Karseimmat saamasi pakit?
Mulle yksi mies oli asiallinen kasvotusten, mutta selän takana naureskeli ja vitsaili kavereilleen todella törkeään sävyyn. Vielä muutaman vuoden jälkeenkin sain kuulla tämän miehen tavatessani "ootkos vieläkin ihastunut hekoheko" -kommenttia. En ollut, vaan olin jo onnellisesti parisuhteessa nykyisen aviomieheni kanssa.
Kommentit (142)
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 00:04"]Miespuoleinen tuttavani kertoi kuinka hän oli tapaillut naista tiivisti pari kuukautta. Olivat käyneet kaupungillakin jne. Sitten kerran hän kysyi milloin he taas näkisivät, niin nainen olikin vastannut, että ei nähdä enää, kun mieheni ei varmaankaan pitäisi siitä!
[/quote]
Apua mä tein joskus noin, mutta tapaillessa ensimmäistä miestä olin vielä ihan sinkku mutta melkee vahingossa sit yhtäkkiä parisuhteessa. Vieläki nolottaa oma käytös.. :D
Kysyin yhtä jätkää että tanssisko mun kanssa vanhojen tansseissa. "No en todellakaan" kuului vastaus.
Myöhemmin vielä naureskelivat aina kavereittensa kanssa kun kävelivät ohitseni.
Enkä muuten ollut kiinnostunut ko. tyypistä, mutta oli ollut samalla riparillakin ja olisin vaan halunnut tanssiparin.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 00:21"]
"No mä luulin, että menis perille, kun mä en silloin tiistaina vastannut puhelimeen, kun yritit soittaa. Mutta ei ilmeisesti mennyt jakeluun."
Tästä ykköspaikasta kisaa vahva kilpailija, joka lähetti tekstiviestin - ihan normaalin, jonka lopussa "odotat varmaan, että sanon ne kolme sanaa, mutta en aio enää".
[/quote]
Jumalauta.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 23:20"]
Olin tosi ihastunut mieheen ja mieskin oli antanut ymmärtää tuntevansa samoja tunteita. Olin pyytänyt häntä luokseni yöksi. Vähän myöhemmin mies meni ulos tupakalle ja sattumoisin kuulin auki olevasta ikkunasta kun soitti kaverilleen ja kertoi "yhen muikin pyytäneen häntä luokseen ja kai sitä voisi paremman puutteessa käydä nusasemassa". Ei ilmeisesti tajunnut ikkunan olevan auki.
[/quote]
Ehtikö nusasta vai ehditkö heittää hänet pellolle ensin?
Seurustelin ensimmäisen poikaystäväni kanssa, jolle myös menetin neitsyyteni. Hän oli todella komea ja mielestäni kaikin tavoin ihana (seksi ei ollut kovin erikoista, sellaista rajua rynkytystä, mutta enpä paremmasta silloin tiennyt). Hän kärtti minua aina luokseen (asui äitinsä ja äidin uuden aviomiehen luona) koko yöksi. Viimein suostuin ja sepitin vanhemmille tarinan, miten olen menossa tyttökaverille yöksi (sovin asiasta myös hänen kanssaan). Odotin ihan innoissani ja rakkauden huumassa, että poikakaveri soittaa, milloin nähdään. Tunnit kuluivat, mitään ei kuulunut.
Lopulta soitin pojan kotiin (tämä oli aikana ennen kännyköitä). Isäpuoli vastasi, ja hyvin ystävällisesti kertoi, että poika oli lähtenyt kavereineen viihteelle. Itkua pidätellen sitten kysyin, eikö minulle ollut mitään viestiä. Isäpuoli jatkoi hyvin lempeään sävyyn, että minun kannattaisi vaan mennä nyt kavereiden kanssa ulos, ja unohtaa koko juttu.
Koko yön itkin sitten yksin huoneessani. Suhteemme päättyi siihen. Tässä oli ensimmäinen opetus rakkauden raadollisella tiellä. Senkin jälkeen on tullut suuria pettymyksiä, miehet ovat kohdelleet kaltoin jne., mutta tämä ensimmäinen kerta oli se pahin. Ikävimpiä ovat juuri nämä raukkamaiset miehet, jotka eivät edes selitä mitään. Kylmä EI ei ole juuri sen parempi. Oli vika sitten ulkonäössäni tai missä tahansa, olisi se parempi tietää.
Sitä isäpuolta kyllä muistelen lämmöllä.
t. nykyisin sinkku, jolla ei paljon luottoa miehiin ole
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 00:21"]
"No mä luulin, että menis perille, kun mä en silloin tiistaina vastannut puhelimeen, kun yritit soittaa. Mutta ei ilmeisesti mennyt jakeluun."
Tästä ykköspaikasta kisaa vahva kilpailija, joka lähetti tekstiviestin - ihan normaalin, jonka lopussa "odotat varmaan, että sanon ne kolme sanaa, mutta en aio enää".
[/quote]
Helvetti eniten mua ärsyttää juuri nämä "olishan sun siitä pitänyt ymmärtää" tyypit. Ei vaan ole munaa avata sitä suuta, vaan pitää "antaa ymmärtää" jollakin ihme tavalla. Toisaalta Suomi on maa, jossa ex-pääministeri lemppasi tyttöystävänsä tekstarilla, joten...
Tulin vahingossa raskaaksi ja mies totesi ettei ole kiinnostunut minusta millään tavalla, ei halua enää jutella kanssani eikä halua enää ikinä kuulla minusta. Ja pärjäile sen abortin kanssa. Ah, herrasmies.
