Kihlaus ilman aietta mennä naimisiin
Kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat menneet kihloihin lyhyen tuntemisen, kuten kuukauden tuntemisen jälkeen? Entä kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat olleet kihloissa useita vuosia, tyyliin 5-10 vuotta ilman että he ovat sopineet vihkimispäivää?
En ole mielestäni vanhanaikainen tai konservatiivinen henkilö, mutta olen vain ymmärtänyt asian niin, että kihlautuminen tarkoittaa sitä, että silloin luvataan/päätetään mennä naimisiin. Ja minun mielestäni lyhyen tuttavuuden jälkeen ei ole järkevää luvata sellaista. Tai mikäs kihlautuminen se on, että mennään kihloihin, mutta ei edes oteta puheeksi vihkimisajankohtaa? Luulisi, että parin - kolmen vuoden sisällä tulisi sellainen hetki, että ehtisi mennä naimisiin, vaikka haluaisikin suunnitella megahäät oikein viimeisen päälle.
Olen kuullut, että joillain on sellainen tapa, että he kihlautuvat heti seurustelun alkaessa. Mä luulen, että tällaisilla henkilöillä on sellainen luonne, että he haluavat kontrolloida kumppaniaan ja ovat luonteeltaan tosi impulsiivisia ja mustasukkaisia.
Olen myös huomannut, että jotkut naiset ajattelevat, että parisuhteen pitäisi aina jotenkin syventyä ja mennä tietyn kaavan mukaan, että ensin seurustellaan, sitten muutetaan avoliittoon ja sitten mennään kihloihin jne. Kun taasen miehet ehkä useammin haluaisivat seurustella ihan vaan rennosti ilman paineita., että suhteen pitäisi jotenkin ”edetä”.
Ja osa naisista on sellaisia, että he ovat luonteeltaan niin epävarmoja ja heillä on niin huono itsetunto, että he kaipaavat miesystävältä varmistusta siitä, että mies on tosissaan parisuhteessa, siksi he haluavat kihlautua , kun heidän mielestään muuten he eivät voi luottaa mieheen.
Kommentit (3836)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas vanhanaikaista porukkaa täälä. "Kihlaus on merkki.. plaa plaa plaa" Sanoo kuka? Minä teen miten itse haluan, eli naimisiin en edes aio vaikka olen kihlautunut..silloin nuorempana en ehkä ajatellut asiaa niin paljoa.. mutta mitä siis sitten? Avioliitto on naurettava instituutio ja pärjäämme suhteessamme kyllä ihan ilman sitä. Ihme kapeakatseista porukkaa täälä. Ei se kihlaus tai liitto parisuhdetta tee. Eli aivan sama, suuntaan jos toiseen.. kukin tyylillään. Ja sitä kauhistelette oikeen pirukallatäälä, hui kauheeta. Varmaan joudun helvettiin.. sama sekin mulle on kun en ole uskossa joten..
Laki sanoo, mitä kihlaus tarkoittaa. Et sinä sitä päätä.
Kihlaus tai avioliitto ei tee parisuhdetta, mutta avioliitto onkin oikeastaan yksinkertainen sopimus, jolla järjestetään iso joukko parisuhteen osapuolten keskinäisistä sidoksista (talous yms). Avioliitto ei ole myöskään millään tavoin uskonnollinen järjestely.
Jos olet parisuhteessa, mutta et naimisissa, toivottavasti olet muilla järjestelyillä varmistanut taloudellisen asemasi. Kenen nimissä taloutenne omaisuus on? Molempien vai vai toisen? Mitä tapahtuu, jos toinen teistä kuolee? Onko teillä testamentti? Avioliitto takaa, että tuollaisiin tilanteisiin on varauduttu edes jollain tavalla yhdellä sopimuksella.Avioliitto on kuitenkin merkitykseltään niin iso sopimus, että on katsottu järkeväksi, että sopimus pitää tehdä todistajien läsnäolessa ja sopimus kirjataan virallisiin rekistereihin ja siksi paikalle tarvitaan virallinen vihkijä, jolla on oikeus tehdä tarpeelliset merkinnät rekistereihin.
