Miksi avioliittohaluttomuutta ihmetellään?

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 15:41"]

Minä ainakin inhoan byrokraattista paperiviidakkoa niin paljon, että koin naimisiinmenon helpommaksi, kuin että erikseen pitäisi laatia jos jonkinnäköisiä testamentteja ja käydä isyydentunnustuksissa yms., kun voin yhdellä maistraattivisiitillä kuitata tuon kaiken. Viimeinen niitti naimiisinmenollemme aikanaan oli, kun jouduin yllättäen sairaalaan, josta ilmoitettiin asiasta vanhemmilleni avomieheni sijaan, koska kuulemma avomies ei ole lähiomainen?

[/quote]

Olen ollut avomieheni kanssa yhdessä kohta 20 vuotta, emmekä ole koskaan edes harkinneet avioliittoa. Meidän ei ole tarvinnut taistella byrokratian kanssa tai laatia "jos jonkinnäköisiä testamentteja". Toki meillä testamentit on, mutta niiden pohja löytyi yhdellä nopealla googlauksella monen säätiön nettisivuilta. Muokkasimme niistä itsellemme sopivat testamentit ja allekirjoitutimme ne kahdella todistajalla - eli kaveripariskunnan luona kyläillessämme. Ei tarvinnut olla yhteydessä yhteenkään viranomaiseen tai varata aikoja maistraattiin. Ja mitä tuohon sairaalan lähiomaisväitteeseen tulee, niin jokainen voi nykypäivänä itse ilmoittaa sairaalaan lähimmän henkilön, johon haluaa otettavan yhteyttä jos huonosti käy. Näin mekin olemme tehneet ja hyvin on toiminut.

Avioliitto on vaan niin wt (kuten myös parisuhdekin)

[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 13:34"]

Miksi useimpien mielestä se, että nainen ei halua naimisiin (ja tarkoitan nyt, ettei halua vaikka olisi pitkässä parisuhteessa ja mies haluaisi, en sitä että ei "halua" kun ei ole vientiäkään), on jotenkin kummallista ja ihmeteltävää? Lähdetään tavallaan oletuksesta, että avioliitto ja varsinkin häät ovat jokaisen naisen suurin tavoite ja haave, mutta sitten kun joku ei löydä sen enempää avioliitosta instituutiona kuin verhopäässä-päivästäkään mitään sellaista, että kiinnostaisi, sitä ihmetellään ja pohditaan ikäänkuin kyseessä olisi suuremman luokan loukkaus jotakin kohtaan, jota ns. kuuluu haluta ja johon kuuluu pyrkiä.

Mitä ihmeellistä siinä on että kaikki eivät halua naimisiin?

[/quote] En ole missään kuullut tuollaista, että kaikki haluaisivat naimisiin. Mutta sitä vain ihmettelen, että naimisiin ei haluta mennä, mutta halutaan kaikki avioliiton edut. Tämä minua nykyään ihmetyttää. Avoliitto on hyvä ja vapaa liitto, missä ei tarvitse sitoutua lain edessä. Miksi siihen pitää sotkea omaisuusasiat ja perimiset ja muut, jos ihmiset haluaa elää avoimessä liitossa ilman sitoumuksia. En ymmärrä tätä, että varsinkin naiset vaativat, että heidän on saatava avoerossa puolet miehen omaisuudesta, vaikka avioliittoon ei ole haluttu, tehty vain yhteisiä lapsia.

Avioeron pituus ja miehen talouden tuhoaminen antaa naiselle uusia aseita napakkaan kostoon. Valitettavasti pitkä taistelu, joka on siis naiselle usein todella palkitseva taloudellisesti, käy molempien osapuolten mielenterveydelle, ja eronneet voivat olla aikamoisia ihmisraatoja. Yksi mun naisystävä oli eronnut 7 vuotta ja se itse ja kaksi kolmesta lapsesta tarvii nyt mielenterveysapua. Toinen tuttu oli eronnut 8 vuotta, eikä enää saanut tavata lapsiaan kun välit oli niin tulehtuneet.

