Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette "vapaasta synnytyksestä" eli raskaus ja synnytys ilman nykylääketieteen apuja?
21.07.2021 |
Ts. Myös Villiraskaus.
Ei neuvolakäyntejä, ei ultraääntä, vain intuitiivista vauvan seurantaa. Synnytys kotona, ilman kivunlievitystä koska kehossa itsessään on jo kipua lieventäviä mekanismeja . Jotkut äidit saattavat syödä istukan synnytyksen jälkeen, väitettyjen terveysvaikutusten vuoksi.
Tunnetteko ketään kyseisellä tavalla toimivaa?
Kommentit (686)
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin tästä ketjusta voisi kuvitella, syntyminen ja synnyttäminen onnistuisi suurimmassa osassa tapauksista ilman lääketieteen apua.
Siihen aikaan kun synnytyskuolleisuus oli korkea, oli yleisin kuolinsyy lapsivuodekuume, joka nykyään on hoidettavissa antibiooteilla.
Ja ennen kuin alatte kivittää: olen synnyttänyt kolme lastani sairaalassa ja käynyt kaikki neuvolan tarjoamat tutkimukset. Mutta jälkeenpäin katsoen olisin voinut synnyttää heidät turvallisesti kotonakin yhtä käynnistystä lukuun ottamatta.
Etukäteen ei tätä tietenkään voi omalta kohdalta tietää.
Tietenkin, synnyttäminen on luonnollista ja luonnollista on toisaalta ajoittain vahingoittuminen ja kuoleminenkin. Kuka haluaa pelata tuollaista lottoa ja tuudittautua ajatukseen, että eihän mulle ja mun vauvalle voisi käydä sitä pahinta? Etenkin kun moni asia voisi olla lääketieteen keinoin ehkäistävissä, vaikka tietenkin, sekään ei kaikkea estä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö kerran ollut erillaiset äidit vai mikä nyt olikaan,niin isukki ei halunnut ultraa äidille.Perusteli vasenkätisyys.Synnytti kotona.Istukan säästivät ym.
Multa olisi henki lähtenyt luomusynnytyksessä.
Raskaus oli normaali ja alatiesynnytys.
Ennen aikoina synnytys oli nuorten naisten yleinen kuolinsyy.
Hulluja ovat. Minulla olisi ollut isoäiti ja täti, mutta eipä ole, kun molemmat kuolivat kotisynnytyksessä. Äitini jäi 2-vuotiaana orvoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin tästä ketjusta voisi kuvitella, syntyminen ja synnyttäminen onnistuisi suurimmassa osassa tapauksista ilman lääketieteen apua.
Siihen aikaan kun synnytyskuolleisuus oli korkea, oli yleisin kuolinsyy lapsivuodekuume, joka nykyään on hoidettavissa antibiooteilla.
Ja ennen kuin alatte kivittää: olen synnyttänyt kolme lastani sairaalassa ja käynyt kaikki neuvolan tarjoamat tutkimukset. Mutta jälkeenpäin katsoen olisin voinut synnyttää heidät turvallisesti kotonakin yhtä käynnistystä lukuun ottamatta.
Etukäteen ei tätä tietenkään voi omalta kohdalta tietää.
Tietenkin, synnyttäminen on luonnollista ja luonnollista on toisaalta ajoittain vahingoittuminen ja kuoleminenkin. Kuka haluaa pelata tuollaista lottoa ja tuudittautua ajatukseen, että eihän mulle ja mun vauvalle voisi käydä sitä pahinta? Etenkin kun moni asia voisi olla lääketieteen keinoin ehkäistävissä, vaikka tietenkin, sekään ei kaikkea estä.
Eihän tässä olla lottoa pelaamassaan. Kuten sanottu, olen itse synnyttänyt sairaalassa. En vain tykkää myöskään tuosta hysteerisestä synnytyksien vaarallisuuden kauhistelusta. Useimmiten kaikki menee hyvin.
Jokaiselta meistä löytyy suvusta katkeamaton tuhansien onnistuneiden kotisynnytyksien ketju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli normaali raskaus, normaalit seurannat, kaikki hyvin.
Sitten vauva ei mahtunutkaan synnytyskanavan kautta, kärsi hapenpuutteesta eikä nykyaikaisesta lääketieteestä ollut mitään apua. 8 kk sairaalajakson jälkeen hän siirtyi enkeleiden hoivaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No esimerkiksi minulla vauvan sydänvika todettiin ultrassa, jos tätä ei olisi tiedetty olisin toki synnyttänyt alakautta jolloin vauva olisi todennäköisesti menehtynyt, koska sydän ei olisi kestänyt.
Nyt tiedettiin tehdä suunniteltu sektio ja lääkäri yms oli valmiudessa. Nykyään terve 9v tyttö, kiitos raskausajanseurannan.
