Miksi helsinkiläiset ei tervehdi ja ovat niin juntteja?
Helsinkiläismiehen mielipidekirjoitus siitä, että suomalaiset eivät tervehdi, on ollut Helsingin Sanomien verkkosivujen päivän luetuimpia juttuja ja levinnyt sosiaalisessa mediassa.
Mies kirjoittaa naapurustossaan asuneesta amerikkalaisperheestä, joka palasi kotimaahansa kolmen vuoden Suomessa olon jälkeen kyllästyttyään suomalaisten outoon maneeriin, tervehtimättömyyteen.
"Läksiäistilaisuudessa kysyin heiltä, mitä mieltä he olivat Suomesta. Vastaus oli karu: emme voi muistaa lämmöllä maata, missä ihmiset eivät tervehdi toisiaan."
"Amerikkalaiset kertoivat, että heidän kerrostalossaan asui ihmisiä, jotka eivät tervehtineet heitä kertaakaan kolmen vuoden aikana. He ajattelivat asian johtuvan heidän ulkomaalaisuudestaan, mutta lohdutin heitä kertomalla, että suomalaiset ovat yhtä tylyjä omankin maansa kansalaisia kohtaan."
"Miksi asia, joka kuuluu normaaleihin käytöstapoihin muissa läntisissä sivistysmaissa, on niin vaikea suomalaisille?"
Suomalaiset kovin filtteröimään, voi voi tätä sakkia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288716778245.html
http://www.hs.fi/mielipide/Miksi+suomalaiset+eiv%C3%A4t+tervehdi/a1405823628781
Kommentit (75)
Jokainen taaplaa tyylillänsä. Mä en tervehdi jokaista vain tervehtimisen ilosta. Minä en kehu small talkilla toista, jos en todella tarkoita sitä. Jenkit hymyilee, kehuu toista, mutta ajattelevat samalla toisen olevan mulkku. Ei sovi mun luonteelle, vaan sanon toiselle hänen olevan mulkku, jos minusta niin tuntuu. Mulle on tuollainen toisen edessä teeskentely yhtä epämukavaa kuin heterolle ajatus homoseksistä. Se ei vain kertakaikkiaan ole luontevaa. Mitä Suomi muuten hävisi tuossa, jos jenkki vetää herneet nekkuun? Jenkki lähtee kotia ja työpaikka vapautuu suomalaiselle. Jenkki itkee asiasta ja hyvällä säkällä ulkomaalaiset oppii kerralla tuon asian. Ei kannata odottaa turhaa teeskentelyä täällä. Siinä voitti kaikki suomalaiset, kun nuo lähti pois, eivätkä lähteneet vähin äänin.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:31"]Vaihtaisin kyllä Suomen tervehtimiskulttuurin puutteen amerikkalaiseen vaikka heti, jos se ois mahdollista. On oikeasti tosi outoa, kun ihmiset vain mulkoilevat tai välttelevät katseita, vaikka oikeasti ei ole mitään riitaa/pahaa verta ko. ihmisten välillä. Iloinen "moi" ja nopea hymy -- mikä siinä nyt on Suomessa niin vaikeaa?!?
[/quote]
He eivät juuri silloin halua kontaktia, vaan olla rauhassa omissa ajatuksissaan. Mikä siinä nyt niin vaikeaa on?
Jos joku ei tervehdi, se ei ole henkilökohtainen inhon osoitus, vaan ilmaisu halusta pidättyä kontaktista. Siksi siitä on turha loukkaantua.
Maaseudulla tervehditään vieraitakin, koska vastaantulijoita on vähän. Minäkin tervehdin. Mutta kaupungissa en, koska täällä se ei ole tapana vastaantulijoiden suuren määrän vuoksi. No joo, jos joku minua tervehtii, niin vastaan kyllä, mutta ajattelen, että ko. vieraide moikkaaja ei ihan ehkä ole perillä kaupunkitavoista.Tavat siis erovat eri sosiaalisissa ympäristöissä, eikä kukasn voi minusta määrittää muiden puolesta, mikä on se Ainoa ja Oikea tapa.
(Se, joka linkkasi Ihmebantusketsin)
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:31"]Vaihtaisin kyllä Suomen tervehtimiskulttuurin puutteen amerikkalaiseen vaikka heti, jos se ois mahdollista. On oikeasti tosi outoa, kun ihmiset vain mulkoilevat tai välttelevät katseita, vaikka oikeasti ei ole mitään riitaa/pahaa verta ko. ihmisten välillä. Iloinen "moi" ja nopea hymy -- mikä siinä nyt on Suomessa niin vaikeaa?!?
