Onko tuo totta, että sairaanhoitajia lähtee alalta nyt ryminällä? Onko hoitoalalla oikeasti niin kamalaa?

Vierailija kirjoitti:

En ole sh vaan lähihoitaja. Mutta viime vuosikymmenellä alalla valmistuneena en olisi voinut kuvitella että niin se vaan 18 tunnin työpäivä iskee meikäläisellekin koska asiakkaita ei voi jättää yksin. Vähän mietityttää mihin sitä tuli alettua.

En usko, että kenenkään on pakko tehdä 18 tunnin työpäiviä. Kasvattakaa sitä selkärankaa ja sanokaa, että ei käy ja sitten lähdette kotiin. Työnantajan vastuulla varmasti katsoa, että porukkaa on tarpeeksi. Ja nyt en tarkoita, etteikö joskus voisi joustaa, mutta sen on oltava poikkeus ei sääntö.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ainakin Helsingissä moni hoitaja on irtisanoutunut ja nyt joko rokottaa tai ottaa näytteitä. Ja nimenomaan vaativista erikoisaloista on irtisanouduttu, koska mitta on tullut täyteen. Kyse ei monilla ole niinkään palkasta vaan siitä, että työnantaja kohtelee hoitajia niin huonosti ja työntekijöitä on aivan liian vähän.

Sitten kun koronarokotuksiin tai näytteenottoon ei enää tarvita porukkaa, miettivät mitä tekevät. Moni varmasti jollain muotoa jää alalle mutta HUS:n kyykyttämäksi harva palaa.

Jossain vaiheessa oli pikku uutinen, että koronatartunnoista 10% oli hoitajilla, kenellekään ei saanut sanoa sairastuneensa tai että osaston hoitajista x määrä oli koronan takia sairauslomalla, maskia käyttäen, kun ei altistu ja tartunta tuli muka jostain muualta.

Eikös jossain päin Pohjois-Karjalassa joku hoitopaikka tai terveyskeskus jouduttu sulkemaan juuri tuon hoitapulan takia? Karmivaa, jos asukkaat ja asiakkaat joituvat muuttamaan ja vaihtamaan lääkäri/hoitopalveluja monen kilometrin taa.... :( surullista! 

Kuvitellaan tilanne vaikka metallialan firmaan. Pomo tulee sanomaan, että nyt tarttis tää tilaus saada valmiiksi mielellään eilen. Työntekijät istuvat alas ja sopivat pomon kanssa sopivat korvaukset tästä viimehetken muutoksesta ja ylitöistä. Työntekijät ryhtyvät hommiin ja työ tulee tehdyksi. Työnantaja on iloinen kun sai tilatun työn toimitettua ja työntekijät ovat iloisia kun saivat sopivan korvauksen menetystä vapaa-ajasta.

Hoitoalalla pomo sanoo, että nyt sun on jäätävä töihin. Työntekijä jää. Valittaa kesksutelupalstalla huonoa palkaa ja työoloja.

Vähän eroa. Miksi?

Kyllä niitä sairaanhoitajan töitä haluaviakin yhä on. Itse opiskelen sairaanhoitajaksi ja odotan innolla, että pääsen kunnolla töihin! On itselleni kutsumusammatti eikä työn rankkuus pelota:) Ennen tätä koulutusta opiskelin lähihoitajaksi ja tein jonkinverran niitä töitä, tuntui jo silloin tosi omalta kun sai auttaa ihmisiä.

