Onko totta, että ihmisiä asuu jopa alle 30 neliön kopeissa?
Enkä nyt puhu vangeista. Kuulostaa kyllä epäinhimilliseltä.
Kommentit (180)
20-25 vuotiaana asuin 23 neliön yksiössä, sen jälkeen 25-29 asuin 28 neliön yksiössä. 30-vuotiaana ostin itselleni kaksion.
Miksi pitää haukkua pieniä koteja kopeiksi? Ei kukaan täällä hauku isoja koteja tyhjiksi teollisuushalleiksi tms. Se koppi on jonkun rakas koti. Hänellä ei ehkä ole mahdollisuutta asua muulla tavalla. Kiva sitte täällä lukea kun porukka haukkuu.
Jos yksin asuu, niin mihin sitä tilaa tarvitsee? Parveke/oma piha tietysti hyvä olla..
Siivoamista vähän ja pienet asumiskulut.
Muutin just 45 neliön kaksiosta 25 neliön yksiöön Ja olen viihtynyt mainiosti. En tee yksin mitään kaksiolla kun sos elämääkään ei ole niin ei mun luona edes käy koskaan kukaan. Vuokrakin yli 100 e halvempi.
Mä olen asunut erittäin onnellisena monessa yksiössä, nykyään kaksiossa miehen kanssa.
Tätä ennen asuimme yhdessä 32m2 yksiössä kolme vuotta ja hyvin mahduimme.
Mun sisko ja veli asuu maalla okt, ja molempien lapset muuttaneet pois. Siellä haahuilevat isoissa taloissa yksinään valtavantavaravuorenkeskellä.
Eivät koskaan saa talojaan myytyä.
Mun kaksion arvo vaan nousee koko ajan täällä Helsingissä, kantakaupungissa.
En tiedä kuinka sisarukset tulee pärjäämään taloissaan kun kunto alkaa heiketä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää haukkua pieniä koteja kopeiksi? Ei kukaan täällä hauku isoja koteja tyhjiksi teollisuushalleiksi tms. Se koppi on jonkun rakas koti. Hänellä ei ehkä ole mahdollisuutta asua muulla tavalla. Kiva sitte täällä lukea kun porukka haukkuu.
No älä nyt viitsi, jokainen joka asuu omakotitalossa muualla kuin Helsingissä asuu näitten palstahullujen mielestä homeisessa tönössä jota ei saa koskaan myytyä.
Minulle on se ja sama, minä en elä ainoaa elämääni kopissa peläten, ettei perikunta saa koskaan myytyä taloa.
Eläkää te jotka haluatte, minä en.
Nyt etätöitä tehdessä olisin tullut hulluksi jos koti olisi ollut myös työpaikka, kaikki samassa yhdessä huoneessa, olkkari, makkari, keittiö ja toimisto, voi zaatana sanon minä.
Vierailija kirjoitti:
Jos yksin asuu, niin mihin sitä tilaa tarvitsee? Parveke/oma piha tietysti hyvä olla..
Siivoamista vähän ja pienet asumiskulut.
Minulla on velaton uusi rivarin päätykolmio, 83 m2, vastike 220 €/kk, sis. lämmön, veden, pihanhoidon, jätehuollon ja kiint.vakuutuksen.
Tulisin hulluksi jos kaikki olisi samaa tilaa ja mihin majoittaisin ystävät kun vierailevat luonani.
Hyi, inhoan ahtaita koppeja.
Mä maksan 26 neliön yksiöstä 1250 euroa kuussa Amsterdamin keskustassa =)
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää haukkua pieniä koteja kopeiksi? Ei kukaan täällä hauku isoja koteja tyhjiksi teollisuushalleiksi tms. Se koppi on jonkun rakas koti. Hänellä ei ehkä ole mahdollisuutta asua muulla tavalla. Kiva sitte täällä lukea kun porukka haukkuu.
Alle 30 neliötä ei ole asunto edes yhdelle hengelle. Se on nykyajan versio hellahuoneesta.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu hiukan elämäntilanteestakin miten kotiaan käyttää.
Jos opiskelee tai käy töissä ja vielä illalla harrastaa niin eihän siinä kopissa tee muuta kuin nukkuu.
