Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi sinkut eivät etsi aktiivisesti kumppania?
28.07.2014 |
Tunnen useita "ikisinkkuja", jotka ovat jo vuosia haikailleet kumppania itselleen. Ikää näillä on 26-34v ja suurin biletysinnostus on karissut jo. Baarista sitä kumppania ei siis jakseta metsästää, vaan ollaan jääty täysin odottamaan, että se Elämän rakkaus tulee hakemaan kotiovelta tai tulee ruokakaupassa vastaan. Ei voida laittaa kokeilla mitään apuvälineitä tähän parinmuodostamiseen, vaan jäädään kotiin suremaan kohtaloaan.
En vaan pysty ymmärtämään tätä, en vaikka miten koitan ajatella. Olen itse ollut pitkään jo parisuhteessa, joten en tiedä tämän päivän deittailusta kauheasti mitään, myönnän sen täysin. Tiedän kuitenkin sen, että nykyisin treffipalveluita ja sinkkutapaamisia sun muita on ihan pilvin pimein ja niiden käyttäjät eivät ole enää mitään 200kg kotona asuvia nörttejä.
Kysymys kuuluukin; miksi ihmeessä parisuhdetta tosissaan haluava sinkkunainen tai mies ei etsi aktiivisesti kumppania eri kanavia pitkiä? Pidetäänkö aktiivista kumppanin etsintää jotenkin nolona juttuna? Kuitenkin valtaosa haluaa itselleen sen vakkariparisuhteen ja ei kai sen myöntämisessä mitään hävettävää ole.
Kommentit (113)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 16:55"][quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 16:39"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 16:27"]Minä etsin hyvin aktiivisesti kaikkialta, netistä, harrastuksista, yöelämästä. Mutta ei vaan onnistu, koska yli kolmekymppiset sinkkunaiset ovat aivan uskomattoman nirsoja. Jos mies ei ole täydellinen, ei kelpaa. Enkä ole mikään luuseri, vaan työssäkäyvä, urheilullinen, älykäs, mukava ja keskustelu/kuuntelutaitoinen (näin naispuoleiset ystäväni luonnehtivat minua). Olen tavannut monta mukavaa naista, joiden kanssa olisin ollut valmis aloittamaan suhteen, mutta heille en ole kelvannut. [/quote] No tämä. Tulkintani mukaan 30+ ihan tavikset sinkkunaiset lataa heti alkuun aivan järjettömiä vaatumuksia ja odotuksia miehille. Itsekkin 187 cm 84jg ihan hyväkroppainen kundi ja keskiluokkaisessa ammatissa, mutta tavisnaisille en kelpaa pitkäksi aikaa. Okei, seksiä yleensä pääsee harrastamaan, jos tapaa jonkun, mutta haluaisin nykyään niin paljon enemmänkin..... Ja siis olen se kaveri joka tuossa avautui, että raastavaa puuhaa.
[/quote]
Naisilla on sisäänrakennettu halu löytää itseään parempitasoinen mies. Kun suurin osa naisista on nykyään taloudellisesti itsenäisiä, koulutettuja ja monella tapaa menestyviä, miehen on vaikea olla naista "parempi". Pitäisi kai olla joku rikas ammattiurheilija, näyttelijä, laulaja, kuninkaallinen tai muuten poikkeuksellisen yksilö, jotta nainen voisi katsoa ylöspäin. Tavallinen keskiluokkainen mies on ilmaa naisillle.
[/quote]
No, tälläinen fiilis on vähän tullut kieltämättä. Luulisi nyt kuitenkin sen tavissinkkunaisen jo 30+ iässä ymmärtävän, että taviksia ollaan ja mieskandidaatitkin ovat niitä taviksia.
Minulla syy on kai se, että en uskalla. Olen tosi ujo, enkä osaa keskustella ihmisten kanssa. Siksi ajattelen, että vaikka joku aluksi kiinnostuisikin minusta, niin huomaisi pian miten tylsä tyyppi olen, ja siksi jättäisi minut. Uskon, että minun on "parempi" olla yksin, koska pelkään liikaa jätetyksi tulemista...Silti haaveilen parisuhteesta, mutta haaveeksi taitaa jäädäkin.