Toki moni liittää avioliittoon kaikenlaista romanttista koristelua, mutta se on täysin vapaaehtoista. Avioliiton solmiminen voidaan tehdä kirkossa tai maistraatissa minimiseremonioin. Ei tarvita juhlia tai vieraita, eikä avioliiton solmimisesta tarvitse kertoa koko maailmalle, vaikka virallisiin rekistereihin se kirjataankin.
"Laki sanoo, mitä kihlaus tarkoittaa. Et sinä sitä päätä." Niin siis se laki sanoo, että kaksi henkilöä jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet. Ei sano mitään mutta. Edelleenkään.
Huoh. Eli laki määrittelee, mitä kihlaus tarkoittaa, mainitsemallasi tavalla. Kihlaus = kaksi henkilöä sopivat menevänsä avioliittoon keskenään.
Luetun ymmärtämisen vaikeus... ja tuo on jopa lakitekstiä selkeimmästä päästä...Varmasti jos vetelee yhtäläisyysmerkkejä sinne missä niitä ei ole. Ja kyllä, kihlaus on tuotakin.
Laissa kihlaukselle ei ole mitään muuta määritelmää. Tuo on tyhjentävä. Ei ole "tai"-osaa.
Kaikki muut määritelmät kihlauksesta ovat henkilön itse keksimiä. Siinä sitten vain mielikuvitus on rajana.
Jos joillekin sormukset ilman avioliittoa ilmentävät syvempää rakkautta, siitä vain. Se ei kuitenkaan yhteiskunnalle kerro suhteesta yhtään enempää, eikä sillä ole oikeudellista tai taloudellista merkitystä.
😂 meinaatko että kihloissa olo avioaikein kertoo yhteiskunnalle jotain? Ja sillä merkitykselläkin on vaan merkitystä suhteen osapuolille eikä av-mammalle vaikka se ottaisikin toisten suhteet henkilökohtaisesti.
Tämän täytyy olla jo tahallista väärin ymmärtämistä.
Kirjoitin sormuksista ilman avioliittoa.Pelkkä kihlaus on aina oikeudellisesti ja taloudellisesti merkityksetön yhteiskunnallisesti.
En näe, mikä pointti olisi "mennä kihloihin" ja jäädä siihen tilaan. Jos ei haluta avioliittoa, miksi ei olla suosiolla avoliitossa? Ilmeisesti koetaan, että kihlaus antaa jonkin lisän, joka kuitenkin riittää. Se on kuitenkin vain oma kokemus.Avioliitto sen sijaan on merkittävä oikeudellis-taloudellinen sopimus myös yhteiskunnan edessä.
Niin, sä et näe pointtia. Mutta joku toinen näkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen pari määrittelee ihan keskenään millaisessa suhteessa elävät, myös sen kihlauksen osalta.
Menevät tai eivät, se ei kuulu millään tavalla kenellekään ulkopuoliselle ja kellään, ei siis kellään, ole oikeutta tulla sanomaan heille että ette ole kihloissa tai muuta vastaavaa, jos he ovat kihloihin sopineet menevänsä.
Mitä vaikeaa tässä on ymmärtää?
Se on ihan sama koska he sitten naimisiin menevät, se ei oikeastaan liity yhtään mihinkään. Kihlat on kihlat.
Tässä keskustelussa ei ole mitään pohjaa.Oletko myös sitä mieltä, että pari on naimisissa, vaikka heitä ei olisi vihitty, jos he vaan ovat päättäneet olla naimisissa? Tai että henkilö on suorittanut tutkinnon X, jos henkilö vaan päättää väittää suorittaneensa sen?
Noilla asioilla on juridista merkitystä, kihlauksella ei. T:eri
Vierailija kirjoitti:
Esim. jos naisen kihlattu jää auton alle ja kuolee, nainen ei siis ollut koskaa kihloissa?
Niinpä. Mun ainut kihlattu kuoli. Olin tietääkseni hänen kanssaan jonkinasteisissa kihloissa.
Pidin sormusta kai 3 kk kuoleman jälkeen, koska olin shokissa.
Hänen sormuksensa jäi mulle myös. Myin kummatkin romukultana sittemmin. Anoppivainaa antoi timanttisormuksen, joka olisi kuulemma kuulunut mulle vihkisormuksena.
Annoin sen vastaavaa varten pojalleni. Käytin pari kertaa jossain sitä ennen. En tiedä säästeleekö poika sitä mihinkään. Ehkä on myynyt?