Työntäkää a nusaukkoonne tämä kutsumusammattilätinä. En jaksa enää kertaakaan lukea sitä täällä! HOITAJAN TYÖ EI OLE KUTSUMUSAMMARTI, VAAN AMMATTI, JOKA VAATII TIEDOLLISWN, TAIDOLLISEN JA ASENTEELLISEN OSAAMISEN, JOKA SAAVUTETAAN PITKÄSSÄ JOULUTUKSESSA, JOKA ON VALTAKUNNALLISESTI STRUKTUROITU. KUTSUMUSTYÖTÄ VOI TEHDÄ KUKA VAAN. NE JOTKA OLETTE EDELLEEN SITÄ MIELTÄ, ETTÄ HOITAJAN TYÖ ON KUTSUMUSAMMATTI, NIIN MENKÄÄ HOIDATTAMAAN ITSENNE KESKIAJAN LUOSTAREIHIN, JOISSA HU O R AT hOITI SAIRAITA SYNNEISTÄ PÄÄSTÄKSEEN. SIELLÄ SAATTE SITÄ KUTSUMUSHOITOA!!!!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä sairaanhoitajan töitä haluaviakin yhä on. Itse opiskelen sairaanhoitajaksi ja odotan innolla, että pääsen kunnolla töihin! On itselleni kutsumusammatti eikä työn rankkuus pelota:) Ennen tätä koulutusta opiskelin lähihoitajaksi ja tein jonkinverran niitä töitä, tuntui jo silloin tosi omalta kun sai auttaa ihmisiä.

Prkele että mä vihaan näitä " kutsumusammatti"- hoitsuja. Teidän takia mikään asia ei ole korjaantunut, kun te teette ne tuplavuorot ja tulette vapailta töihin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä sairaanhoitajan töitä haluaviakin yhä on. Itse opiskelen sairaanhoitajaksi ja odotan innolla, että pääsen kunnolla töihin! On itselleni kutsumusammatti eikä työn rankkuus pelota:) Ennen tätä koulutusta opiskelin lähihoitajaksi ja tein jonkinverran niitä töitä, tuntui jo silloin tosi omalta kun sai auttaa ihmisiä.

Yhä isompi osa potilaista ja samoin omaisista on nykyisin niitä jotka eivät koe saavansa mitään apua. Jos motiivina on muiden auttaminen työssä nopeasti palaa loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole sh vaan lähihoitaja. Mutta viime vuosikymmenellä alalla valmistuneena en olisi voinut kuvitella että niin se vaan 18 tunnin työpäivä iskee meikäläisellekin koska asiakkaita ei voi jättää yksin. Vähän mietityttää mihin sitä tuli alettua.

En usko, että kenenkään on pakko tehdä 18 tunnin työpäiviä. Kasvattakaa sitä selkärankaa ja sanokaa, että ei käy ja sitten lähdette kotiin. Työnantajan vastuulla varmasti katsoa, että porukkaa on tarpeeksi. Ja nyt en tarkoita, etteikö joskus voisi joustaa, mutta sen on oltava poikkeus ei sääntö.

Mitäs teet, kun olet viikonloppuna töissä ja yövuorosta on joku sairastunut? Jätätkö yksin toisen?

Tehyn äskeisessä kyselyssä 90% hoitajista mietti alan vaihtoa, ja 10% mietti sitä joka päivä.

Sairaanhoitajana on aika hyvät erikoistumismahdollisuudet. Itse olen hammashoitaja, on mielekästä työtä eikä tarvitse nostella vanhuksia tai juosta akuuttiosastolla paikasta toiseen. Yksi ystävä työskentelee mielenterveyspuolella, on sekin kuulemma mukavaa työtä jos mielenterveys kiinnostaa. Palkka nyt ei ole mikään huippu, mutta kyllä tällä ihan hyvin toimeen tulee. Suosittelen tutustumaan eri vaihtoehtoihin, joihin sairaanhoitaja voi erikoistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä sairaanhoitajan töitä haluaviakin yhä on. Itse opiskelen sairaanhoitajaksi ja odotan innolla, että pääsen kunnolla töihin! On itselleni kutsumusammatti eikä työn rankkuus pelota:) Ennen tätä koulutusta opiskelin lähihoitajaksi ja tein jonkinverran niitä töitä, tuntui jo silloin tosi omalta kun sai auttaa ihmisiä.

Prkele että mä vihaan näitä " kutsumusammatti"- hoitsuja. Teidän takia mikään asia ei ole korjaantunut, kun te teette ne tuplavuorot ja tulette vapailta töihin.

