Miksi sinkut eivät etsi aktiivisesti kumppania?

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:01"]

No mä ainakin haluaisin haaveissani kunnon parisuhteen mutta just nyt pelkään ehkä liikaa alkaakseni etsimään. Taustalla pari ikävää eroa ja nyt haluan vain olla yksin ja parannella haavojani vaikka sitten vuosia. Nautin myös yksinolosta. Mutta joskus haluaisin seurustella. Jätän vähän niinkun sattuman hoidettavaksi koko jutun..

[/quote]

Suoraan minun kynästäni. Ja tässä on tullut vuosia etsittyä, ei se ole siitä kiinni. 

Ap täällä.

Haluan painottaa, että en siis missään nimessä ajattele sinkkuuden olevan mitenkään huono ja surkea tila. Puhun nimenomaan aloituksessa niistä sinkuista, jotka itse kokevat sen sinkkuuden olevan heille huono ja surkea tila, kokevat suurta yksinäisyyttä ja surua tilanteestaan. Tunnen tällaisia henkilöitä useita ja kukaan niistä ei ole ikinä kunnolla yrittänytkään löytää suhdetta itselleen tai harrasteet mitään aktiivista deittailua. Miehiä ja naisia, kauniita ja mukavia ihmisiä. Heidänlaisten ihmisten kohdalla ihmettelen sitä, että miksi asialle ei voisi koittaa aktiivisesti tehdä jotain, jos se niin paljon häiritsee.

Olen oman mieheni löytänyt aikonaan harrastuksen kautta, kun joku sitä kysyi.

Koska parhaat jutut tapahtuu sattumalta. Vaikka olen vasta 20, niin kaks parisuhdetta molemmat tullu monen sattuman kautta, ja toivon että nykyinen on ja pysyy :) esim. yhteisten kavereiden kautta tiedän monen löytäneen, ja niin itsellekin käynyt.

Minä taas olen ihmetellyt, miten kumppanin etsimisestä on tullut niin määrätietoista puuhaa. Kuvittelisi, että sillä tavalla on vaikeampi löytää sopivaa kumppania, kun ensin käydään läpi ilmoituksia ja sitten tavataan henkilökohtaisesti ja koko ajan taustalla ovat ne ovat toiveet ja pohdinta siitä, sopisiko tämä ihminen kumppanikseni. Omassa kaveripiirissäni parhaat ja kestävimmät suhteet ovat niitä, joissa on tutustuttu yhteisten kavereiden kautta tai jossain yhteisessä toiminnassa (työ, harrastus), eikä päällimmäisenä mielessä ole ollut parinhaku vaan siinä juttelun ja tekemisen lomassa on tutustuttu rennosti.

Monen kohdala voi olla niinkin, että ihminen, jonka treffipalvelussa tyrmäisi heti jonkun tietyn ominaisuuden vuoksi, olisi loppujen lopuksi kuitenkin oikein sopiva kumppani. Sitä sopivuutta vain ei pääse huomaamaan, kun on jo sanonut kiitos ei. Kaveritasolla tutustuessa ei ole tarvetta sanoa kiitos ei, kun ei ole kyse pelkästään parinhausta. Silloin pääsee tutustumaan toiseen paremmin ja saattaa yllätyksekseen huomata, että tässähän olisikin minulle oikein hyvä kumppani, vaikken sitä ikinä olisi uskonutkaan.

Onhan se m[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:21"][quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:14"]toivovat oikean kumppanin osuvan kohdalle muutenvaan sattumalta.

[/quote]

Niin, mutta sekin on mahdollista. Anna heidän odottaa, jos se heistä tuntuu parhaimmalta.

Miten itse löysit oman miehesi?

-17

[/quote]

Tämän viestin kirjoittaja ei ollut ap. Tottakai minä annan ihmisten odottaa jos siltä tuntuu, eikä ap taida sen enempää ketään olla väkisin naittamassa, kunhan vaan ihmetellään, miksei ottaisi kaikkia keinoja käyttöön jos on jo odotellut vuosia.

Itse tapasin mieheni asiakaspalvelutilanteessa ja hänestä tuli kioskimme vakkari. Rohkaistuin vasta n. vuoden kuluttua pyytämään häntä ulos ja hän oli ihan ihmeissään. Ei selkeästi ollut odottanut minkäänlaista liikettä mun suunnalta, eikä suunnitellut sellaista itse. Suostui kuitenkin ja ekat treffit oli niin upeat, että yhteiselo alkoi aikalailla samantien. Nyt menossa 17. vuosi yhdessä.

Ja jos ei olis tärpännyt, niin olisin heti paininut Kissin Chattiin, joka oli ainoa "nettideitti"-mahdollisuus siihen aikaan :D

Mies vastaa. Epämiellyttävimpiä treffikumppaneita ovat usein olleet juuri nämä aktiiviset etsijät. Monesti lupaava tuttavuus on kaatunut juuri siihen pakonomaiseen tarpeeseen löytää joku ja laittaa asiat nopeasti etenemään. Myös kavereiden, perheen ja suvun painostus näkyy ja jotkut suoraan sanovat, että odotetaan jo että joku löytyisi. 

