Kihlaus ilman aietta mennä naimisiin
Kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat menneet kihloihin lyhyen tuntemisen, kuten kuukauden tuntemisen jälkeen? Entä kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat olleet kihloissa useita vuosia, tyyliin 5-10 vuotta ilman että he ovat sopineet vihkimispäivää?
En ole mielestäni vanhanaikainen tai konservatiivinen henkilö, mutta olen vain ymmärtänyt asian niin, että kihlautuminen tarkoittaa sitä, että silloin luvataan/päätetään mennä naimisiin. Ja minun mielestäni lyhyen tuttavuuden jälkeen ei ole järkevää luvata sellaista. Tai mikäs kihlautuminen se on, että mennään kihloihin, mutta ei edes oteta puheeksi vihkimisajankohtaa? Luulisi, että parin - kolmen vuoden sisällä tulisi sellainen hetki, että ehtisi mennä naimisiin, vaikka haluaisikin suunnitella megahäät oikein viimeisen päälle.
Olen kuullut, että joillain on sellainen tapa, että he kihlautuvat heti seurustelun alkaessa. Mä luulen, että tällaisilla henkilöillä on sellainen luonne, että he haluavat kontrolloida kumppaniaan ja ovat luonteeltaan tosi impulsiivisia ja mustasukkaisia.
Olen myös huomannut, että jotkut naiset ajattelevat, että parisuhteen pitäisi aina jotenkin syventyä ja mennä tietyn kaavan mukaan, että ensin seurustellaan, sitten muutetaan avoliittoon ja sitten mennään kihloihin jne. Kun taasen miehet ehkä useammin haluaisivat seurustella ihan vaan rennosti ilman paineita., että suhteen pitäisi jotenkin ”edetä”.
Ja osa naisista on sellaisia, että he ovat luonteeltaan niin epävarmoja ja heillä on niin huono itsetunto, että he kaipaavat miesystävältä varmistusta siitä, että mies on tosissaan parisuhteessa, siksi he haluavat kihlautua , kun heidän mielestään muuten he eivät voi luottaa mieheen.
Kommentit (3836)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ei ole kihlaus ensinkään, jos ei ole aikomus mennä naimisiin. Kihlaus on nimenomaan lupaus avioliitosta.
Lupaus, niin juuri. Sinäpä sen sanoit. Se on vain se lupaus, ei itse tapahtuma. Se on aikomus tulevasta. Se ei yksin määritä tapahtuuko se vai ei. Miten ei mene aivoon?
Jos kihlautuu ilman aietta mennä naimisiin, se ei ole kihlaus. Miten se ei mene sinun aivoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällainen kihlaus syntyy? "Menetkö kanssani kihloihin?" :D
No juurikin noin. Katos sinäkin osasit.
Älä viitsi yläpeukuttaa itseäsi, se on noloa.
Mutta toisaalta se nolous on käsi kädessä tämän "kihlaus"mielipiteesi kanssa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ei ole kihlaus ensinkään, jos ei ole aikomus mennä naimisiin. Kihlaus on nimenomaan lupaus avioliitosta.
Lupaus, niin juuri. Sinäpä sen sanoit. Se on vain se lupaus, ei itse tapahtuma. Se on aikomus tulevasta. Se ei yksin määritä tapahtuuko se vai ei. Miten ei mene aivoon?
Jos kihlautuu ilman aietta mennä naimisiin, se ei ole kihlaus. Miten se ei mene sinun aivoon?
Jos kihlautuu niin on kihloissa. Se sinun aikeesi on siinä jo sisällä ja se tosiaan on vain se aie. On tää vaikeaa.
Joo ei tässä ole järkeä. Jatkan kihloissa olemistani täysin välittämättä mitä te siitä sanotte. Ja tehän ette muuten voi sitä estää.
Kohta se tulee taas: ette ole kihloissa... joo risa levy alkaa jo olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kihlauksella ei ole samaa statusta kuin ennen vanhaan. Silloin kihlaus oli lain mukaan lupaus avioliitosta, ja kihlauksen purkautuessa oli oikeus vaatia purkajalta korvaus aviolupauksen rikkomisesta.
Nyt kihlaus on vain keskinäinen juttu, ja kihloissa voi olla vaikka monen eri ihmisen kanssa yhtäaikaisesti. Tai olla naimisissa, ja kihloissa samalla jonkun toisen kanssa.-
Mitä nyt laki sattuu sanomaan vallan muuta:
"6§
Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet."