Miksi en tulisi vapaailtana töihin, jos muutkaan eivät halua ja itse taas nautin työstäni? Vaihtakaa alaa, jos noin kismittää. Hoitoala kun on joillekin ihan oikeasti kutsumusammatti eikä mitään pakkopullaa.

Tällä palstalla rehottaa aivan järkyttävä hoitajaviha, ei mitään muuta ammattiryhmää parjata täällä samalla tavalla. Ollaan muka kutsumusammatissa ja ilman palkkaa pitäis suunnilleen työtä tehdä. Nyt ei eletä enää Florence Nightingalen aikaa, hoitotyö on palkkatyötä siinä missä mikä tahansa muu työ. Kutsumuksesta länkyttäjät voi suksia suolle.

Tähän arvostuksen puutteeseen törmää valitettavan usein töissäkin. Johto ei arvosta, omaiset ei arvosta. Enpä ihmettele jos näistä syistä porukkaa ottaa lopareita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä sairaanhoitajan töitä haluaviakin yhä on. Itse opiskelen sairaanhoitajaksi ja odotan innolla, että pääsen kunnolla töihin! On itselleni kutsumusammatti eikä työn rankkuus pelota:) Ennen tätä koulutusta opiskelin lähihoitajaksi ja tein jonkinverran niitä töitä, tuntui jo silloin tosi omalta kun sai auttaa ihmisiä.

Yhä isompi osa potilaista ja samoin omaisista on nykyisin niitä jotka eivät koe saavansa mitään apua. Jos motiivina on muiden auttaminen työssä nopeasti palaa loppuun.

Minulla on takana melkein 20 vuotta sairaanhoitajan töitä ja juuri tuo ihmisten auttaminen on syy, joka saa jaksamaan. Työ on usein aika rankkaa niin fyysisesti kuin henkisesti ja palkka huono, mutta potilaiden kiitos ja tunne siitä, että teen tärkeää työtä motivoi. Tässä iässä en enää viitsi alaa vaihtaa, teen tätä työtä niin kauan kuin vain pystyn. Suosittelen harkitsemaan onko hoitotyö oikea valinta, ei tänne kannata hakeutua vain siksi ettei muutakaan keksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä sairaanhoitajan töitä haluaviakin yhä on. Itse opiskelen sairaanhoitajaksi ja odotan innolla, että pääsen kunnolla töihin! On itselleni kutsumusammatti eikä työn rankkuus pelota:) Ennen tätä koulutusta opiskelin lähihoitajaksi ja tein jonkinverran niitä töitä, tuntui jo silloin tosi omalta kun sai auttaa ihmisiä.

Prkele että mä vihaan näitä " kutsumusammatti"- hoitsuja. Teidän takia mikään asia ei ole korjaantunut, kun te teette ne tuplavuorot ja tulette vapailta töihin.

Miksi en tulisi vapaailtana töihin, jos muutkaan eivät halua ja itse taas nautin työstäni? Vaihtakaa alaa, jos noin kismittää. Hoitoala kun on joillekin ihan oikeasti kutsumusammatti eikä mitään pakkopullaa.

30 vuotta alalla, ja juuri teidän laisten hoitajien takia ollaan palkkakuopassa, työtä tehdään minimimiehityksellä ja työnantaja voi kohdekka miten vaan, eli mikään ei muutu. Asiat olisi korjaantuneet jo aikaa myöten, mutta ei- joka yksiköstä löytyy yksi tai kaksi pikku pikku mart tt yyria jotka toimii näin.

Teidän syytänne on huono palkka, huono kohtelu ja minimimiehotys. Turha inistä ammattiliittoa tekemään jotain. Ai että mä v i h a a m teitä ja häpeän omaa ammattikuntaan tästä syystä. Sitten vikistään... kun ei oikeasti edes haluta muutosta, kun on kiva olla pikku pikku m a r t t yy ri!

Ai että näitä kommentteja: kouluttautukaa tyhmät hoitsut paremmille aloille tai no senkun pidätte ne tauot ja lähdette kotiin kun työaika päättyy.