Ei sitä paljon tarvitse miettiä, miksi asetelma valitettavan monesti on se, että nainen valittaa miehestään ja ulkopuolisena katsottuna ei voi kun ihmetellä, miksi nämä kaksi ovat perustaneet perheen ja hankkineet lapsia - tarve löytää vaan joku?

Luetteletko ap, ne kaikki apuvälineet? Netti on mainittu.

* painUnut

-26

Jos tunnet useita niin mikset järkkää heille sokkotreffejä?

Mä en jaksa enää etsiä (ikää yli 30), etsiminen/treffailu kuluttaa mun henkisiä voimia aivan liikaa. Sinkkuus on saanut mut masentuneeksi ja huomaan eristäytyväni entisestään. En osaa smalltalkia tai flirttailua miesten kanssa eikä ne ole juuri koskaan olleen minusta kiinnostuneita baareissakaan. En voi esittää muuta kuin mitä olen. Kikattelevat 'kanat' tuntuvat kelpaavan paremmin. Haluaisin kyllä miehen mutta en tosiaan jaksa enää tehdä asia eteen yhtään mitään.

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:34"]Mä en jaksa enää etsiä (ikää yli 30), etsiminen/treffailu kuluttaa mun henkisiä voimia aivan liikaa. Sinkkuus on saanut mut masentuneeksi ja huomaan eristäytyväni entisestään. En osaa smalltalkia tai flirttailua miesten kanssa eikä ne ole juuri koskaan olleen minusta kiinnostuneita baareissakaan. En voi esittää muuta kuin mitä olen. Kikattelevat 'kanat' tuntuvat kelpaavan paremmin. Haluaisin kyllä miehen mutta en tosiaan jaksa enää tehdä asia eteen yhtään mitään.

[/quote]

Mä laittaisin tämän tekstin sillään jonnekin deittisaitille. Tuolla on läjä miehiä, jotka tuntee samoin ja ehkä niistä joku on sulle? Virkistävää rehellisyyttä!

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:31"]

Mies vastaa. Epämiellyttävimpiä treffikumppaneita ovat usein olleet juuri nämä aktiiviset etsijät. Monesti lupaava tuttavuus on kaatunut juuri siihen pakonomaiseen tarpeeseen löytää joku ja laittaa asiat nopeasti etenemään. Myös kavereiden, perheen ja suvun painostus näkyy ja jotkut suoraan sanovat, että odotetaan jo että joku löytyisi. 

Ei sitä paljon tarvitse miettiä, miksi asetelma valitettavan monesti on se, että nainen valittaa miehestään ja ulkopuolisena katsottuna ei voi kun ihmetellä, miksi nämä kaksi ovat perustaneet perheen ja hankkineet lapsia - tarve löytää vaan joku?

[/quote]aktiiviset etsijät=pakonomainen tarve löytää joku ja laittaa asiat nopeasti etenemään??

Olen täysin erimieltä. Itse esim. haluan, että minulla on mies, jonka kainaloa voin käyttää kun tarve tulee. Ja kyllä, kun lopetan suhteen alan aktiivisesti etsimään uutta. Naimisiin en ole menossa tai edes yhteen muuttamassa. Sitä kanaloako et halua minulle antaa..liian nopeaa etenemistä?

Baari ei ole paras paikka etsiä (tosi ulkonäkökeskeistä, paljon yhden yön suhteita etsiviä), mutta niiden muiden paikkojen löytäminen on hankalampaa.

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:31"]

Luetteletko ap, ne kaikki apuvälineet? Netti on mainittu.

[/quote]

No tietty ne netin treffipalstat, facebook, kännykkäpalvelut kuten tinder ja match(en ole varma tämän nimestä??), pikadeittailu, sinkkutapahtumat, sinkkumatkat, sinkkuristelyt ja rusettiluistelut sun muut. Kyllähän nykyään järjestetään paljon erilaisia sinkuille suunnattua aktiviteettia ja pienempää juttua. Olihan R-kioskilla sinkuille suunnatut mukitkin!

Minä en etsi, etten joudu pettymään. Aikanaan minulla (naisella) oli ilmoitus treffipalstalla vuoden verran ja sain jotain kolme vastausta, nekin tasoa "pannaanko?". Olen tullut siis siihen lopputulokseen, että turha asettaa korkeita odotuksia kun minussa nyt on joku sellainen vika että ei ihmisille kelpaa (tällä en siis syyllistä vastapuolta, ei se heidän vikansa ole! Päinvastoin!). Aina ei elämässä saa mitä haluaa joten on vain opittava elämään yksin.

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:08"]

Ei se todellakaan etsimällä löydy. Ja joo, huomaa että ap ei tiedä asiasta mitään. Tokihan se riippuu ihmisestä mutta kaikki ei jaksa tutustua uusiin ihmisiin jatkuvasti. Pitää kertoa ne samat asiat itsestään moneen kertaan yms. On todella kuluttavaa juosta jossain treffeillä tai tapaamisissa kun sinkutkin saattaa olla kotonaviihtyvää tyyppiä.

