Kihlaus ilman aietta mennä naimisiin
Kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat menneet kihloihin lyhyen tuntemisen, kuten kuukauden tuntemisen jälkeen? Entä kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat olleet kihloissa useita vuosia, tyyliin 5-10 vuotta ilman että he ovat sopineet vihkimispäivää?
En ole mielestäni vanhanaikainen tai konservatiivinen henkilö, mutta olen vain ymmärtänyt asian niin, että kihlautuminen tarkoittaa sitä, että silloin luvataan/päätetään mennä naimisiin. Ja minun mielestäni lyhyen tuttavuuden jälkeen ei ole järkevää luvata sellaista. Tai mikäs kihlautuminen se on, että mennään kihloihin, mutta ei edes oteta puheeksi vihkimisajankohtaa? Luulisi, että parin - kolmen vuoden sisällä tulisi sellainen hetki, että ehtisi mennä naimisiin, vaikka haluaisikin suunnitella megahäät oikein viimeisen päälle.
Olen kuullut, että joillain on sellainen tapa, että he kihlautuvat heti seurustelun alkaessa. Mä luulen, että tällaisilla henkilöillä on sellainen luonne, että he haluavat kontrolloida kumppaniaan ja ovat luonteeltaan tosi impulsiivisia ja mustasukkaisia.
Olen myös huomannut, että jotkut naiset ajattelevat, että parisuhteen pitäisi aina jotenkin syventyä ja mennä tietyn kaavan mukaan, että ensin seurustellaan, sitten muutetaan avoliittoon ja sitten mennään kihloihin jne. Kun taasen miehet ehkä useammin haluaisivat seurustella ihan vaan rennosti ilman paineita., että suhteen pitäisi jotenkin ”edetä”.
Ja osa naisista on sellaisia, että he ovat luonteeltaan niin epävarmoja ja heillä on niin huono itsetunto, että he kaipaavat miesystävältä varmistusta siitä, että mies on tosissaan parisuhteessa, siksi he haluavat kihlautua , kun heidän mielestään muuten he eivät voi luottaa mieheen.
Kommentit (3836)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Tosi vakaa suhde, jos se täytyy ”kihloilla” syventää. Kihloissa te olette vasta jos aiotte naimisiin.
Luojan kiitos sitä ei av-mamma päätä. Syventynyt suhdekin on kestänyt jo puol vuosisataa. Siinä sitä sulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te aikuiset ihmiset, jotka haluatte leikkiä kihloja, keksikää leikillenne joku oma nimi. Ei ole kivaa mennä oikeasti kihloihin ja joutua kertomaan erikseen, että kyllä, menemme kihloihin ihan oikeasti eikä ole mikään teinien leikkikihla kyseessä.
Herran tähden. :D Kannattaa muistaa, että suurimmalle osalle elämäsi ihmisistä sinun ja miehesi avioliitto (tai avioliittoaikeet) ovat herttaisen yhdentekeviä. Teet siis itsestäsi aivan täyden pellen, kun alat kihlauduttuasi mesoamaan kuulijoille että kyllä me mennään naimisiin, ihan oikeasti ollaan menossa!
Ketään ei kiinnosta. No, vanhempianne ehkä, ja niitä suvun kaikkein vanhoillisimpia tätiä ja setiä. Kun sinulle on niin tärkeää mitä muut kihlautumisestasi ajattelevat. Suurin osa ei mitään.
Avioliiton pointtihan on nimenomaan virallistaa suhde. Eli siis se, että olette aviopari yhteiskunnan silmissä. Se voi olla myös romanttista, mutta ilman romantiikkaakin voi olla naimisissa. Avioliitto on myös ja ennen kaikkea sopimus, laissa määritelty. Eli nimenomaan on asia, joka tehdään ympäristön takia, että ollaan ympäristön silmissä virallinen, laillinen pari.
Miksi muuten homot olisivat olleet niin vihaisia, kun tämä oli heiltä kielletty? Olisivathan he voineet olla leikkinaimisissa.
Avioliitto on juuri tätä. Sopimus. Riippuen ajasta ja kulttuurista, joko sukujen tai kahden henkilön välinen sopimus. Jos siihen jotain romantiikkaa liittyy niin kiva, mutta se on vain kermaa kakun päällä. Pelkkää kermaa ei voi kakuksi kutsua.