Mikäs siinä jos ei vauvastaan välitä, ehkä he menee periaatteella että ainahan niitä voi tehdä uusia. Surullista ja vihaksi pistää.Juuri tämän takia mua ihmetyttää tuo ultratutkimuksista kieltäytyminen. Jotkut pitävät sitä eugeniikkana, että sen ainoa tavoite olisi keskeyttää raskaudet, joissa lapsi on mahdollisesti kehitysvammainen, mutta etenkin myöhemmin raskaudessa tehtävissä ultrissahan nimenomaan pyritään ennalta löytämään mahdollisia ongelmia (kuten juuri rakenneviat, istukan vajaatoiminta) jotta vauvan henki voidaan pelastaa.
Tosin ainakin tuo TV:stä tuttu pariskunta oli jostain huuhaa-lähteestä lukenut, että ultra vahingoittaa vauvaa ja siksi kieltäytyivät ultratutkimuksista.
Myöhemmin raskaudessa ei tehdä ultria ilman erityistä syytä. Suurimmalle osalle viimeinen ultra on rakenneultra noin rv 20.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin tästä ketjusta voisi kuvitella, syntyminen ja synnyttäminen onnistuisi suurimmassa osassa tapauksista ilman lääketieteen apua.
Siihen aikaan kun synnytyskuolleisuus oli korkea, oli yleisin kuolinsyy lapsivuodekuume, joka nykyään on hoidettavissa antibiooteilla.
Ja ennen kuin alatte kivittää: olen synnyttänyt kolme lastani sairaalassa ja käynyt kaikki neuvolan tarjoamat tutkimukset. Mutta jälkeenpäin katsoen olisin voinut synnyttää heidät turvallisesti kotonakin yhtä käynnistystä lukuun ottamatta.
Etukäteen ei tätä tietenkään voi omalta kohdalta tietää.
Tietenkin, synnyttäminen on luonnollista ja luonnollista on toisaalta ajoittain vahingoittuminen ja kuoleminenkin. Kuka haluaa pelata tuollaista lottoa ja tuudittautua ajatukseen, että eihän mulle ja mun vauvalle voisi käydä sitä pahinta? Etenkin kun moni asia voisi olla lääketieteen keinoin ehkäistävissä, vaikka tietenkin, sekään ei kaikkea estä.
Eihän tässä olla lottoa pelaamassaan. Kuten sanottu, olen itse synnyttänyt sairaalassa. En vain tykkää myöskään tuosta hysteerisestä synnytyksien vaarallisuuden kauhistelusta. Useimmiten kaikki menee hyvin.
Jokaiselta meistä löytyy suvusta katkeamaton tuhansien onnistuneiden kotisynnytyksien ketju.
Muakin aina ärsyttää kaikki. Siksi elämä onkin niin antoisaa.
Vierailija kirjoitti:
Multa olisi henki lähtenyt luomusynnytyksessä.
Raskaus oli normaali ja alatiesynnytys.Ennen aikoina synnytys oli nuorten naisten yleinen kuolinsyy.
Yleisin kuolinsyy oli synnytykseen liittyvä infektio. Tärkein yksittäinen synnytysturvallisuutta lisäävä asia on ollut antibioottien keksiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin tästä ketjusta voisi kuvitella, syntyminen ja synnyttäminen onnistuisi suurimmassa osassa tapauksista ilman lääketieteen apua.
Siihen aikaan kun synnytyskuolleisuus oli korkea, oli yleisin kuolinsyy lapsivuodekuume, joka nykyään on hoidettavissa antibiooteilla.
Ja ennen kuin alatte kivittää: olen synnyttänyt kolme lastani sairaalassa ja käynyt kaikki neuvolan tarjoamat tutkimukset. Mutta jälkeenpäin katsoen olisin voinut synnyttää heidät turvallisesti kotonakin yhtä käynnistystä lukuun ottamatta.
Etukäteen ei tätä tietenkään voi omalta kohdalta tietää.
Tietenkin, synnyttäminen on luonnollista ja luonnollista on toisaalta ajoittain vahingoittuminen ja kuoleminenkin. Kuka haluaa pelata tuollaista lottoa ja tuudittautua ajatukseen, että eihän mulle ja mun vauvalle voisi käydä sitä pahinta? Etenkin kun moni asia voisi olla lääketieteen keinoin ehkäistävissä, vaikka tietenkin, sekään ei kaikkea estä.
Eihän tässä olla lottoa pelaamassaan. Kuten sanottu, olen itse synnyttänyt sairaalassa. En vain tykkää myöskään tuosta hysteerisestä synnytyksien vaarallisuuden kauhistelusta. Useimmiten kaikki menee hyvin.