[/quote]
He eivät juuri silloin halua kontaktia, vaan olla rauhassa omissa ajatuksissaan. Mikä siinä nyt niin vaikeaa on?
Jos joku ei tervehdi, se ei ole henkilökohtainen inhon osoitus, vaan ilmaisu halusta pidättyä kontaktista. Siksi siitä on turha loukkaantua.
Maaseudulla tervehditään vieraitakin, koska vastaantulijoita on vähän. Minäkin tervehdin. Mutta kaupungissa en, koska täällä se ei ole tapana vastaantulijoiden suuren määrän vuoksi. No joo, jos joku minua tervehtii, niin vastaan kyllä, mutta ajattelen, että ko. vieraide moikkaaja ei ihan ehkä ole perillä kaupunkitavoista.Tavat siis erovat eri sosiaalisissa ympäristöissä, eikä kukasn voi minusta määrittää muiden puolesta, mikä on se Ainoa ja Oikea tapa.
(Se, joka linkkasi Ihmebantusketsin)
[/quote]
Ei USA:ssakaan jokaista tervehditä, hyvä ihme nyt sentään!
Tervehditään jos mennään samaan hissiin, jos tullaan lenkillä vastakkain, siihen liittyy aina joku yhteinen nimittäjä ja katsekontakto, ei pelkkä kadulla kävely.
Ei kaupassa tarvitse jokaista tervehtiä, mutta jos ollaan samaa hyllyä tutkimassa hetki yhdessä, silloin voi jo sen tervehdyksen heittää. Samoin pyytää anteeksi "excuse me"
, jos joutuu menemään toisen edestä, kun se on katselemassa hyllyä. suomessa kukaan ei huomaa toista, ei vaan tullaan kärryjen kanssa siihen hyllyn eteen vaikka selkeesti on huomannut toisen, kun ei kerran kumoon ole ajanut.
Kassajonossa peräkkäin seisominen ei aiheuta tervehdystä, mutta siinäkin voi toisen kanssa jutella, ilman että ensin tervehtii.
Jotenkin se nyt tuntuu vaikealta suomalaisten tajuta tuota tilannetta, ihankuin USA:laiset kulkisivat ja jatkuvasti hokisivat tervehdyksiä hymy huulilla.
20v USA:ssa
Monihan sanoo isojen kaupunkien eduksi juuri sen ettei tarvitse tuntea ketään vaan voi sulautua massaan.
Minusta näitä ketjuja on tosi hauska lukea, kun tuntuu, että asun ihan eri Suomessa kuin muut. En minä tiedä lukeeko mulla otsassa "saa rupatella", vai mistä on kyse, mutta kovasti mulle ihan vieraatkin ihmiset juttelee. Joskus sitä rankan työpäivän jälkeen bussissa on jopa toivonut, että saisi olla ihan rauhassa, mutta ei!
Ja olen muuten joskus lapsuudessa siellä USA:ssakin asustellut. Ja asun siis kerrostalossa Helsingissä.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 17:05"]
Monihan sanoo isojen kaupunkien eduksi juuri sen ettei tarvitse tuntea ketään vaan voi sulautua massaan.
[/quote]
No Suomessa ei ole niin isoja kaupunkeja olemassakaan.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 17:08"]
Minusta näitä ketjuja on tosi hauska lukea, kun tuntuu, että asun ihan eri Suomessa kuin muut. En minä tiedä lukeeko mulla otsassa "saa rupatella", vai mistä on kyse, mutta kovasti mulle ihan vieraatkin ihmiset juttelee. Joskus sitä rankan työpäivän jälkeen bussissa on jopa toivonut, että saisi olla ihan rauhassa, mutta ei!
Ja olen muuten joskus lapsuudessa siellä USA:ssakin asustellut. Ja asun siis kerrostalossa Helsingissä.
[/quote]
Jospa tuossa on selitys, olet oppinut olemaan avoin ja otat katsekontaktin?
Iso osa kaupungissa asuvista on kuitenkin joko ensimmäisen tai toisen polven urbaaneja ihmisiä. Ei ihminen muuta tapojaan siinä kun se siirretään uuteen ympäristöön, jos on harvaanasutulta alueelta jossa tervehditään ja tunnetaan ne naapurit ja muilla ei väliä niin ei lapsiakaan opeteta elämään toisin. Lapset oppivat mallista, ja vanhempien käytös on yleensä normaalin sosiaalisen käytöksen mitta.
