Lue keskustelun säännöt.
Onko totta, että ihmisiä asuu jopa alle 30 neliön kopeissa?
21.07.2021 |
Enkä nyt puhu vangeista. Kuulostaa kyllä epäinhimilliseltä.
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Miksi myydään "vapaan kanan munia"? Miksi eläimelle kuuluu isot tilat, mutta ihmiset saa sulloa koppeihin?
Tuleeko yllätyksenä että kaikki ihmiset eivät halua asua isossa talossa? En ymmärrä miksi muuttaisin sinkkumiehenä yli 30 neliön kämppään sillä nykyisessä on ihan tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku korven keskellä asujako siellä huutelee taas? Ei siellä asuminen ole ihmisarvoista elämää, vaikka saisikin sen 100 m2 kodin tai ylikin.
Tämä. Se korpiasunto on joka tapauksessa jossain hevon veessä, jossa ei tervejärkisenä kestä kukaan. Ei mitään väliä vaikka olisi jäähallin kokoluokkaa, ihan yhtä arvoton.
Ei ihme, että maalla tehdään niin paljon i t s e m u r h i a kun sen talon ympärillä ei ole kuin pimeyttä ja ryteikköä ja hyttysiä. Äkkiähän siinä mieli hajoaa.
Toisaalta taaas, kun maalta lähdetään kaupunkiin opiskelemaan tai töihin, niin he ovat juuri niitä jotka niihin koppeihin joutuvat asumaan. Kaupunkilaiset asuvat ihan normaaleissa asunnoissa, mutta niitä kopperoita ostetaan sijoitusasunnoiksi ja vuokrataan maalta tulleille.
Opiskeluaikaan asuin 20 neliön yksiössä toisen opiskelijan kanssa. Hyvin mahduttiin. Alivuokralaisasunnot olivat vielä paljon pienempiä, jopa alle 10 neliötä.
Aikanaan tuo 30 neliön yksiö oli monelle nuorelle parille jopa ruhtinaallisen tilava. Siihen pyöräytettiin vielä muutama tenavakin. Joskus siinä majaili vielä joku sukulaistyttö tai -poika, joka oli saanut töitä kaupungista, mutta ei kämppää.
Olen asunut 300 neliön omakotitalossa ja 40 neliön yksiössä nyt aikuisiällä. Jäätyäni leskeksi myin mieluusti omakotitaloni pois, vaikka se olikin merenrantatontti ja metron läheisyydessä. Mitä minä sillä tilalla tekisin? Muuton aikana siivosin tavarani ja huomasin että suurin osa oli täysin turhaa. Väitän, että moni 60-70-luvun lapsi on jotenkin ehdollistettu tuohon tavaramäärää. Meilläkin oli säästetty laatikkokaupalla CD-levyjä vaikkei ollut edes soitinta enää, oli kolme matkalaukullista vanhoja Aku Ankka-lehtiä, oli lasten Barbeja ja jätesäkeittän vanhoja luistimia ja muita urheilukamoja. Kierrätin ja lahjoitin kaikki turhat pois ja oli lopulta todella helppoa vähentää tavaraa niin, etten joutunut luopumaan mistään tärkeästä ja silti downsizeasin helposti 300 neliöstä 40 neliöön. Merenrantatonttikin säilyi, nyt vaan katselen sitä merta vähän korkeammalta!
SAATKO ORGASMIN NELIÖISTÄ kirjoitti:
jäin leskeksi ja eläkkeelle myin 180 neliön talon pois ja ostin 37neliöisen yksiön parvekkeella.
Kenen parvekkeella se on? En kyllä olisi ostanu sellaista. Parvekkeellinen yksiö olisi eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun 19 neliön asunnossa hgissä. Rakastan kotiani. Tällä hetkellä en tarvitse isompaa, koska sitten pitäisi ostaa hirveästi uusia huonekaluja täyttämään tilaa.
