis täysin ilman seksiä, tai parisuhteeseen liittyvää rakkautta.

t. jo 8 vuotta yksin

Kyllä johtuu! Olen omistushaluinen ja määräilevä, itserakas ja hirveän herkkä moukka, sekä kriittinen ja takakireä paskiainen. Sinkkuna on helppoa olla.

Introvertti luonne, huonot jutut ja muutenkin huono tilannetaju keskusteluissa. Eli johtuu :(

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 23:10"]Kai se luonteesta johtuu, olen ollut lapsesta asti todella itsenäinen luonne ja minua karmaisee ajatuskin, että olisin vain pariskunnan toinen puolisko enkä oma itseni.

[/quote]

Mistä tulee tuo ajatus, että parisuhde olisi fuusioituminen jossa oma yksilöllisyys lakkaa?

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 23:10"]

Kai se luonteesta johtuu, olen ollut lapsesta asti todella itsenäinen luonne ja minua karmaisee ajatuskin, että olisin vain pariskunnan toinen puolisko enkä oma itseni.

[/quote]

Todella itsenäinen ei varmaan ajattelisi, että seurustelu tekee ihmisestä pelkän puoliskon.

Viihdyn sinkkuna ja seksistä en välitä. Välttämätön paha suvunjatkamisen kannalta. Ystäviä ei koskaan ole liikaa.

Ei johdu vaan huumeidenkäytöstä. Tosin se ehkä johtuu luonteesta.