Miksi helsinkiläiset ei tervehdi ja ovat niin juntteja?
Helsinkiläismiehen mielipidekirjoitus siitä, että suomalaiset eivät tervehdi, on ollut Helsingin Sanomien verkkosivujen päivän luetuimpia juttuja ja levinnyt sosiaalisessa mediassa.
Mies kirjoittaa naapurustossaan asuneesta amerikkalaisperheestä, joka palasi kotimaahansa kolmen vuoden Suomessa olon jälkeen kyllästyttyään suomalaisten outoon maneeriin, tervehtimättömyyteen.
"Läksiäistilaisuudessa kysyin heiltä, mitä mieltä he olivat Suomesta. Vastaus oli karu: emme voi muistaa lämmöllä maata, missä ihmiset eivät tervehdi toisiaan."
"Amerikkalaiset kertoivat, että heidän kerrostalossaan asui ihmisiä, jotka eivät tervehtineet heitä kertaakaan kolmen vuoden aikana. He ajattelivat asian johtuvan heidän ulkomaalaisuudestaan, mutta lohdutin heitä kertomalla, että suomalaiset ovat yhtä tylyjä omankin maansa kansalaisia kohtaan."
"Miksi asia, joka kuuluu normaaleihin käytöstapoihin muissa läntisissä sivistysmaissa, on niin vaikea suomalaisille?"
Suomalaiset kovin filtteröimään, voi voi tätä sakkia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288716778245.html
http://www.hs.fi/mielipide/Miksi+suomalaiset+eiv%C3%A4t+tervehdi/a1405823628781
Kommentit (75)
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 18:05"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 18:03"]
[/quote]
Juu, ei tervehditäkään, ja se on mun pointtini exactly. Ihminen tervehtii niitä, joiden kanssa kokee jotain sosiaalista yhteydenkuuluvuutta, joka voi johtua kuulumisesta rajattuun ryhmään (esim. naapuruus, suomalaiset Denverin alueella) tai tilanteesta johtuvaa "kohtalontoveruutta": tässä jonotan, on kuuma ja kassajono liikkuu hitaasti.
Mutta tosiaan ei kukaan nyt kaikkia vastaantulijoita KAUPUNGISSA voi alkaa tervehtiä. Maalla kyllä, kun vastaantulijoita on kovin vähän, on usein tapana morjestaa kaikkia vastaantulijoita.
Ja silloin juurikin on kyse siitä, mikä kussakin kulttuurissa koetaan yhteenkuuluvuudeksi. Suomalaisen mielestä ei se kaupassa asiointi ole sitä, sen sijaan esim. päiväkotiin tullessa on tapana tervehtiä muiden lasten vanhempia. Jenkeissä (tosin aika noloa niputtaa heitäkään nyt kaikkia kovin aurinkoisen sosiaalisiksi, New Yorkissa ON eri tavat kuin vaikkapa keskilännen pikkukaupungissa) ne yhteenkuuluvuuden rajat ehkä ovat hiukan matalammat.
Mutta että joku tulee amerikoista tänne nyrpistelemään meitä, kun olemme niin huonokäytöksisiä ja tylyjä tuollaisen takia, ei hitsi ;-)) Minä koen, että suomalaiset - jopa me stadilaiset - olemme monessa ihan hyväkäytöksistä sakkia. Jonoissa ei etuilla, muillekin annetaan tilaa - tästä sopii monen muun pääkaupungin asukkaiden ottaa oppia. Sosiaalisiakin ollaan, kun yhtään lähemmin tutustutaan.
29
[/quote]
Monestikko saa monella palstalla lukea suomalaisten nyrpistelevän amerikkalaisille?
[/quote]
Ei oikeastaan ikinä. Yhdysvaltain öykkäröivälle ulkopolitiikalle ja sotilaspolitiikalle, samoin heidän omituiselle sosiaalipolitiikalleen ja puuttuvalle vakuutusturvalle yms., mutta hyvin harvoin jos koskaan amerikkalaisille ihmisinä. Enemmän se on sellaista suu auki linnunpoika -tyyppistä ihailua, kun siellä on kaaaaikki niiiiin hyvin ja ihmiset positiivisia (not!).