Jokaiselta meistä löytyy suvusta katkeamaton tuhansien onnistuneiden kotisynnytyksien ketju.
Muakin aina ärsyttää kaikki. Siksi elämä onkin niin antoisaa.
Minun elämäni valo taas on sinun kypsä argumentaatiosi.
Kannattaa ottaa vastaan se apu minkä lääketieteeltä saa niin raskauden kuin synnytyksenkin ollessa kyseessä.
Muuten pelaa vaarallista arpapeliä.
Ennen kuoltiin synnytykseen melko usein. Niin äiti kuin lapsikin.
Tai raskausmyrkytykseen, joka nykyään havaitaan riittävän ajoissa, jotta äidin ja lapsen henki säilyy.
Nyt kun tukea ja monenlaista apua on saatavissa, myös hätätilanteen varalle, niin sitä ei ollakaan ottamassa vastaan ja kuvitellaan kaiken sujuvan tuosta vaan.
Ilman nykyistä raskaus- ja synnytyshuoltoa olisin minäkin ja lapseni joutunut ruumishuoneelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin tästä ketjusta voisi kuvitella, syntyminen ja synnyttäminen onnistuisi suurimmassa osassa tapauksista ilman lääketieteen apua.
Siihen aikaan kun synnytyskuolleisuus oli korkea, oli yleisin kuolinsyy lapsivuodekuume, joka nykyään on hoidettavissa antibiooteilla.
Ja ennen kuin alatte kivittää: olen synnyttänyt kolme lastani sairaalassa ja käynyt kaikki neuvolan tarjoamat tutkimukset. Mutta jälkeenpäin katsoen olisin voinut synnyttää heidät turvallisesti kotonakin yhtä käynnistystä lukuun ottamatta.
Etukäteen ei tätä tietenkään voi omalta kohdalta tietää.
JÄLKIVIISAUS ON PARAS VIISAUS :D
Itsehän synnyttelin kotona niin pitkään kuin mahdollista (toki sairaalaan oli aikomus), saavuin siis sairaalaan täysin auki tilanteessa ja suoraan ponnistamaan, hyvin oli mennyt siihen asti. Sitten kesken ponnistusvaiheen (Vauva korkealla -2 tasolla lantiossa, ei laskeudu), sydänäänet laskivat palautumatta normaalitasolle ja minut kiikutettiin hätäsektioon, vauva oli ulkona n 10 minuutissa, mutta napaverinäytteessä oli lyhytaikaisen hapenpuutteen kuva (sektio siis tehtiin oikea-aikaisesti). Miten tämän olisi voinut ennakoida kotona rauhaksiin synnytellessä- olisi ponnistettu seuraavat tunti kaksi ja sitten olisi syntynyt eloton lapsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin tästä ketjusta voisi kuvitella, syntyminen ja synnyttäminen onnistuisi suurimmassa osassa tapauksista ilman lääketieteen apua.
Siihen aikaan kun synnytyskuolleisuus oli korkea, oli yleisin kuolinsyy lapsivuodekuume, joka nykyään on hoidettavissa antibiooteilla.
Ja ennen kuin alatte kivittää: olen synnyttänyt kolme lastani sairaalassa ja käynyt kaikki neuvolan tarjoamat tutkimukset. Mutta jälkeenpäin katsoen olisin voinut synnyttää heidät turvallisesti kotonakin yhtä käynnistystä lukuun ottamatta.
Etukäteen ei tätä tietenkään voi omalta kohdalta tietää.
Tietenkin, synnyttäminen on luonnollista ja luonnollista on toisaalta ajoittain vahingoittuminen ja kuoleminenkin. Kuka haluaa pelata tuollaista lottoa ja tuudittautua ajatukseen, että eihän mulle ja mun vauvalle voisi käydä sitä pahinta? Etenkin kun moni asia voisi olla lääketieteen keinoin ehkäistävissä, vaikka tietenkin, sekään ei kaikkea estä.
Eihän tässä olla lottoa pelaamassaan. Kuten sanottu, olen itse synnyttänyt sairaalassa. En vain tykkää myöskään tuosta hysteerisestä synnytyksien vaarallisuuden kauhistelusta. Useimmiten kaikki menee hyvin.
Jokaiselta meistä löytyy suvusta katkeamaton tuhansien onnistuneiden kotisynnytyksien ketju.
On myös tuhansia katkenneita ketjuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin tästä ketjusta voisi kuvitella, syntyminen ja synnyttäminen onnistuisi suurimmassa osassa tapauksista ilman lääketieteen apua.
Siihen aikaan kun synnytyskuolleisuus oli korkea, oli yleisin kuolinsyy lapsivuodekuume, joka nykyään on hoidettavissa antibiooteilla.
