Kun kolme aikuista, isä ja tytär ja tyttären ystävä ovat lomalla ja isä ostaa tyttärelleen korun, niin pitäisikö ostaa myös tuolle ystävälle?

Kiinnostaisi tietää, miten kaveri perustelee tämän että miksi sun isän pitäisi hänelle ostella juttuja? 

Vierailija kirjoitti:

Sulla on tahditon isä. Ei tarvitse sun kaverille koruja ostella, mutta ei myöskään sulle, kun sun kaveri on mukana.

Mitä ihmettä? Mua ei ainakaan tippaakaan haittais jos joku ostais tyttärelleen mitä tahansa vaikka olisin vieressä. Miksi haittaisi ja mitä törkeää siinä olisi? Olin vähän aikaa sitten asuntonäytössä kaverini kanssa jolle hänen vanhemmat oli tuota asuntoa ostamassa. Olisiko minullekin pitänyt ostaa asunto?

Miksi kaikesta pitää pahoittaa mieli nykyään?

Isä saa ostaa omalle lapselleen ihan mitä haluaa, eikä hän ole velvollinen ostamaan kaikille seurueessa yhtään mitään. On sitten eria asia olla hienotunteinen, esim. jos tietää lapsen kaverin olevan vähävarainen tai köyhä. Yksi koru on mielestäni ok, mutta en sen enempää hukuttaisi omaa lasta lahjoihin toisen katsellessa vieressä. 

Vierailija kirjoitti:

No tilanne on nyt se, että ystäväni suuttui minulle kun isäni osti minulle korun matkalla, oli kuulemma törkeetä kun hänelle ei ostettu ja mietin, että oliko tuo nyt törkeää. Toisaalta ymmärrän isääni, sillä eihän hän ole ystäväni ystävä.

Ap

Mikä tilanne/mikä koru/kuinka kallis koru kyseessä?

Minkä ikäisiä olette ja onko kaverillasi ollut jokin merkkipäivä/valmistuminen ihan vasta?

Entä onko kyseessä lapsuuden kaveri tms joka on tuntenut isäsi aina?

Mitähän sen tytön perhe tuumaisi, jos tyttö palaisi lomalta vieraan isän korun kanssa? Jotenkin arveluttavaa kyllä.

Jos olette kaikki kerran aikuisia, niin ei tosiaankaan tarvitse ostaa. Minun mielestäni se olisi todella outoa, jos ystäväni isä ostaisi minulle korun. Lapsille taas täytyy olla tasapuolinen, mutta en silti mitään kallista korua ostaisi lapseni ystävälle. Molemmille jotkin halvat matkamuistokorut tms.

PS. Suloista, että isäsi halusi ostaa sinulle korun. Ystävänä olisin iloinen puolestasi.

No tää nyt riippuu kyllä iästä. Jos tytöt ovat 12-vuotiaita ja vain toinen saa korun, niin on ymmärrettävää että toinen on kateellinen.

Jos taas ikä alkaa kakkosella tai peräti kolmosella, niin sitten hiukan ihmettelen jos ystävä suuttuu tuollaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Kun aikuisista ihmisistä kyse, ei tarvitse ostaa. Lapsille (sanoisin, että yläkouluikäisille tai nuoremmille) ei saa tehdä niin, että toiselle ostetaan ja toiselle ei.

Kyllä lapsikin ymmärtää, että ei ole mitään pakkoa ostaa koruja kummallekin. Lapsen kaveri on mukana, kun ostamme lapselle uuden puhelim. Sinusta pitäisi siis ostaa sille kaverillekin uusi puhelin, ettei kaverille tule paha mieli? 

Mikäli kaveri haluaa korun ja hänellä ei ole maksumahdollisuutta, niin hän voi soittaa vanhemmilleen, jotka maksavat korun hinnan mukana olevalle aikuiselle esim. mobilepayn avulla. Sama henkilö sitten maksaa kummankin lapopsen korut.

Vierailija kirjoitti:

No tää nyt riippuu kyllä iästä. Jos tytöt ovat 12-vuotiaita ja vain toinen saa korun, niin on ymmärrettävää että toinen on kateellinen.

Jos taas ikä alkaa kakkosella tai peräti kolmosella, niin sitten hiukan ihmettelen jos ystävä suuttuu tuollaisesta.

Ap,n mukaan kaikki osapuolet ovat aikuisia, mutta vähän kyllä epäilyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Isä saa ostaa omalle lapselleen ihan mitä haluaa, eikä hän ole velvollinen ostamaan kaikille seurueessa yhtään mitään. On sitten eria asia olla hienotunteinen, esim. jos tietää lapsen kaverin olevan vähävarainen tai köyhä. Yksi koru on mielestäni ok, mutta en sen enempää hukuttaisi omaa lasta lahjoihin toisen katsellessa vieressä. 

Tuo ystäväni on perinyt ja saanut ilmaiseksi ihan kaiken mitä ihminen tarvii, asunnot ja autot ja mökit. On myös töissä ja hänellä on hyvä palkka. Itse olen matalapalkka-alalla. Isä halusi antaa minulle muiston tuosta matkasta kun katselin erästä korua. Ystävälläni oli aivan hyvin itselläänkin varaa ostaa ihan mitä mieleen tuli ja siksi en voinut ymmärtää mitenkään tuota kohtausta minkä hän järjesti.

Ap

Kuulostaa siltä, että ystäväsi on vain kateellinen. 

Riippuu mitä on tapahtunut. Usein noilla lomilla yksi asia johtaa toiseen, etenkin näin helteellä.

Ehkä voisi ostaa jotain kosmetiikkaa? Tai käsilaukun.

Vierailija kirjoitti:

Lapsille taas täytyy olla tasapuolinen, mutta en silti mitään kallista korua ostaisi lapseni ystävälle.

Minusta ei pidä. Oma lapsi on oma lapsi ja vieras on vieras. 

Eikös molemmille kuulu ostaa samanlaiset ”salaisuuskorut”?

Erikoinen kokoonpano lähteä reissuun, aikuiset ystävykset ja toisen isä..

Ei siinä pitäis olla mitään hassua että ostaa lahjan omalle lapselle vaikka toinen onkon mukana (jos ette oo lapsia vielä).

Ainut tilanne missä ton suuttumuksen ymmärtäisi (mut luulis silti ettei kehtais kiukutella), olisi sellainen, jossa olisitte tunteneet lapsuudesta asti sekä hänellä olis ollu jonku merkkipäivä (esim. valmistuminen) josta ois pitäny onnitella ja sinulla ei olisi ollut.

Silloin olis tosi tökeröä ostaa lahja omalle lapselle muuten vain.

Antaisi mielummin käteistä rahaa molemmille.

Vierailija kirjoitti:

Erikoinen kokoonpano lähteä reissuun, aikuiset ystävykset ja toisen isä..

Kuinka pitkään tuo kuvio on jatkunut?

Vierailija kirjoitti:

No tilanne on nyt se, että ystäväni suuttui minulle kun isäni osti minulle korun matkalla, oli kuulemma törkeetä kun hänelle ei ostettu ja mietin, että oliko tuo nyt törkeää. Toisaalta ymmärrän isääni, sillä eihän hän ole ystäväni ystävä.

Ap

Mä olisin isänä ostanut korun ja vienyt sun kaverin hotellihuoneeseen samaan sänkyyn. Olisit saanut vähän shoppailurahaa siksi aikaa.