Eihän se silloin niin ahdista vaikka olis vain sänky ja vessa.Jos on työtön tai eläkkeellä niin aikaa viettää kotona paljon enemmän.
Tai sellainen ihminen joka haluaa viettää tai joutuu viettämään aikaa kotona.
Kyllä ne yhden huoneen seinät silloin ahdistaa paljon enemmän.Itse asuin ennen tätä asuntoa pari vuotta yksiössä. Vaikka oli iso parveke niin oli kuuma kuin pätsi. Ei voinut olla kuin varhain aamulla tai illalla kun aurinko laski kun huone oli yhteen suuntaan.
Nyt kun on kaksio niin on kyllä perää, että vaikuttaa paremmalta kun saa mennä eri huoneeseen nukkumaan.
Kun pääsee kulkemaan huoneesta toiseen, minulla pääsee vielä ympäri asunnon, niin on jotenkin viihtyisämpää asua.Pieni asunto vaikuttaa asumisviihtyvyyteen toisilla, toisilla ei. Mutta merkitystä kyllä asunnon koolla on viihtyvyyteen noin yleisesti.
Esimerkiksi säilytystilojen puute ahdistaa ja tuo lisätyötä kun joutuu hakemaan jotain kaapeista ja ottamaan ensin jotain pois ja sitten taas laittamaan takaisin. Yhden tai parin tarvittavan tavaran takia koko aja sama souvi.
Ihanaa kun on tarpeeksi kaappitilaa tai vaatehuone.
Sairauden takia joudun olemaan kotona nyt paljon. Eikä ahdista vaikka neliöitä yksiössäni on vain 37. Keittiö, jonne mahtuu ruokapöytä. Iso kylpyhuone, erillinen wc, makuusyvennys sängylle ja huoneeseen mahtuu hyvin sohva, nojatuoli raheineen ja tv-taso. Iso terassi. Muutin 57 neliöstä tähän. Ahdisti turhat tavarat ja lipastot, jotka hillosi niitö turhia tavaroita. Nyt ei ole kaapeissa kuin se tarvittava ja jatkuvasti käytössä oleva tavamamäärä.
Omaan asuntoon ei paista kuin aamuaurinko, asia, jonka voi ottaa huomioon jo asuntoa etsiessä. Mutta kuka mitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku korven keskellä asujako siellä huutelee taas? Ei siellä asuminen ole ihmisarvoista elämää, vaikka saisikin sen 100 m2 kodin tai ylikin.
En korvessakin, hyvin pienen kaupungin keskustassa. Mutta kyllä se täällä asuminen voittaa sontakylässä (HKI) astumisen. Meillä ei ole mammukoita, ei feissareita, ei kerjäläisiä, ei roskaavia ääliöitä, asunnot ovat tilavia ja omia, isoilla tonteilla isot talot, velattomia ovat lapset jo n. nelikymppisinä. Koulut ovat inhimillisen kokoisia ja erinomainen lukiokin löytyy. On kaikki palvelut, kuntosalejakin kolme. Uimahalli, liikuntahalli, kirjasto, teatteri, hoidetut ladut/kuntopolut, uimarantoja monta, ruokakauppoja riittävästi, muu löytyy netistä.
Rahat riittää mukavaan elämään ja matkailuun (ei toki tee mieli korona-aikaan) ja oma talviasuttava huvila on mukava olemassa.
Asu sinä neukkukuutiossasi ahtaasti. Ei meitä haittaa.
Ihmeen paljon vaivaudut käyttämään aikaasi kommentointiin, vaikkei jonkun asuminen neukkukuutiossa sinua haittaa :D
Kaupungissa yksiössä asuminen on kaikkein luontoystävällisin ja vähiten saastuttava asumistapa. Pahin saastuttaja on asua maaseudulla tai kaupungin laitamilla isohkossa omakotitalossa ja käyttää kulkemiseen henkilöautoa tai jopa kahta.