Kihlaus on se vaihe, kun avioliitosta on sovittu, mutta ei vielä toteutettu. Kihlauksen merkki voi olla esim sormus, mutta pakollinen se ei ole.
Kyllä ja se sopimus voi olla se että avioliittoa ei tule
Älä kiemurtele. Tämän keksit sen jälkeen, kun hoksasit itsekin kihlauksen määritelmän, kun sitä sinulle rautalangasta väännettiin.
Ja sen olen koko ajan myöntänyt eikä sitä kukaan kiellä. Määritelmä on vain muuttunut ja laajentunut, kuten maailmassa on tapana.
Ei se märitelmä miksikään ole muuttunut vaikka teitä ”ollaan kihloissa vaikka ei ollakaan” tyyppejä on varmasti enemmän. Joku aiemmin sanoi, että ennen mentiin kihloihin, jos raskautui, ei pidä paikkaansa. Silloin mentiin naimisiin vaikka ilman kihlaustakin. Joku taas sanoi, että ”kaikkien kuului mennä kihloihin”, ei kuulunut vaan naimisiin. Näin siksi, että lapselle haluttiin turvata isän sukunimi ja naimisiin meno kuului asiaan, jos seksiä oli harrastettu. Jälkimmäisessä väitteessä taas ei ole perää, koska ennen oli häpeällistä, jos oltiin kihloissa mutta ei naimisissa. Tällainen tilanne syntyi vain, jos avioliitto ei ollut mahdollinen (yleisin syy se, että miehellä oli jo vaimo).
Itseasiassa sellaiset avioliitot mitkä on hyöty raha ja kulissia tai oleskelulupaa vasta KAUHEITA onkin . Siinä valossa on ihan sama mikä sormus tai nimike on . Enemmistö Aasia arabia suunnalta on länteen tullut jonkun huijatun rahoilla ja nehän ei välitä edes lapsista vaan luvat tulee ja ilmainen raha, erotaan heti siirrytään seuraavaan kohteeseen . Huijatut maksaa ruuan auton lennot vaatteet kaiken asumiskulut . Molempia sukupuolia esiintyy huijareina . Ostetaan autoja huijatun rahoilla korteilla myydään huijatun tavaroita vaatteita TV stererot autoja koruja maksetaan huijatun rahoilla tai maksatetaan . Siihen liittyy julma hyväksi käyttö valehtelu väärentäminen ja tahallinen häirintä. Kiristetään lisää ja lisää siirretään rahaa ulkomaille ja kavereille etsitään vastaavia huijattavia. ( Monessa tapauksessa on jo naimisissa muissa maissa tai rikostausta ).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Tosi vakaa suhde, jos se täytyy ”kihloilla” syventää. Kihloissa te olette vasta jos aiotte naimisiin.
Luojan kiitos sitä ei av-mamma päätä. Syventynyt suhdekin on kestänyt jo puol vuosisataa. Siinä sitä sulle.
Sama se mulle on. Kunhan totesin, että on täyttä sontaa väittää, että mukakihlat syventää suhdetta. Lupaus ettei muita nus*ita toimii samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te aikuiset ihmiset, jotka haluatte leikkiä kihloja, keksikää leikillenne joku oma nimi. Ei ole kivaa mennä oikeasti kihloihin ja joutua kertomaan erikseen, että kyllä, menemme kihloihin ihan oikeasti eikä ole mikään teinien leikkikihla kyseessä.
Herran tähden. :D Kannattaa muistaa, että suurimmalle osalle elämäsi ihmisistä sinun ja miehesi avioliitto (tai avioliittoaikeet) ovat herttaisen yhdentekeviä. Teet siis itsestäsi aivan täyden pellen, kun alat kihlauduttuasi mesoamaan kuulijoille että kyllä me mennään naimisiin, ihan oikeasti ollaan menossa!
Ketään ei kiinnosta. No, vanhempianne ehkä, ja niitä suvun kaikkein vanhoillisimpia tätiä ja setiä. Kun sinulle on niin tärkeää mitä muut kihlautumisestasi ajattelevat. Suurin osa ei mitään.
Avioliiton pointtihan on nimenomaan virallistaa suhde. Eli siis se, että olette aviopari yhteiskunnan silmissä. Se voi olla myös romanttista, mutta ilman romantiikkaakin voi olla naimisissa. Avioliitto on myös ja ennen kaikkea sopimus, laissa määritelty. Eli nimenomaan on asia, joka tehdään ympäristön takia, että ollaan ympäristön silmissä virallinen, laillinen pari.