Kuka sitä nykyään ihmettelee. Taitaa nämä avolaiset vain kuvitella olevansa niin uudistusmielisiä, että näkevät ihmettelyä joka paikassa.

Tunnen useampia naisia, jotka vastustavat avioliittoa "opitusti". Heidän äitinsä tms. läheiset ovat kokeneet avioeron raskaana (mitä se toki onkin) ja maalanneet avioliitosta näin ollen tyttärilleen erittäin negatiivisen kuvan. Muistan jo ala-asteella erään tytön uhonneen, ettei aio koskaan naimisiin, koska isosiskokaan ei halua "kusipäisten miesten takia". Ko. leidi ei edelleenkään ole naimisissa, vaikka on ollut pitkään miehensä kanssa ja lapsiakin on. Hän on sulkenut avioliiton mahdollisuuden mielestään. Avioeron ja julkisen hylätyksitulemisen pelko saakin monet karttamaan koko instituutiota. Toisena syynä ovat omat huonot kokemukset miehistä. Monet miehet ovat laiskoja kosimaan, mikä kääntyy helposti niin, ettei nainen "halua" edes naimisiin. Tällöin ei joudu myöskään pettymään, vaikka mies ei kosisi.

Varmasti on monia muitakin syitä olla menemättä naimisiin, mutta väittäisin, että lähipiirin runsaat avioerot korreloivat oman avioliittovastaisuuden kanssa.  

Minä tykkäisin miniöistä, jotka ei halua naimisiin. Silloin olisi ainakin varmaa, että he eivät pääsisi millään keinoilla käsiksi omaisuuteemme.

Avioliitto vanhanaikainen.. Mitä ei kai.. Vanhanpojan ja vanhanpiian vero voimaan! Kaikki heti naimisiin ja lapsia tekemään. Hop hop! :D

Ärsyttää kun joka toinen ystävistäni luulee olevansa jotenkin parempi hehkuttaessaan "naimisissa jo 5 vuotta, koskas te?" Siis hetkinen, olen ollut avomieheni kanssa 15 vuotta ja sinä tulet 7 vuoden seurustelukokemuksella neuvomaan parisuhdeasioissa?

[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:04"]

Jos se avioliitto on niin kauheaa, niin miksi haluatte silti avioliiton edut. Tähän ei ole kukaan vielä vastannut.

Taitaa olla niin sittenkin, että naiset ylistävät avoliittoa, koska mies ei vain halua heidän kanssaan naimisiin. 

[/quote]

Niin kuka haluaa avioliiton edut? Aikanaan kun oltiin naimisiin menossa, oli itsestäänselvää että tehdään avioehto, koska minusta on suorastaan naurettavaa että eron jälkeen, kun ei enää haluta olla yhdessä, olisi maksettava sille ihmiselle josta eroaa, jotakin. Kuten varmaankin jokainen joka mistään mitään tietää, on tietoinen että avioliitossa on omaisuuden erillisyyden periaate, joten luonnollisesti se omistaa asunnon jonka nimissä se on (kuten myös eron tullen), se omistaa auton jonka nimissä se on (ja omistaa edelleen eronkin jälkeen), kesämökki on sen jonka nimissä se on (ja on eronkin jälkeen).  Myöskin ajatus, että nainen jäisi kotiin laiskottelemaan miehen elättinä, on vastenmielinen, saati että häneltä olisi vaatimassa jotakin elatusmaksuja itselleen eron jälkeen, aikuinen nainen. Mitä etuja tässä siis ollaan haluamassa? Aivan yhtä hyvin olisi voinut jäädä koko avioliitto jos pyrkyryyttä tai toisesta hyötymistä ajatellaan.

"Taitaa olla niin sittenkin, että naiset ylistävät avoliittoa, koska mies ei vain halua heidän kanssaan naimisiin."