Ihan samalla tavoin kuin tämä (ehkä keksittykin, tehokas ärsyttäjä kesäkeskusteluun) amerikkalainen perhe ei muuttanut tapojaan uuden kotimaansa mukaiseksi vaan heidän norminaan säilyi edelleen se lapsena mallista opittu. Ja toisinkäyttäytyjät (natiivit) arvioitiin ja arvotettiin siitä omasta yhdysvaltalaisesta näkökulmasta huomioimatta ollenkaan että suomalaisen kulttuurin mukaan henkilön oma tila on suurempi, viestintä hienovaraisempaa ja hiljaisuuttakin siedetään aivan eri tavalla kuin lähtömaassa.
Katselin tänään kaupungilla ihmisiä, luultavasti sain kattavan otannan eri mantereiden ja kulttuurien väestä ja ihmettelin sitä miksi suomalaisista aina sanotaan että heillä on nyrpeä perusilme joka karkottaa muut ympäriltään. Kyllä niitä mutrunaamoja oli muillakin, prosentuaalisesti varmaan suuremmassakin määrin kuin suomalaiseksi tunnistamiltani.
Ainoat small talkit mitä pitkän kaupunkipäivän aikana sain tulivat suomalaisilta (parikymppinen kundi joka kysyi raitiovaunun reitistä ja juteltiin siinä sitten muutakin, sekä 40-50-vuotias nainen jonka kanssa sattumalta etsimme samaa kauppaa muutaman korttelin matkan ja lopulta juttelimme kesäjuttuja) ja afrikkalaiselta siivoojalta kun osuimme samaan paikkaan vahingossa.
Alan vähitellen uskomaan että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Huonoina päivinä kun ei jaksaisi yhtään kohdata ihmisiä ja vaivoin saa ne kotitalon ihmiset tervehdittyä, saa sitä omaa rauhaa ja silloin kun on sosiaalisempi ja avoin tilanteille voi satttua vaikka mitä. Ja sama pätee kokemukseni mukaan ympäri maailmaa, ihminen löytää toisen kaltaisensa jos vaan on siihen valmis. Käyttäydytään :)
(Eikä oteta itseemme jos joku ärrimurri ei käyttäydy kuten toivoisimme hänen käyttäytyvän. Hänellä voi olla vaan huono päivä tai ihan kroonisesti sosiaalisia rajoitteita joista hän itse kärsii paljon enemmän kuin me muut hänet kohdatessamme.)
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 13:07"]
Siksi koska suuri osa helsinkiläisistä on nimenomaan niitä moukkamaisia ITÄSUOMALAISIA juntteja jotka päätyneet tänne töihin! :-( Antavat meille muille paikallisille huonoa mainetta tuollaisella käyttäytymisellä kun väittävät muille vielä olevansa helsinkiläisiä.
[/quote]
Itä-Suomessa ja länsi-Suomessa tervehditään kyllä kohteliaasti aina. Minäkin kun muutin Turkuun niin naapurit tulivat heti esittäytymään ja kutsuivat kahville. Sama oli meno Lappeenrannassa.
Minä oikein uhallani tervehdin kaikkia naapureitani! Lapset, nuoret ja alle 40-vuotiaat aikuiset tervehtivät takaisin, mutta ne keski-ikäiset katsovat ynseästi takaisin ja mummelit eivät edes katso päin, hyvä ettsivät karkuun köpötä
hihhi, Hauska lukea kuinka helsinkiläiset kirjoittelevat nyt puolustusviestejä kuinka ovat niin helvetin ihania :) Kirjoittakaa sinne jenkkeihin, sinnehän ne muutti teitä karkuun. Ei se parkuminen täällä av-palstalla paljoa auta :D
Mulla on ihan vastakkainen kokemus. Olen kotoisin Turusta ja Helsingissä naapurit tervehtivät rappukäytävässä aina, Turussa tervehtivät vain harvat.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:33"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:19"]
Helsinkiläiswt on omaa napaa tuijottavia epäkojteliaita ihmisiä.
[/quote]
En kyllä karsinoi, melko laajalla tuo tapa on Suomessa. Ihan sama missä on, 90 % suomalaisista ei tervehdi tai siihen vastaa.
Kumma sinänsä, että jos taas törmään suomalaiseen esim. USA:ssa, he puhuvat ummet lammet ja ovat kuin olisin aina heidät tuntenut. Miksi ulkomailla ollaan niin puheliaita, mutta kun palataan Suomeen juttu loppuu siihen.