Veljeni ja tämän kihlattu ovat olleet kihloissa jo vuosia, ja ennen kihalustakin olivat tunteneet iät ja ajat. Yhteensä ovat ollet yhdessä lähes 10 vuotta. Ei ole mikään ihme ettei avioliitosta ole ollut vielä puhettakaan, he eivät ole vielä omaa autoakaan tajunneet hankkia vaikka käytännössä ovat omineet itselleen auton lainaan. Lemmikin hankkimisestakin puhuivat ties kuinka kauan, kunnes se vuosi pari takaperin vihdoin tuli. He nyt vain ovat hitaita toimimaan, ja mitäpä sillä on väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole aietta mennä naimisiin, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus. Pelkkä sormus ei kihlausta tee.
Missä näin lukee?
Kiinnostais kyllä nämä lakitekniset termit tästä kihlauksen määritelmästä, kun sitä täällä niin jankutetaan.
Avioliittolain 1 §
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Aina jaksaa hämmästyttää, että netistä löydetään ties ja mitä, mutta lakeja ei osata katsoa.
Tarkoitat varmaan "Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet." Eli ei siis mitää uutta taivaan alla.
Eli missä kohtaa sanotaan, että kihlautua ei voi ilman avioaietta? Täällä kun nimenomaan huudettiin, että kihlaukselle on oma määritelmänsä. Ei ole, on vain kerrottu mitä tapahtuu, jos kaksi ihmistä haluaa naimisiin keskenään. Sitä ei kuitenkaan kukaan ole edes kieltänyt vaan on kerrottu, että kihlauksen käsite on laajentunut nykymuotoon.
Vastasit jo itse, eli Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Kyllä, niin on. Myös kaksi ihmistä jotka ovat sopineet kihlautumisesta keskenään ovat kihlautuneet.
Minulla on aika monta kaveripariskuntaa, jotka ovat vuosia olleet kihloissa, toisilla lapsia, toisilla ei. Olemme kaikki kolmekymppisiä naisia ja ihmettelen tätä oikeasti, siis eihän kirkkohäillä meidän ikäluokassa enää ole mitenkään suuri arvo, mutta en ymmärrä tuota heidän kihlautumista, et miksi eivät sitten vain eläisi avoliitossa, mitä se kihlaus sitä muuttaa kerran eivät ole naimisiin aikeissa mennä. Kai tuo kihlaus on olevinaan jotenkin suurempi lupaus, mutta eihän se käytännössä mitään ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan sairas keskustelu. Normaalit, maalaisjärjellä varustetut ihmiset versus lakitekstin ylitulkitsijat. No huomaatte ketkä on kumpia..
Yes, jokainen maalaisjärjellä varustettu on tajunnut että emme enää elä maailmassa jossa nuo lakiteksit on kirjattu. Ihme että eivät ala Raamattua tulkitsemaan tähän samaan.
Kyseessä on täysin voimassa oleva lainsäädäntö, ei mikään uskon asia. Ymmärrätköhän eron?
Avioliittolaki on säädetty v. 1929, mutta sitä on muutettu monta kertaa. Ennen laissa on ollut paljonkin kihlauksesta, mutta nykyisin se typistyy siihen yhteen toteavaan lauseeseen. Se on selkeä, eikä edellytä lainkaan tulkintaa, saati ylitulkintaa. Huomaan tosin täällä, että luetun ymmärtäminen on joillekin todella vaikeaa. Siinähän on selvästi kihlauksen määritelmä: kaksi henkilöä ovat sopineet menevänsä avioliittoon.
Kihlausta koskeva 1 § on nykymuodossaan vuodelta 2015 eli aivan tästä maailmasta. Viimeisin muutos taisi olla se, että "mies ja nainen" muutettiin "kaksi henkilöä" eli kattamaan samaa sukupuolta olevat.
Täällä kiistellään, voiko kihlaus tarkoittaa muuta kuin laissa määriteltyä (sopimusta avioliitosta). Voi tietysti, aivan kuin lähes minkä tahansa asian voi tulkita toiseksi. Lain teksti on kuitenkin tuo ja toisenlainen tulkinta ei ole sen mukainen. Toinen tulkinta on siten pariskunnan oma, eikä toki sille sinänsä mitään estettä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Why kirjoitti:
Jokaisen parin itse päätettävissä. En ymmärrä miten jotakuta voi ärsyttää toisten ratkaisut millä ei ole oman elämän kannalta mitään merkitystä.
