Lähetä täällä terveiset saavuttamattomalle "elämäsi rakkaudelle"

Liisa, saankohan sinua koskaan omaksein .... 

T: M

Riku, olen sekstannut kanssasi ajatuksissani viimeiset pari kuukautta koko ajan. Alkaa jo pikkuisen turhauttamaan.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:53"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 05:20"]

Tätä viestiä ei varmaankaan ole tarkoitettu minulle, mutta vastaan siihen silti, koska aioin kirjoittaa tähän ketjuun. En vieläkään osaa sanoa, miksi olin sinulle niin hirveä kuin olin. Ehkä se johtui siitä, että olin silloin niin paljon nuorempi ja vähemmän kypsä kuin nyt. Haluaisin ajatella, että olen näiden vuosien aikana muuttunut paremmaksi ihmiseksi, mutta pelkään silti, että se ei ole totta. Ehkä olen vain tullut varovaisemmaksi ja oppinut virheistäni edes jotakin. En joka tapauksessa enää tekisi niin kuin tein silloin.

Sitä, miten sinua silloin noin 10 vuotta sitten ja aikaisemminkin kohtelin, haluaisin pyytää anteeksi. Minä kaikesta huolimatta rakastin sinua paljon, ja tiedän, että tunne oli molemminpuolinen. Ehkä se oli sitä vielä senkin jälkeen, kun olin tullut pettäneeksi luottamuksesi toisenkin kerran. Olisit ansainnut niin helvetin paljon parempaa. En ole ajatellut silloisia edesottamuksiani enää vuosiin, kun tilanne on pitkään ollut se mikä se nykyäänkin on, mutta tuon viestin luettuani asiat palasivat mieleen, samoin kuin se häpeä, jota silloisten tekojeni johdosta niitä ajatellessani edelleen tunnen. 

Meidän elämämme eivät enää kohtaa kuin ehkä sattumalta, enkä tiedä, näenkö sinua enää koskaan, joten pyydän anteeksi edes näin sähköisesti. Sinä tiedät, ja minä tiedän, että en voisi tällaista anteeksipyyntöä mitenkään muuten esittää: en ole nähnyt sinua noin kymmeneen vuoteen, enkä ole ollut sinuun yhteydessäkään kuin pari kertaa sen jälkeen, kun vihdoin lopetimme sähköpostien kirjoittamisen.

Minä olen nykyään onnellinen, ja sen tiedon perusteella, mikä minulla sinun elämästäsi tällä hetkellä on, luulisin sinunkin olevan - anteeksipyyntöön ei ehkä olisikaan aihetta sen takia, että kaikki näyttää lopultakin menneen hyvin. Meillä molemmilla on perhe ja lapsia, todennäköisesti myös rakastava puoliso ja kaunis koti.

Jos vielä nykyään väittäisit rakastavasi minua ikuisesti, voisin päätellä, että tuo käsitykseni onnellisuudestasi ei pitäisi paikkaansa. Ja vaikka jokin osa minusta salaa toivoo, että et olisi unohtanut sitä kaikkea hyvää, mitä meillä oli, toivoisin mieluummin, että sinä olisit nykyään onnellinen ja että tämä viesti, johon vastaan, ei ole osoitettu minulle. Olit silloin - ja luulisin, että olet edelleen - kaikin puolin hieno ihminen, ja olisit ansainnut niin paljon parempaa kuin mitä minä pystyin antamaan. Toivonkin kaikesta sydämestäni, että se, jonka kanssa nykyään olet, ymmärtää arvosi minua paremmin. Minäkin rakastan paljon sitä ihmistä, jonka kanssa nykyään olen naimisissa, ja perhettäni, enkä haluaisi, että elämäntilanteeni muuttuisi. On silti surullista ajatella niitä aikoja, jolloin kaikki näytti olevan meille mahdollista, ja tajuta, että se onni pirstoutui vain ja ainoastaan omien toimieni takia. Kaikkea hyvää, jos luet tämän viestin ja tunnistat siitä itsesi. 

[/quote]

Jos tässä olisi kirjoitettu 20v ja kauemminkin tietäisin että sinä olet sen minulle kirjoittanut. Näillä mennään, tunteet ei meiltä katoa mihinkään!

[/quote]

Minä olisin voinut kirjoittaa tuohon 20 v ja kauemminkin. Oletkohan se sinä?? Ja kuitenkin tunteistasi huolimatta valitsit toisin - jälleen kerran. Nyt vain päätöksesi saa olla lopullinen koska en enää jaksa tätä.

T.R.: Jos olisin silloin valehdellut ikäni ja voinut lähteä kanssasi viinille, olisiko meistä voinut tulla jotakin? Olin kuitenkin niin nuori, ja sinä aikuinen. Kaiherrat yhä mielessäni, 12 vuodenkin jälkeen. Toivon, ettei antamani rukkaset vaikuttaneet siihen viimeiseen, peruuttamattomaan ratkaisuusi.