20 v USA:ssa
[/quote]
No kato, mä väännän sulle rautalangasta. Kyse on keinotekoisesta tuttuudesta ja "kohtalontoveruudesta". Samasta syystä ihmiset tervehtivät naapureitaan (asutaan samassa talossa, niin ollaan naapureita ja "meitä"), maaseudulla vähäväkisen kylän harvoja vastaantulijoita (meitä on vähän meitä juupaeipäjokelaisia, niin me ollaan "meitä") ja ulkomailla muita suomalaisia (meitä on täällä jenkeissä tällä seudulla vähän, ollaan "meitä" sen takia, että asutaan suomalaisina täällä).
Toisin sanoen ilmiö on sama melkein kaikkialla: ihminen tervehtii niitä, joiden kanssa kokee sosiaalista yhteenkuuluvuutta tavalla tai toisella. Naapurit, työtoverit, harrastuksen kautta tutut, ulkomailla ollessa muut suomalaiset, maaseudulla pienen kylän asukkaat.
Mutta ei isossa kaupungissa vastaantulevia keitä-tahansa uppo-outoja.
Ymmärrätkö, mitä ajan takaa?
29
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:31"]Vaihtaisin kyllä Suomen tervehtimiskulttuurin puutteen amerikkalaiseen vaikka heti, jos se ois mahdollista. On oikeasti tosi outoa, kun ihmiset vain mulkoilevat tai välttelevät katseita, vaikka oikeasti ei ole mitään riitaa/pahaa verta ko. ihmisten välillä. Iloinen "moi" ja nopea hymy -- mikä siinä nyt on Suomessa niin vaikeaa?!?
[/quote]
He eivät juuri silloin halua kontaktia, vaan olla rauhassa omissa ajatuksissaan. Mikä siinä nyt niin vaikeaa on?
Jos joku ei tervehdi, se ei ole henkilökohtainen inhon osoitus, vaan ilmaisu halusta pidättyä kontaktista. Siksi siitä on turha loukkaantua.
Maaseudulla tervehditään vieraitakin, koska vastaantulijoita on vähän. Minäkin tervehdin. Mutta kaupungissa en, koska täällä se ei ole tapana vastaantulijoiden suuren määrän vuoksi. No joo, jos joku minua tervehtii, niin vastaan kyllä, mutta ajattelen, että ko. vieraide moikkaaja ei ihan ehkä ole perillä kaupunkitavoista.Tavat siis erovat eri sosiaalisissa ympäristöissä, eikä kukasn voi minusta määrittää muiden puolesta, mikä on se Ainoa ja Oikea tapa.
(Se, joka linkkasi Ihmebantusketsin)
[/quote]
Ei USA:ssakaan jokaista tervehditä, hyvä ihme nyt sentään!
Tervehditään jos mennään samaan hissiin, jos tullaan lenkillä vastakkain, siihen liittyy aina joku yhteinen nimittäjä ja katsekontakto, ei pelkkä kadulla kävely.
Ei kaupassa tarvitse jokaista tervehtiä, mutta jos ollaan samaa hyllyä tutkimassa hetki yhdessä, silloin voi jo sen tervehdyksen heittää. Samoin pyytää anteeksi "excuse me"
, jos joutuu menemään toisen edestä, kun se on katselemassa hyllyä. suomessa kukaan ei huomaa toista, ei vaan tullaan kärryjen kanssa siihen hyllyn eteen vaikka selkeesti on huomannut toisen, kun ei kerran kumoon ole ajanut.
Kassajonossa peräkkäin seisominen ei aiheuta tervehdystä, mutta siinäkin voi toisen kanssa jutella, ilman että ensin tervehtii.
Jotenkin se nyt tuntuu vaikealta suomalaisten tajuta tuota tilannetta, ihankuin USA:laiset kulkisivat ja jatkuvasti hokisivat tervehdyksiä hymy huulilla.
20v USA:ssa
[/quote]
Juu, ei tervehditäkään, ja se on mun pointtini exactly. Ihminen tervehtii niitä, joiden kanssa kokee jotain sosiaalista yhteydenkuuluvuutta, joka voi johtua kuulumisesta rajattuun ryhmään (esim. naapuruus, suomalaiset Denverin alueella) tai tilanteesta johtuvaa "kohtalontoveruutta": tässä jonotan, on kuuma ja kassajono liikkuu hitaasti.
Mutta tosiaan ei kukaan nyt kaikkia vastaantulijoita KAUPUNGISSA voi alkaa tervehtiä. Maalla kyllä, kun vastaantulijoita on kovin vähän, on usein tapana morjestaa kaikkia vastaantulijoita.