jäin leskeksi ja eläkkeelle myin 180 neliön talon pois ja ostin 37neliöisen yksiön parvekkeella. OLEN ERITTÄIN TYYTYVÄINEN .TUOTA EDELLINEN TALO OLI 260 NELIÖINEN . MINUA EI SIIVOUS TODELLAKAAN ENÄÄN KIINNOSTA TÄMÄNKIN VIERAS SIIVOAA 1 VK. 2 n. 60 neliön sijoitus asuntoa joiden tuotoilla olen 6kk etelässä nyt kun asunnoiden hinnat romahtavat ajattelin ostaa pari lisää näitä 30 neliön KOPPEJA. taitaa ap olla kateellinen muiden järkevistä as muodoista. varakkaat ei as neliöillä röstäile. JUNTTI kuvittelee että on rikas kadehdittu kun maksaa toista tonnia yhtiö vastikkeita. SINUA NAURETAAN JA PIDETÄÄN PÖLJÄNÄ
Vierailija kirjoitti:
Kaupungissa yksiössä asuminen on kaikkein luontoystävällisin ja vähiten saastuttava asumistapa. Pahin saastuttaja on asua maaseudulla tai kaupungin laitamilla isohkossa omakotitalossa ja käyttää kulkemiseen henkilöautoa tai jopa kahta.
Nämä landella omakotitalossa asuvat eivät koskaan laske kulkemisia mukaan niihin asumisbudjetteihinsa. Esim. mulla on vähän päälle 1000 euron vuokra Helsingissä kaksiosta. Kulkemiseen mulla menee ehkä 20 euroa kuussa, riippuu paljon käytän julkisia. Pääasiassa kävelen tai pyöräilen. Lande-asujilla menee se 400 euroa kuussa siihen autoon.
Parhaiten olen viihtynyt juuri pienissä opiskelijakämpissä, joissa ei ole mitään turhaa. Hankin tänä kesänä mökille 15 m2 mökkivaunun ja nautin nyt siitä, voisin asua siellä loppuikäni, jos siellä olisi vesi ja sähkö!
Suomalaiset pikku yksiöt on kuitenkin luksusta verrattuna siihen miten jotkut ihmiset asuu maailmalla, esim. Aasian miljoonakaupungeissa, YouTubesta löytyy videoita aiheesta
Minä asuin muutaman vuoden 31 neliön yksiössä. Vaikka se oli käytännössä keskellä isoa kaupunkia ja palvelut olivat lähellä, niin kyllähän se oli auttamatta liian pieni yhdellekin ihmiselle. Ennen vanhaan asuttiin ahtaasti, koska oli pakko. Ei siksi, että oltaisiin haluttu.
Vaatii taitoa valehdella itselleen niin paljon, että pystyy vapaaehtoisesti asumaan niin ahtaasti, jos on muita vaihtoehtoja. En ymmärrä miksi media hehkuttaa näitä miniasuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungissa yksiössä asuminen on kaikkein luontoystävällisin ja vähiten saastuttava asumistapa. Pahin saastuttaja on asua maaseudulla tai kaupungin laitamilla isohkossa omakotitalossa ja käyttää kulkemiseen henkilöautoa tai jopa kahta.
Nämä landella omakotitalossa asuvat eivät koskaan laske kulkemisia mukaan niihin asumisbudjetteihinsa. Esim. mulla on vähän päälle 1000 euron vuokra Helsingissä kaksiosta. Kulkemiseen mulla menee ehkä 20 euroa kuussa, riippuu paljon käytän julkisia. Pääasiassa kävelen tai pyöräilen. Lande-asujilla menee se 400 euroa kuussa siihen autoon.
Älä nyt isottele, minulla työmatka vei viisi minuuttia kävellen, tyttärellä noin 8 minuuttia, pojalla on liikuva työ, mutta hänellä on liikkumiseen työauto jonka kulut tietysti maksaa työnantaja. Älä yleistä. Pöljä.
Ai niin, minulla on velaton rivarikolmio, ostin eläkeasunnoksi kun MYIN Isolla voitolla taloni, vastike on 220 €/kk sis, vesi, lämpö, pihanhoito, jätehuolto ja kiint.vak. Kaupungin keskustassa asun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ihmisiä, jotka haahuilee yksin tai kaksin 200m2.n asunnoissaan.
Suurin osa tilasta on käyttämättä.Kateus oikein sinusta paistaa!
Jaa. Miksi kadehdit ihmisiä joilla on autiutta kodissaan ja elämässään?
30 neliön loft, ei jumalauta.... :D