Taitaa olla niin sittenkin, että naiset ylistävät avioliittoa, koska haluavat hyötyä miehestä ja liitosta taloudellisesti.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:23"]

Tunnen useampia naisia, jotka vastustavat avioliittoa "opitusti". Heidän äitinsä tms. läheiset ovat kokeneet avioeron raskaana (mitä se toki onkin) ja maalanneet avioliitosta näin ollen tyttärilleen erittäin negatiivisen kuvan. Muistan jo ala-asteella erään tytön uhonneen, ettei aio koskaan naimisiin, koska isosiskokaan ei halua "kusipäisten miesten takia". Ko. leidi ei edelleenkään ole naimisissa, vaikka on ollut pitkään miehensä kanssa ja lapsiakin on. Hän on sulkenut avioliiton mahdollisuuden mielestään. Avioeron ja julkisen hylätyksitulemisen pelko saakin monet karttamaan koko instituutiota. Toisena syynä ovat omat huonot kokemukset miehistä. Monet miehet ovat laiskoja kosimaan, mikä kääntyy helposti niin, ettei nainen "halua" edes naimisiin. Tällöin ei joudu myöskään pettymään, vaikka mies ei kosisi.

Varmasti on monia muitakin syitä olla menemättä naimisiin, mutta väittäisin, että lähipiirin runsaat avioerot korreloivat oman avioliittovastaisuuden kanssa.  

[/quote]

Tai ihan yleisesti avioerojen määrä, yli puolet liitoista päättyy eroon. Laittahan tuo fakta vähän naurettavaan valoon lässytykset "kerran vaan naimisiin", "ikuisesti yhdessä niin satsataan häihin", "me ei ainakaan koskaan erota". Myötähäpeää on pakko tuntea kun ensin mammat on polleina että meidän tyttö/poika se menee naimisiin ja sellaiset häät ja sellainen vävy/miniä, velkaökyhäissä länkytetään nuo lööperit ja muutaman vuoden päästä erotaan ja mammat ei yllättäen mainitsekaan että nyt se sitten erosivat, vaan ovat vaivautuneita ja vaihtavat puheenaihetta kun sanot nähneesi tytön/pojan uuden kumppanin kanssa kaupassa. Naurettavaa, senkun reilusti että kiville meni niinkuin joka toisella menee vaikka suuret oli puheet.

Miksi ihmeessä homot haluavat oikeuden avioliittoon, jos se on vain joku muinaisjäänne, josta ei ole osapuolille mitään merkittävää hyötyä, saati suoranaisia etuja?

[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:43"]

Miksi ihmeessä homot haluavat oikeuden avioliittoon, jos se on vain joku muinaisjäänne, josta ei ole osapuolille mitään merkittävää hyötyä, saati suoranaisia etuja?

[/quote]

Miksi kaikkien olisi haluttava avioliittoon vaikka siitä saisi mitä etuja? Miten se loukkaa avioliittointoilijoita, jos joku kokee sen tarpeettomaksi, esim. taloudellisesti avioliitolla ei ole merkitystä (kaikki eivät ole varattomia, työttömiä tai matalapalkkaisia)?

[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:42"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:23"]

Tunnen useampia naisia, jotka vastustavat avioliittoa "opitusti". Heidän äitinsä tms. läheiset ovat kokeneet avioeron raskaana (mitä se toki onkin) ja maalanneet avioliitosta näin ollen tyttärilleen erittäin negatiivisen kuvan. Muistan jo ala-asteella erään tytön uhonneen, ettei aio koskaan naimisiin, koska isosiskokaan ei halua "kusipäisten miesten takia". Ko. leidi ei edelleenkään ole naimisissa, vaikka on ollut pitkään miehensä kanssa ja lapsiakin on. Hän on sulkenut avioliiton mahdollisuuden mielestään. Avioeron ja julkisen hylätyksitulemisen pelko saakin monet karttamaan koko instituutiota. Toisena syynä ovat omat huonot kokemukset miehistä. Monet miehet ovat laiskoja kosimaan, mikä kääntyy helposti niin, ettei nainen "halua" edes naimisiin. Tällöin ei joudu myöskään pettymään, vaikka mies ei kosisi.

Varmasti on monia muitakin syitä olla menemättä naimisiin, mutta väittäisin, että lähipiirin runsaat avioerot korreloivat oman avioliittovastaisuuden kanssa.  