Tässä mulla tulikin tenkkapoo kun muutin yksiöstä kaksioon. Hommasin kissan ja halusin sille vähän liikumatilaa ja jotenkin mietin, että kai sitä aikuisena pitää asua vähintään kaksiossa. Tulikin ongelma, että miten ihmeessä täytän nämä tyhjät tilat? Ostin sitten noja tuolin, jossa kukaan ei koskaan istu, edes kissa ei suostu menemään siihen :D. Vähän turhia neliöitä mulla kyllä nyt, mutta onpahan kissalla tilaa juosta ja hommasin sille vielä ylimääräisenkin kiipeilypuun. Nuo kiipeilypuut ei kyllä esteettisesti silmiä hivele. Imurointipäivinä tulee ikävä sitä yksiötä. Tosin tässä on ihana iso parveke, mutta onhan monissa yksiöissäkin. Nyt mulla siis 57m2 ja ennen asuin 30m2.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso ja huonokuntoinen tönö jossain periferiassa männyn alla vai upouusi 30 neliöinen loft meri-tai järvinäkymällä kaupungissa hyvällä alueella? Hmm...Ei ole vaikea valita.
Iso viisi vuotta vanha omakotitalo, n. 200 m2 kotijärven rannalla, velaton, olemme pariskunta 38 -vuotiaita. Ei muitten käryjä parvekkeella, ei hissejä, ovat oikeita tautipesäkkeitä, ei rappukäytävien mölinää, ei yhteisiä tiloja 🤢🤮, mökillä lisää tilaa 80 m2 + sauna saunatupineen ja vierasaittoineen, peritty!
Kyllä tämä aina kopissa asumisen voittaa.
Mutta kiva, että kopissasi viihdyt.Jatkan edelliseen. Ei kulttuuria, ei työpaikkoja, ei lapsille korkeakouluja, ei mitään mieltä ylentävää. Kaupunki on kaupunkilaisen olohuone. Ihanaa.
Kultturia on ja meistä on mukavaa (ennen koronaa) viettää viikonloppuja Lontoossa, Tukholmassa jne. Paljon vähemmän kultturia harrastaa Helsingissä, Tampereella ja Turussa asuvat kaverini kuin me. Ei niillä ole koskaan rahaa kun kysyy, että lähdetekstissä viikonloppumatkalle. Me teimme ennen koronaa matkoja 5-7 kertaa/vuosi, muiden lomamatkojen lisäksi. Edulliset lennot ja menoksi.
Opiskelemaan lähdimme aikoinaan muualle, vanhemmat ostivat sijoitusasunnot ja niissä asuttiin, edelleen omistavat asunnot vain vaihtuneet uudempiin, kun ei remontteja kannata maksella. Pisimpään opiskelin Lontoossa, siellä asuin tätini luona, joka oli ulkoministeriön hommissa siellä.
Näinä aikoina se helsinkiläisten olohuone on viikonloppuisin siivoamaton saastapesä joten oikein sopiva sinulle.
😂Kulttuuria varmasti harrastatte, seuraavaksi listalle voisi olla käytöstapojen oppiminen. Ihan turhaa huudella noin rumasti tuntemattomille ihmisille. Ei se raha ja kulttuurituntemus näytä ihmisestä mukavaa ja hyväkäytöksistä ainakaan tekevän.
Metsä vastaa niin kuin sinne huutaa.
En ole tuo jolle vastaat mutta törkeää muualla asuvien haukkumista. Jokainen talo tuntuu olevan homeessa heti kun se on rakennettu ja jokainen 25 m2 yksiö vastaa suurinpiirtein Edenin puutarhaa. Ja selkein, kun siellä käy sunnuntaiaamuna kävelyllä, on kauhea, joten eipä näy sivistys vaikuttaneen vaikka sitä siellä kuulema joka puolella onkin ja kaikki siitä nauttivat. Jännä etteivät ihmiset omaa olohuonettaan arvosta. Vai mitä?
Eli "itsarikoppeja" saa vapaasti haukkua mutta auta armias jos kehtaakin haukkua isoja taloja niin sitten saa mennä jo henkilökohtaisuuksiin. Taidatte olla tottuneita siellä siihen metsän vastailuun kun ei siellä maalla ole muita kenen kanssa jubailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää haukkua pieniä koteja kopeiksi? Ei kukaan täällä hauku isoja koteja tyhjiksi teollisuushalleiksi tms. Se koppi on jonkun rakas koti. Hänellä ei ehkä ole mahdollisuutta asua muulla tavalla. Kiva sitte täällä lukea kun porukka haukkuu.