Naurattaa aina, kun joku kirjoittaa tänne, että "ette sitten ole kihloissa, vaan teillä on vain pelkät sormukset." Ihan kuin joku ulkopuolinen voi sen määrätä.
Ulkopuolinen lainsäätäjä määrää itse asiassa aika paljostakin ja se määrittelee kihlauksen toisin kuin sinä. Lain mukaan kihlaus on sopimus avioliitosta, eikä edellytä esim. sormuksia tai mitään ulkoista merkkiä. Sinä määrittelet toisin eli ei avioliittoaietta, mutta sormukset tekevät kihlauksen. Mikäs siinä sitten. Ei se minua haittaa ja olkaa hyvät tähän tulkintaan, mutta nauramisen sijaan on hyvä itse edes tiedostaa, että määritelmä on ihan omanne.
Lain mukaan se menee "kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta keskenään, ovat kihlautuneet." Se ei puhu mistään kihlauksen määritelmästä eikä siitä, etteikö kihloissa voi olla vaan ihan keskenäisestä sopimuksesta. Lakia voi tulkita monesti eri tavalla ja oikeuslaitokset sen vuoksi antavat joskus eri tuomioita samasta asiasta. Mutta odotellaan niitä sanktioita nyt sitten lain rikkomisesta.
Tässä on jo juridinen ymmärrys huipussaan :)
Siteeraamasi lainkohta nimenomaan määrittelee, mitä kihlauksella juridisesti tarkoitetaan. Lisäksi siinä nimenomaan todetaan, että kihlaus on henkilöiden keskinäinen sopimus. Siis aivan päinvastoin kuin kirjoitat. Kihlaus on nimenomaan ja vain ko. henkilöiden keskinäinen sopimus avioliittoon menemisestä.
Lain tulkinnan osalta tämä on harvinaisen yksiselitteinen tapaus. Myöskään mitään sanktioita ei ole määritelty sille, että itse päätätte kutsua kihlaukseksi jotain ihan muuta (sikäli kun siihen ei liity mitään rikollista).
Kyllä se on juurikin noin kuten kirjoitat. Mutta se ei kiellä käyttämästä kihlausta myös siinä tapauksessa, että se ei johda avioliittoon tai mitä nyt henkilöt keskenään sopivatkin asian johdosta.
-Hei, ai tämä on sun vaimo?
-Joo, avovaimo
-Hieno sormus, milloin olette kihlautuneet?
-8 vuotta sitten jo
-Ai jaa! Onko teillä milloin häät, ensi kesänä?
-Emme ole menossa naimisiin, aiomme olla vain kihloissa
-?? ööh, okei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Miksei vaan voida olla kimpassa ilman "kihlausta", jos ei ole aietta avioitua?
Sanoit sen itsekin: vaan kimpassa.... Kaikki eivät halua olla vaan kimpassa, vaan jotain enemmän.
Tämä on paradoksi. Pariskunnat jotka eivät välitä toisten mielipiteistä ja leikkivät kihloissa olemista (anteeksi, mutta sitä se on) ilman aikeitakaan mennä naimisiin miettivät kuitenkin näin. Reilusti kimpassa, tyttö- tai poikaystävänä tai avoliitossa oleminen ei riitä, vaan halutaan enemmän? Enemmän, eli tässä tapauksessa yhteisesti sidottu sopimus eli kihlaus, joka on enemmistön silmissä lupaus avioliitosta.
En tosiaan ymmärrä täällä esitettyjä tarinoita, joissa hankitaan sormuksia nimettömiin ja samassa henkäyksessä halveksitaan taustalla olevaa ajatusta avioliitosta. Miksei vaan olisi rehellisesti yhdessä ilman vakuutteluja ulkopuolisille (joiden mielipiteillä ei tosiaan ole väliä), että tosissaan tässä ollaan.
Tämä! Halutaan käyttää symbolia, joka edustaa tiettyä instituutiota, mutta samalla puheessa halveksitaan kyseistä instituutiota. Jos avioituminen on niin vanhanaikaista tai miten sitä nyt kritisoidaankaan, miksi halutaan käyttää siihen liitettyä symbolia? Jos ei usko tai arvosta avioliittoa instituutiona, miksi käyttää sormusta tai väittää olevansa kihloissa eli sopineensa avioliiton solmimisesta?