29
[/quote]
Eikös tääkin koko ketju ole juurikin sitä?
Mä olen muuttanut jonkin verran ja todella erilaisia kokemuksia. Yhdessä "junttilassa" harva tervehti. Toisessa tunnettiin lähes kaikki (omistusasuntoja, pitkäaikaiset asukkaat) Kun muutettiin pois ostivat läkisijäislahjoja ja pari jopa kirjoittelekin perään ja kyseli kuulumisia. Yhdessä talossa oli asukkaiden järjestämää ohjelmaa. Muutoinkin avuliaita esimerkiksi saattoivat pumpata pyörään ilmaa tai tulivat avuksi, jos kanteli raskaita tavaroita.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 18:06"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 18:04"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 17:54"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 17:48"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:31"]Vaihtaisin kyllä Suomen tervehtimiskulttuurin puutteen amerikkalaiseen vaikka heti, jos se ois mahdollista. On oikeasti tosi outoa, kun ihmiset vain mulkoilevat tai välttelevät katseita, vaikka oikeasti ei ole mitään riitaa/pahaa verta ko. ihmisten välillä. Iloinen "moi" ja nopea hymy -- mikä siinä nyt on Suomessa niin vaikeaa?!?
[/quote]
He eivät juuri silloin halua kontaktia, vaan olla rauhassa omissa ajatuksissaan. Mikä siinä nyt niin vaikeaa on?
Jos joku ei tervehdi, se ei ole henkilökohtainen inhon osoitus, vaan ilmaisu halusta pidättyä kontaktista. Siksi siitä on turha loukkaantua.
Maaseudulla tervehditään vieraitakin, koska vastaantulijoita on vähän. Minäkin tervehdin. Mutta kaupungissa en, koska täällä se ei ole tapana vastaantulijoiden suuren määrän vuoksi. No joo, jos joku minua tervehtii, niin vastaan kyllä, mutta ajattelen, että ko. vieraide moikkaaja ei ihan ehkä ole perillä kaupunkitavoista.Tavat siis erovat eri sosiaalisissa ympäristöissä, eikä kukasn voi minusta määrittää muiden puolesta, mikä on se Ainoa ja Oikea tapa.
(Se, joka linkkasi Ihmebantusketsin)
[/quote]
Ei USA:ssakaan jokaista tervehditä, hyvä ihme nyt sentään!
Tervehditään jos mennään samaan hissiin, jos tullaan lenkillä vastakkain, siihen liittyy aina joku yhteinen nimittäjä ja katsekontakto, ei pelkkä kadulla kävely.
Ei kaupassa tarvitse jokaista tervehtiä, mutta jos ollaan samaa hyllyä tutkimassa hetki yhdessä, silloin voi jo sen tervehdyksen heittää. Samoin pyytää anteeksi "excuse me"
, jos joutuu menemään toisen edestä, kun se on katselemassa hyllyä. suomessa kukaan ei huomaa toista, ei vaan tullaan kärryjen kanssa siihen hyllyn eteen vaikka selkeesti on huomannut toisen, kun ei kerran kumoon ole ajanut.
Kassajonossa peräkkäin seisominen ei aiheuta tervehdystä, mutta siinäkin voi toisen kanssa jutella, ilman että ensin tervehtii.
Jotenkin se nyt tuntuu vaikealta suomalaisten tajuta tuota tilannetta, ihankuin USA:laiset kulkisivat ja jatkuvasti hokisivat tervehdyksiä hymy huulilla.
20v USA:ssa
[/quote]
Juu, ei tervehditäkään, ja se on mun pointtini exactly. Ihminen tervehtii niitä, joiden kanssa kokee jotain sosiaalista yhteydenkuuluvuutta, joka voi johtua kuulumisesta rajattuun ryhmään (esim. naapuruus, suomalaiset Denverin alueella) tai tilanteesta johtuvaa "kohtalontoveruutta": tässä jonotan, on kuuma ja kassajono liikkuu hitaasti.
Mutta tosiaan ei kukaan nyt kaikkia vastaantulijoita KAUPUNGISSA voi alkaa tervehtiä. Maalla kyllä, kun vastaantulijoita on kovin vähän, on usein tapana morjestaa kaikkia vastaantulijoita.