Ja silloin juurikin on kyse siitä, mikä kussakin kulttuurissa koetaan yhteenkuuluvuudeksi. Suomalaisen mielestä ei se kaupassa asiointi ole sitä, sen sijaan esim. päiväkotiin tullessa on tapana tervehtiä muiden lasten vanhempia. Jenkeissä (tosin aika noloa niputtaa heitäkään nyt kaikkia kovin aurinkoisen sosiaalisiksi, New Yorkissa ON eri tavat kuin vaikkapa keskilännen pikkukaupungissa) ne yhteenkuuluvuuden rajat ehkä ovat hiukan matalammat.
Mutta että joku tulee amerikoista tänne nyrpistelemään meitä, kun olemme niin huonokäytöksisiä ja tylyjä tuollaisen takia, ei hitsi ;-)) Minä koen, että suomalaiset - jopa me stadilaiset - olemme monessa ihan hyväkäytöksistä sakkia. Jonoissa ei etuilla, muillekin annetaan tilaa - tästä sopii monen muun pääkaupungin asukkaiden ottaa oppia. Sosiaalisiakin ollaan, kun yhtään lähemmin tutustutaan.
29
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 17:48"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:31"]Vaihtaisin kyllä Suomen tervehtimiskulttuurin puutteen amerikkalaiseen vaikka heti, jos se ois mahdollista. On oikeasti tosi outoa, kun ihmiset vain mulkoilevat tai välttelevät katseita, vaikka oikeasti ei ole mitään riitaa/pahaa verta ko. ihmisten välillä. Iloinen "moi" ja nopea hymy -- mikä siinä nyt on Suomessa niin vaikeaa?!?
[/quote]
He eivät juuri silloin halua kontaktia, vaan olla rauhassa omissa ajatuksissaan. Mikä siinä nyt niin vaikeaa on?
Jos joku ei tervehdi, se ei ole henkilökohtainen inhon osoitus, vaan ilmaisu halusta pidättyä kontaktista. Siksi siitä on turha loukkaantua.
Maaseudulla tervehditään vieraitakin, koska vastaantulijoita on vähän. Minäkin tervehdin. Mutta kaupungissa en, koska täällä se ei ole tapana vastaantulijoiden suuren määrän vuoksi. No joo, jos joku minua tervehtii, niin vastaan kyllä, mutta ajattelen, että ko. vieraide moikkaaja ei ihan ehkä ole perillä kaupunkitavoista.Tavat siis erovat eri sosiaalisissa ympäristöissä, eikä kukasn voi minusta määrittää muiden puolesta, mikä on se Ainoa ja Oikea tapa.
(Se, joka linkkasi Ihmebantusketsin)
[/quote]
Ei USA:ssakaan jokaista tervehditä, hyvä ihme nyt sentään!
Tervehditään jos mennään samaan hissiin, jos tullaan lenkillä vastakkain, siihen liittyy aina joku yhteinen nimittäjä ja katsekontakto, ei pelkkä kadulla kävely.
Ei kaupassa tarvitse jokaista tervehtiä, mutta jos ollaan samaa hyllyä tutkimassa hetki yhdessä, silloin voi jo sen tervehdyksen heittää. Samoin pyytää anteeksi "excuse me"
, jos joutuu menemään toisen edestä, kun se on katselemassa hyllyä. suomessa kukaan ei huomaa toista, ei vaan tullaan kärryjen kanssa siihen hyllyn eteen vaikka selkeesti on huomannut toisen, kun ei kerran kumoon ole ajanut.
Kassajonossa peräkkäin seisominen ei aiheuta tervehdystä, mutta siinäkin voi toisen kanssa jutella, ilman että ensin tervehtii.
Jotenkin se nyt tuntuu vaikealta suomalaisten tajuta tuota tilannetta, ihankuin USA:laiset kulkisivat ja jatkuvasti hokisivat tervehdyksiä hymy huulilla.
20v USA:ssa
[/quote]
Juu, ei tervehditäkään, ja se on mun pointtini exactly. Ihminen tervehtii niitä, joiden kanssa kokee jotain sosiaalista yhteydenkuuluvuutta, joka voi johtua kuulumisesta rajattuun ryhmään (esim. naapuruus, suomalaiset Denverin alueella) tai tilanteesta johtuvaa "kohtalontoveruutta": tässä jonotan, on kuuma ja kassajono liikkuu hitaasti.
Mutta tosiaan ei kukaan nyt kaikkia vastaantulijoita KAUPUNGISSA voi alkaa tervehtiä. Maalla kyllä, kun vastaantulijoita on kovin vähän, on usein tapana morjestaa kaikkia vastaantulijoita.