Miksi muuten homot olisivat olleet niin vihaisia, kun tämä oli heiltä kielletty? Olisivathan he voineet olla leikkinaimisissa.
Avioliitto on juuri tätä. Sopimus. Riippuen ajasta ja kulttuurista, joko sukujen tai kahden henkilön välinen sopimus. Jos siihen jotain romantiikkaa liittyy niin kiva, mutta se on vain kermaa kakun päällä. Pelkkää kermaa ei voi kakuksi kutsua.
Kihlaus on se vaihe, kun avioliitosta on sovittu, mutta ei vielä toteutettu. Kihlauksen merkki voi olla esim sormus, mutta pakollinen se ei ole.
Kyllä ja se sopimus voi olla se että avioliittoa ei tule
Älä kiemurtele. Tämän keksit sen jälkeen, kun hoksasit itsekin kihlauksen määritelmän, kun sitä sinulle rautalangasta väännettiin.
Ja sen olen koko ajan myöntänyt eikä sitä kukaan kiellä. Määritelmä on vain muuttunut ja laajentunut, kuten maailmassa on tapana.
Ei se märitelmä miksikään ole muuttunut vaikka teitä ”ollaan kihloissa vaikka ei ollakaan” tyyppejä on varmasti enemmän. Joku aiemmin sanoi, että ennen mentiin kihloihin, jos raskautui, ei pidä paikkaansa. Silloin mentiin naimisiin vaikka ilman kihlaustakin. Joku taas sanoi, että ”kaikkien kuului mennä kihloihin”, ei kuulunut vaan naimisiin. Näin siksi, että lapselle haluttiin turvata isän sukunimi ja naimisiin meno kuului asiaan, jos seksiä oli harrastettu. Jälkimmäisessä väitteessä taas ei ole perää, koska ennen oli häpeällistä, jos oltiin kihloissa mutta ei naimisissa. Tällainen tilanne syntyi vain, jos avioliitto ei ollut mahdollinen (yleisin syy se, että miehellä oli jo vaimo).
Juuri näin. Nämä ei varmasti edes tiedä mistä johtuu, että miksi isovanhemmillamme osalla on mekkokankaat pöytäliinoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Tosi vakaa suhde, jos se täytyy ”kihloilla” syventää. Kihloissa te olette vasta jos aiotte naimisiin.
Luojan kiitos sitä ei av-mamma päätä. Syventynyt suhdekin on kestänyt jo puol vuosisataa. Siinä sitä sulle.
Sama se mulle on. Kunhan totesin, että on täyttä sontaa väittää, että mukakihlat syventää suhdetta. Lupaus ettei muita nus*ita toimii samoin.
Se on aina yhtä ihanaa kun joku random tietää miten muiden suhteet menee.
Mikäli lapsen isäksi epäilty suostuu tehdään isyys testi . Sitten hän tunnustaa lapsen virallisesti ja lapsi saa sopimalla joko isän nimen tai äidin. Eihän sukunimi mitään merkitse kun saman nimisiä on miljoona . Laittomat ja väärillä passeilla liikkuvat päälle ja nehän on kopioituja nimiä . Otetaan nimi ja väärennetään passit . Tai otetaan kuolleelta passi . Viisumi toimisto voi kopioida passit täysin vapaasti tehdä kopioita ja väärentää . Kuvamuokkauksia voi tehdä . Facebookissa voi joku ottaa kuvasi väärentää passin itselleen tiedoillasi kuvata tietosi . Uskontolahkoissa väärennetään . Niin passit kuin viisumit . Varastetun auton paperit kuin muukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Tosi vakaa suhde, jos se täytyy ”kihloilla” syventää. Kihloissa te olette vasta jos aiotte naimisiin.
Luojan kiitos sitä ei av-mamma päätä. Syventynyt suhdekin on kestänyt jo puol vuosisataa. Siinä sitä sulle.
Sama se mulle on. Kunhan totesin, että on täyttä sontaa väittää, että mukakihlat syventää suhdetta. Lupaus ettei muita nus*ita toimii samoin.
Nää on näitä samoja, jotka hankki parisuhdekriisissään lapsen 😅 Kivasti syventää suhdetta. Aika heikkoa on, jos tarvitsee kihlat osatakseen syvemmin rakastaa.