Koska kihlautuminen tässä tapauksessa tarkoittaa, että "jos menisin naimisiin, niin menisin juuri sinun kanssasi." Tässä, nyt voitte lopettaa ihmettelyn.
Jos jokainen voi keksiä oman määrittelynsä sanoille, sanat tyhjenevät eikä niitä ole mielekästä käyttää. Sinä voit itseksesi käyttää järjestelystänne ihan mitä tahansa nimitystä, mutta se ei ole kihlaus siinä mielessä, mitä sillä muiden kielenkäytössä tarkoitetaan. Ihan yhtä hyvin voisit kutsua sitä voikukaksi, se kuvaisi tilannetta aivan yhtä täsmällisesti kuin sana kihlaus.
Ehkä, jos olisi tarkoitus kasvattaa kukkamaa. Ymmärrän, että se harmittaa, mutta näin se nyt vaan menee. Kuusi voi tarkoittaa numeroa ja se voi tarkoittaa puuta. Kyllä näitä esimerkkejä löytyy.
Kerro toki, mikä minua harmittaa?
Kuusi on huono esimerkki, koska kuulijalle lienee selkeää asiayhteydestä, milloin puhutaan puulajista, milloin numerosta ja milloin taivaankappaleen nimeen on liitetty possessiivisuffiksi. Kun puhutaan parisuhteista ja ihmisten sopimuksista niistä, kihlaus tarkoittaa ihan samaan tapaan yhtä asiaa kuin kuusi tarkoittaa tiettyä asiaa kun puhutaan metsistä ja puulajeista. Kuusi ei siis tarkoita mitä tahansa havupuuta (tai mitä tahansa numeroa, jos sen haluaa ottaa vertauskuvaksi).
Mitä sä menetät jos et keskustelun kohdassa "olen kihloissa" tiedä onko pariskunta joskus menossa naimisiin vai ei? Hääkutsun menetyskö harmittaa?
Ei mua mikään harmita. Vilpittömästi vaan ihmettelen, miksi ihmiset menevät "kihloihin", jos eivät aio mennä naimisiin. Jokin syy sille on. Miten he ajattelevat tällaisen suhteen eroavan siitä, että eivät olisi "kihlautuneet" eli mikä sen "kihlautumisen" merkitys heille on. Jos siitä vielä kerrotaan muille tai pidetään "kihlasormusta" merkkinä, mitä suhteesta halutaan viestiä muille? Miten se "kihlautuminen" muuttaa suhdetta tai minkä muutoksen merkiksi "kihloihin" mennään?
No lakkaa ihmettelemästä, ei siinä sen kummempaa ole. Jatkossa muistat, että asioilla ja merkityksillä on ajan saatossa tapana muuttua. Se mikä on sulle merkityksellistä, on jollekin toiselle jotain muuta ja päinvastoin. Elämän suola on erilaiset ihmiset.
Ajattelet ehkä että otan tämän vakavammin tai henkilökohtaisemmin kuin oikeasti otan. Miksi pitäisi lakata ihmettelemästä? Jos sulle elämän suola on erilaiset ihmiset niin mulle se on erilaisten asioiden miettiminen ja ihmettely.
Tuo on totta, että asioiden merkitykset muuttuvat ja tuo aiempi ihmettelyni liittyy juuri siihen. Jos kihlauksen merkitys on yleisesti muuttumassa tai se on suuren ihmisjoukon mielestä muuttunut, niin millaiseksi se on muuttunut ja mitä sillä tarkoittavat ne, joiden mielestä se ei ole lupaus avioliitosta.
Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aika monta kaveripariskuntaa, jotka ovat vuosia olleet kihloissa, toisilla lapsia, toisilla ei. Olemme kaikki kolmekymppisiä naisia ja ihmettelen tätä oikeasti, siis eihän kirkkohäillä meidän ikäluokassa enää ole mitenkään suuri arvo, mutta en ymmärrä tuota heidän kihlautumista, et miksi eivät sitten vain eläisi avoliitossa, mitä se kihlaus sitä muuttaa kerran eivät ole naimisiin aikeissa mennä. Kai tuo kihlaus on olevinaan jotenkin suurempi lupaus, mutta eihän se käytännössä mitään ole.