[/quote]

Tai ihan yleisesti avioerojen määrä, yli puolet liitoista päättyy eroon. Laittahan tuo fakta vähän naurettavaan valoon lässytykset "kerran vaan naimisiin", "ikuisesti yhdessä niin satsataan häihin", "me ei ainakaan koskaan erota". Myötähäpeää on pakko tuntea kun ensin mammat on polleina että meidän tyttö/poika se menee naimisiin ja sellaiset häät ja sellainen vävy/miniä, velkaökyhäissä länkytetään nuo lööperit ja muutaman vuoden päästä erotaan ja mammat ei yllättäen mainitsekaan että nyt se sitten erosivat, vaan ovat vaivautuneita ja vaihtavat puheenaihetta kun sanot nähneesi tytön/pojan uuden kumppanin kanssa kaupassa. Naurettavaa, senkun reilusti että kiville meni niinkuin joka toisella menee vaikka suuret oli puheet.

[/quote] Pysy edes asiassa katkeruudessasi. Se on tilastoharha, että yli puolet päättyy avioeroon. Avoeroja on huomattavasti enemmän, kuin avioeroja.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 17:25"]

Avoliitto on hyvä, saa pitää takaoven auki, jos ei ole aivanvarma. Ei mitään uusia lakeja siihen.

[/quote]

Aivan sama, miten varma sinä olet, jos kumppani löytääkin paremman ja haluaa erota niin siinähän olet "varmoine avioiittoinesi".

Ei kukaan varmaankaan avioliittoa siksi ole haluamatta, että ei olisi "varma", koska avioliitosta on nykyään hyvin helppo erota (ja puolet sen tekeekin). Ylipäätään ajattelu, että avioliitto olisi jotakin, jolla sidotaan toinen johonkin, on jo niin karsea, että pelkästään se riittäisi syyksi olla avioitumatta kumppanin kanssa, joka ajattelee niin. Jos yhdessäolo ei perustu vapaaehtoisuuteen vaan johonkin mukapakkoon tai häpeään ettei kehdata erota kun oli ne ökyhäätkin tai ei ole varaa kun ei tehty avioehtoa, ei sellaisella yhdessäololla ole arvoa.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:50"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:42"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:23"]

Tunnen useampia naisia, jotka vastustavat avioliittoa "opitusti". Heidän äitinsä tms. läheiset ovat kokeneet avioeron raskaana (mitä se toki onkin) ja maalanneet avioliitosta näin ollen tyttärilleen erittäin negatiivisen kuvan. Muistan jo ala-asteella erään tytön uhonneen, ettei aio koskaan naimisiin, koska isosiskokaan ei halua "kusipäisten miesten takia". Ko. leidi ei edelleenkään ole naimisissa, vaikka on ollut pitkään miehensä kanssa ja lapsiakin on. Hän on sulkenut avioliiton mahdollisuuden mielestään. Avioeron ja julkisen hylätyksitulemisen pelko saakin monet karttamaan koko instituutiota. Toisena syynä ovat omat huonot kokemukset miehistä. Monet miehet ovat laiskoja kosimaan, mikä kääntyy helposti niin, ettei nainen "halua" edes naimisiin. Tällöin ei joudu myöskään pettymään, vaikka mies ei kosisi.

Varmasti on monia muitakin syitä olla menemättä naimisiin, mutta väittäisin, että lähipiirin runsaat avioerot korreloivat oman avioliittovastaisuuden kanssa.  

[/quote]

Tai ihan yleisesti avioerojen määrä, yli puolet liitoista päättyy eroon. Laittahan tuo fakta vähän naurettavaan valoon lässytykset "kerran vaan naimisiin", "ikuisesti yhdessä niin satsataan häihin", "me ei ainakaan koskaan erota". Myötähäpeää on pakko tuntea kun ensin mammat on polleina että meidän tyttö/poika se menee naimisiin ja sellaiset häät ja sellainen vävy/miniä, velkaökyhäissä länkytetään nuo lööperit ja muutaman vuoden päästä erotaan ja mammat ei yllättäen mainitsekaan että nyt se sitten erosivat, vaan ovat vaivautuneita ja vaihtavat puheenaihetta kun sanot nähneesi tytön/pojan uuden kumppanin kanssa kaupassa. Naurettavaa, senkun reilusti että kiville meni niinkuin joka toisella menee vaikka suuret oli puheet.