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
---->kysymys ei ole mistää "statuksesta". Laki on yksiselitteinen.
Mitä laki sanoo niistä, jotka ovat kihlautuneet ilman sopimusta avioliitosta?
Ei he ole kihloissa, niin laki sanoo.
No tätäpä ei ole kukaan täällä pystynyt vielä näyttämään.
Täällä on linkit Finlexiin ja lainaukset lain tekstistä. Mitä vielä edellyttää, että asia on mielestäsi näytetty? Aivan absurdia.
Luin juuri Hesarista jutun, jossa todettiin, että Putin voi väittää vaikka taivasta pinkiksi, mutta ihmiset voivat itse katsoa ikkunasta minkä värinen se on. Eikö tämä keskustelu ole ihan samaa diipadaapaa. Henkilö väittää kihlaukseksi jotain mitä itse sen mielii olevan, mutta kaikki voivat kyllä laista lukea, mitä se oikeasti tarkoittaa.
Kenellä tahansa on toki silti oikeus leikkiä kihloissa oloa, jos siitä tulee hyvä mieli. Tämä ketju taisi kuitenkin alkaa juuri sen ihmettelystä, miksi kukaan niin tekisi. Mutta selvästi siitä tulee monelle hyvä mieli, ja silloinhan sekin leikki on ihan tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kihlauksella ei ole samaa statusta kuin ennen vanhaan. Silloin kihlaus oli lain mukaan lupaus avioliitosta, ja kihlauksen purkautuessa oli oikeus vaatia purkajalta korvaus aviolupauksen rikkomisesta.
Nyt kihlaus on vain keskinäinen juttu, ja kihloissa voi olla vaikka monen eri ihmisen kanssa yhtäaikaisesti. Tai olla naimisissa, ja kihloissa samalla jonkun toisen kanssa.-
Mitä nyt laki sattuu sanomaan vallan muuta:
"6§
Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet."
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
---->kysymys ei ole mistää "statuksesta". Laki on yksiselitteinen.
Mitä laki sanoo niistä, jotka ovat kihlautuneet ilman sopimusta avioliitosta?
Ei he ole kihloissa, niin laki sanoo.
No tätäpä ei ole kukaan täällä pystynyt vielä näyttämään.
Täällä on linkit Finlexiin ja lainaukset lain tekstistä. Mitä vielä edellyttää, että asia on mielestäsi näytetty? Aivan absurdia.
Luin juuri Hesarista jutun, jossa todettiin, että Putin voi väittää vaikka taivasta pinkiksi, mutta ihmiset voivat itse katsoa ikkunasta minkä värinen se on. Eikö tämä keskustelu ole ihan samaa diipadaapaa. Henkilö väittää kihlaukseksi jotain mitä itse sen mielii olevan, mutta kaikki voivat kyllä laista lukea, mitä se oikeasti tarkoittaa.
Kenellä tahansa on toki silti oikeus leikkiä kihloissa oloa, jos siitä tulee hyvä mieli. Tämä ketju taisi kuitenkin alkaa juuri sen ihmettelystä, miksi kukaan niin tekisi. Mutta selvästi siitä tulee monelle hyvä mieli, ja silloinhan sekin leikki on ihan tarpeen.
Taitaa tässä ongelmana olla se kun kukaan ei tarvitse koita sun lakitekstejäsi tai linkkejäsi mennäkseen kihloihin. Ja se ei myöskään ole leikkiä. Leiki sinä teksteinesi ja linkkeinesi siis vaan jatkossakin 😀
Huh mitä jankutusta. En ymmärrä mitä se on keltään pois jos jotkut haluavat mieltää kihloissa olemisen sellaisenaan tärkeäksi sitoutumiseksi etenkin jos naimisiin ei haluta mennä. Koska kihlauksella ei ole juridisia vaikutuksia niin sama kai se on mitä ihmiset keskenään sopii.
Itse en aio mennä enää naimisiin mutta luulen, että sormukset nimettömässä tulevat ajankohtaiseksi jossakin kohtaa puolison kanssa. Kuten joku hyvin ketjussa sanoi, kulttuurissamme sormus nimettömässä nähdään yleisesti merkkinä siitä että on sitoutunut johonkuhun. En kutsuisi sitä kyllä kihlasormukseksi tai itseäni kihlautuneeksi, joku sitoutumissormus ennemminkin.