Ja silloin juurikin on kyse siitä, mikä kussakin kulttuurissa koetaan yhteenkuuluvuudeksi. Suomalaisen mielestä ei se kaupassa asiointi ole sitä, sen sijaan esim. päiväkotiin tullessa on tapana tervehtiä muiden lasten vanhempia. Jenkeissä (tosin aika noloa niputtaa heitäkään nyt kaikkia kovin aurinkoisen sosiaalisiksi, New Yorkissa ON eri tavat kuin vaikkapa keskilännen pikkukaupungissa) ne yhteenkuuluvuuden rajat ehkä ovat hiukan matalammat.
Mutta että joku tulee amerikoista tänne nyrpistelemään meitä, kun olemme niin huonokäytöksisiä ja tylyjä tuollaisen takia, ei hitsi ;-)) Minä koen, että suomalaiset - jopa me stadilaiset - olemme monessa ihan hyväkäytöksistä sakkia. Jonoissa ei etuilla, muillekin annetaan tilaa - tästä sopii monen muun pääkaupungin asukkaiden ottaa oppia. Sosiaalisiakin ollaan, kun yhtään lähemmin tutustutaan.
29
[/quote]
Jonossa ei etuilla...kun ei ole jonoja, jos jonnekkin mennään isommalla porukalla, kaikki menee yhteen kasaan, ei synny sitä jonoa. Bussiin tungetaan ennenkuin pysäkille jäävät tulevat ulos.
Kassajonossa ollaan ensin yhdessä ja äkkiä toiseen jos muka liikkuu nopeammin. Kärryillä edellä olijaa nilkkoihin, ei edes UPS sanota, vaikka huomataan vahinko. Lentokoneeseen tungetaan kaikki yhtä aikaa, ei siis todella etuilla, kun ei ole jonoa.
Liikenteessä on jonoja, mutta siellä ei sitten huomioida toisia, jos ei ole sun vuoro tulla sieltä sivukadulta, saat odottaa kunnes ruuhka hälvenee. Liikenteessä jokaisen kuuluu opettaa toistaan, soitetaan äänimerkkiä, oppii nopeemmin. jne...
Kyse oli yhdestä perheestä.
Tervehdimme tietenkin naapureitamme. Harmi, että kyseinen pariskunta on asunut epäkohteliaiden ihmisten naapurissa.
Nämä loputtomat Helsinki-aloitukset ovat alkeellisia.
[/quote]
Juu, ei tervehditäkään, ja se on mun pointtini exactly. Ihminen tervehtii niitä, joiden kanssa kokee jotain sosiaalista yhteydenkuuluvuutta, joka voi johtua kuulumisesta rajattuun ryhmään (esim. naapuruus, suomalaiset Denverin alueella) tai tilanteesta johtuvaa "kohtalontoveruutta": tässä jonotan, on kuuma ja kassajono liikkuu hitaasti.
Mutta tosiaan ei kukaan nyt kaikkia vastaantulijoita KAUPUNGISSA voi alkaa tervehtiä. Maalla kyllä, kun vastaantulijoita on kovin vähän, on usein tapana morjestaa kaikkia vastaantulijoita.
Ja silloin juurikin on kyse siitä, mikä kussakin kulttuurissa koetaan yhteenkuuluvuudeksi. Suomalaisen mielestä ei se kaupassa asiointi ole sitä, sen sijaan esim. päiväkotiin tullessa on tapana tervehtiä muiden lasten vanhempia. Jenkeissä (tosin aika noloa niputtaa heitäkään nyt kaikkia kovin aurinkoisen sosiaalisiksi, New Yorkissa ON eri tavat kuin vaikkapa keskilännen pikkukaupungissa) ne yhteenkuuluvuuden rajat ehkä ovat hiukan matalammat.
Mutta että joku tulee amerikoista tänne nyrpistelemään meitä, kun olemme niin huonokäytöksisiä ja tylyjä tuollaisen takia, ei hitsi ;-)) Minä koen, että suomalaiset - jopa me stadilaiset - olemme monessa ihan hyväkäytöksistä sakkia. Jonoissa ei etuilla, muillekin annetaan tilaa - tästä sopii monen muun pääkaupungin asukkaiden ottaa oppia. Sosiaalisiakin ollaan, kun yhtään lähemmin tutustutaan.
29
[/quote]
Monestikko saa monella palstalla lukea suomalaisten nyrpistelevän amerikkalaisille?