Ammatinvalinnanvapaus lienee vielä olemassa, samoin kuin oletus, että ammattia harjoittaessaan työnjohto organisoi osaltaan työt sujuvasti. Ja hoitoala nyt on yksi keskeisimpiä yhteiskunnallisia aloja, jollei sitä tajua, on toistaiseksi säästynyt sekä oman että sukulaisen sairaudelta tai vanhuudelta.

Valitusta kyllä riittää julkisen puolen hoidosta, mutta kun hoitajat puhuvat epäkohdista, ratkaisuehdotukset ovat ylläkuvatut.

Olen työskennellyt hoitoalalla yli 15 vuotta, pääosin vanhusten hoidossa, eritoten muistisairaiden kanssa. Olen nähnyt työolojen asteittaisen heikkenemisen ja asiakaslähtöisyyden kuoppaamisen. Irtisanouduin, kouluttauduin uudelle alalle ja ikävä kyllä valmistuin samaan aikaan kun korona tuli, estäen mahdollisuuden työllistyä tälle uudelle alalle.

Niinpä, olosuhteiden pakosta, olen jälleen hoitajana. Tällä kertaa kotihoidossa. Kotihoidossa ei vielä ole sitovaa hoitajamitoitusta, ja luoja nähköön, sen kyllä huomaa. Hoitajia on kroonisesti liian vähän. Olemassaolevaa henkilöstöä käytetään paikkaamaan tätä hoitajavajetta. Kesän aikana tuplavuoroihin kannustetaan 85 euron lisäbonuksella, mutta jos sekään ei innosta ottamaan ylimääräistä vuoroa jo kuuden kiireisen vuoron päälle, ei hätää -työnantaja voi määrätä sinut tekemään vuoron. Eli teet tai itket ja teet.

Sijaisia ei joko saada, tai on esimiesten tulospalkkoihin sidottu sijaisten palkkauskielto. Arkipäivää ovat kuuden päivän työputket, yksi vapaa ja neljä työpäivää. Ruokataukoja ei ehdi pitää-tai ehtii- mutta sitten päivä venyy iltapäivästä ja saat asiakkaiden moitteet, kun tulet myöhässä.

Äärimmäisen harvoin työpaikalta pääsee lähtemään työajan päättyessä, päivä venyy lähes jatkuvasti puolella tunnilla tai tunnilla.

Silti asiakaskäyntien kesto on keskimäärin 20minuuttia, johon sisältyy asiakkaan luona kirjaus. Laadukasta hoitoa? Asiakaslähtöistä?

Helleaikana ei näkynyt kevennettyjä listoja, ei työsuojelun vaatimia ylimääräisiä taukoja.

Lähiesimiehen kädet ovat sidotut, se on koiran virka, roolina lähinnä tiiminvetäjä vailla varsinaista valtaa tehdä muutoksia. En minä tiedä kenelle tästä pitäisi sanoa että tilanne muuttuisi. Sos-ja terveyslautakunnalle? Kaupunginjohtajalle? Kyllä he tietävät mikä tilanne on. Mutta kun se budjetti!!! Rakentamiseen ja uusiin upeisiin innovaatioihin budjetoidaan kyllä, ja lisää syydetään kun kustannusarviot ja aikataulut pettää.

Vanhukset ovat vain menoerä. Ja heidän hoitajansa välttämätön paha.

Lopuksi vielä alalla työskenteleville: joko viimein voitaisiin lopettaa se p*skanjauhanta ja kilpailu sairaanhoitajien ja lähihoitajien välillä? Työnkuva riippuu paljon siitä millaisessa yksikössä on töissä; toisissa sh pääsee helpommalla kuin lh, toisissa toisinpäin. Molemmissa ammattiryhmissä on mätiä omenia sekä rautaisia ammattilaisia.

Molempia tarvitaan, molemmilla on oma ydinosaamisensa. Niin kauan kuin hoitsut vielä keskenään nokittelevat kuka kärsii eniten,meitä on helppo hallita. Hajoita ja hallitse- hajanainen joukko ei ryhmittäydy tukevasti ajamaan yhteisiä etuja.

Ei oo vanhaks tulemist!