Mutta kai sekin on jonkun mielestä väärin ainakin tässä ketjussa, että joku pitää sormusta nimettömässä kun senhän pitäisi olla varattu vain kunniallisesti avioliitossa oleville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kihlauksella ei ole samaa statusta kuin ennen vanhaan. Silloin kihlaus oli lain mukaan lupaus avioliitosta, ja kihlauksen purkautuessa oli oikeus vaatia purkajalta korvaus aviolupauksen rikkomisesta.
Nyt kihlaus on vain keskinäinen juttu, ja kihloissa voi olla vaikka monen eri ihmisen kanssa yhtäaikaisesti. Tai olla naimisissa, ja kihloissa samalla jonkun toisen kanssa.-
Mitä nyt laki sattuu sanomaan vallan muuta:
"6§
Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet."
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
---->kysymys ei ole mistää "statuksesta". Laki on yksiselitteinen.
Mitä laki sanoo niistä, jotka ovat kihlautuneet ilman sopimusta avioliitosta?
Ei he ole kihloissa, niin laki sanoo.
No tätäpä ei ole kukaan täällä pystynyt vielä näyttämään.
Täällä on linkit Finlexiin ja lainaukset lain tekstistä. Mitä vielä edellyttää, että asia on mielestäsi näytetty? Aivan absurdia.
Luin juuri Hesarista jutun, jossa todettiin, että Putin voi väittää vaikka taivasta pinkiksi, mutta ihmiset voivat itse katsoa ikkunasta minkä värinen se on. Eikö tämä keskustelu ole ihan samaa diipadaapaa. Henkilö väittää kihlaukseksi jotain mitä itse sen mielii olevan, mutta kaikki voivat kyllä laista lukea, mitä se oikeasti tarkoittaa.
Kenellä tahansa on toki silti oikeus leikkiä kihloissa oloa, jos siitä tulee hyvä mieli. Tämä ketju taisi kuitenkin alkaa juuri sen ihmettelystä, miksi kukaan niin tekisi. Mutta selvästi siitä tulee monelle hyvä mieli, ja silloinhan sekin leikki on ihan tarpeen.
Taitaa tässä ongelmana olla se kun kukaan ei tarvitse koita sun lakitekstejäsi tai linkkejäsi mennäkseen kihloihin. Ja se ei myöskään ole leikkiä. Leiki sinä teksteinesi ja linkkeinesi siis vaan jatkossakin 😀
Ei mene hänelle kaaliin että laki ei mitenkään estä kihlutumista ilman avioaietta. Harmittaahan se, kun jää altavastaajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä keskustelua lukiessa meinaa katketa verisuoni päästä.
Minulle – kuten monelle muullekin länsimaalaiselle – sormuksella nimettömässä on jo lähtökohtaisesti iso *kulttuurillinen* arvo, ihan ilman juridiikkaa tai kirkon väliintuloakin. Mikäli pari haluaa ostaa sormukset juhlistaakseen sitoutumistaan, ilman aiettakaan mennä naimisiin, keltä se on muka pois? Mitä lisää *heidän rakkauteensa* lakipykälät tai papin aamen tuovat?
Minusta ihan liian moni käyttää ihan liian paljon aikaa ja energiaa tuohtuakseen siitä, kun joku muu ”elää väärin”. Ostakoot vaikka polysuhteessa kolmelle, neljälle, viidelle ihmiselle sormukset ja kutsukoot niitä kihloiksi – se ei ole MILLÄÄN TAVALLA minulta pois.
Vastakysymys: mitä ne sormukset tai kihlojen julistaminen ilman aikomusta solmia avioliittoa tuo lisää puolisoiden rakkauteen? Kihlaus on ainakin viime aikoihin asti tarkoittanut yleisesti sitä, että ollaan päätetty avioliiton solmimisesta ja siihen perustuu se mainitsemasi kulttuurillinen arvo eli symboliset merkitykset, joita vaikka sormuksiin liitetään. Miksi siis haluaa osallistua tällaiseen perinteeseen ja instituutioon, mutta vain joiltakin osin? Miksi ei vaan ole parisuhteessa? Miksi sitä haluaa nimittää kihlaukseksi, vaikka siitä ei ole kyse? Jokin syy siihen on oltava, ja siihen tämä ketju tuo vain hyvin vähän lisävalaistusta.