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 17:54"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 17:48"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:31"]Vaihtaisin kyllä Suomen tervehtimiskulttuurin puutteen amerikkalaiseen vaikka heti, jos se ois mahdollista. On oikeasti tosi outoa, kun ihmiset vain mulkoilevat tai välttelevät katseita, vaikka oikeasti ei ole mitään riitaa/pahaa verta ko. ihmisten välillä. Iloinen "moi" ja nopea hymy -- mikä siinä nyt on Suomessa niin vaikeaa?!?
[/quote]
He eivät juuri silloin halua kontaktia, vaan olla rauhassa omissa ajatuksissaan. Mikä siinä nyt niin vaikeaa on?
Jos joku ei tervehdi, se ei ole henkilökohtainen inhon osoitus, vaan ilmaisu halusta pidättyä kontaktista. Siksi siitä on turha loukkaantua.
Maaseudulla tervehditään vieraitakin, koska vastaantulijoita on vähän. Minäkin tervehdin. Mutta kaupungissa en, koska täällä se ei ole tapana vastaantulijoiden suuren määrän vuoksi. No joo, jos joku minua tervehtii, niin vastaan kyllä, mutta ajattelen, että ko. vieraide moikkaaja ei ihan ehkä ole perillä kaupunkitavoista.Tavat siis erovat eri sosiaalisissa ympäristöissä, eikä kukasn voi minusta määrittää muiden puolesta, mikä on se Ainoa ja Oikea tapa.
(Se, joka linkkasi Ihmebantusketsin)
[/quote]
Ei USA:ssakaan jokaista tervehditä, hyvä ihme nyt sentään!
Tervehditään jos mennään samaan hissiin, jos tullaan lenkillä vastakkain, siihen liittyy aina joku yhteinen nimittäjä ja katsekontakto, ei pelkkä kadulla kävely.
Ei kaupassa tarvitse jokaista tervehtiä, mutta jos ollaan samaa hyllyä tutkimassa hetki yhdessä, silloin voi jo sen tervehdyksen heittää. Samoin pyytää anteeksi "excuse me"
, jos joutuu menemään toisen edestä, kun se on katselemassa hyllyä. suomessa kukaan ei huomaa toista, ei vaan tullaan kärryjen kanssa siihen hyllyn eteen vaikka selkeesti on huomannut toisen, kun ei kerran kumoon ole ajanut.
Kassajonossa peräkkäin seisominen ei aiheuta tervehdystä, mutta siinäkin voi toisen kanssa jutella, ilman että ensin tervehtii.
Jotenkin se nyt tuntuu vaikealta suomalaisten tajuta tuota tilannetta, ihankuin USA:laiset kulkisivat ja jatkuvasti hokisivat tervehdyksiä hymy huulilla.
20v USA:ssa
[/quote]
Juu, ei tervehditäkään, ja se on mun pointtini exactly. Ihminen tervehtii niitä, joiden kanssa kokee jotain sosiaalista yhteydenkuuluvuutta, joka voi johtua kuulumisesta rajattuun ryhmään (esim. naapuruus, suomalaiset Denverin alueella) tai tilanteesta johtuvaa "kohtalontoveruutta": tässä jonotan, on kuuma ja kassajono liikkuu hitaasti.
Mutta tosiaan ei kukaan nyt kaikkia vastaantulijoita KAUPUNGISSA voi alkaa tervehtiä. Maalla kyllä, kun vastaantulijoita on kovin vähän, on usein tapana morjestaa kaikkia vastaantulijoita.
Ja silloin juurikin on kyse siitä, mikä kussakin kulttuurissa koetaan yhteenkuuluvuudeksi. Suomalaisen mielestä ei se kaupassa asiointi ole sitä, sen sijaan esim. päiväkotiin tullessa on tapana tervehtiä muiden lasten vanhempia. Jenkeissä (tosin aika noloa niputtaa heitäkään nyt kaikkia kovin aurinkoisen sosiaalisiksi, New Yorkissa ON eri tavat kuin vaikkapa keskilännen pikkukaupungissa) ne yhteenkuuluvuuden rajat ehkä ovat hiukan matalammat.
Mutta että joku tulee amerikoista tänne nyrpistelemään meitä, kun olemme niin huonokäytöksisiä ja tylyjä tuollaisen takia, ei hitsi ;-)) Minä koen, että suomalaiset - jopa me stadilaiset - olemme monessa ihan hyväkäytöksistä sakkia. Jonoissa ei etuilla, muillekin annetaan tilaa - tästä sopii monen muun pääkaupungin asukkaiden ottaa oppia. Sosiaalisiakin ollaan, kun yhtään lähemmin tutustutaan.