Nainen sanoi, että olen ruma, ja että kelpasin vain "väliaikaiseksi ratkaisuksi". Pitää varmasti paikkansa, ja tämä ei vielä ollut mitään, normisettiä meikäläiselle. Se jo haittasi, että tapasin naisen uuden miesystävän kanssa baarissa ja alkoivat aukoa päätään. Silloin oli hyvin jo lähellä, ettei se kundi saanut turpaansa. Sanoinkin, että nyt lähette äkkiä siitä tai uuden miesystävän naama ei kohta enää olekkaan nätti.
Ei vastannut puheluihin eikä viesteihin koko päivänä ja sitten tivaamalla sain irti, ettei kiinnostakaan niin paljon. Ei edes uskaltanut käydä mun vanhempia moikkaamassa, vaikka minä kävin hänen. Silloin olin surunmurtama, nyt ajattelen vain että ONNEKSI :D
Voi eiih... :( olen tällä hetkellä ihan retkussa yhteen kloppiin ja tekee fyysisesti pahaa lukea näitä.
Just tuo feidaaminen on pahinta. Sitä odottaa, ja odottaa, ja odottaa...
ja jep, siinäpä se olikin. Parempi olisi sanoa suoraan.
Munattomia ovat.
Yks ketä tapailin vastasi viestiin tosi tylysti. Annoin sitten olla ja toivoin, että hän ottais yhteyttä, kun ajattelin, että ehkä oli huono hetki. Ei kuulunut mitään sen jälkeen koko jätkästä. Johtui varmaan siitä, että aikaisemmin tuli luokseni yötä, mutta me vain nukuttiin.
Aviomieheni jätti minut kuin nallin kalliolle toisen naisen takia. Tuosta on 8 vuotta. Meillä ei ollut lapsia, joten lohdukseni olin paljon netissä ja deittipalstoilla. Tapasin siellä mukavan kuuloisen miehen, jonka kanssa tapasimme ensin ravintolassa parin tuopin merkeissä, juttelimme. Seuraavan kerran kävimme autoajelulla. En ihastunut tai rakastunut, mutta kun hän vaikutti mukavalta, niin suostuin menemään hänen asunnolleen illalliselle. Hänet oli myös jätetty, ja oli vastikään muuttanut siihen asuntoon. Mies oli hyvin koulutettu ja hyvässä ammatissa.
En enää muista mitä ruoka oli, mutta jotain ihan maistuvaa. Ruoan jälkeen keskustelimme siinä, ja mies alkoi näyttää yhä kärsimättömämmältä. Lopulta sanoi, että nyt on "maksun aika", ja minun on annettava hänelle. Sanoin, että en ole tässä tilanteessa vielä valmis. Tilanne päättyi siihen, että mies heitti minut antamattomuuden takia yönselkään klo 1.30, jolloin bussit eivät enää kulkeneet. Oli sysipimeää, ja seutu minulle täysin outo.
Emme tavanneet enää sen jälkeen.
Lisää tarinoita? Itseni onkin sitten jätetty yllättävän hellävaraisesti (tekstarilla kahden vuoden jälkeen ja häipymällä aamulla vierestäni yllättäen). Toivottavasti nykyinen ei keksi mitään pahempaa.
Itse olen nainen ja pakko myöntää, että olen itse jättänyt jonkun surkealla tavalla. Ylipäätään se olen aina minä joka jättää, joten..?
Mies sanoi rakastavansa minua, tarkoittaen sitä johon vastasin, että "tää oli tässä, meidän ei enää pitäisi tavata". En enää vastannut viesteihin ja välttelin.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 16:59"]
Itse olen nainen ja pakko myöntää, että olen itse jättänyt jonkun surkealla tavalla. Ylipäätään se olen aina minä joka jättää, joten..?
Mies sanoi rakastavansa minua, tarkoittaen sitä johon vastasin, että "tää oli tässä, meidän ei enää pitäisi tavata". En enää vastannut viesteihin ja välttelin.
[/quote]
Osaatko sanoa, miksi teit sen? Pelkäätkö läheisyyttä?
Mulla oli jotain säätöö yhen miehen kanssa, aluksi se otti aina ensin yhteyttä ja muutaman kerran tuli ilmottamatta pimputtelee ovikellookin illalla/yöllä... parin viimesen viikon aikana se oli jotenkin etäinen, eikä osannu olevinaan sanoo mitä haluaa. Sitten se tulikin baarissa vastaan uus muikki kainalossa :) voi olla että vedin pienet kilarit siinä... miten vaikeeta voi olla sanoo ettei enää kiinnostakaan?!
Olin 13-vuotias ujo ja hiljainen teini ja päättömästi ihastunut luokallani olevaan poikaan. Poika oli hyvännäköinen ja suosittu joten olin todella ihmeissäni ja onnellinen, kun hän alkoi osoittaa jonkinlaista vastarakkautta minua kohtaan.
Kun olin varma, että poika oli kiinnostunut minusta, keräsin rohkeuteni ja lähetin hänelle rakkaudentunnustuksen ja treffipyynnön tekstarilla.
Vastaukseksi sain "Lol". Tekstasin että mitä tarkoitat ja tällä kertaa poika vastasi "Vittu Lol". Minä, ujo tyttö, en viitsinyt nolata itseäni enempää, tajusin kyllä vähemmästäkin, että poika ei halunnut tavata minua.
Seuraavana päivänä koulussa sain huomata, että poika oli kertonut viestistäni kaikille jotka suostuivat kuuntelemaan ja hän kavereineen naureskeli minulle koko asiasta säännöllisesti yläasteen
loppuun asti. Kyselivät, että vieläkö haluaisit treffeille Villen kanssa ja sitä rataa.
Jostain syystä uskalsin ihastua seuraavan kerran vasta 19-vuotiaana.