Olen eri, mutta vastaan näin avoliitossa elävän, ja sormukset hommanneen parin puolesta että sormukset meillä on ihan siksi, että se on ulkopuolisille merkki siitä että olemme vakavassa suhteessa. Kihloissa emme ole, koska emme ole edes miettineet avioliittoa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on aivan raisttavan typerää päivirärästelyä tämä ketju. Ihmiset voivat antaa avuoliitolle tai kihlaukselle haluamansa sisällön ja menetellä niiden auhteen niinkuin tahtoo
Jos tosissaan on pitkään kimpassa niin avioliittto on perintöasioiden kannalta vähän selkeämpi.
Voi antaa vaikka vanhemmuudelle uuden merkityksen, eli ettei vanhemmuuteen kuulu lapsia, mutta leikkitouhua se silti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen: olen kihloissa aikeissa mennä naimisiin mutten ole mennyt enkä enää edes aio. Eli se aie oli kyllä kihlautumisvaiheessa mutta on myöhemmin hävinnyt. En silti näe syytä erikseen purkaa kihloja (joka ei ole muuta kun yhteissopimus) minkä taas mieltäisin eroamiseksi tästä henkilöstä (ei siis aviollisesta eroamisesta), ja koska olemme perhe niin miksi eroaisin tässä nyt kenestäkään siksi kun en haluakaan enää naimisiin. Tapauksia ja syitä kun on monia, niin kiitos älä yleistä.
Kihlauksenne on purkautunut, mutta eihän tuolla sinänsä mitään väliä ole, samalla tavallahan se elo rullaa.
Ei se kyllä ole purkautunut. Edelleen ollaan kihloissa, edelleen o mahdollisuus että mieli muuttuu ja mitä jos mennäänkin naimisiin. Mitä ihme pilkun viilausta tämä teidä elämänne on kun pitää vääntää termistä asiaa vaikkei ole mitään todellista asiaa.
Kukin saa olla kihloissa tai ei ole, ihan miten itse haluaa ja päättää. Se ei ole myöskään teidän päätettävissä oleva asia. Joten olen edellene kihloissa ja piste. Keksin juuri että taidan sittenkin aikoa mennä naimisiin... vaikka 40v päästä. No ni, kihlat pitää edelleen. Ei hitto miten hikipiposta porukkaa. Onko se elämä otettava noin vakavasti?No kyll äse nyt vain on purkautunut, jos aie naimisiinmenosta on hylätty.
No kun ei ole hylätty. Juurihan tuossa sanoin muuttaneeni mieleni. On se vaikeaa. Hirvee pätemisen tarve teillä on.
Kirjoitit näin: Eli se aie oli kyllä kihlautumisvaiheessa mutta on myöhemmin hävinnyt.
Että koita nyt päättää oletteko aikeissa mennä naimisiin jolloin olette kihloissa, vai ettekö ole aikeissa, jolloin ette ole kihloissa.
N 48 kirjoitti:
Kihloihin mentiin kk seurustelun jälkeen ja 25v takana, 4 lasta ja meillä ei ole aikomustakaan mennä naimisiin. Sormukset oli vaan merkki sitoutumisesta ja rakkaudesta.
Eli olette seurustelleet 25 vuotta. Sormukset voi merkitä sitoutumista ja rakkautta teille, mutta kihloissa ette ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten kiinnostavaa, kuinka kärkkäästi asiaan suhtautuvat nimenomaan ne, jotka ovat "kihloissa" ilman avioitumisaikeita. Miksi heille on niin tärkeää väittää olevansa kihloissa? Jotain se kertoo kihloissa olemisen statuksesta.
Tätä minäkin ihmettelen! Aivan kuin eivät luottaisi omaan parisuhteeseen, kun pitää koristeeksi hommata sormus. Miksei sitoutumisen merkiksi käy joku muu koru? En tosin tiedä mitä statusta kihlaukseen liittyy, koska juridisesti se ei tarkoita yhtään mitään eikä oikeuta mihinkään. Ainoa mitä keksin niin se, että sormuksella osoitetaan muille olevan varattuja.
Me ostettiin sormukset nimen omaan osoitukseksi ympäristölle että olemme vakavassa suhteessa. Moni myös luulee meidän olevan naimisissa, mutta eipä tuolla ole mitään väliä vaikka luulevatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kihlauksella ei ole samaa statusta kuin ennen vanhaan. Silloin kihlaus oli lain mukaan lupaus avioliitosta, ja kihlauksen purkautuessa oli oikeus vaatia purkajalta korvaus aviolupauksen rikkomisesta.