Olen samaa mieltä kanssasi. Heistä tulee sellainen vaikutelma, että on jossain syvällä käsitys siitä, että naimisissa täytyy olla. Kuitenkaan jos ei oikeasti haluta avioliittoa, koetaan kihlaus edes hieman paremmaksi kuin avoliitto ilman sormuksia. Ihan harhaa ja merkityksetöntähän se on tietysti. Ehkä monissa suomalaisissa on vielä jossain perukoilla tietynlainen aviottomuuden paheksunta tai ainakin välttely, vaikka sitä ei haluta tunnustaa. En muuten pysty käsittämään tarvetta kihlautua, vaikka ei haluta avioliittoa. Kyse on mielikuvista.
Olen ollut naimisissa, enkä enää mene. Eikä tulisi mieleenikään mennä siten kihloihinkaan. Avoliitto olisi ok, jos vielä hyvä tyyppi tulisi kohdalle.
Hämmästyttävän moni luulee virheellisesti olevansa kihloissa jonkin nimettömässä olevan sormuksenkantamisen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Why kirjoitti:
Jokaisen parin itse päätettävissä. En ymmärrä miten jotakuta voi ärsyttää toisten ratkaisut millä ei ole oman elämän kannalta mitään merkitystä.
Naurattaa aina, kun joku kirjoittaa tänne, että "ette sitten ole kihloissa, vaan teillä on vain pelkät sormukset." Ihan kuin joku ulkopuolinen voi sen määrätä.
Ulkopuolinen lainsäätäjä määrää itse asiassa aika paljostakin ja se määrittelee kihlauksen toisin kuin sinä. Lain mukaan kihlaus on sopimus avioliitosta, eikä edellytä esim. sormuksia tai mitään ulkoista merkkiä. Sinä määrittelet toisin eli ei avioliittoaietta, mutta sormukset tekevät kihlauksen. Mikäs siinä sitten. Ei se minua haittaa ja olkaa hyvät tähän tulkintaan, mutta nauramisen sijaan on hyvä itse edes tiedostaa, että määritelmä on ihan omanne.
Lain mukaan se menee "kaksi ihmistä, jotka ovat sopineet avioliitosta keskenään, ovat kihlautuneet." Se ei puhu mistään kihlauksen määritelmästä eikä siitä, etteikö kihloissa voi olla vaan ihan keskenäisestä sopimuksesta. Lakia voi tulkita monesti eri tavalla ja oikeuslaitokset sen vuoksi antavat joskus eri tuomioita samasta asiasta. Mutta odotellaan niitä sanktioita nyt sitten lain rikkomisesta.
Tässä on jo juridinen ymmärrys huipussaan :)
Siteeraamasi lainkohta nimenomaan määrittelee, mitä kihlauksella juridisesti tarkoitetaan. Lisäksi siinä nimenomaan todetaan, että kihlaus on henkilöiden keskinäinen sopimus. Siis aivan päinvastoin kuin kirjoitat. Kihlaus on nimenomaan ja vain ko. henkilöiden keskinäinen sopimus avioliittoon menemisestä.
Lain tulkinnan osalta tämä on harvinaisen yksiselitteinen tapaus. Myöskään mitään sanktioita ei ole määritelty sille, että itse päätätte kutsua kihlaukseksi jotain ihan muuta (sikäli kun siihen ei liity mitään rikollista).
Kyllä se on juurikin noin kuten kirjoitat. Mutta se ei kiellä käyttämästä kihlausta myös siinä tapauksessa, että se ei johda avioliittoon tai mitä nyt henkilöt keskenään sopivatkin asian johdosta.
Eihän tässä mitään olla kieltämässä?
Paitsi osa on vakaasti sitä mieltä että, "ette siis ole kihloissa". Eli toisten näkemykset omasta suhteestaan kielletään.
Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet. Tuo on siis fakta ja tosiasia. Ei sinua kielletä silti sanomasta että olet kihloissa vaikka et siis ole, saat edelleen valehdella täysin vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kihlauksella ei ole samaa statusta kuin ennen vanhaan. Silloin kihlaus oli lain mukaan lupaus avioliitosta, ja kihlauksen purkautuessa oli oikeus vaatia purkajalta korvaus aviolupauksen rikkomisesta.