Ja ennen kuin alatte kivittää: olen synnyttänyt kolme lastani sairaalassa ja käynyt kaikki neuvolan tarjoamat tutkimukset. Mutta jälkeenpäin katsoen olisin voinut synnyttää heidät turvallisesti kotonakin yhtä käynnistystä lukuun ottamatta.
Etukäteen ei tätä tietenkään voi omalta kohdalta tietää.
Tietenkin, synnyttäminen on luonnollista ja luonnollista on toisaalta ajoittain vahingoittuminen ja kuoleminenkin. Kuka haluaa pelata tuollaista lottoa ja tuudittautua ajatukseen, että eihän mulle ja mun vauvalle voisi käydä sitä pahinta? Etenkin kun moni asia voisi olla lääketieteen keinoin ehkäistävissä, vaikka tietenkin, sekään ei kaikkea estä.
Eihän tässä olla lottoa pelaamassaan. Kuten sanottu, olen itse synnyttänyt sairaalassa. En vain tykkää myöskään tuosta hysteerisestä synnytyksien vaarallisuuden kauhistelusta. Useimmiten kaikki menee hyvin.
Jokaiselta meistä löytyy suvusta katkeamaton tuhansien onnistuneiden kotisynnytyksien ketju.
On myös tuhansia katkenneita ketjuja.
Ei varmastikaan kenelläkään meistä keskustelijoista.
Vierailija kirjoitti:
instagram.com/the_empathic_nutritionist
Tuo isopäinen lapsi on avustamattoman kotisynnytksen tulos.
Ai niinkö? Eikö hänellä ollutkaan kystia aivoissa?
Tämän äidin mukaan jenkkien terveydenhuolto on rikki. Lapsi sai dg tulee kuolemaan parissa kuukaudessa, ja lähetettiin kotiin kuolemaan. Äidin intuition myötä he hakeutuivat uudelleen tutkimuksiin ja leikkaukseen...
On aika tyhmää riskinottoa. Jos haluat saada Kelasta äitiyspäivärahaa, sen ehtona on säännölliset neuvola - ja lääkärikäynnit. Näin oli ainakin pari vuosikymmentä sitten, luultavasti vieläkin.
Raskauden seurannassa kyllä kävisin. Kotisynnytys olisi ihana, mutta varmuuden vuoksi olen valinnut sairaalan.
Vierailija kirjoitti:
On aika tyhmää riskinottoa. Jos haluat saada Kelasta äitiyspäivärahaa, sen ehtona on säännölliset neuvola - ja lääkärikäynnit. Näin oli ainakin pari vuosikymmentä sitten, luultavasti vieläkin.
Ei siihen tarvitse kuin todistuksen raskauden kestosta. Ei ole pakko hakea neuvolasta, saa myös yksityiseltä puolelta tai vaikka kotikätilöltä.
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin tästä ketjusta voisi kuvitella, syntyminen ja synnyttäminen onnistuisi suurimmassa osassa tapauksista ilman lääketieteen apua.
Siihen aikaan kun synnytyskuolleisuus oli korkea, oli yleisin kuolinsyy lapsivuodekuume, joka nykyään on hoidettavissa antibiooteilla.
Ja ennen kuin alatte kivittää: olen synnyttänyt kolme lastani sairaalassa ja käynyt kaikki neuvolan tarjoamat tutkimukset. Mutta jälkeenpäin katsoen olisin voinut synnyttää heidät turvallisesti kotonakin yhtä käynnistystä lukuun ottamatta.
Etukäteen ei tätä tietenkään voi omalta kohdalta tietää.
Suurimmassa osassa, joo. Mutta kun ei voi tietää jos se sinun synnytyksesi sattuisi kuulumaan siihen pienempään osuuteen, joka ei mene hyvin. Niin, olisiko se sitten vain, että voivoi, riski otettiin ja näin kävi. Kuolin. Vauva vammautui tai kuoli. Voi himputti.
Ei nyt ole kyse mistään pikkupanoksesta, kun kyseessä on kaksi ihmishenkeä.
Raskaus ja synnytys ei ole naiselle mikään riskitön tapahtuma. Siitä on kuitenkin Suomessa nykylääketieteen avulla saatu muokattua vuosikymmenten aikana suhteellisen turvallinen tapahtuma äidille ja lapselle. Äitien ja lasten kuolleisuus synnytyksissä on pieni.
Nyt jos tämän perusteella erehtyy luulemaan, että neuvola on turha ja synnytys on piknik-retki, ja sen kun käy pullauttamasssa vauvan ulos ihanan luomusti kukkakedolla, niin moni asia voi mennä hyvin pieleen. En lähtisi tällaisella asialla leikkimään. Urheilla voi sitten muissa asioissa. Kun on kehittynyt lääketiede, niin käytetään sitä, äidin ja lapsen takia.