Nyt kihlaus on vain keskinäinen juttu, ja kihloissa voi olla vaikka monen eri ihmisen kanssa yhtäaikaisesti. Tai olla naimisissa, ja kihloissa samalla jonkun toisen kanssa.-
Mitä nyt laki sattuu sanomaan vallan muuta:
"6§
Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet."
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
---->kysymys ei ole mistää "statuksesta". Laki on yksiselitteinen.
Mitä laki sanoo niistä, jotka ovat kihlautuneet ilman sopimusta avioliitosta?
Ei he ole kihloissa, niin laki sanoo.
No tätäpä ei ole kukaan täällä pystynyt vielä näyttämään.
Täällä on linkit Finlexiin ja lainaukset lain tekstistä. Mitä vielä edellyttää, että asia on mielestäsi näytetty? Aivan absurdia.
Luin juuri Hesarista jutun, jossa todettiin, että Putin voi väittää vaikka taivasta pinkiksi, mutta ihmiset voivat itse katsoa ikkunasta minkä värinen se on. Eikö tämä keskustelu ole ihan samaa diipadaapaa. Henkilö väittää kihlaukseksi jotain mitä itse sen mielii olevan, mutta kaikki voivat kyllä laista lukea, mitä se oikeasti tarkoittaa.
Kenellä tahansa on toki silti oikeus leikkiä kihloissa oloa, jos siitä tulee hyvä mieli. Tämä ketju taisi kuitenkin alkaa juuri sen ihmettelystä, miksi kukaan niin tekisi. Mutta selvästi siitä tulee monelle hyvä mieli, ja silloinhan sekin leikki on ihan tarpeen.
Taitaa tässä ongelmana olla se kun kukaan ei tarvitse koita sun lakitekstejäsi tai linkkejäsi mennäkseen kihloihin. Ja se ei myöskään ole leikkiä. Leiki sinä teksteinesi ja linkkeinesi siis vaan jatkossakin 😀
Laki ei ole minulle leikkiä vaan työtä.
Minusta on huolestuttavaa, että jotkut kokevat, ettei lain tekstillä ole mitään merkitystä, eikä sitä yritetäkään ymmärtää.
Jossain vaiheessa elämää sitten tulee eteen tilanne, jossa koetaan yllättäviä seuraamuksia (ero, perinnönjako, veroasiat, näitä riittää). Sitten ollaan ihmeissään, ettei kukaan ole kertonut.
Suomessa kun oletetaan, että kansalaiset tuntevat säädökset ja osaavat toimia niiden mukaan. Tositilanteessa ei voi vedota siihen, ettei tuntenut lakia.
Minua ei häiritse se, että ihmiset ovat "kihloissa" ilman avioitumisaietta. Ongelma se on silloin, jos kuvitellaan sen kuitenkin tarkoittavan juridisesti jotain, olevan "enemmän" kuin avoliitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen: olen kihloissa aikeissa mennä naimisiin mutten ole mennyt enkä enää edes aio. Eli se aie oli kyllä kihlautumisvaiheessa mutta on myöhemmin hävinnyt. En silti näe syytä erikseen purkaa kihloja (joka ei ole muuta kun yhteissopimus) minkä taas mieltäisin eroamiseksi tästä henkilöstä (ei siis aviollisesta eroamisesta), ja koska olemme perhe niin miksi eroaisin tässä nyt kenestäkään siksi kun en haluakaan enää naimisiin. Tapauksia ja syitä kun on monia, niin kiitos älä yleistä.
Kihlauksenne on purkautunut, mutta eihän tuolla sinänsä mitään väliä ole, samalla tavallahan se elo rullaa.
Ei se kyllä ole purkautunut. Edelleen ollaan kihloissa, edelleen o mahdollisuus että mieli muuttuu ja mitä jos mennäänkin naimisiin. Mitä ihme pilkun viilausta tämä teidä elämänne on kun pitää vääntää termistä asiaa vaikkei ole mitään todellista asiaa.
Kukin saa olla kihloissa tai ei ole, ihan miten itse haluaa ja päättää. Se ei ole myöskään teidän päätettävissä oleva asia. Joten olen edellene kihloissa ja piste. Keksin juuri että taidan sittenkin aikoa mennä naimisiin... vaikka 40v päästä. No ni, kihlat pitää edelleen. Ei hitto miten hikipiposta porukkaa. Onko se elämä otettava noin vakavasti?No kyll äse nyt vain on purkautunut, jos aie naimisiinmenosta on hylätty.