[/quote]

Mutta mikä estää edes koittamasta? Häpeä? Pelko? Kyllähän se oikea tyyppi saattaa löytyä jo niiltä ekoilta tai tokiltakin treffeiltä.

Onko nettitreffeillu/pikadeitit tms automaattinen "epätoivoisen sinkun leima"? Ja miksi se sinkku ei saa olla julkisesti parisuhdetta kaipaava? Kyllähän ihmiset haluaa julkisesti lapsia, isompaa palkkaa ja ties mitä. En vaan itse pysty näkemään sitä sinkun parisuhteen kaipuuta mitenkään nolona/epätoivoisena tilana, vaikka se sinkku ei olisikaan 100% sinut yksinolonsa kanssa.

[/quote]

No mutta jos ei löydy ekalla kerralla? Ehkä monelle on käynyt niin. Jatkuvia pettymyksiäkään ei jaksa. Kokemusta on.

Niinpä, tai 15. kerrallakaan!

Miten sitä kumppania aktiivisesti ap:n mielestä etsitään? Menenkö torin kulmille ja heiluttelen kylttiä, jossa kerron, että olisi vapaalla jalalla ihan mukinmenevä naisihminen? Nettideitit eivät todellakaan kiinnosta. Nimettömänä ja nimimerkin takaa voi löpistä juuri mitä tahansa. Haluan tavata nokakkain alusta lähtien. Päin naamaa on sentään hiukan vaikeampi valehdella. Ja näkee, mitä on tajolla. Toisaalta minulla alkaa olla ikää jo sen verran, että harkitsen todella tarkkaan, haluanko jonkun kaksijalkaisen sekoittamaan hyvässä järjestyksessä olevaa elämääni. Täytyy olla ihme epeli, joka minulta saa jalat alta!

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:45"]

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="28.07.2014 klo 12:08"]

Ei se todellakaan etsimällä löydy. Ja joo, huomaa että ap ei tiedä asiasta mitään. Tokihan se riippuu ihmisestä mutta kaikki ei jaksa tutustua uusiin ihmisiin jatkuvasti. Pitää kertoa ne samat asiat itsestään moneen kertaan yms. On todella kuluttavaa juosta jossain treffeillä tai tapaamisissa kun sinkutkin saattaa olla kotonaviihtyvää tyyppiä.

[/quote]

Mutta mikä estää edes koittamasta? Häpeä? Pelko? Kyllähän se oikea tyyppi saattaa löytyä jo niiltä ekoilta tai tokiltakin treffeiltä.

Onko nettitreffeillu/pikadeitit tms automaattinen "epätoivoisen sinkun leima"? Ja miksi se sinkku ei saa olla julkisesti parisuhdetta kaipaava? Kyllähän ihmiset haluaa julkisesti lapsia, isompaa palkkaa ja ties mitä. En vaan itse pysty näkemään sitä sinkun parisuhteen kaipuuta mitenkään nolona/epätoivoisena tilana, vaikka se sinkku ei olisikaan 100% sinut yksinolonsa kanssa.

[/quote]

No mutta jos ei löydy ekalla kerralla? Ehkä monelle on käynyt niin. Jatkuvia pettymyksiäkään ei jaksa. Kokemusta on.

[/quote]

Eiköhän moni sen kumppaninkin löytänyt ole kokenut niitä pettymyksiä ennen "osumaa", sellaista se elämä vaan tuppaa olemaan. Aika harva sen kumppanin ekoilta deiteiltä löytää, mutta ei se silti poista sen mahdollisuutta. -ap

33. Taisi kolahtaa? Olen itsekin yrittänyt joskus "etsiä aktiivisemmin" ja siihen turhautuu hyvin nopeasti, sillä ihmissuhteet eivät muodostu ja mene siten, että nyt ominaisuudet ja halut natsaa ja sitten voimmekin alkaa olla kimpassa. Miksi joku etsii huvikseen, eikä vaan sen takia että löytää jonkun haluamansa? Naiset ovat hyvin yksinkertaisia toiminnaltaan loppuviimein, siinä missä miehiä moititaan tietyn asian perässä juoksijoiksi.

Ei se kainalo liian nopeaa etenemistä ole. Et selvästikään halua ymmärtää asiaa siten miten käsitän aloittajan tarkoittavan. Kainaloita löytää samoin kuin miehet sitä yhtä asiaa baareista. Usein keskusteluissa tulee nopeasti ilmi tarve saada perustaa se perhe, hankkia talo ja lapsia. Eikä tuossa ole mitään pahaa, luonnollinen asia, mutta tapa miten se tuodaan esiin, miten se tuntuu olevan se koko jutun juoni ja tarkoitus. Siihen tarvitaan vaan kaksi, jostain on löydettävä se mies joka mahdollistaa tuon.