Ja silloin juurikin on kyse siitä, mikä kussakin kulttuurissa koetaan yhteenkuuluvuudeksi. Suomalaisen mielestä ei se kaupassa asiointi ole sitä, sen sijaan esim. päiväkotiin tullessa on tapana tervehtiä muiden lasten vanhempia. Jenkeissä (tosin aika noloa niputtaa heitäkään nyt kaikkia kovin aurinkoisen sosiaalisiksi, New Yorkissa ON eri tavat kuin vaikkapa keskilännen pikkukaupungissa) ne yhteenkuuluvuuden rajat ehkä ovat hiukan matalammat.
Mutta että joku tulee amerikoista tänne nyrpistelemään meitä, kun olemme niin huonokäytöksisiä ja tylyjä tuollaisen takia, ei hitsi ;-)) Minä koen, että suomalaiset - jopa me stadilaiset - olemme monessa ihan hyväkäytöksistä sakkia. Jonoissa ei etuilla, muillekin annetaan tilaa - tästä sopii monen muun pääkaupungin asukkaiden ottaa oppia. Sosiaalisiakin ollaan, kun yhtään lähemmin tutustutaan.
29
[/quote]
Jonossa ei etuilla...kun ei ole jonoja, jos jonnekkin mennään isommalla porukalla, kaikki menee yhteen kasaan, ei synny sitä jonoa. Bussiin tungetaan ennenkuin pysäkille jäävät tulevat ulos.
Kassajonossa ollaan ensin yhdessä ja äkkiä toiseen jos muka liikkuu nopeammin. Kärryillä edellä olijaa nilkkoihin, ei edes UPS sanota, vaikka huomataan vahinko. Lentokoneeseen tungetaan kaikki yhtä aikaa, ei siis todella etuilla, kun ei ole jonoa.
Liikenteessä on jonoja, mutta siellä ei sitten huomioida toisia, jos ei ole sun vuoro tulla sieltä sivukadulta, saat odottaa kunnes ruuhka hälvenee. Liikenteessä jokaisen kuuluu opettaa toistaan, soitetaan äänimerkkiä, oppii nopeemmin. jne...
[/quote]
No ei pidä paikkaansa. Matkustelepa hiukan, niin näet, että todellakin täällä Helsingissä puuttuu iso osa siitä kyynärpäät edellä -meiningistä, millä muualla toimitaan.
29
[/quote]
Ehkä olenkin jo matkustellut tarpeeksi, peräti ihan ulkomailla...
[/quote]
Matkusta lisää. Tuo ei ole selvästi riittänyt kartuttamaan tietämystäsi...
29
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 18:08"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 18:05"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 18:03"]
[/quote]
Juu, ei tervehditäkään, ja se on mun pointtini exactly. Ihminen tervehtii niitä, joiden kanssa kokee jotain sosiaalista yhteydenkuuluvuutta, joka voi johtua kuulumisesta rajattuun ryhmään (esim. naapuruus, suomalaiset Denverin alueella) tai tilanteesta johtuvaa "kohtalontoveruutta": tässä jonotan, on kuuma ja kassajono liikkuu hitaasti.
Mutta tosiaan ei kukaan nyt kaikkia vastaantulijoita KAUPUNGISSA voi alkaa tervehtiä. Maalla kyllä, kun vastaantulijoita on kovin vähän, on usein tapana morjestaa kaikkia vastaantulijoita.
Ja silloin juurikin on kyse siitä, mikä kussakin kulttuurissa koetaan yhteenkuuluvuudeksi. Suomalaisen mielestä ei se kaupassa asiointi ole sitä, sen sijaan esim. päiväkotiin tullessa on tapana tervehtiä muiden lasten vanhempia. Jenkeissä (tosin aika noloa niputtaa heitäkään nyt kaikkia kovin aurinkoisen sosiaalisiksi, New Yorkissa ON eri tavat kuin vaikkapa keskilännen pikkukaupungissa) ne yhteenkuuluvuuden rajat ehkä ovat hiukan matalammat.