P. Vieläkin ikävä, vaikkei meistä voinut perheellisinä tulla kuin ystäviä. Lähelläsi oli hyvä olla, hymysi valaisi päiväni.

J.C. eihän meillä koskaan ehtinyt olla mitään, mutta tahtoisin sun tietävän että jäi ikävä. Kummittelet mielessä yhä hiljaisina hetkinä.

Mr 43,

Polun paikka, päivä ja aika?

Sinä olet minulle se oikea.

RP

Rakastan sinua ja tulen aina rakastamaan. Tämä menee minulle <3

M, Vaimoni on näköjään raskaana. Se vaikeuttaa tätä tilannetta entisestään. Jos et ole kiinnostunut, älä naura vitseilleni äläkä hakeudu istumaan lähelle. Äläkä katso enää sillä tavalla kuin olet katsonut. Niin voisin minäkin olla vain kaverisi vaimo. - A

Sydän.

[quote author="Vierailija" time="28.08.2014 klo 09:44"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 22:47"]

H.T, Kun lähdit pois, tunsin piston sydämessäni. Olin lopultakin löytänyt ihmisen jonka kanssa jakaa onneni, niin luulin... mutta katsoessani perääsi viimeistä kertaa, jäin miettimään valitsinko oikein. Kaipaan sinua yhä, vaikkei meidän välillemme kai ehtinyt ystävyyttä enempää. Joskus kuvittelin että halusit ehkä sittenkin joskus enemmän, ehkä vain unelmoin. Olisin rakastanut sinua aina, kaikkine puolinesi, olisin antanut vapautta, en kahleita. Ehkä pelkäsit miten suhtautuisin joihinkin asioihin, mutta olisit pelännyt turhaan. Ehkä vielä maailma johdattaa meidät yhteen, vaikka välillämme onkin nyt kuilu.

D.

[/quote]

Harmi ettei elämässäni ole ketään D:tä

 HT

[/quote]

D tai J, tilanteesta riippuen. ;)

Tiedät kyllä jos tunnet minut.

Hups, vieläkin jaksoin viestini kaivaa esiin, vieläkin ajattelen sinua siis.

Rakas J! Anna anteeksi, että olin välinpitämätön. Olin niin nuori ja typerä. Vasta aikuistuttuani olen ymmärtänyt, miten hyvä olit minulle. <3 Olet ihanin ja tulet aina olemaan, huolimatta siitä miten meille kävi. Olet se rakkaus, jota muistelen lämmöllä loppuelämäni. :)

Vihalla Raivolla Lämmöllä Kaiholla Rakkaudelle Suurista Suurimmalle

HS, sinä vain hylkäsit minut, vaikka tein kaiken vuoksesi. Toivottavasti olet onnellinen.  -J

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 18:11"]

[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:28"]

Tiedän exäni avaavan tämän ketjun, koska juuri tämän otsikon kaltaista voitelua hän yrittää aina haalia vaurioisen itsetuntonsa tueksi.

Käytöksesi kertoo, ettet ole päässyt minusta yli. Käytöksesi kertoo myös, että olet sivistymätön juntti. Sinä olet heikko, onneton ihminen, ja yrität pönkittää surkeaa minuuttasi tekemällä tahallista henkistä väkivaltaa naisille. Paikkasi ei ole parisuhteessa eikä varsinkaan perheessä. Tiesit sen jo nuorena, mutta olet liian heikko elämään selkärankaisesti. Olet raukkamainen pahantekijä, ja väkivaltasi seuraa sinua pysyvästi.

Jostain syystä kuvittelet, että ystävyyteni olisi sinulle jotenkin tarjolla. En ole ikinä mitään tällaista ilmaissut. Päinvastoin.

[/quote]Koordinaatteja tälle?

[/quote]Ei tarvita koordinaatteja; se josta tuo katkelma on kirjoitettu, tunnistaa siitä kyllä itsensä.

J, ehkä ensi elämässä<3

Sami, mutta aion vielä saada hänet, vaikka se teettääkim töitä ja paljosta luopumista.

Jan, tuskin tulemme koskaan olemaan oikeasti pariskunta, mutta onneksi meillä on kuitenkin ystävyytemme (vaikka molemmat haluaisimmekin enemmän, mutta kun emme halua myöskään perheitämme loukata).

T, tiedät että rakastan sinua, ei 10 vuotta muuttanut mitään.

Ehkä meidän yhteinen aika tulee joskus, ehkä ei. Mutta rakkauteni on niin suuri että toivon vaan että olet onnellinen.

Just loving you my little pervert! ;-) S

Janille - tuothan mun haudalle sitten niitä valkoisia ruusuja niinkuin puhuttiin. En koskaan ole unohtanut sua, taivaassa joskus taas tavataan. Sun S