[/quote] Pysy edes asiassa katkeruudessasi. Se on tilastoharha, että yli puolet päättyy avioeroon. Avoeroja on huomattavasti enemmän, kuin avioeroja.

[/quote]

Tietenkin on, koska jos on ollut niin tyhmä ettei ole tehnyt avioehtoa, voi olla että ei ole taloudellisesti ns. varaa erota. Niinhän se on, että monen "onnellisen" avioliiton takana on yhteiset lapset ja asuntolaina (sekä liuta sivusuhteita).

Tuoreimman tilastokeskuksen katsauksen mukaan ensimmäisestä avioliitosta erotaan 39% todennäköisyydellä. Kuinkahan moni eroaa ensimmäisestä avoliitosta?

http://tilastokeskus.fi/til/ssaaty/2013/ssaaty_2013_2014-04-17_tie_001_fi.html

Aivan samalla logiikalla kuin voidaan väittää, että avioliittovastaisuus johtuu katkeruudesta, voidaan väittää että avioliittointoisuus johtuu typerästä pikkulikkamaisesta ajatusmaailmasta. Tai korjataan, jos avioliitossa olennaisinta on häät, on jokin prinsessaleikkivaihe jäänyt päälle aikuisenakin. Avioliitto ja sen eduthan ei mitään teatteriesitystä edellytä.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 19:33"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 12:26"]

Monissa maissa naisen toimeentulo on edelleen = avioliitto. Jos se on jonkun mielestä hyvä asia, niin selvä. Minusta on huomattavsti parempi asia, että ihmisen toimeentulo on hänen omissa käsissään ja hän voi avioitua kenen kanssa haluaa tai olla avioitumatta jos se sopii itselle paremmin.

"Jos eroaa hyvin, voi saada jopa 8000 euro/kk elarit täällä."

Ei eron onnistumisella liene merkitystä vaan miehen varallisuudella/tuloilla. Ei varmaan sielläkään miestä, jonka kk-tulot on 3 000e, velvoiteta maksamaan erossa elareita 8 000e/kk.

[/quote]

Taalla ero hyvan lakimiehen ja huonon lakimiehen kanssa voi olla juurikin tuo ero 3000 euro/kk vs. 8000 euro/kk. Lakimiehet voivat laskuttaa helposti maukkaasta avioerosta yli 100000 euro, ja avioero voi taalla kestaa yli 20 vuotta, ja hyvin yleisesti noin 8 vuotta.

[/quote]

Miten siellä peeaalta ukoltaa saadaan 100 rahaa jos sillä ei ole kuin 10? Ymmärrätkö mitä tuo toinen kirjoittaja sinulta kysyi? Vaikka olisi millainen lakimies, täytyyhän sillä miehellä olla mistä ottaa. Lakimiehen laskutushan ei taas vaimolle tule mitenkään.

Ja onko siellä kaikki naiset peeaa, että miehet ovat aina maksajina? Onneksi Suomessa naisilla voi halutessaan olla varallisuutta niin paljon kuin haluavat, ilman yhtäkään miestä, avioliittoa tai eroa.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:59"]

Tuoreimman tilastokeskuksen katsauksen mukaan ensimmäisestä avioliitosta erotaan 39% todennäköisyydellä. Kuinkahan moni eroaa ensimmäisestä avoliitosta?

http://tilastokeskus.fi/til/ssaaty/2013/ssaaty_2013_2014-04-17_tie_001_fi.html

[/quote]

Vain kolmasosa tekee avioehdon. Onko jossakin tutkittu, onko näsitä eronneista pareista kuinka suurella osalla avioehto? Luulen, että avioehdon tehneet eroavat helpommin kuin ne, joilla sitä ei ole, koska omaisuuden kanssa ei ole ongelmia avioehtopareilla. Avoliitossahan tätä ongelmaa ei edes ole.