Mutta että joku tulee amerikoista tänne nyrpistelemään meitä, kun olemme niin huonokäytöksisiä ja tylyjä tuollaisen takia, ei hitsi ;-)) Minä koen, että suomalaiset - jopa me stadilaiset - olemme monessa ihan hyväkäytöksistä sakkia. Jonoissa ei etuilla, muillekin annetaan tilaa - tästä sopii monen muun pääkaupungin asukkaiden ottaa oppia. Sosiaalisiakin ollaan, kun yhtään lähemmin tutustutaan.
29
[/quote]
Monestikko saa monella palstalla lukea suomalaisten nyrpistelevän amerikkalaisille?
[/quote]
Ei oikeastaan ikinä. Yhdysvaltain öykkäröivälle ulkopolitiikalle ja sotilaspolitiikalle, samoin heidän omituiselle sosiaalipolitiikalleen ja puuttuvalle vakuutusturvalle yms., mutta hyvin harvoin jos koskaan amerikkalaisille ihmisinä. Enemmän se on sellaista suu auki linnunpoika -tyyppistä ihailua, kun siellä on kaaaaikki niiiiin hyvin ja ihmiset positiivisia (not!).
29
[/quote]
Eikös tääkin koko ketju ole juurikin sitä?
[/quote]
No ei. luehan kunnolla.Iso osa suhtautuu nöyristellen yhden yksittäisen perheen kommentteihin ja ottaa ne jotenkin laajana suomalaisanalyysinä yhtään pysähtymättä miettimään sitä, miksi a) ylipäätään kaikkia pitäisi isossa kaupungissa edes tervehtiä, b) tekevätkö edes positiivisiksi mainostetut amerikkalaiset itse niin ja c) käyttäytyvätkö kaikki suomalaiset muka samalla lailla, entä amerikkalaiset...
29
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 18:09"]
Mä olen muuttanut jonkin verran ja todella erilaisia kokemuksia. Yhdessä "junttilassa" harva tervehti. Toisessa tunnettiin lähes kaikki (omistusasuntoja, pitkäaikaiset asukkaat) Kun muutettiin pois ostivat läkisijäislahjoja ja pari jopa kirjoittelekin perään ja kyseli kuulumisia. Yhdessä talossa oli asukkaiden järjestämää ohjelmaa. Muutoinkin avuliaita esimerkiksi saattoivat pumpata pyörään ilmaa tai tulivat avuksi, jos kanteli raskaita tavaroita.
[/quote]
Tuo kuulostaa hienolta, naapurit auttaa.
Itse odottaisin ihan kaikilta sellaista toisen huomioimista, ei vaan ne lähimmät naapurit.
Tottakai vaikuttaa onko vaikka kerrostalo jossa omistusasuntoja vai jatkuvasti vaihtuvia vuokralaisia, mutta ei se vaihtuvuus luulisi estävän tervehdystä.
Itse kerran pidemmällä komennuksella asuimme muutaman viikon tehtaan mobile house:ssa...mukavampi kuin hotellihuone...siellä jo naapuri toisena pvnä toi meille itsepaistamiaan pikkuleipiä lahjaksi.
20 v USA:ssa
helsinkiläisillä junteilla huono itsetunto, kamala vinkuminen kun joku vähän moittii :D
Muistan yhden lehtijutun muutaman vuoden takaa, joka kertoi maahanmuutajista(ei somaleja yms) ja heidän asumisestaan. Olivat muuttaneet kerrostaloon ja pistäneet pöydän koreaksi ja kutsuivat seinänaapurit käymään. Kukaan ei tullut. No onhan tuo aika radikaalia suomessa.
Itse Amerikassa asuessani loppuvaiheessa kuvainnollisesti oksensin mielessäni joka kerta, kun joku supermarketin myyjä tai nopeasti ohijuokseva kaukainen naapuri väänsi tekohymyä ja "Hi!!! How are YOUU?" -letkautuksen. En jaksanut enää, ihan turhaa, ei kysyjää oikeasti kiinnosta ja hymyilen kyllä silloin kun siltä tuntuu, en joka hemmetin hetki jokaiselle ohikulkijalle. Ei sellaista vain jaksa, se on niin muovista pakkopullaa heillekin välillä, mutta pakko on, kun pitää olla kohtelias.