No kun ei ole hylätty. Juurihan tuossa sanoin muuttaneeni mieleni. On se vaikeaa. Hirvee pätemisen tarve teillä on.
Kirjoitit näin: Eli se aie oli kyllä kihlautumisvaiheessa mutta on myöhemmin hävinnyt.
Että koita nyt päättää oletteko aikeissa mennä naimisiin jolloin olette kihloissa, vai ettekö ole aikeissa, jolloin ette ole kihloissa.
No mitä se sinun lakitekstisi sanoo tästä? Jos emme osaa päättää ollakko vaiko ei, ja toisena päivänä ollaan menossa ja huomenna ei, sit taas ollaan.
Onko siinä sitten monta eri kihlautumista kyseessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kihlauksella ei ole samaa statusta kuin ennen vanhaan. Silloin kihlaus oli lain mukaan lupaus avioliitosta, ja kihlauksen purkautuessa oli oikeus vaatia purkajalta korvaus aviolupauksen rikkomisesta.
Nyt kihlaus on vain keskinäinen juttu, ja kihloissa voi olla vaikka monen eri ihmisen kanssa yhtäaikaisesti. Tai olla naimisissa, ja kihloissa samalla jonkun toisen kanssa.-
Mitä nyt laki sattuu sanomaan vallan muuta:
"6§
Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet."
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
---->kysymys ei ole mistää "statuksesta". Laki on yksiselitteinen.
Mitä laki sanoo niistä, jotka ovat kihlautuneet ilman sopimusta avioliitosta?
Ei he ole kihloissa, niin laki sanoo.
No tätäpä ei ole kukaan täällä pystynyt vielä näyttämään.
Täällä on linkit Finlexiin ja lainaukset lain tekstistä. Mitä vielä edellyttää, että asia on mielestäsi näytetty? Aivan absurdia.
Luin juuri Hesarista jutun, jossa todettiin, että Putin voi väittää vaikka taivasta pinkiksi, mutta ihmiset voivat itse katsoa ikkunasta minkä värinen se on. Eikö tämä keskustelu ole ihan samaa diipadaapaa. Henkilö väittää kihlaukseksi jotain mitä itse sen mielii olevan, mutta kaikki voivat kyllä laista lukea, mitä se oikeasti tarkoittaa.
Kenellä tahansa on toki silti oikeus leikkiä kihloissa oloa, jos siitä tulee hyvä mieli. Tämä ketju taisi kuitenkin alkaa juuri sen ihmettelystä, miksi kukaan niin tekisi. Mutta selvästi siitä tulee monelle hyvä mieli, ja silloinhan sekin leikki on ihan tarpeen.
Taitaa tässä ongelmana olla se kun kukaan ei tarvitse koita sun lakitekstejäsi tai linkkejäsi mennäkseen kihloihin. Ja se ei myöskään ole leikkiä. Leiki sinä teksteinesi ja linkkeinesi siis vaan jatkossakin 😀
Laki ei ole minulle leikkiä vaan työtä.
Minusta on huolestuttavaa, että jotkut kokevat, ettei lain tekstillä ole mitään merkitystä, eikä sitä yritetäkään ymmärtää.
Jossain vaiheessa elämää sitten tulee eteen tilanne, jossa koetaan yllättäviä seuraamuksia (ero, perinnönjako, veroasiat, näitä riittää). Sitten ollaan ihmeissään, ettei kukaan ole kertonut.
Suomessa kun oletetaan, että kansalaiset tuntevat säädökset ja osaavat toimia niiden mukaan. Tositilanteessa ei voi vedota siihen, ettei tuntenut lakia.
Minua ei häiritse se, että ihmiset ovat "kihloissa" ilman avioitumisaietta. Ongelma se on silloin, jos kuvitellaan sen kuitenkin tarkoittavan juridisesti jotain, olevan "enemmän" kuin avoliitto.