Thaimaalaisilla on nykyään suomalaiset sukunimet ja omaisuus .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Tosi vakaa suhde, jos se täytyy ”kihloilla” syventää. Kihloissa te olette vasta jos aiotte naimisiin.
Luojan kiitos sitä ei av-mamma päätä. Syventynyt suhdekin on kestänyt jo puol vuosisataa. Siinä sitä sulle.
Sama se mulle on. Kunhan totesin, että on täyttä sontaa väittää, että mukakihlat syventää suhdetta. Lupaus ettei muita nus*ita toimii samoin.
Se on aina yhtä ihanaa kun joku random tietää miten muiden suhteet menee.
Sun suhde ei kiinnosta mua pätkääkään. En tiedä enkä halua tietää. Totesin vain, että melko erikoista on, jis tarvitsee sanan kihlat suhteensa päälle leimaksi vaikka ei edes ole kihloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Tosi vakaa suhde, jos se täytyy ”kihloilla” syventää. Kihloissa te olette vasta jos aiotte naimisiin.
Luojan kiitos sitä ei av-mamma päätä. Syventynyt suhdekin on kestänyt jo puol vuosisataa. Siinä sitä sulle.
Sama se mulle on. Kunhan totesin, että on täyttä sontaa väittää, että mukakihlat syventää suhdetta. Lupaus ettei muita nus*ita toimii samoin.
Nää on näitä samoja, jotka hankki parisuhdekriisissään lapsen 😅 Kivasti syventää suhdetta. Aika heikkoa on, jos tarvitsee kihlat osatakseen syvemmin rakastaa.
Aika heikkoa se tossa kohtaa kyllä olisikin.
Maahan pääsyyn ja sossuun sekä tukiin tehdään lapsi elatusmaksut . Siis ei vain naisia huijata myös miehiä huijataan ja valtioita . Sehän ihan sama mikä sukunimi on jos äiti ja isä on tunnustettu . Millaiset lapsi edut on Thaimaassa mutta kyllä niiden tileillä näkyy siellä olevan satoja tuhansia ja euroissa vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Tosi vakaa suhde, jos se täytyy ”kihloilla” syventää. Kihloissa te olette vasta jos aiotte naimisiin.
Luojan kiitos sitä ei av-mamma päätä. Syventynyt suhdekin on kestänyt jo puol vuosisataa. Siinä sitä sulle.
Sama se mulle on. Kunhan totesin, että on täyttä sontaa väittää, että mukakihlat syventää suhdetta. Lupaus ettei muita nus*ita toimii samoin.
Se on aina yhtä ihanaa kun joku random tietää miten muiden suhteet menee.
Sun suhde ei kiinnosta mua pätkääkään. En tiedä enkä halua tietää. Totesin vain, että melko erikoista on, jis tarvitsee sanan kihlat suhteensa päälle leimaksi vaikka ei edes ole kihloissa.
21 sivua! "Ei kiinnosta yhtään". LOL!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Tosi vakaa suhde, jos se täytyy ”kihloilla” syventää. Kihloissa te olette vasta jos aiotte naimisiin.
Luojan kiitos sitä ei av-mamma päätä. Syventynyt suhdekin on kestänyt jo puol vuosisataa. Siinä sitä sulle.
Sama se mulle on. Kunhan totesin, että on täyttä sontaa väittää, että mukakihlat syventää suhdetta. Lupaus ettei muita nus*ita toimii samoin.
Se on aina yhtä ihanaa kun joku random tietää miten muiden suhteet menee.
Sun suhde ei kiinnosta mua pätkääkään. En tiedä enkä halua tietää. Totesin vain, että melko erikoista on, jis tarvitsee sanan kihlat suhteensa päälle leimaksi vaikka ei edes ole kihloissa.
21 sivua! "Ei kiinnosta yhtään". LOL!
Nyt sulla vähän keulii, jos sä kuvittelet sun suhteesta puhutun 21 sivua.
Saahan sitä teinikihloissa olla, ei se väärin ole. Pääasia että pariskunnan molemmilla osapuolilla on sama näkemys kihlautumisen merkityksestä :) Mulle se tarkoittaa, että naimisiin on tarkoitus mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Tosi vakaa suhde, jos se täytyy ”kihloilla” syventää. Kihloissa te olette vasta jos aiotte naimisiin.