Alle 30 neliötä ei ole asunto edes yhdelle hengelle. Se on nykyajan versio hellahuoneesta.
Sinäkö sen päätät kuka tykkää mistäkin? Sinä saatat haluta 200 neliön asuntoa mihin kerätä turhaa roinaa mutta sinkkumiehenä minä en halua tuollaista ollenkaan vaan helposti siivottavan yksiön mihin mahtuu se kaikista tärkein elikkä tietokonepöytä.
Myöskään en halua asua missään korvessa vaan kaupungissa missä pääsee kävellen nopeasti joka paikkaan. Ajatus siitä että pitäisi ajaa kaikkialle autossa ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, köyhänä ja sairaana(eli ei ikinä edes toivoa paremmasta/isommasta)joutuu asumaan ikänsä komerossa. Melkein huvitti kun unilääkäri kauhisteli että joku on aina samassa huoneessa vaan, kun ei ole kuin se yksi. Monestihan niissä typerissä univinkki-lehtijutuissakin on se, vaihda huonetta,jos et saa unta. No sillä senkin palkalla varmaan onkin helppoa kauhistella, ja naapuriinko pitäisi unettomana pyrkiä noiden vinkkien mukaan, jos tosiaan on se tasan 1 huone jossa nukkua, keittiö jne.
Tämä unijuttu on niin tuttua! Pakko nukkua myös korvatulpilla, koska antiikkinen jääkaappi hurisee ihan vieressä. Kaiken kukkuraksi kärsin hieman kummallisesta unissakävelemisestä (Paniikin omaista) Tuttujen kodeissa voin rauhassa vaeltaa unissani, omassa kodissani törmään kaikkeen :D
Täysin turha koko keskustelu! Jotkut tykkää pienistä asunnoista, jotkut isoista -that's it. Turha tapella mieltymyksistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun työttömänä 46 neliön kaksiossa. Kyllähän tämäkin melko pieneltä tuntuu. Keskustaankin on yli 2 km matkaa. En voisi kuvitella asuvani pienemmässä. Nyt olen katsellut isompaa lähempää keskustaa.
Yli 2km? Tuon kävelee hetkessä.
Oletko ajatellut laihduttamista sen sijaan että hommaisit uuden kämpän?
Vierailija kirjoitti:
Täysin turha koko keskustelu! Jotkut tykkää pienistä asunnoista, jotkut isoista -that's it. Turha tapella mieltymyksistä.
Ongelma on että nämä korvessa asujat(?) vaativat että kaikkien muidenkin pitäisi asua keskellä ei mitään ja tietty mahdollisimman isossa kämpässä vaikka sellaiselle ei ole mitään tarvetta.
Itselleni riittää että asuntoon mahtuu sänky ja tietokonepöytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun työttömänä 46 neliön kaksiossa. Kyllähän tämäkin melko pieneltä tuntuu. Keskustaankin on yli 2 km matkaa. En voisi kuvitella asuvani pienemmässä. Nyt olen katsellut isompaa lähempää keskustaa.
Yli 2km? Tuon kävelee hetkessä.
Oletko ajatellut laihduttamista sen sijaan että hommaisit uuden kämpän?
Roudaappa itse kauppakasseja 2km pakkasella niin ei siinä kyllä laihduttaminen tee siitä matkasta yhtään sen mukavampaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso ja huonokuntoinen tönö jossain periferiassa männyn alla vai upouusi 30 neliöinen loft meri-tai järvinäkymällä kaupungissa hyvällä alueella? Hmm...Ei ole vaikea valita.
Iso viisi vuotta vanha omakotitalo, n. 200 m2 kotijärven rannalla, velaton, olemme pariskunta 38 -vuotiaita. Ei muitten käryjä parvekkeella, ei hissejä, ovat oikeita tautipesäkkeitä, ei rappukäytävien mölinää, ei yhteisiä tiloja 🤢🤮, mökillä lisää tilaa 80 m2 + sauna saunatupineen ja vierasaittoineen, peritty!