Voisiko joku laittaa tänne tervehtimisetiketin kerrostaloasujan näkökulmasta?
Eihän tuossa alkuperäisessä kirjoituksessa kai valitettu helsinkiläisistä, vaan suomalaisista yleensä. Siis myös tamperelaisista, turkulaisista, imatralaisista, lappilaisista jne.
Olen kuvitellut nuorena, että meidän tervehtimättömyys johtuu ujoudesta. Siis että porukka ei uskalla tervehtiä toinen toista. Hävettää niin kauheasti ja hirvittää toisen läsnäolo. Mutta enää en ole varma. Jokin opittu juttu se kai sittenkin on. Ja ei, en ole koskaan asunut ulkomailla.
Itse onnellinen siitä, että Suomessa saa kulkea rauhassa ilman, että tuntemattomat jumittavat joka kadunkulmaan puhumaan vain siksi että "se on kohteliasta". Julkisissa kulkuvälineissä saa istua rauhassa ja ostoksensa saa tehdä rauhassa ilman, että joku tulee lätisemään joutavia.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 19:14"]
Voisiko joku laittaa tänne tervehtimisetiketin kerrostaloasujan näkökulmasta?
[/quote]
Ohjeita miehelle.
Naapurin äijää voi tervehtiä murahtamalla, ja se vastaa, jos sen muijan mielestä meikäläinen ei ole jotenkin outo. Naapurin muijaa voi tervehtiä vain jos sen äijä eikä oma muija ei ole kuulemassa. Naapureita ei yleensä kannata tervehtiä ennenkuin ne on asuneet vähintään kolme vuotta talossa. Saattavat pian tulla pyytämään jotain. Naapurin kakaraille ei pidä puhua mitään, eikä niitä pidä edes katsoa, muuten olet jotenkin outo pervo. Pihatalkoisiin ei pidä mennä, koska vuokrassa ja vastikkeessa on kaikki tuollaiset työt jo maksettu huoltofirmalle.
Kyllä mun naapurit mulle moi sanoo, jos satutaan rapussa samaan aikaan olemaan ja kyllä olen helsinkiläinen. Mutta miksi noin muuten tarvitsis täysin vieraita ihmisiä tervehtiä?
Mielestäni hymyily ajaa saman asian kuin väkinäinen tervehtiminen. Itse olen ainakin sen verran ujo, että en yleensä ihmisiä tervehdi, paitsi tottakai vastaan tervehdykseen.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 18:04"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 17:54"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 17:48"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:31"]Vaihtaisin kyllä Suomen tervehtimiskulttuurin puutteen amerikkalaiseen vaikka heti, jos se ois mahdollista. On oikeasti tosi outoa, kun ihmiset vain mulkoilevat tai välttelevät katseita, vaikka oikeasti ei ole mitään riitaa/pahaa verta ko. ihmisten välillä. Iloinen "moi" ja nopea hymy -- mikä siinä nyt on Suomessa niin vaikeaa?!?
[/quote]
He eivät juuri silloin halua kontaktia, vaan olla rauhassa omissa ajatuksissaan. Mikä siinä nyt niin vaikeaa on?
Jos joku ei tervehdi, se ei ole henkilökohtainen inhon osoitus, vaan ilmaisu halusta pidättyä kontaktista. Siksi siitä on turha loukkaantua.
Maaseudulla tervehditään vieraitakin, koska vastaantulijoita on vähän. Minäkin tervehdin. Mutta kaupungissa en, koska täällä se ei ole tapana vastaantulijoiden suuren määrän vuoksi. No joo, jos joku minua tervehtii, niin vastaan kyllä, mutta ajattelen, että ko. vieraide moikkaaja ei ihan ehkä ole perillä kaupunkitavoista.Tavat siis erovat eri sosiaalisissa ympäristöissä, eikä kukasn voi minusta määrittää muiden puolesta, mikä on se Ainoa ja Oikea tapa.
(Se, joka linkkasi Ihmebantusketsin)
[/quote]
Ei USA:ssakaan jokaista tervehditä, hyvä ihme nyt sentään!
Tervehditään jos mennään samaan hissiin, jos tullaan lenkillä vastakkain, siihen liittyy aina joku yhteinen nimittäjä ja katsekontakto, ei pelkkä kadulla kävely.