Nyt kihlaus on vain keskinäinen juttu, ja kihloissa voi olla vaikka monen eri ihmisen kanssa yhtäaikaisesti. Tai olla naimisissa, ja kihloissa samalla jonkun toisen kanssa.
Paitsi että ei voi olla :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kihlauksella ei ole samaa statusta kuin ennen vanhaan. Silloin kihlaus oli lain mukaan lupaus avioliitosta, ja kihlauksen purkautuessa oli oikeus vaatia purkajalta korvaus aviolupauksen rikkomisesta.
Nyt kihlaus on vain keskinäinen juttu, ja kihloissa voi olla vaikka monen eri ihmisen kanssa yhtäaikaisesti. Tai olla naimisissa, ja kihloissa samalla jonkun toisen kanssa.-
Mitä nyt laki sattuu sanomaan vallan muuta:
"6§
Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet."
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
---->kysymys ei ole mistää "statuksesta". Laki on yksiselitteinen.
Mitä laki sanoo niistä, jotka ovat kihlautuneet ilman sopimusta avioliitosta?
Ei he ole kihloissa, niin laki sanoo.
Avioliitto on Suomessa joka tavalla kristinuskon alulle laittama, eli Raamatun Jumalan tahto on, että ihmiset sitoutuvat toiseen ihmiseen loppuelämäksi ennen seksuaalielämää ja muutenkin. Kaikki muu väite on puppua. Avioliittoon meneminen on omaksuttu uskonnosta. Muissakin uskonnoissa avioliitto alunperin pohjautuu siihen, minkä uskotaan olevan Jumalan käsitys ihmisten yhteiselosta. Kihlaus on osa tätä avioliittoprosessia. Eli alunperin kihlaus on lupaus avioliittoon menemisestä, lupaus yhdessä olemisesta lopun ikää. Raamatussa avioliitto on myös julkinen tapahtuma. Usein sen yhteydessä vietetään myös juhlaa, joskaan ei aina ole sellaisesta tavasta Raamatussa kerrottu. Esimerkiksi Aafamin ja Eevan ei kerrottu juhlineen tms.
Jos sitten poiketaan tästä uskontojen antamasta avioliitto- ja kihlausmallista, se on sitten ihmisten omaa keksintöä ja perinnettä. Ja niitähän variaatioita voi sitten löytyä jos jonkinlaisia, kuinka ihmiset yhdessä elävät. Sen takia moni ei mene enää naimisiin lainkaan, vaan ostaa vain kihlasormukset ja osoittaa sillä tavalla kumppanilleen ja muille olevansa "varattu". Samoin mahdolliset avioliittoon menemisen rituaalit ja ylöskirjaamiset yms. on monet ihminen itse keksinyt.
Joka tapauksessa, kihlaus ja avioliitto pohjautuvat alunperin Jumalan tahtoon ja uskontoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin nuorempana kihloissa, vaikka ei oltu sovittu hääpäivää. Asuttiin kyllä yhdessä. Avokki sitten osoittautui vähemmän luotettavaksi, joten erottiin. Nykyisen mieheni kanssa en mennyt lainkaan kihloihin, vaan menimme maistraatissa naimisiin ja kerroimme tapahtuneesta muille vasta jälkikäteen, koska ei haluttu mitään hössötystä asian ympäriltä.
Mikä IDARI 😂😂😂😂 menitte kihloihin sillä sekunnilla, kun päätitte varata ajan maistraatista🤦🏼♀️🤦🏼♀️🤦🏼♀️🤦🏼♀️
Tosi vanhanaikainen ajattelutapa.
Täsmälleen se ajattelutapa, joka laissa määritellään. Kihlaus on vain ja ainoastaan sopimus avioliiton solmimisesta tulevaisuudessa. Toki sopimus voidaan purkaa ennen vihkimistä ja silloin puhutaan kihlauksen purkamisesta.
Miksi niin monella on nykyään tarve keksiä omia määritelmiä sanoille, joiden merkitys on täysin yksikäsitteisesti määritelty? Jos ei ole sopinut avioliiton solmimisesta, ei ole kihloissa. Jos on sopinut, mutta avioliittoa ei vielä ole solmittu, on kihloissa.
Ai, laki määrää jo ajattelutavankin. Onhan Suomi toki pykälien maa.