Kutsumusta alalle on varmasti edelleen mm. sen vuoksi minkä kuvan esim. lääkärisarjat työstä antaa. Työ vain harvemmin vastaa sitä kutsumusta. Jos alalle lähtee auttamishaluisena pettymys esim. julkisella sektorilla on ihan varma. On paljon ihmisiä joita ei kykene kukaan auttamaan ja se on ymmärrettävä jo kun alalle hakeutuu.

Vierailija kirjoitti:

Kuvitellaan tilanne vaikka metallialan firmaan. Pomo tulee sanomaan, että nyt tarttis tää tilaus saada valmiiksi mielellään eilen. Työntekijät istuvat alas ja sopivat pomon kanssa sopivat korvaukset tästä viimehetken muutoksesta ja ylitöistä. Työntekijät ryhtyvät hommiin ja työ tulee tehdyksi. Työnantaja on iloinen kun sai tilatun työn toimitettua ja työntekijät ovat iloisia kun saivat sopivan korvauksen menetystä vapaa-ajasta.

Hoitoalalla pomo sanoo, että nyt sun on jäätävä töihin. Työntekijä jää. Valittaa kesksutelupalstalla huonoa palkaa ja työoloja.

Vähän eroa. Miksi?

Koska työvelvollisuus. Hoitajan voi määrätä jäämään töihin, jos sijaista ei löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo on totta. Joku teho-osaston hoitaja twitterissä kertoi kuinka pääsi eka kertaa tauolle (10min kahvit.) vasta kuuden ja puolen tunnin kuluttua töiden alkamisesta.

Ja skarppina pitäisi olla!  Ei ihme, jos vaihtavat alaa.

Haha! Keittiöalalla voi olla päiviä ilman taukoja. Työkulttuuri on sitä, jos istut ja pidät lakisääteisen tauon, olet lusmu!

Kun ruokittavat on ruokittu ovet säppiin ja kotiin. Hoitoala pyörii 24/7 jätätkö sairaat kirjaimellisesti kuolemaan kun seuraavaan vuoroon ei ole tulossa ketään, osaston whatsup piippaa koko ajan yöstä puuttuu, aamusta puuttuu. Ensi viikolla olis tarjolla 5 ylimääräistä vuoroa jne.

Alkukesän helteet olivat ihan kauheita, kesäsijaiset altistuivat vuorotellen korona lle, kaksi viikkoa karanteenissa, vajaalla mentiin ja osa uusia sijaisia joka tarkoittaa vakituisille vastuuta myös heidän muistamisistaan.

Illalla mietti olenko syönyt tai juonut, päänsärystä päätellen en.

Luojan kiitos loma alkoi, koen sen ansaitsevan.

Minkä ihmeen takia te liitytte työpaikan Whatsapp ryhmiin. Itse kieltäydyin, koska haluan pitää vapaata vapaana, enkä lukea työviestejä, enkä työkutsuja.

Ei siihen esimiehellä ollut mitään sanomista, koska se on vapaaehtoista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvitellaan tilanne vaikka metallialan firmaan. Pomo tulee sanomaan, että nyt tarttis tää tilaus saada valmiiksi mielellään eilen. Työntekijät istuvat alas ja sopivat pomon kanssa sopivat korvaukset tästä viimehetken muutoksesta ja ylitöistä. Työntekijät ryhtyvät hommiin ja työ tulee tehdyksi. Työnantaja on iloinen kun sai tilatun työn toimitettua ja työntekijät ovat iloisia kun saivat sopivan korvauksen menetystä vapaa-ajasta.

Hoitoalalla pomo sanoo, että nyt sun on jäätävä töihin. Työntekijä jää. Valittaa kesksutelupalstalla huonoa palkaa ja työoloja.

Vähän eroa. Miksi?

Koska työvelvollisuus. Hoitajan voi määrätä jäämään töihin, jos sijaista ei löydy.

Ei kyllä normaalisti voi. Viranhaltijan esim. lääkärin tai osaston esimiehen voi velvoittaa töihin mutta ei työntekijää. (Lääkärit kyllä aika hyvin tietävät sen miten tuosta velvollisuudesta kieltäydytään.)