Kyllä tämä aina kopissa asumisen voittaa.
Mutta kiva, että kopissasi viihdyt.Jatkan edelliseen. Ei kulttuuria, ei työpaikkoja, ei lapsille korkeakouluja, ei mitään mieltä ylentävää. Kaupunki on kaupunkilaisen olohuone. Ihanaa.
Kultturia on ja meistä on mukavaa (ennen koronaa) viettää viikonloppuja Lontoossa, Tukholmassa jne. Paljon vähemmän kultturia harrastaa Helsingissä, Tampereella ja Turussa asuvat kaverini kuin me. Ei niillä ole koskaan rahaa kun kysyy, että lähdetekstissä viikonloppumatkalle. Me teimme ennen koronaa matkoja 5-7 kertaa/vuosi, muiden lomamatkojen lisäksi. Edulliset lennot ja menoksi.
Opiskelemaan lähdimme aikoinaan muualle, vanhemmat ostivat sijoitusasunnot ja niissä asuttiin, edelleen omistavat asunnot vain vaihtuneet uudempiin, kun ei remontteja kannata maksella. Pisimpään opiskelin Lontoossa, siellä asuin tätini luona, joka oli ulkoministeriön hommissa siellä.
Näinä aikoina se helsinkiläisten olohuone on viikonloppuisin siivoamaton saastapesä joten oikein sopiva sinulle.
😂Minua näin helsinkiläisenä naurattaa tuo olohuone juttu. Suomessa on sää sellainen, ettei ulkotiloja voi ”olohuoneena” käyttää kuin hetken, joten ei viitsitä lässyttää. Ja toisekseen kun tuttavilta kyselee paljonko käyttävät kulttuuripalveluita niin kylläpä se aika vähäistä on. Ja kun olin kansallisteatterissa töissä niin sielläpä sen huomasi hyvin.
Suomessa on paras mahdollinen sää. Ei ole ahdistavaa paahdetta kuin muutaman viikon vuodessa, joten ulkoilusta voi todella nauttia <3.
Rasvasilleille voi olla ikävää kun eivät voi hienrasvaisina lojua haisemassa niin kuin käristysmaissa. Ja ovat vielä niin saamattomia etteivät kykene muuttamaan itseään johonkin käristysmaahan, vaan jonkun muun pitäisi heidät kädestä taluttaa sinne ja maksaa heidän lojumisensa :(
Ap vissiin vähän yksinkertainen tai moukka maalainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin turha koko keskustelu! Jotkut tykkää pienistä asunnoista, jotkut isoista -that's it. Turha tapella mieltymyksistä.
Ongelma on että nämä korvessa asujat(?) vaativat että kaikkien muidenkin pitäisi asua keskellä ei mitään ja tietty mahdollisimman isossa kämpässä vaikka sellaiselle ei ole mitään tarvetta.
Itselleni riittää että asuntoon mahtuu sänky ja tietokonepöytä.
Jep, eniten naurattaa että ottavat jotenkin henkilökohtaisena loukkauksena sen, että joku viihtyy pienessä asunnossa. Mun puolesta saavat asua vaikka linnassa siellä maalla, se ei silti muuta sitä tosiasiaa että viihdyn pikkuyksiössäni ja en tarvitse isompaa. Miten se on heiltä pois?
Meidän eka oma asinto oli 25 neliön yksiö.
Kolme meitä mahtui hyvin, kun ei olla mitään krääsäkreettoja.
Muutin maalta Helsinkiin opintojen perässä. Vaikka olin asunut koko elämäni isolla maatilalla jossa lääntä riitti niin viihdyin oikein hyvin pikkuisessa 20 neliön yksiössäni. Oli oikeastaan tosi kodikasta kun muutti isoon eläväiseen kaupunkiin niin oli pieni kotoinen soppi jossa sai rauhassa rauhoittua iltaisin. Se teidän haukkuma koppi oli itselle juuri täydellinen<3
Koettakaa kestää siellä kopperoissanne. Ymmärrän että välillä pistää sapettamaan, kun on kuuma kuin olisi hevon veessä :D Terveiset täältä korpikuusen varjosta.