Minulla on sellainen ajattelutapa että musta väri onkin valkoista ja toisinpäin. Ei voi kukaan ajattelutapaani määrätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä laki sanoo niistä, jotka ovat kihlautuneet ilman sopimusta avioliitosta?
Eivät ole kihlautuneet, ilman sopimusta avioliitosta ei ole kihlausta. Myöskään ei ole mahdollista mennä naimisiin kihlautumatta.
Niin, no sitä lakitekstiä tästä edelleen peräänkuulutan.
Lakitekstiä ei kannata peräänkuuluttaa Vauva-palstalla (vaikka tätäkin ketjua selaamalla se löytyy vaivatta), vaan laita googleen "avioliittolaki" ja ota linkki Finlexin ajantasaiseen lakiin.
Siltä varalta, että meni vaikeaksi, tässä: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Tuosta lain kirjauksesta (1 §) kai ei ole tässäkään ketjussa mitään epäselvää. Täällä kiistellään siitä, että toiset ovat päättäneet, että heille kihlaus kuitenkin tarkoittaa muuta kuin mitä laissa sanotaan. Turha siitä on inttää ja jos lakimuutoksen haluatte, olkaa yhteydessä eduskuntaan.
Saman linkin olen avannut jo aiemmin. Sieltä ei tullut mitään muutosta siihen, etteikö kaksi ihmistä voi kihlautua ilman avioaietta. Ei ole tarvetta olla yhteydessä mihinkään, tämä kun on meille muille ihan selvä asia.
Jos teillä ei ole avioaietta niin ette ole kihloissa. Te vain seurustelette.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka minusta olisikin selkeämpää, että kihlaus tarkoittaisi aina aikomusta solmia avioliitto, täytyy rehellisyyden nimissä myöntää, että sitä sanaa käytetään myös muusta. Väitän, että kyllä te muutkin tunnistatte sellaisen merkityksen sanalla kihlaus. Eihän tätä keskustelua muuten käytäisi edes. Nimitystä kihlaus käytetään jonkinlaisesta syvemmästä ja/tai julkisemmasta sitoutumisesta parisuhteeseen. Kihlaus on riitti itsessään. Useimmiten hankitaan sormukset ja juhlistetaan tapahtumaa jollain tavalla. Valikoidaan sormuksia, ujostellaan käyttää niitä tai esitellään niitä ylpeinä muille, joillakin asiaan kuuluu mahdollisimman erikoinen kosinta, joillakin on myös erityinen kihlajaisjuhla. Useimmille(?) kihlaukseen liittyy aikomus mennä naimisiin, mutta ei kaikille.
Sanoja käytetään muullakin tavoin kuin mitä laissa määritellään. Usein sanotaan rakennusta kiinteistöksi, vaikka laissa kiinteistö tarkoittaa maa-aluetta. Jos rakennuksen omistaa muu taho kuin kiinteistön, rakennus ei ole osa kiinteistöä. Aika moni rakennus on vuokratontilla.
Kihlaus tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä kun kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kihlauksella ei ole samaa statusta kuin ennen vanhaan. Silloin kihlaus oli lain mukaan lupaus avioliitosta, ja kihlauksen purkautuessa oli oikeus vaatia purkajalta korvaus aviolupauksen rikkomisesta.
Nyt kihlaus on vain keskinäinen juttu, ja kihloissa voi olla vaikka monen eri ihmisen kanssa yhtäaikaisesti. Tai olla naimisissa, ja kihloissa samalla jonkun toisen kanssa.-
Mitä nyt laki sattuu sanomaan vallan muuta:
"6§
Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet."
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
---->kysymys ei ole mistää "statuksesta". Laki on yksiselitteinen.
Mitä laki sanoo niistä, jotka ovat kihlautuneet ilman sopimusta avioliitosta?
"Mies ja nainen, jotka ovat sopineet kihlautumisesta ovat sopineet menevänsä avioliittoon."
Autan mielelläni vaikeammissakin kysymyksissä!
Mielestäni se menee juuri noin kihlautuminen = avioliittolupaus
Mieliä on moneksi. Voi myös mennä niin, että kihlautuminen = mahdollinen avioituminen.
Kihlautuminen on AINA mahdollinen avioituminen, koska et voi tietää mitä kerkeää tapahtua ennen kuin laitatte nimet avioliittosopimukseen.
Et ole koskaan kuullut avioehdosta?