Siihen aktiiviseen etsintään väsyy, kun joutuu pettymään useasti. Välillä kerää voimia ja sitten taas hiukan aktivoituu. Olen eronnut kolme vuotta sitten. Tein juuri inventaariota sinkkuajaltani. Huomasin, että jokaisen pieleenmenneen seurusteluyrityksen jälkeen olen ollut alamaissa ja painoni on noussut. Ymmärsin, että pysyn paremmin tasapainossa, kun en niin hirveästi yritä. Olenkin nyt tehnyt päätöksen olla etsimättä aktiivisesti. Pidän kyllä silmäni auki, kun kuljen ihmisten joukossa. Uskon, että hän kävelee vielä vastaan :) En pidä kiirettä...
Niinkuin moni onkin jo todennut, sitä vaan ei jaksa pidemmän päälle, kun yrityksistä huolimatta mikään ei onnistu, eikä mikään johda edes yksiä treffejä pidemmälle. Olen ihan tavallinen, työssäkäyvä, lapseton 32-vuotias nainen, ok-näköinen ja huumorintajuinen, mutta ei vaan tunnu riittävän edes kaltaisilleni miehille... Sama kaava toistuu aina, eikä sitä jaksa jatkuvasti hakata päätä seinään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 11:53"]
En vaan pysty ymmärtämään tätä, en vaikka miten koitan ajatella. Olen itse ollut pitkään jo parisuhteessa, joten en tiedä tämän päivän deittailusta kauheasti mitään, myönnän sen täysin. Tiedän kuitenkin sen, että nykyisin treffipalveluita ja sinkkutapaamisia sun muita on ihan pilvin pimein ja niiden käyttäjät eivät ole enää mitään 200kg kotona asuvia nörttejä.
[/quote]
Et siis ihan oikeasti tiedä näistä asioista yhtään mitään! Mistä sinä tiedät, että jotain sinkkutapaamisia on "pilvin pimein" ja mistäs sinä tiedät keitä siellä treffipalveluissa on?
[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:40"]
[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:31"]
Luetteletko ap, ne kaikki apuvälineet? Netti on mainittu.
[/quote]
No tietty ne netin treffipalstat, facebook, kännykkäpalvelut kuten tinder ja match(en ole varma tämän nimestä??), pikadeittailu, sinkkutapahtumat, sinkkumatkat, sinkkuristelyt ja rusettiluistelut sun muut. Kyllähän nykyään järjestetään paljon erilaisia sinkuille suunnattua aktiviteettia ja pienempää juttua. Olihan R-kioskilla sinkuille suunnatut mukitkin!
[/quote]
Mitkä helv:::n sinkkumatkat ja rusettiluistelut ja FACEBOOK? Ai että laitanpa tästä tuntemattomille kaveripyyntöjä vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä voin myöntää, että mulla suurin este on pelko. Mulle on tapahtunut ikäviä juttuja, ja mua on kohdeltu miesten taholta tosi ikävästi. Olen luonteeltani aika masennukseen taipuvainen ja saatan surra jotain vanhaa juttua vuosia. Ikävien kokemusten takia olen alkanut pelätä ihan kauheasti kaikenlaisia treffikuvioita. Menen ihan jumiin ja pelkään kohdanneeni taas jonkun pelimiehen, joka haluaa vaan pelleillä kanssani. Haluaisin tavata miehen jossain neutraaleissa ympyröissä tyyliin töiden, ystävien tai harrastusten kautta niin että tutustuisimme ensin jossain muissa merkeissä. Jos menen jonnekin tinderiin tai minnelie deittipalveluun, tulen vaan siihen tulokseen etten osaa enkä pysty menemään niin selvästi parinhakutarkoituksissa tapaamaan uutta ihmistä. Nyt vaan kun ikää on jo yli 30, niin ei niitä uusia ihmisiä vaan oikein tapaa enää missään ilman kammoksumiani nettideittejä.