Luojan kiitos sitä ei av-mamma päätä. Syventynyt suhdekin on kestänyt jo puol vuosisataa. Siinä sitä sulle.
Sama se mulle on. Kunhan totesin, että on täyttä sontaa väittää, että mukakihlat syventää suhdetta. Lupaus ettei muita nus*ita toimii samoin.
Se on aina yhtä ihanaa kun joku random tietää miten muiden suhteet menee.
Sun suhde ei kiinnosta mua pätkääkään. En tiedä enkä halua tietää. Totesin vain, että melko erikoista on, jis tarvitsee sanan kihlat suhteensa päälle leimaksi vaikka ei edes ole kihloissa.
21 sivua! "Ei kiinnosta yhtään". LOL!
Nyt sulla vähän keulii, jos sä kuvittelet sun suhteesta puhutun 21 sivua.
Saati, että sä olet täällä yksin puhunut 😀 On nää hauskoja. Mä luulen, että jokainen pää punaisena mesoava on pettynyt ettei päässeet naimisiin ja siksi yrittävät saada mukakihlat näyttämään oklta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Tosi vakaa suhde, jos se täytyy ”kihloilla” syventää. Kihloissa te olette vasta jos aiotte naimisiin.
Luojan kiitos sitä ei av-mamma päätä. Syventynyt suhdekin on kestänyt jo puol vuosisataa. Siinä sitä sulle.
Sama se mulle on. Kunhan totesin, että on täyttä sontaa väittää, että mukakihlat syventää suhdetta. Lupaus ettei muita nus*ita toimii samoin.
Se on aina yhtä ihanaa kun joku random tietää miten muiden suhteet menee.
Sun suhde ei kiinnosta mua pätkääkään. En tiedä enkä halua tietää. Totesin vain, että melko erikoista on, jis tarvitsee sanan kihlat suhteensa päälle leimaksi vaikka ei edes ole kihloissa.
Ohis, mutta et todennut noin. :D Ylimielisenä nuijana luulit tietäväsi mikä muiden suhteita syventää ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Tosi vakaa suhde, jos se täytyy ”kihloilla” syventää. Kihloissa te olette vasta jos aiotte naimisiin.
Luojan kiitos sitä ei av-mamma päätä. Syventynyt suhdekin on kestänyt jo puol vuosisataa. Siinä sitä sulle.
Sama se mulle on. Kunhan totesin, että on täyttä sontaa väittää, että mukakihlat syventää suhdetta. Lupaus ettei muita nus*ita toimii samoin.
Se on aina yhtä ihanaa kun joku random tietää miten muiden suhteet menee.
Sun suhde ei kiinnosta mua pätkääkään. En tiedä enkä halua tietää. Totesin vain, että melko erikoista on, jis tarvitsee sanan kihlat suhteensa päälle leimaksi vaikka ei edes ole kihloissa.
21 sivua! "Ei kiinnosta yhtään". LOL!
Nyt sulla vähän keulii, jos sä kuvittelet sun suhteesta puhutun 21 sivua.
Ei muuten ymmärrä miten toisten suhteet niin paljon kiinnostaa ja mitä nimitystä kukin suhteestaan käyttää. Sitä täällä onkin moneen kertaan peräänkuulutettu saamatta vastausta. Joku siinä on että niin kiinnostaa.
Ennen ei ollut ehkäisy välineitä kondomi . Lapsen voi laittaa homman kumman nimiin . Monet ottaa nimelleen myös toisen miehen lapsia vaikka kirjoissa on sen oikean miehen nimi lapsen isänä ja monen isättömän lapsen isäpuoli on antanut nimensä kun äiti on mennyt naimisiin niin nimi muuttunut ja sitten muutettu se yhteiseksi. Ettei voi tietää yhtään varmaksi mikä jonkun oikea nimi olisi. Lopulta ei aina voi tietää edes kuka on oikea lapsen isä jos ollut monen kanssa samaan aikaan .....olenko oikeasti tuon miehen lapsi voikin olla ettei ole. Kihlaus tarkoittaa tykkään vähän enemmän susta kuin muista ja ollaan yhdessä merkkinä . Ennen vanhaan se oli avioliittoon menevien häitä odotellessa merkki . Lapset tehdään häiden jälkeen mutta nykyään jo monella on lapsia ennen avioliittoa.
Tosi vakaa suhde, jos se täytyy ”kihloilla” syventää. Kihloissa te olette vasta jos aiotte naimisiin.