Ei kaupassa tarvitse jokaista tervehtiä, mutta jos ollaan samaa hyllyä tutkimassa hetki yhdessä, silloin voi jo sen tervehdyksen heittää. Samoin pyytää anteeksi "excuse me"
, jos joutuu menemään toisen edestä, kun se on katselemassa hyllyä. suomessa kukaan ei huomaa toista, ei vaan tullaan kärryjen kanssa siihen hyllyn eteen vaikka selkeesti on huomannut toisen, kun ei kerran kumoon ole ajanut.
Kassajonossa peräkkäin seisominen ei aiheuta tervehdystä, mutta siinäkin voi toisen kanssa jutella, ilman että ensin tervehtii.
Jotenkin se nyt tuntuu vaikealta suomalaisten tajuta tuota tilannetta, ihankuin USA:laiset kulkisivat ja jatkuvasti hokisivat tervehdyksiä hymy huulilla.
20v USA:ssa
[/quote]
Juu, ei tervehditäkään, ja se on mun pointtini exactly. Ihminen tervehtii niitä, joiden kanssa kokee jotain sosiaalista yhteydenkuuluvuutta, joka voi johtua kuulumisesta rajattuun ryhmään (esim. naapuruus, suomalaiset Denverin alueella) tai tilanteesta johtuvaa "kohtalontoveruutta": tässä jonotan, on kuuma ja kassajono liikkuu hitaasti.
Mutta tosiaan ei kukaan nyt kaikkia vastaantulijoita KAUPUNGISSA voi alkaa tervehtiä. Maalla kyllä, kun vastaantulijoita on kovin vähän, on usein tapana morjestaa kaikkia vastaantulijoita.
Ja silloin juurikin on kyse siitä, mikä kussakin kulttuurissa koetaan yhteenkuuluvuudeksi. Suomalaisen mielestä ei se kaupassa asiointi ole sitä, sen sijaan esim. päiväkotiin tullessa on tapana tervehtiä muiden lasten vanhempia. Jenkeissä (tosin aika noloa niputtaa heitäkään nyt kaikkia kovin aurinkoisen sosiaalisiksi, New Yorkissa ON eri tavat kuin vaikkapa keskilännen pikkukaupungissa) ne yhteenkuuluvuuden rajat ehkä ovat hiukan matalammat.
Mutta että joku tulee amerikoista tänne nyrpistelemään meitä, kun olemme niin huonokäytöksisiä ja tylyjä tuollaisen takia, ei hitsi ;-)) Minä koen, että suomalaiset - jopa me stadilaiset - olemme monessa ihan hyväkäytöksistä sakkia. Jonoissa ei etuilla, muillekin annetaan tilaa - tästä sopii monen muun pääkaupungin asukkaiden ottaa oppia. Sosiaalisiakin ollaan, kun yhtään lähemmin tutustutaan.
29
[/quote]
Jonossa ei etuilla...kun ei ole jonoja, jos jonnekkin mennään isommalla porukalla, kaikki menee yhteen kasaan, ei synny sitä jonoa. Bussiin tungetaan ennenkuin pysäkille jäävät tulevat ulos.
Kassajonossa ollaan ensin yhdessä ja äkkiä toiseen jos muka liikkuu nopeammin. Kärryillä edellä olijaa nilkkoihin, ei edes UPS sanota, vaikka huomataan vahinko. Lentokoneeseen tungetaan kaikki yhtä aikaa, ei siis todella etuilla, kun ei ole jonoa.
Liikenteessä on jonoja, mutta siellä ei sitten huomioida toisia, jos ei ole sun vuoro tulla sieltä sivukadulta, saat odottaa kunnes ruuhka hälvenee. Liikenteessä jokaisen kuuluu opettaa toistaan, soitetaan äänimerkkiä, oppii nopeemmin. jne...
[/quote]
No ei pidä paikkaansa. Matkustelepa hiukan, niin näet, että todellakin täällä Helsingissä puuttuu iso osa siitä kyynärpäät edellä -meiningistä, millä muualla toimitaan.
29
[/quote]
Ehkä olenkin jo matkustellut tarpeeksi, peräti ihan ulkomailla...