Olenko hullu, kun ajattelen näin?

Olet hullu

Ajattelin samoin

Et ole hullu. Olet (ehkä jopa yltiö) rationaalinen. Monethan jopa itkevät kun lukevat lööpeistä, että on tapahtunut monia henkiä vaatinut tapaturma tai katastrofi. Itse en esimerkiksi ymmärrä mihin tarvitaan kriisiapua, jos teinit hurauttavat autolla metsään ja itsensä hengiltä. Vituttaisihan ja sattuisihan se jos ne olisivat kavereita, mutta jos ainut yhteys on se että ovat samasta kaupungista tai koulusta...

Muutama länkkäri ei vaikuta yhtään mitään. Vähän suhteellisuudentajua.

Itse tavallaan tunnistan ajatuksesi, mutta siten sitä, että miksi "arvokkaiden" ihmisten täytyy kuolla, esimerkiksi sen jonkun pitkälle päässeen AIDS-tutkijan. Eikö mieluummin vaikka joku kehitysvammainen intialainen...

Olet hullu riippumatta, miten ajattelit.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 13:30"]

Muutama länkkäri ei vaikuta yhtään mitään. Vähän suhteellisuudentajua.

[/quote]

Muutama länkkäri vaikuttaa saman verran kuin kylällinen aboja.

Et ole hullu, kykenet vain ajattelemaan tätä rationaalisesti ilman empatiakuohuja.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 13:31"]Itse tavallaan tunnistan ajatuksesi, mutta siten sitä, että miksi "arvokkaiden" ihmisten täytyy kuolla, esimerkiksi sen jonkun pitkälle päässeen AIDS-tutkijan. Eikö mieluummin vaikka joku kehitysvammainen intialainen...

[/quote]

Sen sijaan sinun ajatuksesi ovat oksettavia. Painu uusnatsien joukkoon haaveilemaan siitä miten huonot ihmiset saisivat kuolla ja arvokkaat elää.

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 13:33"][quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 13:30"]

Muutama länkkäri ei vaikuta yhtään mitään. Vähän suhteellisuudentajua.

[/quote]

Muutama länkkäri vaikuttaa saman verran kuin kylällinen aboja.

[/quote]

Mikä on länkkärin hedelmällisyysluku ja mikä afrikkalaisen. Muutama abo aiheuttaisi tosin niiden "sukupuuton".

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 13:29"]

Et ole hullu. Olet (ehkä jopa yltiö) rationaalinen. Monethan jopa itkevät kun lukevat lööpeistä, että on tapahtunut monia henkiä vaatinut tapaturma tai katastrofi. Itse en esimerkiksi ymmärrä mihin tarvitaan kriisiapua, jos teinit hurauttavat autolla metsään ja itsensä hengiltä. Vituttaisihan ja sattuisihan se jos ne olisivat kavereita, mutta jos ainut yhteys on se että ovat samasta kaupungista tai koulusta...

[/quote]Siinä on vaan se, että rationaalisuudellakin on rajansa - suru, tuska ja viha ei liiemmin rationaalisia ole luonteeltaan, vaan kokonaisvaltaisia tuntemuksia, joilla on tapana räjähtää käsille hoitamattomana. Varsinkin, jos menehtyneen omaiset ja läheiset eivät pääse surustaan ja joissakin tapauksissa vihastaan yli. Koska harva ihminen kykenee käsittelemään itsekseen raskaiksi sanottuja menetyksiä, niin on hyvä ja oikeastikin rationaalista ja utilitaarista auttaa kärsiviä menetyksen keskellä - keinot vaikuttaa ja ehkäistä pahan olon eskaloitumista vaihtelevat suurestikin.

Hah, en oo ainut siis. Mulle tuli nimittäin täsmälleen samanlainen ajatus mieleen. Ja sekuntia myöhemmin jo soimasin itseäni ja ajattelin että mitä jos ois sattunut omalle kohdalle. Toisaalta mä järkeistän asioita niin paljon, että järkeistän jopa läheisten poismenoja, ettei sydämeen sattuisi niin paljoa. Kaikelle löytyy aina jokin tarkoitus ja että niin sen piti mennä ja että ei sille minkään voi, niin vain tapahtui. Ja sitten hetkessä soimaan itseäni epänormaaliksi, kylmäksi ihmiseksi. Vaikka luulen että olen jopa liian herkkä ja tuo järkeistäminen on suojelumekanismi.

Up

Up

Harva varmaan uskaltaa myöntää, mutta noin suurin osa ihmisistä ajattelee. Ainakin niin kauan, kun joku tragedia sattuu omaan tuttavapiiriin.

Sama juttu minullakin. En kyllä muuten ole mitenkään kylmä tai erityisen rationaalinen ihminen. Ristiriitaista

Ei sitä tosiaankaan ajatuksilleen mitään voi. Et ole hullu niin kauaa, kun et ala itse edesauttaa väkimäärän vähenemistä.

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 00:35"]Harva varmaan uskaltaa myöntää, mutta noin suurin osa ihmisistä ajattelee. Ainakin niin kauan, kun joku tragedia sattuu omaan tuttavapiiriin.

[/quote]

Wtf???

Empatian puute.

Tällaiset ihmiset ovat kauheimpia vallassa, ku eivät kykene ajattelemaan asioita toisten näkökulmasta. Jos on noin huolissaan tämän maailman kansoituksesta, että on iloinen (edes nanosekunnin) kun toiset kuolee, niin voihan aloittaa ihan omasta lisääntymisestä ja jättää sen väliin. Varmaan monessakin mielessä siitä seuraa vaan hyvää..

[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 13:44"]

Hah, en oo ainut siis. Mulle tuli nimittäin täsmälleen samanlainen ajatus mieleen. Ja sekuntia myöhemmin jo soimasin itseäni ja ajattelin että mitä jos ois sattunut omalle kohdalle. Toisaalta mä järkeistän asioita niin paljon, että järkeistän jopa läheisten poismenoja, ettei sydämeen sattuisi niin paljoa. Kaikelle löytyy aina jokin tarkoitus ja että niin sen piti mennä ja että ei sille minkään voi, niin vain tapahtui. Ja sitten hetkessä soimaan itseäni epänormaaliksi, kylmäksi ihmiseksi. Vaikka luulen että olen jopa liian herkkä ja tuo järkeistäminen on suojelumekanismi.

[/quote]

Tunteet kannattaa tuntea ja kärsiä. Se kasvattaa ja vie eteenpäin. Käsittelemättömät asiat ja tunteet jättävät sinut henkisesti samalle tasolle limboon.

Ja itseään on hyvä kyseenalaistaa aina silloin tällöin.

Et ole hullu, harmi että et saanut elää 1930-luvun saksassa, sinä ja Hitler olisitte tulleet varmasti hyvin juttuun!