Ongelma on varmasti valtaosin omassa päässäni, eikä mua varmasti kukaan tule kotoakaan hakemaan. Mutta pelko on niin vahva voima mun elämässäni, etten just nyt pysty voittamaan sitä tämän asian osalta. Ei se aina ole niin yksinkertaista, että menee vaan ja hommaa sen parisuhteen.
Kun tämä asia tuntuu vaivaavan sinua niin kovasti, niin kerropa, mistä sellainen itsellinen löytäisi kumppanin, kun ei ole koskaan kelvannut kenellekään pois lukien varhaisen nuoruuden. Nettihuijareiden kanssa en ala millekään eikä livenä liiku vapaana sellaisia, jotka kiinnostuisivat minusta ja minä heistä tai hänestä, sillä yksihän riittää, jos hyvä kohdalle sattuu. Ai niin, minuahan kosittiin pari kesää sitten! Kosija vaan oli sellainen renttu, jonka kanssa en edes painajaisunissakaan kuvittele jakavani loppuelämääni. On juoppo puukkojunkkari.
Ja vielä yksi pikkujuttu: en ole sinkku (puistattaa koko sana), vaan olen tilanteen mukaan joko itsellinen tai ihan rehellisesti vanhapiika. Lapsuudessani hienostelevat ihmiset nimittivät siankinkkua sinkuksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian paljon ongelmia. Työtön, syrjäytynyt yms. Naisista kaikki vastaavat on jo varattuja, tai eivät ole tavoitettavissa. Taviksille tai eliittikumppaneille ei ole mitään annettavaa.
En etsi aktiivisesti enkä passiivisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieraiden ihmisten kanssa oleminen on rasittavaa
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 16:55"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 16:39"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 16:27"]Minä etsin hyvin aktiivisesti kaikkialta, netistä, harrastuksista, yöelämästä. Mutta ei vaan onnistu, koska yli kolmekymppiset sinkkunaiset ovat aivan uskomattoman nirsoja. Jos mies ei ole täydellinen, ei kelpaa. Enkä ole mikään luuseri, vaan työssäkäyvä, urheilullinen, älykäs, mukava ja keskustelu/kuuntelutaitoinen (näin naispuoleiset ystäväni luonnehtivat minua). Olen tavannut monta mukavaa naista, joiden kanssa olisin ollut valmis aloittamaan suhteen, mutta heille en ole kelvannut. [/quote] No tämä. Tulkintani mukaan 30+ ihan tavikset sinkkunaiset lataa heti alkuun aivan järjettömiä vaatumuksia ja odotuksia miehille. Itsekkin 187 cm 84jg ihan hyväkroppainen kundi ja keskiluokkaisessa ammatissa, mutta tavisnaisille en kelpaa pitkäksi aikaa. Okei, seksiä yleensä pääsee harrastamaan, jos tapaa jonkun, mutta haluaisin nykyään niin paljon enemmänkin..... Ja siis olen se kaveri joka tuossa avautui, että raastavaa puuhaa.
[/quote]
Naisilla on sisäänrakennettu halu löytää itseään parempitasoinen mies. Kun suurin osa naisista on nykyään taloudellisesti itsenäisiä, koulutettuja ja monella tapaa menestyviä, miehen on vaikea olla naista "parempi". Pitäisi kai olla joku rikas ammattiurheilija, näyttelijä, laulaja, kuninkaallinen tai muuten poikkeuksellisen yksilö, jotta nainen voisi katsoa ylöspäin. Tavallinen keskiluokkainen mies on ilmaa naisillle.
[/quote]
Suuin osa naisista tosiaan mittaa miehen arvon rahassa ja materiaalissa. Jos sitä ei ole tarpeeksi eikä halukkuutta haalia sitä lisää, naisen kiinnostus loppuu nopeasti.