29
[/quote]
Jonossa ei etuilla...kun ei ole jonoja, jos jonnekkin mennään isommalla porukalla, kaikki menee yhteen kasaan, ei synny sitä jonoa. Bussiin tungetaan ennenkuin pysäkille jäävät tulevat ulos.
Kassajonossa ollaan ensin yhdessä ja äkkiä toiseen jos muka liikkuu nopeammin. Kärryillä edellä olijaa nilkkoihin, ei edes UPS sanota, vaikka huomataan vahinko. Lentokoneeseen tungetaan kaikki yhtä aikaa, ei siis todella etuilla, kun ei ole jonoa.
Liikenteessä on jonoja, mutta siellä ei sitten huomioida toisia, jos ei ole sun vuoro tulla sieltä sivukadulta, saat odottaa kunnes ruuhka hälvenee. Liikenteessä jokaisen kuuluu opettaa toistaan, soitetaan äänimerkkiä, oppii nopeemmin. jne...
[/quote]
No ei pidä paikkaansa. Matkustelepa hiukan, niin näet, että todellakin täällä Helsingissä puuttuu iso osa siitä kyynärpäät edellä -meiningistä, millä muualla toimitaan.
29
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 18:03"]
[/quote]
Juu, ei tervehditäkään, ja se on mun pointtini exactly. Ihminen tervehtii niitä, joiden kanssa kokee jotain sosiaalista yhteydenkuuluvuutta, joka voi johtua kuulumisesta rajattuun ryhmään (esim. naapuruus, suomalaiset Denverin alueella) tai tilanteesta johtuvaa "kohtalontoveruutta": tässä jonotan, on kuuma ja kassajono liikkuu hitaasti.
Mutta tosiaan ei kukaan nyt kaikkia vastaantulijoita KAUPUNGISSA voi alkaa tervehtiä. Maalla kyllä, kun vastaantulijoita on kovin vähän, on usein tapana morjestaa kaikkia vastaantulijoita.
Ja silloin juurikin on kyse siitä, mikä kussakin kulttuurissa koetaan yhteenkuuluvuudeksi. Suomalaisen mielestä ei se kaupassa asiointi ole sitä, sen sijaan esim. päiväkotiin tullessa on tapana tervehtiä muiden lasten vanhempia. Jenkeissä (tosin aika noloa niputtaa heitäkään nyt kaikkia kovin aurinkoisen sosiaalisiksi, New Yorkissa ON eri tavat kuin vaikkapa keskilännen pikkukaupungissa) ne yhteenkuuluvuuden rajat ehkä ovat hiukan matalammat.
Mutta että joku tulee amerikoista tänne nyrpistelemään meitä, kun olemme niin huonokäytöksisiä ja tylyjä tuollaisen takia, ei hitsi ;-)) Minä koen, että suomalaiset - jopa me stadilaiset - olemme monessa ihan hyväkäytöksistä sakkia. Jonoissa ei etuilla, muillekin annetaan tilaa - tästä sopii monen muun pääkaupungin asukkaiden ottaa oppia. Sosiaalisiakin ollaan, kun yhtään lähemmin tutustutaan.
29
[/quote]
Monestikko saa monella palstalla lukea suomalaisten nyrpistelevän amerikkalaisille?
[/quote]
Ei oikeastaan ikinä. Yhdysvaltain öykkäröivälle ulkopolitiikalle ja sotilaspolitiikalle, samoin heidän omituiselle sosiaalipolitiikalleen ja puuttuvalle vakuutusturvalle yms., mutta hyvin harvoin jos koskaan amerikkalaisille ihmisinä. Enemmän se on sellaista suu auki linnunpoika -tyyppistä ihailua, kun siellä on kaaaaikki niiiiin hyvin ja ihmiset positiivisia (not!).
29
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:33"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 16:19"]
Helsinkiläiswt on omaa napaa tuijottavia epäkojteliaita ihmisiä.
[/quote]
En kyllä karsinoi, melko laajalla tuo tapa on Suomessa. Ihan sama missä on, 90 % suomalaisista ei tervehdi tai siihen vastaa.
Kumma sinänsä, että jos taas törmään suomalaiseen esim. USA:ssa, he puhuvat ummet lammet ja ovat kuin olisin aina heidät tuntenut. Miksi ulkomailla ollaan niin puheliaita, mutta kun palataan Suomeen juttu loppuu siihen.
20 v USA:ssa
[/quote]
Miksi suomalaisuus yhdistää vasta ulkomailla?