Lue keskustelun säännöt.
Ollaanko liian tiukkoja lapsen sokerinsyönnin suhteen?
21.10.2026 |
Ei siis olla mikään nollatoleranssiperhe. Meillä ei ole karkkipäivää, vaan 5 v lapsi saa muutamana päivänä viikossa jotain herkkua. Mutta herkkujen määrä kerrallaan on pieni. Luokkaa 1 dominokeksi, 2 suklaakonvehtia tai 5 irtokarkkia. Lapsi ei ole koskaan saanut syödä kerrallaan esim. Lauantai-pussia, vaan yhdestä pussista syödään monta kertaa. Haluttaisiin kasvattaa lapsi siihen, että herkut eivät ole mikään erityinen juttu, jota saa vain karkkipäivänä. Toisaalta ei koeta järkeväksi, että herkkuja syötäisiin isoja määriä kerrallaan.
Kommentit (5)
Kyllä sä sen sitten huomaat, kun lapsi saa itse käydä kaupassa, että oliko hyvä juttu vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se erityinen juttu, jos rajaattte noin paljon. Teillä siis on kaapissa herkkua, mutta ei saa syödä. Se on siis erityinen juttu. Tuosta lapsi oppii salaamaan herkkuostot, kun käy itse kaupassa. Neutraali suhtautuminen olisi, jos herkkuja ri kaapissa ole ja ne ostetaan ydessa tiettyihin hetkiin eikä jatkuvasti kielletä.
Se on se enintään 50 grammaa päivässä tai 10 E% lisättyä sokeria.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se erityinen juttu, jos rajaattte noin paljon. Teillä siis on kaapissa herkkua, mutta ei saa syödä. Se on siis erityinen juttu. Tuosta lapsi oppii salaamaan herkkuostot, kun käy itse kaupassa. Neutraali suhtautuminen olisi, jos herkkuja ri kaapissa ole ja ne ostetaan ydessa tiettyihin hetkiin eikä jatkuvasti kielletä.
Tämä. AP:n tapa on rajoittamista ja kaukana normaalista suhtautumisesta herkkuihin. Tuolla tavalla jaottelu ns. tavallisiin ja säänneltyihin ruokiin nostaa herkut erityisasemaan. Lapsi oppii, että herkkuja saa vain vähän kerrallaan ja erityisissä tapauksissa. Näin herkut yhdistyvät erityisiin hetkiin ja määrän tarkkailuun sen sijaan, että herkkuja syötäisiin silloin kun niitä todella tekee mieli ja sen verran kuin hyvältä tuntuu. Lapsen olisi todella tärkeää oppia kuuntelemaan kehoaan, nälkäsignaalejaan ja tuntemuksiaan. Lapset ovat luontaisesti intuitiivisia ruokailijoita myös herkkujen suhteen, jos aikuiset eivät sotke sitä säännöillä, rajoituksilla ja ruokien jaotteluille hyviin ja huonoihin, terveellisiin ja epäterveellisiin tai vapaisiin ja rajoitetettuihin.
Vaikea sanoa. Hyvä ettei ihan nollatole koska kyllä se lapsi sitten oppii salailemaan kun osaa käydä ite kaupassa. Mä oon karkkipäivä kasvattaja ite ja en tiiä onko se hyvä vai huono verattuna aloittajan tapaan.