Mä en rehellisesti usko että kukaan on luullutkaan sen tarkoittavan juridisesti jotain, olevan enemmän kuin avoliitto.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat on olleet kihloissa kohta 40 vuotta. Halusivat sormukset näyttämään, että ovat varattuja, mutta eivät halua naimisiin. Varmaan sillon ei vielä oltu keksitty tätä "promise ring" systeemiä ja tuskin se vieläkään kovin yleisesti on tiedossa täällä Suomessa. Mutta monta ulkomaista kaveria tiedän, joilla promise ringit sormissa. Eli siis vahvistetaan, näkyvällä tavalla, että yhdessä ollaan ja varattuja, mutta naimisiin ei haluta.
Vanhempasi eivät siis ole kihloissa, vaan heillä on vain sormukset jotka halusivat sormiinsa näyttämään että ovat varattuja. Meillä on ihan sama homma. Mitään ihme "promise ringejä" sormuksemme eivät kuitenkaan ole, vaan ihan vain tavalliset sormukset, minulla kultainen timantilla, ja miehellä teräksinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kihlauksella ei ole samaa statusta kuin ennen vanhaan. Silloin kihlaus oli lain mukaan lupaus avioliitosta, ja kihlauksen purkautuessa oli oikeus vaatia purkajalta korvaus aviolupauksen rikkomisesta.
Nyt kihlaus on vain keskinäinen juttu, ja kihloissa voi olla vaikka monen eri ihmisen kanssa yhtäaikaisesti. Tai olla naimisissa, ja kihloissa samalla jonkun toisen kanssa.-
Mitä nyt laki sattuu sanomaan vallan muuta:
"6§
Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet."
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
---->kysymys ei ole mistää "statuksesta". Laki on yksiselitteinen.
Mitä laki sanoo niistä, jotka ovat kihlautuneet ilman sopimusta avioliitosta?
Ei he ole kihloissa, niin laki sanoo.
No tätäpä ei ole kukaan täällä pystynyt vielä näyttämään.
Täällä on linkit Finlexiin ja lainaukset lain tekstistä. Mitä vielä edellyttää, että asia on mielestäsi näytetty? Aivan absurdia.
Luin juuri Hesarista jutun, jossa todettiin, että Putin voi väittää vaikka taivasta pinkiksi, mutta ihmiset voivat itse katsoa ikkunasta minkä värinen se on. Eikö tämä keskustelu ole ihan samaa diipadaapaa. Henkilö väittää kihlaukseksi jotain mitä itse sen mielii olevan, mutta kaikki voivat kyllä laista lukea, mitä se oikeasti tarkoittaa.
Kenellä tahansa on toki silti oikeus leikkiä kihloissa oloa, jos siitä tulee hyvä mieli. Tämä ketju taisi kuitenkin alkaa juuri sen ihmettelystä, miksi kukaan niin tekisi. Mutta selvästi siitä tulee monelle hyvä mieli, ja silloinhan sekin leikki on ihan tarpeen.
Taitaa tässä ongelmana olla se kun kukaan ei tarvitse koita sun lakitekstejäsi tai linkkejäsi mennäkseen kihloihin. Ja se ei myöskään ole leikkiä. Leiki sinä teksteinesi ja linkkeinesi siis vaan jatkossakin 😀
Laki ei ole minulle leikkiä vaan työtä.
Minusta on huolestuttavaa, että jotkut kokevat, ettei lain tekstillä ole mitään merkitystä, eikä sitä yritetäkään ymmärtää.
Jossain vaiheessa elämää sitten tulee eteen tilanne, jossa koetaan yllättäviä seuraamuksia (ero, perinnönjako, veroasiat, näitä riittää). Sitten ollaan ihmeissään, ettei kukaan ole kertonut.
Suomessa kun oletetaan, että kansalaiset tuntevat säädökset ja osaavat toimia niiden mukaan. Tositilanteessa ei voi vedota siihen, ettei tuntenut lakia.
Minua ei häiritse se, että ihmiset ovat "kihloissa" ilman avioitumisaietta. Ongelma se on silloin, jos kuvitellaan sen kuitenkin tarkoittavan juridisesti jotain, olevan "enemmän" kuin avoliitto.
Siitä sun sitten kannattaa avata vaikka ihan oma ketju, se ei kuulu taas tähän se. Aina ne lakia työkseen tekevätkään eivät osaa lakia tulkita. Huomattiin se just tässä vähän vastaavassa avoliittotapauksessa veljen kanssa, että vaikka meillä ei ollut edes asianajajaa niin vietiin vastapuolta ihan 10-0. Koski äitipuoltani niinkuin jossain aiemmassa viestissä jo vähän avasin.
No juurikin noin. Katos sinäkin osasit.